Laadukas sisäympäristö 1
Laadukas sisäympäristö saavutetaan hallitsemalla kokonaisuutta Miksi hyvä sisäympäristö on tärkeä? Hyvä sisäympäristö vaikuttaa merkittävästi ihmisten hyvinvointiin, sillä sisätiloissa vietetään suurin osa elinajasta. Kun toimitilassa on laadukas sisäympäristö, se tukee työn optimaalista sujumista ja edistää työntekijöiden hyvinvointia. Tämän vuoksi hyvä sisäympäristö on tärkeä tuotantotekijä. Miten hyvän sisäympäristön voi saavuttaa? Sisäympäristö koostuu monesta osatekijästä, kuten ilman laadusta, lämpöoloista, ääniympäristöstä, valaistusolosuhteista ja tilajärjestelyistä. Sisäympäristöä on kuitenkin tarkasteltava kokonaisuutena. Sisäympäristö on laadukas (kaavio 1), jos A) sisäympäristötekijöissä ei havaita puutteita, B) tilan käyttäjät ovat sisäympäristöön tyytyväisiä ja C) työpaikalla on hyvät toimintatavat sisäympäristöongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen ja hallintaan. Laadukas sisäympäristö A Sisäympäristötekijät ovat kunnossa + B Koettu sisäympäristö on hyvä + C Työpaikalla on hyvä toimintatapa Kaavio 1. Laadukas sisäympäristö koostuu kolmesta osa-alueesta. 2
A Sisäympäristötekijöille on selkeitä vaatimuksia Sisäympäristötekijät liittyvät rakennus- ja talotekniikkaan, turvallisuuteen ja toimintaprosesseihin, kuten esimerkiksi rakennuksen ulkovaipan tiiviyteen, toimivaan ilmanvaihtojärjestelmään, kulkureittihin tai tulostimien sijoitteluun tilassa. Laadukkaassa sisäympäristössä näihin tekijöihin ei liity epäkohtia, puutteita tai terveysriskiä. Joitakin esimerkkejä hyvän sisäympäristön tekijöistä on koottu taulukkoon 1. Asiantuntija voi arvioida sisäympäristön olosuhteita katselmoiden (aistinvarainen tarkastelu ja mahdolliset suppeat mittaukset). Asiantuntijalla tulee olla asianmukainen koulutus alalle ja hänen tulee tuntea sisäympäristöön vaikuttavat tekijät. Selvityksissä ensisijaista on päästölähteiden ja ongelmien aiheuttajien tunnistaminen, paikallistaminen ja korjaaminen. Usein tämä onnistuu myös ilman sisäilmamittauksia. Työterveyslaitoksen asiantuntijapalveluista saa lisätietoja osoitteesta www.ttl.fi/palvelut. Lisäselvityksiä vaativassa tilanteessa voidaan tehdä laajempia sisäympäristömittauksia ja -tutkimuksia. Sisäympäristötekijöitä ja niihin vaikuttavia työtilan ominaisuuksia voidaan arvioida lainsäädännön (www.finlex.fi), ohjeiden (esim. sosiaali-ja terveysministeriön), suositusten (esim. Työterveyslaitoksen, Sisäilmayhdistyksen ja Kansanterveyslaitoksen suositukset) ja hyvien toimintatapojen avulla. Mittaus tuloksia voidaan verrata asetettuihin tavoitearvoihin tai sisäilmaongelmien tunnistamiseen annettuihin ohjearvoihin. Lisätietoja osoitteesta www.ttl.fi/sisaymparisto. 3
Taulukko 1. Joitakin esimerkkejä hyvän sisäympäristön vaatimuksista. Rakennustekniikka kosteusvaurioita ei ole tai ne on korjattu mahdolliset riskirakenteet on selvitetty matalapäästöiset (M1-luokan) pintamateriaalit liikuntasaumojen tiiviys on tarkistettu Ilmanvaihtojärjestelmä ja fysikaaliset tekijät huonelämpötila kesäaikana 23 26 C ja talviaikana 20 22 C vetohaittoja ei esiinny valaistus on riittävä häiritsevää melua ei esiinny ilmanvaihtojärjestelmä on säädetty ja se puhdistetaan säännöllisesti koneellinen tuloilma on suodatettu tehokkaasti ja on puhtaampaa kuin huoneilma B Koettu sisäympäristö vaikuttaa hyvinvointiin Sisäympäristön arvioinnissa on erityinen painoarvo sillä, miten tilojen käyttäjät kokevat ympäristön. Tilojen käyttäjien kuuleminen on tärkeää, koska mitattu ja koettu sisäympäristö eivät aina vastaa täydellisesti toisiaan. