1 18.5.2015 ESPOO CATERING -LIIKELAITOKSEN KESKUSKEITTIÖN PÄIVITETTY HANKESUUNNITELMA 0 PERUSTIEDOT HANKKEESTA - hankkeen nimi: Keskuskeittiö ja hallinnon toimistotilat - sijainti: Nuijalantie 18, 02630 ESPOO - toiminta: Espoo Catering -liikelaitoksen ruokatuotanto - ajoitus: 2010-2017 - laajuus Tontin pinta-ala: 10 555 m 2 Autopaikkoja: 40 Huoneistoala: 3 661 m 2 Bruttoala: 5 984 brm 2
2 1 ESPOO CATERING -LIIKELAITOKSEN PERUSTELUT KESKUSKEITTIÖLLE Keskuskeittiöhanke on Espoo Catering -liikelaitoksen tuottavuushanke. Tuottavuus paranee ruokatuotannon ja kuljetusten keskittämisen ja tehostamisen myötä sekä keskuskeittiön toiminnan vakiinnuttua henkilöstö- ja elintarvikekulujen säästöinä 1 miljoonaa euroa / vuosi. Viherlaakson keskuskeittiön toiminta lakkasi vuonna 2012 ja tuotanto siirrettiin lähialueen kouluihin ja Puolarmetsän sairaalan ravintokeskukseen. Puolarmetsän sairaalan toiminta lakkaa vuonna 2016 Espoon sairaalan valmistuttua. Puolarmetsän sairaalan ravintokeskuksen tuotanto- ja lähetyskapasiteetti siirtyy keskuskeittiöön. Espoon keskuksen kehityssuunnitelmassa puretaan 2020 -luvun alkupuolella rakennus, jossa sijaitsevat henkilöstöravintola ja Muuralan keskuskeittiö sekä liikelaitoksen hallinnolliset tilat. Muuralan keskuskeittiön lähetyskapasiteetti, noin 2 000 annosta/vrk, siirretään suurimmalta osin keskuskeittiöön. Espoon väestöennusteet näyttävät jatkuvaa kasvua kaikissa Espoo Catering -liikelaitoksen asiakasryhmissä. Päivähoidon tarve kasvaa Espoossa jatkuvasti. Uusia päiväkoteja valmistuu noin kolme vuosittain ja niiden yhteyteen rakennettavat palvelukeittiöt vaativat keittiöverkostolta tuotanto- ja lähetyskapasiteettia. Päiväkotien asiakasmäärä kasvaa keskimäärin 300 asiakkaalla vuodessa. Olemassa oleva keittiöverkosto ei pysty vastaamaan kasvavaan palvelutarpeeseen. Keskuskeittiön tuotantokapasiteetiksi mitoitetaan 12.500 annosta/vrk kotipalvelu- ja päiväkotiaterioita, joilla pystytään turvaamaan Espoo Catering -liikelaitoksen keittiöverkoston taloudellinen tuotanto- ja lähetyskapasiteetti asiakasmäärien kasvaessa. Keskuskeittiöhankkeen ensimmäinen rakennussuunnittelun ohjauskokous pidettiin 6.8.2014. Rakennussuunnittelu eteni hankesuunnitelman mukaisilla rakennuksen ulkomitoilla. Rakennuksen ensimmäinen kustannusselvitys valmistui 12.12.2014 ja rakentamisen kokonaishinta oli 19,56 milj. euroa. Keskuskeittiöhankkeen kustannustason alentamiseksi rakennusta pienennettiin mahdollisimman paljon vaarantamatta Espoo Catering -liikelaitokselle tulevaa tuottavuuden paranemista 1 milj. euroa/vuosi. Keskuskeittiörakennuksen