Lääketieteellinen tiedekunta. Tieteellinen jatkokoulutus Opetussuunnitelmat

Samankaltaiset tiedostot
LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne

Lääketieteellinen tiedekunta. Opetussuunnitelmat Tieteellinen jatkokoulutus

Valtioneuvoston asetus

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät

FILOSOFIAN LISENSIAATIN JA TOHTORIN TUTKINNOT

Terveystieteiden yksikkö

Laitosten FL-jatko-opiskelijat kartoitetaan vuosittain ja heidän jatko-opintosuunnitelmansa ajanmukaistetaan tarvittaessa. Ajanmukaistamista (esim.

Lääketieteen tohtorin

Terveystieteiden yksikkö

FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa

Terveystieteiden yksikkö

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT

Tampereen yliopiston tohtoriopintotarjonta ja sen organisointi

Orientaatiopäivä väitöskirjatutkijoille

Väitöskirjan esitarkastuksesta tohtorin tutkintoon

Suostun ohjaajaksi ja hyväksyn oheisen liitteen mukaisen tutkimus- ja jatko-opintosuunnitelman.

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Suostun ohjaajaksi ja hyväksyn oheisen liitteen mukaisen tutkimus- ja jatko-opintosuunnitelman.

Suostun ohjaajaksi ja hyväksyn oheisen liitteen mukaisen tutkimus- ja jatko-opintosuunnitelman.

Tieteellinen jatkokoulutus

HUMANISTISEN ALAN JATKOTUTKINTO-OPAS

Tutkintovaatimukset ennen : lääketiede ja hammaslääketiede. Lääketieteen ja hammaslääketieteen tohtorin tutkinto

Tampereen yliopiston tohtoriopintotarjonta ja sen organisointi

KASVATUSTIETEIDEN TOHTORIOHJELMA HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA LUKUVUOSILLE JA ,

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

HUOM! Tämä ohje korvaa päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

Humanistisen alan jatkotutkintojen määräykset

Jatkotutkinnon suorittaminen

OHJEET VÄITÖSKIRJAN ESITARKASTAJILLE JA VASTAVÄITTÄJILLE

Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa

Suostun ohjaajaksi ja hyväksyn oheisen liitteen mukaisen tutkimus- ja jatko-opintosuunnitelman.

TUTKINNON SUORITTAMISEKSI JA VÄITÖSKIRJAN/LISENSIAATINTUTKIMUKSEN REKISTERÖIMISEKSI LÄÄKETIETEEN YKSIKÖSSÄ

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VÄITÖSKIRJA, VÄITÖSKIRJAN ESITARKASTUS, VÄITÖSKIRJAN JULKINEN TARKASTUS SEKÄ VÄITÖSKIRJAN HYVÄKSYMINEN JA ARVOSTELU

Jatkotutkintoja koskevia yleisiä määräyksiä

TEKNILLISTEN TIETEIDEN TOHTORIOHJELMAN JATKOTUTKINTOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari Timo Luopajärvi

Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset

OULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A5 / 2010

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan tohtorikoulutuksessa noudatetaan seuraavia yhteisiä määräyksiä.

Syventävien opintojen opinnäytetyö

Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti opiskelevat

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa

Tutkintomääräykset. Hallintotieteiden tiedekunnan tutkintomääräykset. Hallintotieteiden tiedekunta. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö

HUMANISTINEN TIEDEKUNTA. Filosofian lisensiaatin tutkinto

Hyväksytty kauppatieteellisen tiedekuntaneuvoston kokouksessa Kauppatieteellisen alan jatkotutkintoja koskevat tutkintomääräykset

Laitosten jatko-opiskelijat kartoitetaan vuosittain ja heidän jatko-opintosuunnitelmansa ajanmukaistetaan tarvittaessa.

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu VÄITÖSKIRJAOHJE

YK 61Orientoivan vaiheen HOPS, 1 op hyl/hyv YK 10 Filosofia ja etiikka, 7 op

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

WIIPURILAISEN OSAKUNNAN STIPENDISÄÄTIÖN APURAHAT 2017 OHJEET. Apurahoja voivat hakea vain Wiipurilaisen Osakunnan nykyiset ja entiset jäsenet.

TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA JATKOKOULUTUS HAKUOPAS

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset

YLEISET OHJEET Syventävien opintojen opinnäytetyö ( alkaen)

2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi puheenjohtaja ja sihteerit.

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

Tavoitteet 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA. Yleistavoitteet. Oppimistavoitteet.

JATKOTUTKINNOT Jatko-opintokelpoisuus

Infoa voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista

Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

Luonnontieteellinen tiedekunta julistaa haettavaksi APURAHOJA

Oppaan käyttäjälle Opintojen suunnittelu, opinto-ohjaus ja opintoneuvonta

LUONNONTIETEELLINEN KOULUTUSALA

VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOJEN TUTKINNOISTA (794/2004)

308 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista

AHOT-käytännöt. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa

Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen aloittaneille opiskelijoille

YHTEISKUNTATIETEIDEN LISENSIAATIN JA TOHTORIN TUTKINNOT

HELSINGIN YLIOPISTON MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Tiedekuntaneuvoston ( A3) hyväksymä

Lääketieteellinen tiedekunta. Tieteellinen jatkokoulutus Opetussuunnitelmat

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS

ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET

TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA

Dosentin arvoa henkilö on oikeutettu käyttämään myös eläkkeelle siirryttyään.

LAPIN YLIOPISTO Matkailun ja liiketoiminnan tiedekunta Tiedekuntaneuvosto 8/2009, ASIALISTA

Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004) määrittelee 21 :ssä tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteeksi, että opiskelija:

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001?

Sihteerinä ja pöytäkirjanpitäjänä Hallintopäällikkö Matti Pylvänäinen, ,

JATKOKOULUTUKSEN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET - täydennys valtiotieteellisen tiedekunnan pysyväismääräyksiin

OPINTOJOHTOSÄÄNNÖN UUDISTUS LUONNOKSEN KESKEISIÄ KOHTIA JA UUDISTUKSIA

Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info

Jatkotutkintoja koskevat yleiset määräykset lukuvuosille

HAKEMUS OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMAAN

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät

2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi puheenjohtaja ja sihteerit.

Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot

Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta. Tieteellinen jatkokoulutus Opetussuunnitelmat

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö

Transkriptio:

Lääketieteellinen tiedekunta Tieteellinen jatkokoulutus Opetussuunnitelmat 2005 2006

Postiosoite Puhelin Faksi Kuopion yliopisto PL 1627, 70211 Kuopio (017) 162 211* (vaihde) Lääketieteellinen tiedekunta (017) 162 198, 162 197 Opintoasioiden osasto (017) 162 149, 162 147, 162 140, 162 145, 162 143, 162 159 (017) 162 968 (Lääketieteellinen tiedekunta) (017) 162 323 (opintoasioiden osasto) Sähköposti Internet etunimi.sukunimi@uku.fi www.uku.fi www.uku.fi /opiskelu www.uku.fi /opiskelu/jatkok/ Toimitus: Alakohtaiset ja yleiset tekstit koulutuspäällikkö Mervi Silaste opiskelijapalvelun päällikkö Tuija Pasanen Ulkoasu ja taitto viestintäsuunnittelija Petri Hynynen Painopaikka Kopijyvä 2005 ISSN 1458-9893

