OHJEITA TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN HANKKIMISEEN JA ARVIOINTIIN

Transkriptio

1 OHJEITA TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN HANKKIMISEEN JA ARVIOINTIIN

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN 3 2. HYVÄ TYÖTERVEYSHUOLTOKÄYTÄNTÖ 4 3. KELAN KORVAUSPERIAATTEET 5 4. TYÖPAIKKASELVITYS 6 5. TOIMINTASUUNNITELMA 6 6. TYÖYHTEISÖTOIMINTA 7 7. TERVEYSTARKASTUKSET JA TYÖKYVYN SEURANTA 7 8. SAIRAANHOITOPALVELUT TYÖTERVEYSHUOLLOSSA 8 9. TIETOJEN ANTO, NEUVONTA JA OHJAUS TYÖTERVEYSPALVELUIDEN OSTAMINEN JA TARJOUSPYYNNÖN SISÄLTÖ NYKYISEN TYÖTERVEYSHUOLTOKUMPPANIN ARVIOINTIA 10 LÄHTEET: 11

3 1. TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN Työnantajalla on velvollisuus järjestää työterveyshuoltopalvelut koko henkilöstölleen työn ja työpaikan olosuhteiden asettamien vaatimusten mukaisesti. Työterveyshuollon järjestämisvelvollisuus työnantajilla on peräisin 70-luvulta ja se perustuu Työterveyshuoltolakiin. Lakia on uudistettu 2000-luvulla pariin otteeseen voimaantullut uudistus korosti yhteistyön merkitystä työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän välillä ja selkiinnytti eri osapuolien vastuita, tehtäviä ja oikeuksia. Yhteistyön tiivistämiseen työterveyshuollon, työnantajan ja työntekijän välillä liittyy läheisesti myös Sairausvakuutuslain muutos , jossa ohjataan työnantajia rakentamaan työpaikoille työkyvyn tukemiseksi varhaisen välittämisen toimintamalli. Toinen muutos sairausvakuutuslakiin tuli voimaan , jossa ohjataan työnantajaa, työterveyshuoltoa ja Kelaa oikeaaikaiseen tietojen vaihtoon. Näistä lakimuutoksista on tarkempaa tietoa kappaleissa 3 ja 9. Lakisääteinen työterveyshuolto voidaan järjestää usealla tavalla. Työnantaja voi järjestää työterveyshuoltopalvelut itse ns. integroituna mallina (oma työterveys) tai yhdessä muiden työnantajien kanssa (esim. ry-pohjaiset työterveydet). Palvelut voidaan ostaa myös yksityisiltä lääkärikeskuksilta tai terveyskeskuksesta. Integroidun työterveyshuollon etuina voidaan pitää erinomaista työpaikan, työn ja työntekijöiden tuntemusta ja tätä kautta helppoa kanssakäymistä. Oma työterveyshuolto toimii yleensä samoissa tiloissa työnantajan kanssa, jolloin saatavuus on nopeaa ja myös työaikaa säästyy. Yritysten yhteiset työterveyshuollot muistuttavat omaa työterveyshuoltoa toimintatavoiltaan, mutta yhteistyö ei välttämättä muodostu aivan yhtä tiiviiksi. Myös sijainnissa joudutaan usein tekemään kompromisseja, jolloin matkat pitenevät. Yksityisten lääkäriasemien tarjoamien palveluiden taso on vaihteleva, mikä asettaa osaamisvaatimuksia yritysten työterveyshuoltoa ostaville henkilöille. Käytännössä myös yhteistyön tiiviys riippuu pitkälti yrityksen omasta aktiivisuudesta. Etuina yksityisillä lääkäriasemilla ovat yleensä mm. sairaanhoidon toimivuus ja monipuoliset palvelut. Työterveyshenkilöstön suuri vaihtuvuus kiusaa sekä yksityisten lääkäriasemien että julkisen puolen terveyskeskusten työterveyshuoltoja. Tämä saattaa vaikeuttaa pitkäjänteisen yhteistyön kehittymistä ja toteutumista. Työterveyshuollon palveluntarjoajan ammattitaitoa on arvioida ne toimenpiteet, joita vaaditaan, jotta pystytään turvaamaan työntekijöiden työ- ja toimintakyky työstä ja työolosuhteista johtuvilta terveyshaitoilta ja -vaaroilta lain edellyttämän tason mukaisesti. Työterveyshuoltolaissa mainitaan myös, että henkilöstöä tulee kuulla ennen työterveyshuoltopalveluiden hankintapäätöstä eli henkilöstölle on esiteltävä työterveyshuolto yt-toiminnan mukaisesti. 3