huoneala väheni 845 m² hankesuunnitelmaan verrattuna. Uusi kustannusselvitys valmistui 12.2.2015 ja rakentamisen kokonaishinnaksi muodostui 17,78 milj. euroa. Espoo Catering -liikelaitos rahoittaa keittiölaitteet ja ensikertaisen varustelun kertyneellä tulorahoituksella, jonka suuruus on 4,55 miljoonaa euroa. Laitteiden osuus on 3,492 milj. euroa ja ensikertaisen varustelun osuus on 1,058 milj. euroa. Keskuskeittiön laitteet, prosessit ja tuotanto on suunniteltu sekä alustava henkilöstösuunnitelma tehty. Tilatehokkuuden parantamiseen on panostettu, toimintaprosessien kustannustehokkuutta on kehitetty ja tekniset ratkaisut on suhteutettu saavutettavaan hyötyyn. Laitteiden ja kalusteiden teknisissä ja toiminnallisissa hankintavaatimuksissa huomioidaan elinkaaren aikaiset energiakustannukset, vaikutus työergonomiaan sekä tuotantoprosessien läpimenoajat. Laitteiden käytönaikaisiin kustannuksiin sekä elinkaaren pidentämiseen vaikutetaan sisällyttämällä hankintaan myös laitteiden määräaikaishuolto. Keskuskeittiörakennuksen vuokratason noususta huolimatta Espoo Catering -liikelaitos pysyy 1 milj. euron tuottavuustavoitteessa. 2 AIEMMIN TEHDYT PÄÄTÖKSET Palveluliikelaitosten johtokunta sai 20.8.2009 tiedoksi Espoo Catering -liikelaitoksen selvityksen keskuskeittiön investointihankkeesta.
3 Palveluliikelaitosten johtokunta hyväksyi 3.3.2011 Espoo Catering -liikelaitoksen keskuskeittiön tarveselvityksen. Valtuusto hyväksyi 2.12.2011 vuoden 2012 talousarvion sekä taloussuunnitelman, jonka investointiosaan sisältyy keskuskeittiöhankkeen toteuttaminen vuosina 2012-2014. Palveluliikelaitosten johtokunta hyväksyi 26.4.2012 Espoo Catering -liikelaitoksen keskuskeittiön hankesuunnitelman. Valtuusto hyväksyi Espoo Catering -liikelaitoksen keskuskeittiön hankesuunnitelman 10.9.2012. Valtuuston 3.12.2014 vahvistaman talousarvion ja taloussuunnitelman investointiosaan vuosille 2015-2019 sisältyy 11,278 milj. euron suuruinen määrärahavaraus Espoo Catering -liikelaitoksen keskuskeittiön uudisrakennushankkeelle. Palveluliikelaitosten johtokunta päätti 29.4.2015 esittää valmisteltavaksi Espoon kaupungin vuoden 2016 talousarvioon ja taloussuunnitelmaan keskuskeittiön rakentamiseen 17,78 milj. euroa sekä koneisiin ja ensikertaiseen varusteluun 4,55 milj. euroa. 