Sisällys Lukijalle 5 1 Jatkokoulutukseen liittyvä neuvonta ja hallinto 6 1.1 Neuvonta 6 1.2 Hallinto 6 2 Jatko-opintoihin liittyvät käytännön asiat 7 2.1 Ennen opinto-oikeuden hakemista 7 2.2 Opinto-oikeuden haku ja väitöskirja- tai lisensiaattitutkimuksen rekisteröiminen 7 2.2.1 Opinto-oikeus 8 2.2.2 Ilmoittautuminen tieteelliseen jatkokoulutukseen 9 2.2.3 Jatkotutkinnon pääaine ja erityinen tutkimusala 9 2.2.4 Ohjaajat ja heidän tehtävänsä 10 2.2.5 Tutkimussuunnitelma 10 2.2.6 Eettinen lupa 10 2.2.7 Koe-eläinten käyttöön liittyvät ohjeet ja määräykset 11 2.3 Yliopistoon ilmoittautuminen 11 2.3.1 Ylioppilaskunnan jäsenyys 11 2.4 Henkilökohtainen jatkokoulutusohjelma 12 2.5 Tutkintotodistuksen hakeminen 12 3 Tohtorin ja lisensiaatin tutkinnot 12 3.1 Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet 12 3.2 Tohtorin tutkinnon suorittaminen 13 3.2.1 Lääketieteen tohtorin tutkinto 13 3.2.2 Filosofi an tohtorin tutkinto 13 3.2.3 Terveystieteiden tohtorin tutkinto 13 3.3 Lisensiaatin tutkinnon suorittaminen 14 3.3.1 Filosofi an lisensiaatin tutkinto 14 3.3.2 Terveystieteiden lisensiaatin tutkinto 14 3.4 Opintojen mitoitus 15 4 Henkilökohtainen jatkokoulutusohjelma 15 4.1 Yleinen jatkokoulutus 15 4.2 Tutkimusalakohtainen jatkokoulutus 16 4.3 Henkilökohtaisen jatkokoulutusohjelman hyväksyminen 18 4.4 Opintosuoritusten kirjaaminen opintorekisteriin 19 5 Väitöskirjaa koskevat määräykset 19 5.1 Mitä väitöskirjalta vaaditaan 19 5.2 Väitöskirjan muoto 19 5.2.1 Osajulkaisuväitöskirja 19 5.2.2 Monografi aväitöskirja 20 5.3 Väitöskirjatyön ohjaajat 20 5.4 Väitöskirjan rekisteröinti 20 6 Väitöskirjan käsittely tiedekunnassa 20 6.1 Väittelyluvan hakeminen ja esitys esitarkastajista 20 6.2 Esitarkastajien määrääminen ja esitarkastus 21

6.3 Väittelyluvan myöntäminen ja valvojan sekä vastaväittäjän/ vastaväittäjien nimeäminen 22 6.4 Väitöskirjan hyväksyminen 22 6.5 Väitöskirjatyöhön liittyviä yleisiä ohjeita 23 7 Väitöskirjan julkaisemiseen liittyviä käytännön asioita 23 7.1 Väitöskirjan julkaiseminen 23 7.1.1 Julkaisemisprosessi 23 7.1.2 Lääketieteellisen tiedekunnan ja A. I. Virtanen -instituutin sarjat 24 7.1.3 Elektroniset väitöskirjat 24 7.2 Väitöskirjan painatus ja painomäärä ja siitä aiheutuvat kulut 25 8 Väitöstilaisuus 26 8.1 Ennen väitöstilaisuutta 26 8.2 Tarkastuksen julkisuus 27 8.3 Väitöstilaisuus 27 8.4 Vastaväittäjän lausunto ja väitöskirjan arvostelu 28 9 Lisensiaattitutkimus 28 9.1 Mitä lisensiaatintutkimukselta vaaditaan 28 9.2 Lisensiaatintutkielman käsittely tiedekunnassa 29 9.2.1 Tarkastajien määrääminen ja tarkastus 29 9.2.2 Lisensiaattitutkimuksen/lisensiaatintutkielman hyväksyminen 29 10 Apurahoja/avustuksia tieteelliseen jatkokoulutukseen liittyviin kustannuksiin 30 11 Jatkokoulutuksen opintojaksot 31 11.1 Yleinen tieteellinen jatkokoulutus 31 11.2 Tieteenalakohtaiset seminaarit ja jatkokoulutusopintojaksot 33 12 Jatko- ja tutkijakoulutusohjelmat 39 12.1 Opetusministeriön rahoittamat tutkijankoulutusohjelmat 39 12.2 Esimerkkejä tutkijankoulutusohjelmista, joissa Kuopion yliopisto toimii yhteistyötahona (koordinointi toisessa yliopistossa) 42 12.3 Valtakunnalliset jatko- ja tutkijankoulutusohjelmat sekä muut tutkijakoulut 44 13 Opintoneuvonta ja opiskelupalvelut 44 13.1 Opintoasioiden osasto 44 13.2 Yliopiston muiden tiedekuntien jatkokoulutusasioissa palvelevat 45 13.3 Muu neuvonta 45 Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Yhteenveto tohtorin tutkinnon suorittamiseen liittyvistä vaiheista aikajärjestyksessä Lääketieteen/fi losofi an/terveystieteiden tohtorin/terveystieteiden lisensiaatin tutkintojen pääaineet Ohjaajan tehtävä ja velvollisuudet Väitöskirjatyön tutkimussuunnitelma Lääketieteellinen tutkimus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Malli LT-tutkintoa varten tehtävästä henkilökohtaisesta jatkokoulutusohjelmasta Malli FT/TtT/TtL -tutkintoa varten tehtävästä henkilökohtaisesta jatkokoulutusohjelmasta Malli koulutustapahtumien koosteesta osaksi jatkokoulutusohjelmaa Muutosesitys aiemmin hyväksyttyyn jatkokoulutusohjelmaan Täydentäviä julkaisuohjeita Yliopistoalueen ja rakennusten kartat

