Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Samankaltaiset tiedostot
Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Suomen metsäteollisuuden tuotanto- ja puunkäyttönäkymät vuonna 2020

Puu paperiksi ja energiaksi?

Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille

Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset

Tuontipuu energiantuotannossa

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö

Metsäkoneyrittämisen taloustilanne

Puun käyttö 2013: Metsäteollisuus

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Metsäalan merkitys bioenergian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa -osahankkeen 2 esittely

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

Suomen metsäsektori 2020: Analyysin perusteet ja kommentointi

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Tiedotteeseen on koottu tiedot teollisuuden

Suomen metsäsektorin kilpailukyky: näkemyksiä

Metsäteollisuuden ja bioenergian tulevaisuuden näkymät

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Puupolttoaineiden lisäysmahdollisuudet ja sen kustannukset Suomessa vuoteen 2020

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö 2007

Kommenttipuheenvuoro: Metsien käyttö energiana ja raaka-aineena

Riittääkö puuta kaikille?

massateollisuuden hake ja puru mukaan lukien, oli vuoden 2005 lopussa 11,2 miljoonaa kuutiometriä.

Venäjän tullipolitiikan vaikutus Suomen ja Venäjän väliseen metsäsektorin kauppaan

Suomen metsien käytön kehitysnäkymät

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI

TŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta.

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

saatavuus energiantuotantoon

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA?

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari Tomi Salo, metsäjohtaja

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

4.1 Skenaarioiden lähtökohdat ja kuvaus

Suomen metsäenergiapotentiaalit

Puunjalostuksen kehitysnäkymät Suomessa

Miten metsäteollisuus selviää Suomessa?

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Puun energiakäyttö 2009

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Suomen Keskusta Sahojen sivutuotteiden tasavertainen kohtelu Kai Merivuori, Sahateollisuus ry

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus

Puun energiakäyttö 2008

Metsäbiomassa, biotalous ja metsät

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle

Lausunto 1 (3) Lausunto koskien valtioneuvoston selontekoa kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 VNS 7/2016 vp

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

METSÄTEOLLISUUDEN AINESPUUN KÄYTÖN SKENAARIOT

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

Suomessa käytetystä puuaineksesta puolet menee polttoon

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

Suomessa käytetystä puuaineksesta puolet menee polttoon

Metsätilinpito Puuaineksesta puolet polttoon

Mihin metsäpolttoainevarat riittävät

Suomessa käytetystä puuaineksesta puolet menee polttoon

BIOTUOTTEET VIENNIN, KAUPPATASEEN JA ENERGIAOMAVARAISUUDEN NÄKÖKULMASTA Pöyry Management Consulting Oy, Jaakko Jokinen Kansallisen Metsäneuvoston

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Suomessa käytetystä puuaineksesta puolet menee polttoon

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry

Metsätilinpito Puuaineksesta yli puolet poltetaan

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Kommenttipuheenvuoro Matti Kärkkäinen professori (emeritus) ja puuntuottaja

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

PÄÄTTÄJIEN METSÄAKATEMIA Jaakko Jokinen

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia

Hollannin malli ja sen soveltuvuus metsäalan politiikkaan

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen

Metsäteollisuus ja sen toimintaympäristön kehitys

Transkriptio:

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Sisältö 1. Taustaa 2. Olemassaolevat selvitykset 3. Kehittämisehdotuksia 4. Johtopäätökset 2

Taustaa Tiedämme suhteellisen hyvin kuinka paljon puuta on Suomen metsissä 2020 (VMI) Tiedämme vajavaisesti kuinka paljon ja miten puuta tullaan käyttämään 2020 Puunkäyttöarvioita julkaistaan hyvin harvoin Pöyry 2009, Hetemäki & Hänninen 2009 Mitä tiedämme näiden perusteella ja mitä meidän pitäisi tietää? 3