4 Työterveyshuoltopalveluiden järjestämisestä laaditaan yhdessä työnantajan ja palvelun tarjoajan kanssa kirjallinen sopimus, josta käy ilmi mm. työterveyshuollon yleiset järjestely (sijainti, aukioloajat, mahdolliset alihankkijat, tietojärjestelmät ja raportointimenettelyt, maantieteellinen kattavuus) palvelujen sisältö (miten työterveyshuolto selvittää työn ja työpaikan olosuhteet ja arvioi niiden terveydellisen merkityksen ja turvallisuuden, miten se seuraa parannusehdotusten toteutumista ja tukee henkilöstön työ- ja toimintakykyä) palvelujen laajuus (lakisääteinen työterveyshuolto vai myös vapaaehtoinen terveydenhoito ja/tai sairaanhoito) sopimuksen kesto (hyvä tehdä muutaman vuoden pituiseksi pitkäjänteisen työn mahdollistamiseksi, mutta tarkistettava kerran vuodessa) hinnoitteluperiaatteet, laskutuskäytäntö 2. HYVÄ TYÖTERVEYSHUOLTOKÄYTÄNTÖ Hyvää työterveyshuoltokäytäntöä toteuttavan palveluntarjoajan tulee: kertoa selkeästi ja yksiselitteisesti, mitä toimenpiteitä ja palveluja laki edellyttää ja mitkä ovat työnantajalle vapaaehtoisia lisäpalveluja. perustaa tarjoamansa palvelut asiakkaan kanssa yhdessä tunnistettuihin tarpeisiin. tarjota monitieteistä ja -ammatillista osaamista laadukkaiden työterveyshuoltopalvelujen takaamiseksi. Työterveyslääkäri ja -hoitaja ovat työterveyden ammattihenkilöitä, työfysioterapeutti ja -psykologi ovat työterveyden keskeisiä asiantuntijoita. Muita asiantuntijoita ovat esim. työhygieenikko. huolehtia omien työterveyshuollon ammattilaistensa pätevyydestä tarjoamalla täydennysja lisäkoulutusta. sopia yhdessä asiakkaan kanssa yhteistyökäytännöistä jo sopimusvaiheessa: kuinka usein pidetään palaverit, missä tilanteissa, ketkä osallistuvat yms. ottaa huomioon työnantajan ja henkilöstön näkemykset työterveyshuollon toimenpiteitä suunniteltaessa. toimia aina riippumattomana asiantuntijana ja noudattaa ammattieettisiä periaatteita kaikkien osapuolten luottamusta herättävällä tavalla. kertoa asiakkaalleen, miten toiminnan laatua parannetaan jatkuvasti ja osoitettava menetelmiä ja mittareita, joilla voidaan seurata toiminnan vaikutusta ja vaikuttavuutta työpaikoilla. 4

5 3. KELAN KORVAUSPERIAATTEET Kela maksaa työnantajalle korvausta työterveyshuollon kustannuksista. Korvaukseen oikeuttavat sellaiset kustannukset, jotka syntyvät työterveyshuoltolaissa tarkoitetusta hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesta toiminnasta. Tämän lisäksi korvausta maksetaan sairaanhoidosta ja muusta terveydenhuollosta aiheutuneista kustannuksista, jotka arvioidaan tarpeellisiksi ja kohtuullisiksi. Näihin maksuperusteisiin on tullut sairausvakuutuslakiin muutos alkaen. Lakimuutoksella pyritään ohjaamaan työterveyshuollon ja yrityksen yhteistyötä ennaltaehkäisevän toiminnan suuntaan ja varhaisen välittämisen toimintamallin luomiseen ja käyttämiseen työpaikoilla. Työterveyshuollon kustannukset jaetaan kahteen korvausluokkaan palvelujen sisältöjen mukaan: Korvausluokkaan I kuuluvat lakisääteiseen työterveyshuoltotoimintaan kuuluvat kustannukset, joista korvataan 60 % hyväksyttäviksi katsotuista kustannuksista. Hyväksyttäville kustannuksille Kela on määritellyt enimmäismäärän. Vuonna 2012 enimmäismäärä vähintää 10 hengen työpaikassa on 160 / hlö. Enimmillään Kela maksaa siis korvauksia lakisääteisen työterveyshuollon ennaltaehkäisevästä toiminnasta 96 työntekijää kohden vuonna Tähän korvausluokkaan I vaikuttaa voimaan tullut sairausvakuutuslain muutos. 