Lukijalle Tämä opas on tarkoitettu lääketieteellisessä tiedekunnassa tieteellisiä jatkotutkintoja suorittaville opiskelijoille. Oppaaseen on koottu ne asetukset, tiedekunnan omat säädökset ja menettelytapaohjeet, jotka koskevat lääketieteen ja fi losofi an tohtorin sekä terveystieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja suorittavia. Jatkotutkintoja ja väitöskirjoja koskevat määräykset on valmisteltu jatkokoulutustoimikunnassa ja hyväksytty lääketieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa. Tämän oppaan sisältämät ohjeet ovat voimassa syyslukukauden 2005 alusta lähtien ja koskevat kaikkia tiedekunnan jatkokoulutettavia. Opiskelijalle aiemmin tehdyt päätökset ovat voimassa. Uudistetut ohjeet koskevat kaikkia niitä päätöksiä, jotka tehdään elokuusta 2005 lähtien. Mikäli jatkotutkintoja koskeviin määräyksiin tulee tämän oppaan voimassaoloaikana oleellisia muutoksia, niistä tiedotetaan erikseen mm. tiedekunnan www-sivuilla osoitteessa www.uku.fi /laake/tieteellinen.htm Lisäksi on hyvä seurata laitosten/klinikoiden ilmoitustauluja, www-sivuja ja yliopiston tiedotuslehteä, joissa ilmoitetaan ajankohtaisista koulutusasioista. Kuopiossa, kesäkuussa 2005 Mervi Silaste Koulutuspäällikkö

