Salaojituksen edut ja vaikutukset maaperään pelto ei petosta salli. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus

Samankaltaiset tiedostot
RAVINNERESURSSI-PÄIVÄ Vesien hallinta säätösalaojituksen avulla. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus

Peruskunnostustyön aloittaminen -tukimahdollisuudet

Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon

Nutrinflow-hanke. Loviisanjoen valuma-aluekunnostus

Peltojen vesitalous hallintaan - Hyötyjä tuotantotaloudelle ja ympäristölle

Kokonaisvaltainen maatalousympäristön vesienhallinta NUTRINFLOW-hanke, Loviisanjoen valuma-aluekunnostus

Kuivatuksen vaikutus pellon kasvukuntoon

ProAgrian NEUVO palvelut kasvukaudella 2016

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki Rahkasuo syyskuu 2009

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Kokonaisvaltainen maatalousympäristön vesienhallinta NUTRINFLOW-hanke, Loviisanjoen valuma-aluekunnostus

Peruskuivatuksen taustaa, nykytilanne ja tulevaisuuden näkymiä Hämeessä

Kokonaisvaltainen maatalousympäristön vesienhallinta

Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009

Peltokuivatuksen tarve

JOHDATUS OJITUSISÄNNÖINTIIN. Johdatus ojitusisännöintiin. PJI Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén

Peruskunnostustyön aloittaminen -Ojitusyhteisöjen aktivointi

JOHDATUS OJITUSISÄNNÖINTIIN. Johdatus ojitusisännöintiin -koulutus, Turku Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén

Biotalouden värisuora

JOHDATUS OJITUSISÄNNÖINTIIN. Johdatus ojitusisännöintiin. Pori ja Seinäjoki Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen , Hämeenlinna

RIL Peltosalaojituksen ohjeet ja laatuvaatimukset. Salaojayhdistyksen neuvottelupäivät Ähtäri Mesikämmen Seppo Hihnala, Maveplan

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke Markku Puustinen

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU

Toimiva salaojitus. Pellon vesitalous kohdilleen Markus Sikkilä Salaojayhdistys

Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa seminaari Happamuuden torjuntakeinot maataloudessa

Pellon perusparannus Osa 3: Täydennyssalaojitus Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Löytääkö ympäristöneuvonta paikkansa neuvonnassa?

Lannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen

Ympäristösitoumuksen Peltomaan laatutestin itsearviointilomake

Pellon kunnostus ja maanhoito

Salaojitus. Jarmo Nissinen

Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä

Peltosalaojituksen suunnittelu

Raisio Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke

OK Ojat kuntoon. Aloitusseminaari Petra Korkiakoski, HAMK

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle

Vinkkejä ja huomioita viljelysuunnitteluun Uudenmaan tuki-infot 2019 Kalle Laine ProAgria Etelä-Suomi

NUTRINFLOW. Practical actions for holistic drainage management for reduced nutrient inflow to Baltic Sea

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

OJITUKSESTA ILMOITTAMINEN JA MAATALOUDEN PERUSKUIVATUSHANKKEIDEN RAHOITUS

Viljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius

Maatalousuomien peruskuivatuksen ja luonnontilaisuuden edistämisen tukeminen

Esimerkkejä vesienhallintaratkaisuista ja peruskuivatusuomien - kunnostushankkeista,

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista Maankäytön sosio-ekonomisten vaikutusten arviointi

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

Salaojakonetutkimus Sievi. Salaojituksen neuvottelupäivät Tampere Markus Sikkilä, Salaojayhdistys

ITÄMERIHAASTE TURUSSA Seminaari Turun kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen. Kalajoki Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehun tuotantokustannus

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä. Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

KOKONAISVALTAINEN MAATALOUSYMPÄRISTÖN VESIENHALLINTA VALUMA-ALUEKOHTAINEN TOIMINTATAPAMALLI MIKKO ORTAMALA

Pernoon tilusjärjestely

Nurmisiementuotannon kannattavuus

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Mukauttamistoimet tilusjärjestelyissä

Kuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Peruskuivatushankkeiden tukeminen

Ajankohtaista ojitus- ja peruskuivatusasioista

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund

Tuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn?

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

[Kirjoita teksti] Tn:o Pinta-ala yhteensä

Ajankohtainen maatalouspolitiikka. Juha Lappalainen

Ravinteet satoon Vesistöt kuntoon

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

-TILAKOKEISTA OPITTUA peltopäivä Liedossa ja tuloksia OSMO-hankkeen tilatutkimuksista maan kasvukunnon parantamiseksi

Sievin Kiiskilän uusjako salaojahanke vaihe 2

Maatalouden peruskuivatuksen rahoitusmahdollisuudet

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Ympäristöinfo, kevät Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Ympäristökorvaus ohjelmaluonnos

Transkriptio:

Salaojituksen edut ja vaikutukset maaperään pelto ei petosta salli Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus www.etela-suomensalaojakeskus.fi

Peltomaan kunnon muodostuminen: 1. Toimiva ojitus - vastaa pellon käyttötarkoitusta 2. Maan oikea ph, Kalkitus - mahdollistaa tuottavan sadon 3. Viljelykierto ja viljelytekniikka - turvaa hyvän sadon - parantaa maan rakennetta ja lisää humusta - syväjuuriset kasvit; apilakasvit (puna-apila, sinimailanen) - turvaa ravinteet - tasataan työhuippuja

