Pyhäjärven hoitokalastus 1995-2015 Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1
Toimikaudet PYHÄJÄRVEN SUOJELURAHASTO Perusrahoitus yhteensä 154 000 / vuosi + hankerahoitus TEOLLISUUS: Apetit Suomi Oyj, Sucros Oy, HKScan Finland Oy I: 1995-1999 Tavoitteet Pyhäjärven rehevöitymiskehityksen pysäyttäminen KUNNAT Eura, Säkylä, Pöytyä, Oripää, Loimaa, Rauma YHDISTYKSET: Pyhäjärven kalastusalue, Pyhäjärven suojeluyhdistys ry., Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry. II: 2000-2006 III: 2007-2013 IV: 2014-2020: Pyhäjärven sisäisen kuormituksen vähentäminen Hyvän tilan ylläpitäminen ja turvaaminen Pyhäjärven käyttökelpoisuus on erinomainen 2
1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Phosphorus load kg/a Flow m 3 /s YLÄNEENJOKI 18000 3,50 16000 14000 12000 10000 3,00 2,50 2,00 8000 6000 4000 2000 1,50 1,00 0,50 0 0,00 I-III IV V-IX X-XII 3
Pyhäjärven suojeluohjelma 1. Valuma-alueen kunnostus 2. Järven kunnostus, kalastus 3. Tiedotus 4. Koulutus 5. Tutkimus ja seuranta 4
22 ammattikalastajaa järvellä = Pyhäjärven ravintoketjun huippu! 5
Pyhäjärven hoitokalastus = Kaupallinen muikun ja siian pyynti + Vähempiarvoisen kalan tuettu pyynti Kiiski Särki kaupallinen tuote Kuore tuote haussa Pieni ahven 6
Järven paleolimnologiset tutkimukset osoittavat että siian ja muikun istutukset vaikuttivat heikentävästi Pyhäjärven vedenlaatuun 1950-luvulta lähtien Tehokas muikun- ja siianpyynti lievensi haittoja ja toimi pitkään tehokkaana hoitokalastuksena Yli 90 % muikkuvuosiluokasta poistettiin seuraavana talvena Rehevöityminen 1980-luvulta lähtien muutti kalastoa, tarve kalastaa myös ei-kaupallisia lajeja Suojeluohjelma ja Pyhäjärven kalastusalue aloittivat tuetun hoitokalastuksen vuonna1995 7
Hoitokalastuksen teho on vaihdellut: Eniten vaikuttavat jääpeitteisen ajan pituus ja käytössä oleva rahoitus Erityisesti EU:n osarahoittamat Pyhäjärven hoitokalastushankkeet (KOR ja EAKR) 2002-2007 vaikuttivat positiivisesti vedenlaatuun (Ventelä et al. 2007) Vuosittainen hoitokalastus on vuosina 1995-2014 vaihdellut välillä 50 kg/ha (2002) ja 8 kg/ha (2008) 8
9
2003-2007 kasviplanktonin määrä merkitsevästi alhaisempi kuin 1998-2002 2008 ei jäitä eikä rahaa + erittäin suuri ulkoinen kuormitus vaikutus kasviplanktoniin 2009 paikallinen rahoitus 2010 valtion rahoitus, summa vaihdellut Muutos hoitokalastuksen ajoituksessa, syysnuottaus 10
Ekologinen tila HYVÄ (mutta riskivesistö) Vedenlaatu 11
Miten Pyhäjärven hoitokalastus toimii? 12
1. Ravintoketjun kautta Paljon planktivorikaloja Eläinplanktonin koko ja määrä pienenee Kasviplanktonin määrä lisääntyy, eläinplankton ei kontrolloi Sarvala et al. 1999 13
The weight of the 0+ vendace in autumn (S0+) was used as an index for planktivory (pi) (for the figure transformed as: pi=100-s0+). Ventelä et al. 2011 Hydrobiologia 14
Daphnia pituus vs. planktivori-indeksi Ventelä et al. submitted 15
vesikirput/kasviplankton Isot vesikirput/kasviplankton vs. planktivori-indeksi Osoittaa, että kasviplanktoniin kohdistuu alhaisin laidunnuspaine silloin kun planktivorien määrä on runsain. 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 Planktivori-indeksi y = -0,1965x + 22,142 R² = 0,1672, P=0.034 Ventelä et al. submitted 16
2. Ravinteiden poiston kautta Kalojen mukana poistuu järvestä sinne jo kertynyttä fosforia Esim. Säkylän Pyhäjärvessä 26 % vuosittaisesta fosforikuormituksesta poistuu kalansaaliin mukana! Lähivalumaalueelta +24 % Kalojen mukana poistuu - 26 % Eurajoen kautta - 18 % Järveen jää 56 % Ilmasta + 10 % Pyhäjoesta +12 % Yläneenjoesta +54 % 17
3. Resuspension kautta 18
Haasteena ilmastonmuutos 19
mean Ice-out has shifted to an earlier date and the duration of icecover is decreasing, quite dramatically so in the 2000s. 20
21
22
Johtopäätöksiä ja tulevaa Vaikka kuormitukseen on tehokkaasti puututtu, etenkin ilmastonmuutos saa aikaan sen, että ulkoinen ravinnekuormitus voi ajoittain olla liian suurta Valuma-alueen vesiensuojelutoimien tehokkuus toistaiseksi sadannan ja kuormitusten armoilla Hoitokalastus toimii myös muuttuvassa ilmastossa HOITOKALASTUS JA SEN TARVE JATKUVAA Muikun ja siian vähäinen määrä tukee hoitokalastusta Kaupallinen menekki särjelle MAHTAVA JUTTU Kuoreen syyspyynti erittäin lupaava uusi avaus 2014 alkaen muutoksia hoitokalastuksen hallinnossa 23
Kiitos! anne-mari.ventela@pji.fi 24