3 TOIMINNALLISET LÄHTÖKOHDAT Ilman uutta keskuskeittiötä tulee keittiöverkoston tuotantokapasiteettia lisätä joko rakentamalla uusia aluekeittiötä tai kasvattamalla uusien rakennettavien tuotantokeittiöiden tila- ja laitekapasiteettia. Nykyisten tuotantokeittiöiden keittiötilojen ja ruoanlähetystoiminnan laajentaminen ja kasvattaminen peruskorjaushankkeissa on epärealistista, koska hankkeet eivät ole Espoo Catering -liikelaitoksen hankkeita vaan liittyvät osana sivistys- / sosiaali- ja terveystoimen hankkeisiin (koulu, päiväkoti ym.). Turvallisuussyistä liikennettä pyritään välttämään esim. koulualueilla eikä mittavaa ruoanlähetystoimintaa voida sijoittaa koulujen tuotantokeittiöihin. Kustannustehokkaampaa valmistus-, laite-, tila-, henkilöstö- ja kuljetuskustannusten kannalta on investoida yhteen kapasiteetiltaan suurempaan tuotantotilaan kuin useisiin pienempiin tuotantotiloihin. Väestön ja palvelukeittiöiden määrän kasvu ovat lisänneet tuotantokeittiöiden valmistus- ja etenkin lähetystarvetta, minkä seurauksena tuotantokeittiöt ovat tilojen, laitteiden ja henkilöstön osalta ylikuormitettuja. Keskuskeittiön valmistuminen ei vähennä päiväkotikeittiöiden tilantarvetta, koska päiväkotikeittiöt on pääsääntöisesti suunniteltu ja rakennettu palvelukeittiöiksi. Nykyisten palvelukeittiöiden tilantarve ja laitekanta tulee keskuskeittiön myötä pysymään lähes samana. Ruokapalvelujen ulkoistaminen ei poista kaupungin velvoitetta huolehtia keittiöverkostosta. Kun keittiöitä luovutetaan yksityisten palveluntuottajien käyttöön, huolehtii kaupunki edelleen keittiötilojen ja -laitteiden kunnosta. 4 TOIMINNAN KUVAUS Espoo Catering - liikelaitos tehostaa keittiöverkostonsa toimintaa siirtämällä noin 160 päiväkodin hajautetusti tuotetun ruokatuotannon ja Ikäihmisten kotiateriat keskuskeittiön tuottamaksi. Muut ikäihmisten ateriat tuotetaan laitosten yhteydessä olevissa tuotantokeittiöissä. Keskuskeittiön valmistuttua koulujen tuotantokeittiöt keskittyvät koulujen ja ryhmäperhepäiväkotien aterioiden valmistukseen.
4 Tuotantomenetelminä ovat cook and chill, jossa ruoka pikajäähdytetään heti kypsentämisen jälkeen ja lähetetään kylmänä sekä cook and hold, jossa ruoka lähetetään kuumana. Espoo Cateringin hallinnon henkilöstön (24 henkilöä) työtilat ja koekeittiötoiminta keskitetään keskuskeittiön yhteyteen tuotannon johdon ja ohjauksen sekä tehokkaan että sujuvan toiminnan varmistamiseksi. Saapuvien tavarantoimituksien määrä keskuskeittiölle tulee olemaan arviolta 10 pienkuorma-autoa arkisin. Lähtevät ateriatoimitukset keskuskeittiöltä tapahtuvat arkipäivisin, joiden päivittäinen määrä on noin 10 pakettiautoa ja 20 pienkuorma-autoa. Vastaanotto- ja lähetyslaiturit mitoitetaan huomioiden päivittäiset tuotantovolyymit ja lähetysajat. Cook and hold ruoantuotantoteknologialla palveltavien kohteiden (noin 80 päiväkotia) ruokien lähetys tapahtuu viitenä päivänä viikossa klo 9.15-10.45 välillä. Cook and chill teknologialla palveltavien kohteiden (noin 80 päiväkotia ja kotipalveluateria-asiakkaat) ruokien lähetys tapahtuu kolmena päivänä viikossa. 