60 prosentin korvaustaso laskee, jos työpaikalla ei ole kirjattua ja käytössä olevaa varhaisen tuen toimintamallia ja jos se ei ole kirjattuna työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa. Korvausluokkaan II hyväksytään yleislääkäritasoinen sairaanhoito ja työterveyslääkärin lähetteellä tehdyt erikoislääkärin tutkimukset, jolloin hoitovastuu säilyy kuitenkin työterveyslääkärillä. Hyväksyttäviä kustannuksia vähintään 10 hengen työpaikassa työntekijää kohden voi vuonna 2012 olla korkeintaan 240,10, josta korvataan 50 % eli enimmillään 120,05 työntekijää kohden. Korvausten saamisen edellytyksenä on, että palvelut on tuottanut työterveyshuoltolaissa mainittu palveluntuottaja, jolla on pätevä henkilöstö. Näitä palveluntuottajia ovat: kunnallinen terveyskeskus työnantajan oma työterveysasema, jossa työskentelee työterveyshuollon ammattihenkilöstö yksityinen työterveyshuoltopalvelujen antamiseen luvan saanut lääkärikeskus tai -asema työnantajien yhteinen työterveysasema, jolla on toimilupa toimia työterveyshuoltona itsenäisenä ammatinharjoittajana toimiva työterveyshuollon ammattihenkilö (työterveyslääkäri, työterveyshoitaja). Toinen edellytys korvausten saamiselle on, että työnantaja on tehnyt työterveyshuollon palveluntuottajan kanssa kirjallisen sopimuksen niistä palveluista, joita se järjestää työntekijöilleen omalla kustannuksellaan. Kolmas edellytys on toimintasuunnitelma, joka perustuu työpaikkaselvityksestä saatuihin tietoihin työpaikan toiminnasta. Tähän toimintasuunnitelmaan tulee myös kirjata toiminnassa oleva ja yhteistyössä työterveyshuollon kanssa toteutettava varhaisen välittämisen toimintamalli. 5

6 Työnantaja hakee korvausta työterveyshuollon kustannuksista oman tilikautensa ajalta Kelan lomakkeella. Työnantaja saa työterveyshuollon palvelujen tuottajalta hakemuksen täyttämiseen tarvittavat kustannus- ja toimintatiedot. Hakemusta täytettäessä kannattaa kuitenkin muistaa, että työnantajalle on saattanut aiheutua myös muita korvauksen piiriin kuuluvia kustannuksia (esim. ensiaputarvikkeet ja -koulutukset), ja myös nämä tulee mainita korvaushakemuksessa. Hakuaika on kuusi kuukautta tilikauden päättymisestä. Työterveyshuollosta aiheutuneet kustannukset voi vähentää verotuksessa. 4. TYÖPAIKKASELVITYS Työpaikkaselvitys on työterveyshuollon perustyökalu, jonka avulla arvioidaan työn ja työpaikan olosuhteiden merkitys terveydelle. Sen perusteella määritellään lakisääteisen työterveyshuollon laajuus ja sisältö. Työpaikkaselvityksiä tekevät pääsääntöisesti työterveyshoitaja ja -lääkäri yhdessä linjaesimiehen, työsuojeluvaltuutetun tai jonkun muun työpaikan edustajan kanssa. Mukana voi olla myös työfysioterapeutti tai -psykologi. Työterveyshuollon tehtävänä on arvioida selvityksessä esiin nousseiden tekijöiden terveydellinen merkitys ja laatia toimenpide-ehdotuksia haittojen vähentämiseksi. Hyvän työpaikkaselvityksen kriteereitä