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että sisäympäristötekijät ovat usein näkymättömiä. Sisäilmaongelmien aiheuttajat voivat olla piileviä, minkä vuoksi niitä ei aina tavoiteta käytettävissä olevilla mittausmenetelmillä. Ihminen on hyvä ja herkkä mittari, joka aistii sisäympäristöön vaikuttavien tekijöiden yhteisvaikutukset. On tärkeää ymmärtää, että tilan käyttäjien arvio sisäympäristöstä on ympäristön objektiivisten ominaisuuk sien ja niiden subjektiivisen tulkinnan yhdistelmä. Ihminen tekee ympäristöstään havaintoja, tulkitsee havaintojaan ja arvioi niiden merkitystä itselleen. Tilanteen tulkinta vaikuttaa objektiivisten olosuhteiden ohella merkittävästi tilan käyttäjän viihtyvyyteen, työmotivaatioon ja hyvinvointiin. Yksilölliset erot kokemuksissa saattavat olla suuriakin. 4
Ilman epäpuhtaudet Yleinen siisteys poikkeavia sisäilman mikrobilähteitä ei esiinny teollisten mineraalikuitujen lähteitä ei esiinny sisäilma on raikas ei poikkeavia hajuja (esim. maakellarin hajua) huoneessa on hyvä järjestys paperimateriaali säilytetään ovellisissa kaapeissa pinnat ovat helposti siivottavat työpinnoilla ei esiinny tahroja eikä pölyä Tilojen käyttäjien tyytyväisyys sisäympäristöön voidaan selvittää Työterveyslaitoksen sisäilmastokyselyllä. Se sisältää kysymyksiä koetuista olosuhdehaitoista ja sisä ilmastoon liittyvistä oireista. Työterveyslaitoksen sisäilmasto kysely on työterveyshuollon työväline, jota voidaan käyttää silloin, kun epäillään henkilöstön oireiden ja koettujen haittojen johtuvan sisäilmasta mutta selvää syytä ei tiedetä. Kyselystä saatavia tietoja tulee tarkastella yhdessä teknisten havaintojen kanssa. Näin voidaan varmistua siitä, että suunniteltujen toimenpiteiden avulla voidaan vaikuttaa koet tuihin ongelmiin. Sisäympäristöongelmien tiedetään aiheuttavan lyhytaikaisia sairauspoissaoloja. Näin ollen kohonneet lyhyet sairauspoissaolot voivat olla merkkinä sisäympäristöongelmista. Lisätietoja osoitteesta www.ttl.fi/sisailmastokysely. 5
C Hyvä toimintapa ratkaisee ongelmatilanteissa Sisäympäristöongelmat voivat olla hankalia, monisyisiä ja aikaa vieviä. Ongelmien tunnistamiseen, selvittämiseen ja hallintaan tulee olla ennalta sovittu toimintamalli (kaavio 2). Sisäympäristöongelmien käsittely ja ratkaisu työpaikalla vaatii monen ammattiryhmän osaamista ja työpanosta. Yhteistyö edellyttää etukäteen sovittuja toimintatapoja sekä vastuiden ja roolien selkiyttämistä, jotta toiminta olisi sujuvaa, jos ongelmia ilmaantuu. Moniammatillinen yhteistyö on tarpeen jo uuden rakennuksen suunnitteluvaiheessa tai vanhan rakennuksen perus korjausvaiheessa. Sisäympäristöongelmien ennalta ehkäisemiseksi tarvitaan toimintasuunnitelmat rakennuksen ylläpitoon, huoltoon ja peruskorjaukseen. Sisäympäristön laatutekijöille tulee asettaa selkeät tavoitteet. Kiinteistöhuollon tulee olla laadukasta, säännöllistä ja dokumentoitua. Olosuhdehaittojen ilmoitusjärjestelmän tulee olla sujuva ja hyvin viestitetty tilojen käyttäjille. Moniammatillinen yhteistyö voidaan organisoida työpaikalla esimerkiksi niin, että sinne perustetaan moniammatillinen sisäilmaryhmä. Sisäilmaryhmän toimintaan osallistuvat yleensä kiinteistön omistajan, kiinteistöhuollon, työsuojelun, työterveyshuollon ja tilojen käyttäjien edustajat. Ongelmatilanteissa ryhmän toiminnan tulee olla suunnitelmallista, tavoitteellista ja