5 HANKKEEN SIJAINTI Hankkeen sijainti määritettiin ruokapalvelun kannalta mahdollisimman hyvin palveluverkoston kattavaksi. Tällöin sijoituspaikaksi tuli Nuijalantie 18, jossa on kaupungin omistama tontti, jonka käyttötarkoitus on määritelty asemakaavamuutoksella hankkeelle sopivaksi. 6 RAKENNUSPAIKKA JA RAKENTAMISKELPOISUUS Rakennuspaikka täyttää sille asetetut vaatimukset. Tontti on laaja ja suhteellisen tasainen, koko on riittävä keskuskeittiölle ja alueella on kunnallistekniikka. Pohjaolosuhteet ovat tyypilliset Espoon rakennusalue huomioiden ja rakennus joudutaan perustamaan paalutukselle. Lastauslaitureiden osalta kantavuus varmistetaan joko paalulaatalla tai stabiloimalla. Piha-alueita joudutaan stabiloimaan. 7 LAAJUUS JA TILAOHJELMA Hankkeen bruttoala on 5984 brm2 ja huoneala 3661 m2. Tilaohjelma 11.2.2015 L2 LUONNOKSET 11.02.2015 1. KERROS tilanro pinta-ala 101 A-PORRASHUONE 15,6 102 ASTIANPALAUTUS 98,6 103 TAV. VASTAANOTTO 7,3 104 PESUAINEVAR. 12,0 105 SOS.TILA 9,7 106 WC 1,8 107 ST 1,0 108 SK 5,5 109 ASTIANPESU 316,6 110 VARASTO (VSS) 55,0 111 SÄH 0,4 112 SULKUTILA 38,9
113 TAUKOTILA 24,5 114 TK 3,6 115 B-PORRASHUONE 14,5 116 WC/N 1,9 117 WC/M 1,9 118 SÄH 0,5 119 TSTOHUONE 25,4 120 KESKUSKÄYTÄVÄ 139,2 121 DIEETTIKEITTIÖ 183,0 122 SK 3,6 123 KYLMIÖ 3,7 124 PAKASTEVARASTO 4,8 125 KUIVAVARASTO 7,8 126 TSTO 7,6 127 TYÖTILA 7,3 128 PAKKAUS 48,1 129 SÄH 0,5 130 KYLMÄVARASTO 96,3 131 VÄLIKYLMIÖ 39,3 132 PAKKAUSKYLMIÖ 59,8 133 PAKATUT RASIAT 66,5 134 KYLMIÖ 15,3 135 SALAATTIKEITTIÖ 29,4 136 KOEKEITTIÖ 149,3 137 LÄMMIN KEITTIÖ 183,8 138 SK 7,5 140 KYLMIÖ 12,9 141 KYLMIÖ 10,5 142 ESIVALMISTUS 63,7 144 KUIVAVARASTO 43,8 145 KYLMÄVARASTO 17,8 146 KYLMÄVARASTO 15,3 147 KYLMÄVARASTO 13,6 148 KYLMÄVARASTO 14,9 149 KYLMÄVARASTO 10,6 150 PAKKASVARASTO 22,0 151 PAKKASVARASTO 22,0 152 PAKKASVARASTO 21,6 153 KÄYTÄVÄ 71,6 155 VARASTO 12,7 156 JÄTELAJITTELU 21,7 158 TAVARAN VASTAANOTTO 44,1 159 PAKKAUSTARVIKEVARASTO 39,2 160 TSTO 13,1 161 KAASU 6,1 162A WC 3,9 162B WC 3,8 163 SK 6,0 164 PAKATUT KOTIATERIAT 94,6 165 LÄHTEVÄ 1 81,8 166 LÄHTÖHALLI 1 41,5 167 LÄHTEVÄ 2 225,8 168 LÄHTÖHALLI 2 84,3 170 WC 2,8 5