ovat seuraavat: Työolosuhteiden kartoittaminen ja tarvittavien toimenpiteiden suunnittelu tapahtuvat yhteistyössä työpaikan edustajien ja työterveyshuollon kanssa. Selvityksestä saatu tieto käsitellään työpaikan yhteistoimintaelimissä. Työpaikkaselvityksen tuloksia käsitellään työnantajan velvollisuuksiin kuuluvan riskinarvioinnin tuloksien kanssa. Suunnitellut toimenpiteet ovat realistisia ja toteutettavissa. Työntekijöiden terveyden seurannassa saatava tieto työhön liittyvistä tekijöistä liitetään osaksi työpaikkaselvitystä, ja sitä hyödynnetään toiminnan painopisteitä valittaessa. Toimenpiteiden seuranta-, arviointi- ja kirjaamiskäytännöistä sovitaan yhteistyössä. Työpaikkaselvityksen yhteydessä arvioidaan myös työpaikan ensiapuvalmiuden tarve ja taso. Työnantajan on huolehdittava, että työpaikalla on riittävästi ensiaputarvikkeita ja ensiaputaitoisia henkilöitä. Tarve määräytyy luonnollisesti työn luonteen ja vaaratekijöiden mukaan; toimistotyö vaatii erilaisen ensiapuvalmiuden kuin esim. vaarallisia aineita käsittelevä työpaikka. Työsuojelullisesta näkökulmasta työpaikalla tehtävä riskinarviointi kuuluu työnantajan velvollisuuksiin. Riskinarvioinnin tuloksia arvioidaan yhdessä työterveyshuollon kanssa ja peilataan työpaikkaselvityksen yhteenvetoon. 5. TOIMINTASUUNNITELMA Työterveyshuollon toimintasuunnitelma perustuu työpaikkaselvityksestä saatuun tietoon työpaikan olosuhteista ja niiden terveydellisestä merkityksestä. Toinen keskeinen tietolähde työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa tehtäessä on työpaikan itse toteuttama riskinarviointi. 6

7 Hyvästä toimintasuunnitelmasta saa vastaukset esim. kysymykseen siitä, mitä asioita terveystarkastuksissa painotetaan, miten työterveyshuollon parannusehdotukset käsitellään työpaikalla ja miten työterveyshuollon ja yrityksen työsuojelun hyvä yhteistyö varmistetaan. Toimintasuunnitelmaan on kirjattava: työpaikan tarpeet toiminnan mitattavissa olevat tavoitteet työterveyshuollon toimenpiteet (esim. kartoitus- tai mittaustarpeet, lakisääteiset ja muut sovitut terveystarkastukset, sairaanhoidon laajuus, ensiapuvalmius, kriisitilanteet, henkilöstön työkyvyn seurantajärjestelyt, jne.) Henkilöstön työkyvyn seurantajärjestelyt ja tukitoimet liittyvät varhaisen tuen toimintamallin kuvaamiseen. mitkä toimenpiteet ovat lakisääteisiä, mitkä vapaaehtoisia vaikuttavuuden ja laadun arvioinnin kohteet ja mittausmenetelmät Toimintasuunnitelma tarkistetaan vuosittain vastaamaan työpaikan todellisia tarpeita. Tarpeita arvioitaessa on hyvä miettiä, minkälaisia neuvonnan ja ohjauksen tarpeita työpaikalla on, minkälaisia työhön liittyviä vaaratekijöitä on tunnistettu ja minkälaisia vaatimuksia yhteistyöstä on noussut esille. 6. TYÖYHTEISÖTOIMINTA Työterveyshuolto tukee työyhteisön toimintaa antamalla ohjausta ja neuvontaa yhteisön toimivuuden edistämisessä sekä ristiriitojen ehkäisyssä ja selvittämisessä. Työyhteisötoiminta perustuu työpaikkaselvityksestä, terveystarkastuksista ja riskinarvioinnista saatuun tietoon. Tarvittaessa voidaan tehdä lisäselvityksiä psykososiaalisen kuormituksen arvioimiseksi. Työterveyshuolto tukee työyhteisöä erilaisissa muutostilanteissa sekä esimiehiä vaativissa henkilöstötilanteissa. 