Lääketieteellinen tiedekunta 1 Jatkokoulutukseen liittyvä neuvonta ja hallinto 1.1 Neuvonta Tässä oppaassa on tietoa tieteellisestä jatkokoulutuksesta. Oppaan lisäksi tietoa saa esimerkiksi väitöskirjatyön/lisensiaattityön ohjaajilta, ao. oppiaineen vastuuhenkilöltä, tiedekunnan koulutuspäälliköltä sekä www-sivuilta osoitteista: http://www.uku.fi /laake/tieteellinen.htm tai http://www. uku.fi /opiskelu/jatko-opinnot.shtml Erityisesti jatko-opintoihin liittyvissä käytännön asioissa sekä väitöskirjan hallinnointiin liittyvissä kysymyksissä jatko-opiskelija voi kääntyä tiedekunnan koulutuspäällikön Mervi Silasteen puoleen; puhelinnumero (017) 162 198, sähköpostiosoite: mervi.silaste@uku.fi sekä postiosoite: Kuopion yliopisto, lääketieteellisen tiedekunnan kanslia, PL 1627, 70211 Kuopio. 1.2 Hallinto Tiedekuntaneuvoston tehtävänä jatko-opintoasioissa on: 1. määrätä väitöskirjojen esitarkastajat ja lähettää väitöskirjat esitarkastukseen (oppiaineiden vastuuhenkilöiden ja jatkokoulutustoimikunnan esityksestä) 2. myöntää väittelylupa väitöskirjoille 3. määrätä vastaväittäjät ja väitöstilaisuuden valvojat (oppiaineiden vastuuhenkilöiden esityksestä) 4. hyväksyä väitöskirjat 5. määrätä lisensiaattityön tarkastajat (oppiaineiden vastuuhenkilöiden ja jatkokoulutustoimikunnan esityksestä) ja hyväksyä lisensiaattityöt 6. hyväksyä tiedekuntakohtaiset jatkokoulutuksen opetussuunnitelmat, johon sisältyy tarkemmat jatkokoulutusmääräykset ja vuosittainen opetusohjelma 7. käsitellä muita tieteelliseen jatkokoulutukseen liittyviä kysymyksiä 8. hyväksyä jatkotutkintojen todistuslomakkeet Tiedekunnan dekaani: 1. myöntää opiskelijalle jatko-opinto-oikeuden jatkokoulutustoimikunnan esityksestä 2. hyväksyy suoritetut tutkinnot ja myöntää oppiarvot. Tiedekunnan oma jatkokoulutustoimikunta Tiedekunnalla on oma tieteellinen jatkokoulutustoimikunta. Se kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa käsittelemään jatkokoulutukseen liittyviä asioita. Jatkokoulutustoimikunnan kokoonpano on 20 jäsentä (10 varsinaista ja 10 varajäsentä), joista kaksi (1+1) on jatko-opiskelijaa. Toimikunnan puheenjohtajana toimii professori Hannu Mykkänen ja sihteerinä koulutuspäällikkö Mervi Silaste. Kaikki jatkokoulutustoimikunnan käsiteltäväksi tulevat asiakirjat tarvittavine liitteineen tulee toimittaa toimikunnan sihteerille viimeistään kahta viikkoa ennen sitä jatkokoulutustoimikunnan kokousta, jossa asia on tarkoitus käsitellä. Toimikunnan kokoonpano ja kokousajat on nähtävillä tiedekunnan www-sivuilla. Jatkokoulutustoimikunnan tehtävänä on mm: 1 valmistella jatkotutkintoihin liittyviä asioita tiedekuntaneuvoston käsiteltäväksi 2. käsitellä opinto-oikeushakemukset ja väitöskirja- ja lisensiaattitutkimusten rekisteröimiset (tutkimussuunnitelman hyväksyminen ja ohjaajien nimeäminen) 3. hyväksyä esitykset henkilökohtaisiksi jatkokoulutusohjelmiksi 6 KUOPION YLIOPISTO