Viljelyksessä oleva pelto pinta-ala: Vuoden 1970 alussa noin 2,4 milj. ha Vuonna 2016 noin 2,3 milj. ha - vuokraviljelyn piirissä noin kolmannes eli 760 000 ha Suomen viljelyksessä oleva peltopinta-ala on ainakin kertaalleen peruskuivatettu. Aikaisemmat työhuiput osuivat vuosille -1892-1939, 400 000 ha -1940-1966, 1,1 milj. ha

Peruskuivatus: - sisältää laskuojat, valtaojat, joet ym. Tarvitsijat: - yksityiset maanomistajat (kaikki maankäyttömuodot) - ojitusyhteisöt Antaa mahdollisuuden tehokkaalle ja toimivalle paikalliskuivatukselle ja maankäytölle Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset - ennusteiden mukaan tehokas maankuivatus tulee olemaan tulevaisuudessakin Suomessa tarpeellista

Peruskuivatukseen liittyvät asiat Toimenpiteet suoritetaan uomaston tarpeen mukaisesti Huomioitavia asioita: * painuneet maa-alueet (multa ja vahvat eloperäiset maat) * alueella olevat luontoarvot, erityiskohteet * rummut ym. mahdolliset rakenteet (ELY-kesk. L-vast.alue, ratahallintokeskus) * Luonnonmukainen vesirakentaminen, ojakohtaisesti (kaksitasorakenteet)

Peruskuivatuksessa huomioitava asioita Kesäveden varastointi: * säädettävillä tai kiinteillä patorakenteilla, huolto- ja kunnossapito -pidennetään painuvien maiden käyttöikää sekä säästetään huolto- ja kunnossapito kustannuksissa (parannetaan paikalliskuivatuksen käyttöikää) - Mahdollistaa tarvittaessa kastelun (altakastelu, valumavesien kierrätys) Kalatalous: * kalataloudelliset rakenteet * jatkotoimenpiteet turvattava peruskuivatuksen osalta

Mahdollisuus avustukseen hankkeissa, joissa vähintään 2-osakasta 40-50 % (+ 20%), jos uomastossa erityistoimenpiteitä * vesienhallintaan, ympäristön parantamiseen liittyvät ratkaisut (kosteikot, pohjapadot, altaat) * erityisen kalliit toimenpiteet (louhinta, tuentaan ja painotukseen liittyvät rakenteet) Yhteisputkitukset; hankkeessa mukana vähintään 2-osakasta * avustus maksetaan toteutuneista kustannuksista

Salaojituksen hyödyt Viljelijä: Perussalaojitus - tuottoa lisäävä vaikutus (laatu, määrä, viljelyalan lisäys 10 25%) - työtehokkuus - tuotantopanosten parempi hyötykäyttö (lannoitteet, kasvinsuojelu) - toimiva ojitus on yksi viljelyn perusedellytys (kokonaisuus maanrakenteen kanssa)

Ympäristö: - ravinteiden parempi hallinta / hyötykäyttö - eroosion väheneminen, pintavesien hallinta - valumavesien hallinta (säätösalaojitus, säätökastelu, valumavesien kierrätys) Ympäristökorvaus valumavesien käsittelyä varten: * säätösalaojitus 70 /ha * säätökastelu 250 /ha

Salaojituksen vaiheistus Salaojasuunnittelu *maastotyöt, suunnitelman laadinta Mahdollisen avustuksen haku ja avustuspäätöksen odotus Työpaalutus, (maastoonmerkintä) Salaojien kaivu (urakointi) * salaojakonetyypit kaivava / aura

Salaojituksen ylläpito ja ongelmat: - tiivistynyt maaperä, suuret koneketjut * esim. 60-70-luv. ojitus ei vastaa nykypäivän vaatimuksia (mahd. täydennysojitukset) - piiri ja niskaojien kunto - pellonpinnan muotoilu * kyntösuunta (rakennettuihin imuojiin nähden poikkisuuntaan) - salaojaverkoston huollon laiminlyönti * salaojakartta; kaivorakenteet, laskuaukot

Salaojituksen ylläpito ja ongelmat: - ruosteiset alueet padotuksen taakse, (vaatii huoltoa - ja kunnossapitoa, huuhtelu) - eloperäiset maa-alueet (kuluvat, painuvat) * tarve uusintaojituksille - riittämätön ojaväli (suunnitteluvirhe, tuotantosuunnan muutos) - vuokraviljely; lyhyet sopimukset * hidastavat kunnostusta

Ennakointia salaojitukseen: Tilakohtainen kuivatustarvekartoitus apuun - kokonaisuudelle haetaan punainen lanka, jonka mukaan alkaa systemaattinen peltojen kuivatustoimien parantaminen - rahoitus, työhuippujen tasaaminen, viljelykierto, suunnittelu, urakointi

Avustukset 2016 => Perussalaojitus - 35% avustusta - avustus MMM hinnasta 3,60 /m => 1,26 /m - pienin avustettava hanke, avustuksen osuus 3000 * 2380 m / salaojaa (n. 4,00 ha) Valtaojien putkitukset: - tilakohtaisiin putkituksiin ei erillistä rahoitusta - yhteishankkeet (vähintään kaksi osakasta) 40-50% (+20%) avustusta

Salaojitus on satoisa sijoitus!