7. TERVEYSTARKASTUKSET JA TYÖKYVYN SEURANTA Lainsäädäntöön perustuvat terveystarkastukset tehdään työpaikkaselvityksen kautta saadun tiedon pohjalta, kun työpaikan terveysvaarat on tunnistettu. Sovitut terveystarkastukset kirjataan myös työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Tarveharkintaisten terveystarkastusten hankinnasta päättää työnantaja. Tällaiset erveystarkastukset voidaan tehdä suunnatusti eri henkilöstöryhmille, jolloin ne antavat mahdollisuuden kerätä ryhmästä yhteenvetoja, seurata ja selvittää ryhmän terveyttä ja työkykyä sekä antaa kohdennettua ohjausta ja neuvontaa. Pääpaino terveystarkastuksissa on työkykyä ylläpitävissä ja tukevissa toimenpiteissä sekä varhaisen hoidon ja kuntoutustarpeen tunnistamisessa. Terveystarkastusten sisällön suunnittelussa on hyvä pitää mielessä keskeisten kansansairauksien ehkäisy (esim. diabetes, sydän- ja verenkiertoelimistön sekä tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet). Myös lisääntyneet mielenterveysongelmat ovat keskeisiä haasteista työkykyä ylläpidettäessä. Niin ikään päihteiden väärinkäyttö tulee huomioida terveystarkastuksissa ja laatia työpaikalle päihdeohjelma ongelmien minimoimiseksi. 7

8 Työntekijä ei saa kieltäytyä osallistumasta työterveyshuoltolaissa tarkoitettuun terveystarkastukseen ilman perusteltua syytä. Työntekijän on siis osallistuttava terveystarkastukseen silloin, kun se on välttämätön hänen terveydentilansa tai toimintakykynsä selvittämiseksi erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä tai työympäristössä. Terveystarkastuksista toimitetaan työpaikan käyttöön yhteenvetoraportti hyödynnettäväksi henkilöstön työkyvyn kehittämisessä. 8. SAIRAANHOITOPALVELUT TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Sairaanhoitopalvelujen tarjoaminen henkilöstölle on työnantajalle vapaaehtoista. Jos palvelut päätetään hankkia, on palvelujen sisältö ja laajuus sovittava ja kirjattava yksiselitteisesti työterveyshuoltosopimukseen. Yleensä työnantaja edellyttää palvelun tuottajalta, että henkilöstö saa palvelut nopeasti, tehokkaasti ja tuloksellisesti, jolloin turha jonottaminen jää pois ja hoito sairauteen saadaan aloitetuksi viipymättä. Sairaanhoitotilanteissa otetaan huomioon aina työntekijän työ sekä sairauden yhteys työhön ja työkykyyn. Työterveyshuollon toteuttaman sairaanhoidon etuna on myös se, että työnantaja säästää ylimääräisiä sairauspoissaolokuluja, kun hoito ja kuntoutus voidaan aloittaa rivakasti ja kun kokonaiskuva henkilöstön terveydestä ja sairauspoissaoloista on parempi. Kun työterveyshuolto tuntee työpaikan työtehtävät, voidaan neuvotella myös mahdollisista korvaavista työtehtävistä, joita työntekijä voi tehdä ollessaan estynyt tekemästä normaalia työtään sairauden vuoksi. 9. TIETOJEN ANTO, NEUVONTA JA OHJAUS Työterveyshuollon lakisääteiseen toimintaan kuuluu tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus. Ohjauksen ja neuvonnan aihepiiri on laaja, joten kaiken tarpeellisen tiedon jakamiseksi edellytetään hyvää suunnitelmaa. Suunnittelun piiriin on hyvä ottaa ja kirjata myös tapa, jolla työnantaja voi olla yhteydessä työterveyshuoltoon. Esimiehet työnantajan edustajina voivat aina olla yhteydessä työterveyshuoltoon ja kertoa työpaikalla näkyvät tilanteet ja taustat, jotka saattavat näkyä myös työterveyshuollon vastaanotoilla. Näin myös työterveyshuolto