6 1.kerros tot. tilaohjelman tilat yht. 2709,2 1.kerros tekniset tilat 139 SÄH 0,5 154 SÄH 0,5 169 SÄH 0,5 171 LÄMMÖNJAKOHUONE 19,4 172 MUUNTAJA 10,2 173 SJ-KOJEISTOTILA 19,8 174 MUUNTAJA 10,1 175 PALAUTUS/RULLAKOT, LAATIK 30,5 1.kerros tekniset tilat yhteensä 91,5 2. KERROS tilanro 201 A-PORRASHUONE 19,0 202 KÄYTÄVÄ 67,3 203 TAUKOTILA 93,6 204 NEUVOTTELUTILA 36,5 205 WC/M 2,0 206 WC/N 2,0 207 WC/INVA 5,5 208 SÄH 0,7 209 NEUVOTTELUTILA 23,5 210 TSTOHUONE 10,2 211 TSTOHUONE 10,1 212 TSTOHUONE 10,1 213 TSTOHUONE 20,5 214 VARASTOTILAA 21,3 215 KOPIO/POSTITUS 38,7 216 AVOTOIMISTO/KIRJASTO /16TYÖP 130,7 217 KÄYTÄVÄ 16,4 218 TSTOHUONE 23,2 219 TSTOHUONE 10,5 220 SÄH 0,7 221 TSTOHUONE 10,5 222 TSTOHUONE 10,9 223 TSTOHUONE 10,3 224 KÄYTÄVÄ 15,3 225 SOS.TILA/TUOTANTO/M /14H 19,8 226 ST 1,3 227 WC 1,9 228 SOS.TILA/TUOTANTO/N /65H 67,9 229 ST 1,5 230 ST 1,5 231 ST 1,5 232 PESUHUONE 5,8 233 WC 1,5 234 WC 1,5 235 KÄYTÄVÄ 31,8 236 TEKNIIKKA 5,5 237 ATK-TILA 8,5 238 VARASTO 18,0
7 239 VAATEVAR./-SOVITUS 16,2 240 WC/M 3,0 241 WC/N 3,0 242 SOS.TILA/HALLINTO/M 8,1 243 ST 1,3 244 SOS.TILA/HALLINTO/N 9,5 245 ST 1,3 246 SIIVOUS 6,9 247 B-PORRASHUONE 17,5 252 KÄYTÄVÄ 11,8 2.kerroksen toimisto ja sosiaalititat toteutuneen tilaohjelman tilat yht. 836,1 2.kerros tekniset tilat 248 TEKNIIKKA 1060,0 249 SÄHKÖPÄÄKESKUS 48,1 250 IV-KONEHUONE 1 214,6 251 IV-KONEHUONE 2 66,8 253 VARAVOIMAN PÄÄKESKUS 24,9 2.kerros tekniset tilat yhteensä 1414,4 HUONE-ALA YHTEENSÄ 3661,0 1. ja 2. kerros tekniset tilat yhteensä 1505,9 Kokonaisbruttoala L2- luonnoksissa 5984 Hyväksytyssä hankesuunnitelmassa teknisten tilojen osuus oli 143,6 m² ja L2 vaiheen luonnoksissa 1505,9 m². Tilojen laajentuminen johtuu siitä, ettei 2. Kerroksen IV-asennustilaa oltu laskettu hankesuunnitelmavaiheessa bruttoalaan mukaan. L2- vaiheen huonetilaohjelman huoneala väheni 845 m² hyväksytystä hankesuunnitelmasta. Tästä huolimatta kokonaiskustannukset ovat nousseet huomattavasti. Hankesuunnitteluvaiheen kustannuksissa ei ole huomioitu varavoiman, itsepesevän ilmastointikaton ja maalämmön kustannuksia. Varavoima tarvitaan tuotannon turvaamiseen poikkeusoloissa. Itsepesevä ilmastointikatto säästää yhden henkilön kustannukset vuosittain ja turvaa tuotannon hygieniatasoa. Maalämmön investointikustannukset kuoleutuvat alle 10 vuodessa. 8 LAATUTASO Toiminnalliselta laatutasoltaan keskuskeittiö on nykyaikainen ammattikeittiö, jossa on kahdenlaista ruoantuotantoteknologiaa: cook and chill (keitä ja jäähdytä) sekä cook and hold (keitä ja säilytä). Suunnittelussa on huomioitu korkeat hygieniavaatimukset ja prosessin mukaiset hygienia- ja lämpötila-alueet, tilojen muunneltavuus sekä varautuminen sähkökatkoihin. Rakennuksessa on huomioitu energiatehokkuus ja keittiö varustetaan lämmön talteenotolla.