Tieteellinen jatkokoulutus 4. esittää tiedekuntaneuvostolle väitöskirjatyön lähettämistä esitarkastukseen 5. esittää tiedekuntaneuvostolle väitöskirjatyön esitarkastajia (oppiaineen vastuuhenkilön esityksestä) 6. esittää tiedekuntaneuvostolle lisensiaattityön lähettämistä tarkastukseen ja määrätä tarkastajat (oppiaineen vastuuhenkilön esityksestä) 7. huolehtia jatkokoulutettavien oikeusturvakysymyksistä 8. käsitellä muita tieteelliseen jatkokoulutukseen liittyviä kysymyksiä Yliopiston jatkokoulutus- ja tutkijakoulutoimikunta on kaikkien tiedekuntien yhteinen toimikunta, joka mm: 1. määrittelee yliopistossa annettavan tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet 2. suunnittelee jatkokoulutuksen muotoja ja toteuttamistapoja 3. vastaa yhdessä opintoasioiden osaston kanssa yleiseen jatkokoulutukseen kuuluvien opintojaksojen ja koulutustilaisuuksien suunnittelusta 4. vastaa lukuvuoden opetussuunnitelman ja lukujärjestysten laadinnasta jatkokoulutuksen osalta Yliopiston hallitus: 1. hyväksyy tutkintosääntöjen yhteydessä jatkotutkintoja koskevat yleismääräykset 2. hyväksyy yleisen tieteellisen jatkokoulutuksen opetussuunnitelman 2 Jatko-opintoihin liittyvät käytännön asiat Lääketieteellisen tiedekunnan tieteellisen jatkokoulutuksen uudet ohjeet ja käytännöt tulivat voimaan 1.8.2002. Niitä jatko-opiskelijoita, joille opinto-oikeus on myönnetty ennen vuoden 2002 syksyä, eikoske kohta 2.2.1, vaan he noudattavat aiemman käytännön mukaisesti kohdan 2.2.3 ohjeita. 2.1 Ennen opinto-oikeuden hakemista Ennen jatko-opinto-oikeuden hakemista jatko-opiskelijaksi haluavan tulee neuvotella ao. oppiaineen vastuuhenkilön kanssa mahdollisuudesta suorittaa jatko-opintoja ao. pääaineessa, tutkimusaiheesta ja ohjaajista. Tämän jälkeen opiskelija neuvottelee ohjaajiksi lupautuvien kanssa tarkemmasta tutkimusaiheesta, tutkimusmenetelmistä, muista vastaavista tutkimustyötä koskevista seikoista sekä alustavasti myös teoreettisista jatko-opinnoista. 2.2 Opinto-oikeuden haku ja väitöskirja- tai lisensiaattitutkimuksen rekisteröiminen Jatko-opiskelijaksi hakemiselle ei ole määrätty hakuaikaa. Oikeutta harjoittaa tieteellisiä jatko-opintoja Kuopion yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa haetaan tiedekunnalta lomakkeella, joka löytyy tiedekunnan www-sivuilta osoitteesta: www.uku.fi /laake/lomakkeet/jatko_hakemus.doc. Lomakkeeseen opiskelijan tulee mm. merkitä suorittamansa perustutkinto, jatko-opintojen pääaine ja mahdollinen erityinen tutkimusala. Hakemukseen tulee liittää oikeaksi todistettu jäljennös perustutkintotodistuksesta. Opinto-oikeushakemukset käsitellään tiedekunnan jatkokoulutustoimikunnassa. Opinto-oikeuden myöntää dekaani jatkokoulutustoimikunnan esityksestä. OPINTO-OPAS 2005 2006 7