Suomen kotimaisen puubiomassan potentiaali ja käyttö Kotimaisen puubiomassan kestävä vuosittainen tarjontapotentiaali vuonna 2008 oli arviolta 116,7 milj.m 3 (70 +46,7) Kotimaisen puubiomassan käyttö vuonna 2008 oli arviolta 62,2 milj.m 3 Kotimaisen puubiomassan tarjontapotentiaalista jäi siten käyttämättä 54,5 milj.m 3 eli 47 % (= 116,7 62,2) Liitekalvoissa tarkemmin laskelmista ja niiden oletuksista. Ne ovat allekirjoittaneen nopealla aikataululla tekemiä ja niihin on syytä suhtautua varauksin 4

Mikä on puun käyttö jatkossa? 5

Arviot 1. Pöyry & Metsäteho: Kärhä, K., Elo, J., Lahtinen, P. & Räsänen, T. 2009. Puupolttoaineiden saatavuus ja käyttö Suomessa 2020. Metsätehon katsaus Nro. 40. Metsäteho Oy. Elo, J. 2009. Metsäbioenergian saatavuus energiantuotantoon eri markkinatilanteissa. Pöyry Energy Oy:n raportti Energiateollisuudelle 30.4.2009 2. Metla: Hetemäki, L. & Hänninen, R. 2009. Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuosina 2015 ja 2020. Metlan työraportteja 122 6

Metsäteollisuuden puunkäyttö arvioita vuodelle 2020 milj. m 3 tai TWh 2007 Pöyry 2009 Metla 2009 Pöyry vs. 2007 Metla vs. 2007 Metsäteollisuuden puunkäyttö 75,4 59,4 51,4-16 -24 Metsäteollis. kotimainen puunkäyttö 59,4 56,6 46,3-2,8-13,1 Metsäteollisuuden puun tuonti 16,0 2,8 5,1-13,2-10,9 Metsäteollisuuden kuori, sahanpuru & puutähdehake energiantuotannossa, TWh 19,2 17,8 15,4-1,4-3,8 Pöyry 2009 = Kärhä, Elo, Lahtinen & Räsänen 2009. Metsätehon katsaus 40. Metla 2009 = Hetemäki & Hänninen 2009. Metlan työraportteja 122 7

Johtopäätöksiä arvioista Metlan arviot ennakoivat suurempaa puunkäytön vähenemistä metsäteollisuudessa Metsäteollisuuden kapasiteettikehityksen ja tämän hetken tietojen perusteella Metlan arvio näyttää realistisemmalta kuin Pöyryn Mahdollisuudet energiapuun käytölle kasvavat (13 milj m 3 ) Metla ei esittänyt määrällisiä arvioita puun energiakäyttölle Pöyry arvioi myös puun käyttöä polttamiseen ja esittää 5 skenaariota 8

Pöyryn skenaariot: Puupolttoainetoimituksien puunkäyttö Suomessa Skenaariot / luvut miljoonia kiintokuutiometrejä* 2020 2006 = 13,1 Muutos Vertailuskenaario (päo. h. 30 /t CO 2 ) 21,4 8,3 Metsähake jää metsään 16,6 3,5 Päästöoikeuden hinnan vaikutus (20 /t tai 60 /t CO 2 )** Puupolttoainetta Euroopan markkinoille (maksukyky satamissa 20 / 25 / 30 / MWh) Biojalostamoja ja pellettituotantoa (ei mukana näiden puunkäyttö) 17,7 tai 22,3 4,6 9,2 21,4 / 16,4 /13,8 0,7 8,3 19,2 6,1 Puusähkölle syöttötariffi (80 / MWh) 23,3 10,2 Lähde: Elo, J. 2009. Pöyry Energy Oy:n raportti Energiateollisuudelle 30.4.2009 *Huom! Elo 2009 ilmoittaa luvut TWh:ssa. Tässä muutettu käyttäen muuntokerrointa: 1 kiintokuutiometri (m 3 ) = 2 MWh ** Kriittinen ja merkittävä muutos tapahtuu kun hinta nousee tasolle 30 /t CO 2 9