saa oikean kokonaiskuvan työpaikan tilanteista. Aiheiden valintaan vaikuttavat mm. työpaikkaselvityksistä, terveystarkastuksista ja sairauspoissaoloseurannasta ilmenneet työpaikan tarpeet. Ohjaus ja neuvonta kuuluvat kaikille henkilöstöryhmille. Tietoa ja ohjausta täytyy antaa niin yritysjohdolle, esimiehille, henkilöstölle kuin myös erilaisille yhteistoimintaryhmille (esim. työsuojelu- ja luottamushenkilöt sekä tyky-ryhmät). Työterveyshuollon lakisääteinen neuvonta ja ohjaus ovat hyödyllisiä työvälineitä työyhteisön toimivuuden tueksi erityisesti silloin, jos työpaikalla valmistaudutaan muutostilanteisiin, kohdataan yllättäviä kriisitilanteita tai jos siellä esiintyy työpaikkakiusaamista. Osana tiedon antamisen, ohjauksen ja neuvonnan tehtäväänsä työterveyshuolto tuottaa myös eri- 8

9 laisia raportteja työpaikan käyttöön. Raporttien sisältö ja niiden hyödyntäminen on suunniteltava etukäteen, ja siitä tulee sopia työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa. Toinen viimeaikaisista sairausvakuutuslain muutoksista astui voimaan ja antaa ohjeistuksen tietojen siirtoon työpaikan ja työterveyshuollon välillä. Työpaikan on ilmoitettava työterveyshuoltoon henkilön sairauspoissaoloista viimeistään siinä vaiheessa, kun sairauspäiviä on henkilölle kertynyt kumulatiivisesti 30 päivää viimeisen kahden vuoden aikana. 60 päivän kuluessa yrityksen on haettava sairauspäivärahakorvauksia Kelalta, jos sairausajalta on maksettu palkkaa. 90 sairauspäivärahapäivän maksun jälkeen työntekijän on toimitettava oman työterveyshuollon B-lausunto Kelalle sairauspäivärahakauden jatkumiseksi. Näillä ohjeilla varmistetaan, että tarvittava tieto liikkuu oikea-aikaisesti työnantajan, työterveyshuollon ja Kelan välillä. Miten ehkäistä pitkittyvää työkyvyttömyyttä, uusi käytäntö alkaen 1 Sairausvakuutuslain mukainen päiväraha Kelasta 2 Työnantajan ilmoitusvelvollisuus työterveyshuoltoon 3 Työnantajan haettava sairauspäivärahakorvausta, jos maksettu sairausajan palkkaa, Kela pyytää selvitystä kuntoutustarpeesta 4 Työterveyshuollon lausunto Kelaan 5 Kelan kehotus hakea kuntoutusta tai eläkettä 6 & 7 Osatyökyvyttömyys, täysi työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki Sairaus alkaa! Paluu töihin 30 päivää 60 päivää 90 päivää arkipäivää päivää 300 päivää 10. TYÖTERVEYSPALVELUIDEN OSTAMINEN JA TARJOUSPYYNNÖN SISÄLTÖ Kun yritys on miettimässä työterveyshuoltopalveluiden ostamista tai kilpailuttamista, yrityksessä on ensin päätettävä, mitä halutaan: halutaanko vain täyttää lain vaatimukset, tarjota henkilöstölle hyvät sairaanhoitopalvelut vai hakea työterveyshuollosta strategista kumppania henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämiseen ja työkyvyttömyyskustannusten hallintaan. Strateginen kumppanuus vaatii sekä yritykseltä että työterveyshuollolta enemmän panostusta kuin pelkkä lakisääteinen työterveyshuolto. Yrityksestä tulee löytyä resursseja ja halua tiiviiseen yhteistyöhön työterveyshuollon kanssa sekä joustoja työjärjestelyissä, jotta tämän tason panostukset työterveyspalveluiden järjestämiseen ovat kannattavia. Ilman yrityksen kumppanuutta työterveyshuolto ei voi toimia tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. 9