8 Runkorakenteet Rakennuksen kantava runko Kantava rakenteet tehdään pääosin betonirakenteisina. Runkorakenteet ja vesikattorakenteet tehdään rakennesuunnitelmien mukaan. Rakenteissa käytetään urakoitsijan vakio tuotantomenetelmiä ja ratkaisuja. Alapohja Alapohja toteutetaan tuulettuvana alapohjarakenteena ontelolaatoin. Tuulettuva alapohja tukee rakennuksen muunneltavuutta mahdollistamalla mm. helpot viemäröinti- ym. muutokset tuotantoprosessien muuttuessa. Portaat Pääportaat tehdään poistumistiemääräysten mukaisesti betonirakenteisina. Portaat, luiskat ja tasot lastaus- ja piha-alueella ovat joko betoni- tai teräsritilärakenteisia. Ulkoseinät Ulkoseinät ovat pelti-villa-peltielementtejä. Ulkotasot ja parvekkeet Pääsisäänkäyntien eteen rakennetaan teräsrakenteiset sisäänkäyntikatokset. Ullakko- ja kattorakenteet Tilaelementit Kalusteet Hissit Ullakko- ja kattorakenteet tehdään rakennesuunnitelmien ja urakoitsijan vakiotuotantomenetelmien ja -ratkaisujen mukaisesti. Vesikaton lämmöneristeenä on joko EPS- tai kaksoisvillalämmöneriste. Kylmätilaelementit ovat 80 mm PU-elementtejä. Pakkashuoneissa elementit ovat 100 mm paksuja PU-elementtejä. Tuotantotilojen ja koekeittiön rst-kalusteet tehdään keittiölaitesuunnitelmien mukaisesti. Taukotilojen keittiökalusteet ovat MDF-levyä, varastotiloissa ja siivouskomeroissa on rst-hyllyt sekä pukuhuoneissa vakiorakenteiset vaatekaapit ja penkit. Rakennus varustetaan henkilöhissillä (invamitoitus). 9 KUSTANNUKSET Keskuskeittiön rakentamiskustannukset (alv 0 %) ovat 17,78 milj. euroa, rakennuskustannusindeksi 108.3. Espoo Catering -liikelaitos rahoittaa keittiölaitteet ja
9 ensikertaisen varustelun kertyneellä tulorahoituksellaan. Laitteiden kustannukset ovat 3,492 milj. euroa ja ensikertaisen varustelun kustannukset ovat 1,058 milj. euroa. 10 AIKATAULU Rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuoden 2015 syksyllä ja rakennuksen arvioidaan valmistuvan vuoden 2017 aikana. 11 RAHOITUSSUUNNITELMA Hanke toteutetaan kaupungin omana hankkeena. Rakennuksen valmistuttua Espoo Catering vuokraa tilat sovittua pääomavuokraa ja hoitovastiketta vastaan. Hanke on Espoo Catering -liikelaitoksen vuokratilahanke, joka otetaan huomioon liikelaitoksen talousarviossa ja taloussuunnittelussa. Laitteet (3,492 milj. euroa) ja ensikertainen varustelu (1,058 milj. euroa) rahoitetaan Espoo Catering -liikelaitoksen omasta pääomasta, jolloin taataan tuotannon kannalta paras mahdollinen laitteiden toimintavarmuus ja muunneltavuus sekä laitekannan uusiminen tuotannon muutosten mukaisesti. 12 KÄYTTÖTALOUS JA HENKILÖSTÖ Espoo Catering -liikelaitos kattaa tuotannon ja kuljetusten keskittämisestä tulevalla toiminnan tehostuksella keskuskeittiön vuokran, siivouskustannukset sekä laitteiden poistot. Muut käyttökustannukset siirtyvät liikelaitoksen keittiöverkostosta keskuskeittiöön. Keskuskeittiön toiminnan tuotto täydellä tuotannolla on noin 1 milj. euroa/v. Keskuskeittiön henkilöstömäärä on 59 henkilöä, joista ruokapalveluhenkilöstöä 35 ja toimistohenkilökuntaa 24. Ruokapalveluhenkilöstöstä naisten osuudeksi arvioidaan 28 ja miesten osuudeksi 7 henkilöä. Toimiston henkilökunnasta naisten osuudeksi arvioidaan 22 ja miesten osuudeksi 2 henkilöä. Keskuskeittiön toiminnan vakiinnuttua Espoo Catering -liikelaitoksen henkilöstömäärä vähenee 15 henkilöä. Keskuskeittiön valmistuminen ja päiväkotien ruokatuotannon siirtyminen tuotantokeittiöistä keskuskeittiöön ei heikennä ruokapalveluhenkilökunnan asemaa. Keskuskeittiöön tarvittava henkilöstö siirtyy muista toimipisteistä. Keskuskeittiön työvuorot tullaan porrastamaan arviolta klo 7.00-18.00 välille arkisin. Varsinaista vuorotyötä ei tehdä. Koko keittiön henkilöstö on työssä yhtäaikaisesti klo 10.00-14.00 välillä arkipäivisin. Siivous ostetaan Kiinteistönhoito -liikelaitokselta. Siivoushenkilöstölle on suunniteltu omat sosiaalitilat. Ateriakuljetuksia hoitaville kuljettajille tulee erillinen työpiste ja wc-tila lastauslaiturin läheisyyteen.