Huomioita Pöyryn skenaarioista Ei esitä määrällisiä arvioita kuitupuun energiakäytöstä. Todetaan, että kuitupuun ohjautuminen energiakäyttöön on todennäköistä kaikissa skenaarioissa Massa- ja paperiteollisuuden tuotanto- ja puunkäyttöarvio liian optimistinen (säilyy helmikuun 2009 tasolla) Puun tuontiarvio liian pessimistinen (2,8 milj. m 3 eli samaa luokka kuin 1960-luvulla) Arvioi pelkästään puun polttoa, ei biopolttoainetuotannon vaikutusta puubiomassan käytön kasvulle 10

Kehittämisehdotuksia Tarvitaan uusi kokonaisvaltainen arvio puubiomassaan perustuvasta energiatuotannosta ja sen vaikutuksista Siinä tulee huomioida mm. : 1. Kuitupuun käyttö energiaksi 2. Arviot markkinatilanteesta tulevaisuudessa, esim. v. 2020 (kysyntä-tarjontatilanne, raaka-aineiden ja lopputuotteiden hinnat) 3. Puubiomassan kansainvälinen kauppa (hake, kuitupuu, pelletti, puuhiili) 4. Politiikkasimuloinnit (tukikeinot, lopputuotteiden hinnat, energian hinnat, raaka-aineiden hinnat) 5. Biojalostamot 11

Johtopäätökset Arvioiden perusteella näyttää siltä, että Suomen metsävarat mahdollistaisivat teoriassa kestävästi noin kaksinkertaisen puubiomassan käytön nykytilanteeseen nähden Olemassa oleviin puubiomassan käyttöarvioihin liittyy merkittäviä puutteita (Hetemäki & Hänninen, Pöyry) Tarvitaan uusi laaja-alainen pitkä-aikavälin puubiomassan (runkopuu + muu puubiomassa) käyttöarvio Metsien käytön tulevaisuus hanke tarjoaa osan tarvittavista palikoista (mm. simulointimallin hyödyntämien, metsäteollisuustuotteiden kulutusarviot) 12

KIITOKSIA! 13

LIITEKALVOT 14

Puunkäyttö Suomessa 2008 Metsäteollisuus Energiatuotanto milj. m 3 Yhteensä 66,3 Kotimainen (ainespuu) 51,5 Tuontipuu (ainespuu) 12,1 Sivutuote- ja jätepuu + tuontihake 12,2 milj. m 3 Yhteensä 21,0 Lämpö- ja voimalaitokset 1 14,3 Pientalojen polttopuu 2 6,7 1 Metsähake + teollisuushake + sahapuru + kuori + muu 2 Raakapuu + jätepuu Kotimaisen puubiomassan käyttö vuonna 2008 oli arviolta 51,5 +6,1 (6,7- metsähake 0,6) + 4,6 (metsähake) = 62,2 milj. m 3 15

Miten puubiomassa potentiaali on arvioitu? 1. Vuonna 2007 elävän puuston biomassa oli Metsätilastollisen vuosikirjan mukaan 1 669 milj.t., josta runkopuun osuus oli 955 (57,2 %) ja muuta puubiomassaa 714 (42,8%) 2. Suhteessa runkopuun painoon muun biomassan paino oli 74,8% 3. Oletetaan, että muusta puubiomassan painosta 4,8%-yksikköä on lehtiä yms., joita ei voida hyödyntää puujalosteiksi tai energiaksi 4. Käytetään edellä esitettyjä osuuksia arvioimaan puubiomassan vuotuista kasvua. Tällöin puubiomassan vuotuinen kasvu olisi 99,54 + 0,7 X 99,54 (= 69,7) = 169,2 milj.m 3 5. Vuosittaiset kestävät hakkumahdollisuudet ovat 70 milj.m 3. Oletetaan, että muusta kuin runkopuubiomassasta pitää jättää 1/3-osa metsään monimuotoisuus- ja ravinne syistä. Tällöin sitä voitaisiin kestävästi käyttää 0,67* 69,7 = 46,7 milj.m 3 6. Puubiomassan kestävät vuosittaiset käyttömahdollisuudet olisivat näin ollen arviolta 70 + 46,7 = 116,7 milj.m 3 7. Teoreettinen listätarjontapotentiaali olisi siten vuonna 2008 ollut 116,7 62,2 = 54,5 milj. m 3 16