Lääketieteellinen tiedekunta Väitöskirja- tai lisensiaattitutkimuksen rekisteröiminen tapahtuu samalla lomakkeella jatko-opintooikeuden haun kanssa. Rekisteröimisessä opiskelija esittää ohjaajia sekä tutkimussuunnitelman hyväksyttäväksi. Lomakkeeseen tulee liittää ohjaajien hyväksymä (allekirjoittama) tutkimussuunnitelma sekä kopio(t) eettisen toimikunnan lausunnosta tai eläinkoeluvasta. Rekisteröimisen käsittelee jatkokoulutustoimikunta yhtä aikaa opinto-oikeuden haun kanssa. Päätös opinto-oikeuden myönnöstä ja väitöskirja- tai lisensiaattitutkimuksen rekisteröimisestä lähetetään opiskelijalle. Päätös lähetetään tiedoksi ao. oppiaineen vastuuhenkilölle, ohjaajille ja opintoasioiden osastoon. Jatko-opinto-oikeutta koskevaan päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Kuopion hallinto-oikeuteen (Kuopion yliopiston hallintojohtosääntö 67, hallintomenettelylaki 586/96). Epäselvissä tapauksissa tiedekunnan dekaani voi viedä asian tiedekuntaneuvoston päätettäväksi. 2.2.1 Opinto-oikeus Kelpoinen suorittamaan tieteellistä jatkotutkintoa on henkilö (L 715/2004), 1. joka on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon 2. ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin tai, 3. jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Jatko-opiskeluoikeushakemukset, joissa jatkokoulutusvalmius/kelpoisuus on erikseen todettava (mahdolliset määriteltävät lisäopinnot): 1. Jatko-opinto-oikeushakemukset alemmasta korkeakoulututkinnosta suoraan filosofian tohtoriksi (vaadittavat täydentävät opinnot) Jatko-opinto-oikeus voidaan perustelluista syistä myöntää alemman korkeakoulututkinnon pohjalta. Opiskelijan tulee suorittaa täydennysopintoina alan syventävät opinnot mukaan lukien syventävien opintojen pro gradu tutkielma (tai vastaava työ) siten, että täydennysopintojen yleislaajuus on yhteensä noin 60 opintopistettä. Näiltä täydennysopintoja ei voida sisällyttää hakijan henkilökohtaiseen jatkokoulutusohjelmaan, mutta ne eivät estä jatko-opintojen suorittamista. Opinto-oikeuden myönnön käsittelee jatkokoulutustoimikunta ja lopullisen päätöksen asiasta tekee dekaani. Oppiaineen vastuuhenkilön tulee opiskelijan opinto-oikeushakemusta puoltaessaan määrittää myös täydentävät opinnot. 2. Jatko-opinto-oikeutta haetaan muulla kuin peruskoulutuksen päävastuisella tieteenalalla Mikäli henkilö hakee oikeutta jatkaa opintoja jollain muulla kuin peruskoulutuksensa päävastuisella tieteenalalla, eivätkä hänen lisäopintonsa ole tuottaneet hänelle anomansa alan yleistä jatkokoulutusvalmiutta, hakemus käsitellään tiedekunnassa erillistapauksena menetellen pääsääntöisesti seuraavasti: Oppiaineen vastuuhenkilön tulee puoltaessaan opinto-oikeushakemusta arvioida, onko hakijalla riittävät tiedot ja valmiudet haettuun jatkokoulutusoikeuteen. Mikäli hakijan tiedot alan joiltakin oleelliselta osa-alueelta ovat puutteelliset (so. alan jatkokoulutusvalmiutta ei muodostu) määritellään ne lisäopinnot, jotka suorittamalla hakija saavuttaa haetun jatkokoulutusvalmiuden. Määritellyt lisäopinnot tulee suorittaa ennen jatkotutkinnon suorittamista, mutta ne eivät estä jatkokoulutusoikeuden myöntämistä ja jatkokoulutusopintojen harjoittamista. Lisäopintoja 8 KUOPION YLIOPISTO