10 Työterveyshuoltopalvelujen kustannusten vertailu on hankalaa, koska todelliset kustannukset ja hyödyt muodostuvat vasta palvelujen käytön myötä ja riippuvat mm. työterveyshenkilöstön ammattitaidosta, aktiivisuudesta ja yhteistyökyvystä. Tarjouspyynnön sisältönä tulee olla ensinnäkin hankintaa koskevat tiedot: selvitys siitä kenelle palveluita hankitaan toimiala ja henkilömäärä yrityksen tiedot hahmotelma palveluiden laajuudesta: vain lakisääteiset vai myös vapaaehtoinen sairaanhoito. Lisäksi tarvitaan kuvaus siitä, minkälaisia yhteistyökäytäntöjä ja yhteydenottokanavia palveluiden tarjoaja tarjoaa ja millainen saatavuus palveluilla on yrityksen toimipaikkojen suhteen. Perussääntönä voidaan pitää niin kuin kaikessa ammattimaisessa ostamisessa, että mitä tarkemmin pystyy kuvailemaan haluamansa palvelun, sitä tarkemman tarjouksen saa ja pääsee keskustelemaan konkreettisista palvelun toteuttamisen tavoista. Palveluntarjonnan osalta pyydetään kuvaus erilaisista osa-alueista: Kuinka palveluntarjoaja hoitaa ennaltaehkäisevän työterveyshuollon? Miten tunnistetaan kuntoutusta tarvitsevat henkilöt ja miten kuntoutusasioissa edetään? Millaista tietoa yritykselle tuotetaan työkyvyn hallinnan tueksi? Kuinka työterveyshuolto tukee elintapariskien vähentämistä? Miten sairaanhoito järjestetään ja hankitaanko osa palveluista alihankintana? Työterveyshuoltopalvelujen kuvaus laadunvalvonta- ja seurantaprosessista on myös olennainen. Lisäksi on pyydettävä hinnoitteluperiaatteet: mitä perusmaksu/yleismaksu sisältää, käytetäänkö käyntitaksoja, tuotekohtaista hinnoittelua, ajankäyttöön perustuvaa hinnoittelua vai peräti kuukausitaksaa? On hyvä keskustella tarjousvaiheessa myös siitä, mitä keinoja työterveyshuollolla on vastata työpaikkojen nykyisiin haasteisiin eli työssä jaksamiseen, työhyvinvoinnin kehittämiseen, monimuotoistuvaan ja pirstaleisimpaan työn hallintaan ja itsensä johtamisen taitoihin. Ongelmat työpaikoilla eivät enää nykyisin ole läheskään aina lääketieteellisiä eivätkä ratkea perinteisin keinoin. 11. NYKYISEN TYÖTERVEYSHUOLTOKUMPPANIN ARVIOINTIA Aika ajoin on hyvä tarkistaa nykyisen työterveyshuollon palveluntarjoajan toimintaa seuraavien kysymysten avulla: Kuinka hyvin työterveyshuolto tuntee liiketoimintaanne? Kuinka sitoutunut työterveyshuoltonne on työterveys- ja turvallisuustavoitteisiinne? Kuinka ennakkoluulottomasti haette ratkaisuja yhdessä? Onko molempien osapuolten vastuut määritelty selkeästi? Seuraatteko tavoitteiden toteutumista yhdessä? Kehitättekö yhteistyötä tulosten perusteella? Nämä asiat ratkaisevat, onko työterveyshuolto toimiva kumppani vai kallis muodollisuus! (K-P Martimo, 2007) 10

11 LÄHTEET: Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. Toim. Manninen Pirjo ym. Työterveyslaitos, Sairausvakuutuslaki 1224/2004, muutokset 1056/2010, voimaantulo , muutokset 19/2012, voimaantulo Terveystarkastukset työterveyshuollossa. Työterveyslaitos ja sosiaali- ja terveysministeriö Tilaa taiten - työterveyshuoltopalvelujen hankintaopas. Rautio Maria. Työterveyslaitos, Työterveys 2.0 järjestelmämme on muututtava. Markku Seuri. Docendo Oy Työterveyshuoltolaki. Opas työterveyshuoltolain soveltajille. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2004:12. > Julkaisut. Työterveyshuolto. Työsuojeluoppaita ja ohjeita 6. Sosiaali- ja terveysministeriö ww.tyosuojelu.fi > Työterveyshuolto. 11