prosessinomaista. Tilan käyttäjiä kuuleva, osallistava ja hyvästä viestinnästä huolehtiva työskentelyote takaa onnistuneen ratkaisun. Mukana olo ja vaikuttaminen sisäympäristöongelman ratkaisuprosessissa lisää myös ympäristön hallinnan tunnetta, joka on tärkeä ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Tutkimusten mukaan huonoksi koettu hallinta lisää olosuhde valituksia työpaikalla ja pahentaa sisäilmaan liittyviä oireita. Lisää tietoa oppaasta Lahtinen M, Lappalainen S, Reijula K. Sisäilman hyväksi. Toimintamalli sisäilmaongelmien ratkaisuun. Työterveyslaitos, Helsinki 2006. Kun sisäympäristössä ilmenee ongelma, sisäilmaryhmän toiminta etenee seuraavissa vaiheissa: 6
Kiinteistönhuolto ja -hallinta Alustava arvio tilanteesta ja suunnitelma lisäselvityksistä Viestintä Tarvittavat lisäselvitykset palaute tekninen ongelma palaute Sisäilmaongelman havainnut henkilö haittailmoitus oireileva henkilö Esimies, huoltomies, muu nimetty henkilö Esimies, ts-valtuutettu, ts-päällikkö, muu nimetty henkilö Suunnittelu ja esiselvitykset Viestintä SISÄILMARYHMÄ työsuojelupäällikkö työsuojeluvaltuutettu edustaja(t) työterveyshuollosta edustaja(t) kiinteistöhallinnasta ja huollosta esimies kohdetyöpaikasta työntekijöiden edustaja kohdetyöpaikasta ulkopuolinen asiantuntija tarvittaessa Ongelman määrittely, riskin arviointi ja tavoitteiden tarkennus Hallintatoimenpiteiden suunnittelu Työterveyshuolto Seuranta Viestintä Viestintä Toimenpiteet Kaavio 2. Sisäympäristöongelmien ratkaisuprosessi moniammatillisen ryhmän yhteistyönä. Lähde: Lahtinen M, Lappalainen S, Reijula K. Sisäilman hyväksi. Toimintamalli sisäilmaongelmien ratkaisuun. Työterveyslaitos, Helsinki 2006. Suunnitellaan ongelman käsittelyprosessi ja prosessin aikainen viestintä. Prosessia koskevat päätökset tehdään yhdessä neuvotellen ja kaikkien ammattiryhmien osaamista hyödyntäen. Ulospäin esiinnytään yhtenäisesti. Taustatiedot kerätään, tilat katselmoidaan ja tulokset dokumentoidaan. Tehdään alustava tilannearvio ja suunnitelma tarvittavista lisäselvityksistä sekä aikataulu. Tarkennetaan ongelman määrittelyä, tehdään riskinarviointi ja asetetaan konkreettiset, mitattavat tavoitteet. Päätetään riskinhallinnasta: suunnitellaan, aikataulutetaan ja toteutetaan korjaavat toimenpiteet. Toteutetaan loppuseuranta. Huolehditaan hyvästä tiedonkulusta ja riskiviestinnästä koko prosessin ajan. 7
Lisätietoja saa Työterveyslaitokselta (etunimi.sukunimi@ttl.fi tai puhelinnumerosta 030 4741) Hyvä toimintatapa, sisäilmaryhmätoiminta, viestintä: erikoispsykologi Marjaana Lahtinen laboratoriopäällikkö Sanna Lappalainen Koettu sisäympäristö: erikoislääkäri Ulla-Maija Hellgren teemajohtaja Kari Reijula Sisäympäristötekijät, ilmastointi, lämpöolot, ennakoiva suunnittelu: erikoistutkija Rauno Holopainen laboratoriopäällikkö Hannu Koskela teknologiajohtaja Raimo Niemelä Sisäympäristötekijät, rakennustekniikka: tutkimusinsinööri Eero Palomäki Sisäympäristötekijät, ääniympäristö: vanhempi tutkija Valtteri Hongisto Sisäympäristötekijät, muut epäpuhtaudet: erityisasiantuntija Pirjo Korhonen työhygieenikko Tuomo Lapinlampi laboratoriopäällikkö Sanna Lappalainen Sisäympäristöselvitykset työpaikoilla, mm. mittaukset ja analyysipalvelut: www.ttl.fi/palvelut Lisää tietoa sisäympäristöstä: Lahtinen M, Lappalainen S, Reijula K. Sisäilman hyväksi. Toimintamalli sisäilmaongelmien ratkaisuun. Työterveyslaitos, Helsinki 2006. www.ttl.fi/sisaymparisto 8 Kannen valokuva: Eero Palomäki