10 13 KIINTEISTÖN KÄYTTÖTALOUS Kiinteistön rakennuskustannukset ilman laitteita (ALV 0 %) ovat 17,78 milj. euroa, rakennuskustannusindeksi 108,3. Hanke 8300 049- Nimi Keskuskeittiö Osoite Nuijalantie 18 02630 Espoo VERTAILUINDEKSI (tarkistusindeksi) 1909 1909 Indeksiluku 3/2014 PERUSINDEKSI 1909 TEKNINEN ARVO 17 780 000,00 MAAN ARVO 1 100 000,00 PINTA-ALA 5 088,00 htm2 (laskennallinen 5986 brm2 x 0,85) 2015 /htm2 /kk /vuosi 2000 Korko 3,00 % 8,7362 44 449,7856 2100 Korjausvastuu 3,00 % 8,7362 44 449,7856 2200 Maanvuokra 4,00 % 0,7206 3 666,4128 2300 Ylläpitovuokra, kiinteäosuus 0,2981 0,2981 1 516,7328 2400 Lämpö *) 1,3241 1,3241 6 737,0208 2410 Sähkö *) 1,8000 1,8000 9 158,4000 2420 Vesi ja jätevesi *) 0,2000 0,2000 1 017,6000 2440 Kiinteistönhoito, mitoitettu *) 0,9000 0,9000 4 579,2000 2500 Kunnossapito 1,8774 1,8774 9 552,2112 Vuokra yhteensä 24,59 125 127,15 1 501 525,80 Nykyinen neliövuokra esim. Kauklahden Elä ja Asu -asumisyksikön keittiössä on 29,99 euroa/m² ja Opinmäen Kampuksessa 30,74 euroa/m². Ennakkoon arvioitu laitteiden ja varusteiden uusimisikä on 10-15 vuotta, josta johtuen keittiölaitteiden kustannuserää käsitellään erillisenä rahoituseränä. Keskuskeittiön laitteiden tulee toimia keskeytyksettä, joten edellytyksenä on, että tehdään erillinen huoltosopimus keittiölaitteiden osalta. 14 MUUT TARVITTAVAT SELVITYKSET Ei valtionapua 15 VÄISTÖTILAT Hankkeen yhteydessä ei tarvita väistötiloja.
11 16 TOTEUTUS- JA YLLÄPITOVASTUU Vuokrahanke toteutusvastuu on rakentajalla ja ylläpitovastuista sovitaan yhdessä vuokranantajan Tilakeskus -liikelaitoksen kanssa. 17 HANKESUUNNITELMAN LAADINTAAN OSALLISTUNEET Espoo Catering -liikelaitos: Minna Ahola, Helena Tolvanen, Johanna Andsten, Pirkko Hagerlund Tilakeskus: Reijo Ahtiainen, Jaana Saira, Pirjo Kurttila Arkkitehtitoimisto Siren oy / Rita Pulli Suurkeittiö-insinööritoimisto RP OY Kustannuslaskenta: FMC Laskentapalvelut Asemakaavaosasto: Ossi Keränen, Sirpa Sivonen
12