Tieteellinen jatkokoulutus ei kuitenkaan voi sisällyttää henkilökohtaiseen jatkokoulutusohjelmaan. Tiedekunta suosittelee, että nämä lisäopinnot suoritetaan pääsääntöisesti ennen jatko-opintojen aloittamista. 3. Lääketieteen ensimmäisten vuosikurssien opiskelijat Lääketieteen ensimmäisten vuosikurssien opiskelijoiden hakiessa jatko-opiskeluoikeutta, oppiaineen vastuuhenkilön tulee aina arvioida ja antaa lausuntonsa opiskelijan jatkokoulutusvalmiudesta ja -kelpoisuudesta (haetulla pääaineen alalla). 4. Muut lisäselvitystä vaativat tapaukset Muissa lisäselvityksiä vaativissa tapauksissa (esim. ulkomaalaiset, monitieteisen, suomalaisista tutkinnoista poikkeavan tutkinnon suorittaneet) tulisi oppiaineen vastuuhenkilön/lausunnon antajien esittää lausunnossaan aina arvio suoritetuista perusopinnoista ja antaa lausunto siitä, miten aiemmat opinnot soveltuvat/tukevat haetun pääaineen/tutkimusalan jatko-opintoja. Oppiaineen vastuuhenkilön tulee lausunnossaan kiinnittää huomiota mm. seuraaviin seikkoihin: Hakijan perustutkintoon kuuluvia hakemuksessa esitettyjä muita opintosuorituksia tulee verrata anotun alan peruskoulutuksen sisältöön ja pyrkiä lausunnossa selvittämään ko. opintojen vastaavuus. Mikäli lausunnon antaja katsoo anotun alan peruskoulutuksen tietyn oleellisen osa-alueen tiedot puutteellisiksi, hänen tulee lausunnossaan määritellä tarkasti, mitä lisäopintoja hakijalta tulee edellyttää. Määritellessään lisäopintoja lausunnon antajan tulee kuitenkin ottaa huomioon hakijan anomuksessaan ilmoittama jatkotutkinnon aiottu tutkimusala ja lisäopintojen merkittävyys ko. tutkimusalan ja hakijan mahdollisesti esittämän tutkimustyön aihepiirin Jatkokoulutustoimikunta käsittelee opiskelijan jatko-opinto-oikeushakemuksen yhteydessä myös oppiaineen vastuuhenkilön määrittämät täydentävät opinnot tai lisäopinnot. Kun hakijalla on todettu olevan riittävät tiedot ja valmiudet ko. alalle, merkitsee se samalla, että hakija on oikeutettu suorittamaan jatkotutkintoihin tutkimustyön lisäksi kuuluvat muut opinnot siinä laajuudessa ja sillä tavalla kuin tutkintosäännöissä on määrätty. 2.2.2 Ilmoittautuminen tieteelliseen jatkokoulutukseen Niiden jatko-opiskelijoiden, joille jatko-opinto-oikeus on myönnetty ennen 1.8.2002, tulee tehdä ilmoittautuminen tieteelliseen jatkokoulutukseen (nykyisin kutsutaan väitöskirja- tai lisensiaattitutkimuksen rekisteröimiseksi). Lomake löytyy tiedekunnan www-sivuilta, osoitteesta http://www.uku. fi /laake/lomakkeet/jtko_ilmoittautuminen.htm. Ilmoittautumisessa tieteelliseen jatkokoulutukseen, opiskelija esittää ohjaajia sekä tutkimussuunnitelman hyväksyttäväksi. Ohjaajiksi esitettävistä henkilöistä tulee lomakkeeseen laittaa selvästi nimet, oppiarvot ja osoitteet sekä pyytää heidän allekirjoituksensa. Mikäli oppaineen vastuuhenkilöä ei esitetä ohjaajaksi, tulee hänen antaa lomakkeeseen lausunto tutkimushankkeesta. Lomakkeeseen tulee liittää tutkimussuunnitelma sekä kopio(t) eettisen toimikunnan lausunnosta tai eläinkoeluvasta. Ilmoittautumisen tieteelliseen jatkokoulutukseen käsittelee jatkokoulutustoimikunta. Päätös ilmoittautumisen hyväksymisestä (ohjaajien nimeämisestä ja tutkimussuunnitelman hyväksymisestä) lähetetään opiskelijalle, ohjaajille ja opintoasioiden osastoon. 2.2.3 Jatkotutkinnon pääaine ja erityinen tutkimusala Tieteellisen jatkokoulutuksen ohjeiden ja sääntöjen uudistamisen yhteydessä jatkotutkintojen pääaineita vähennettiin ja samalla otettiin käyttöön erityiset tutkimusalat. Pääaineet ja esimerkkejä eri- OPINTO-OPAS 2005 2006 9

Lääketieteellinen tiedekunta tyisistä tutkimusaloista on lueteltu liitteessä 2. Uusia erityisiä tutkimusaloja voidaan määrittää tarpeen tullen oppiaineen vastuuhenkilön esityksestä. Opiskelijan tulee opinto-oikeuden haun yhteydessä ilmoittaa jatko-opintojen pääaine. Erityinen tutkimusala on mahdollista ilmoittaa, mutta se ei ole pakollinen. 2.2.4 Ohjaajat ja heidät tehtävänsä Ohjaajia tulee olla kaksi tai useampi. Ohjaajista ainakin yhden tulee olla Kuopion yliopiston professori tai dosentti. Ohjaajan tehtävät on listattu liitteeseen 3. Ohjattavan tulee omasta puolestaan sitoutua työhön ja sen tavoitteisiin. 2.2.5 Tutkimussuunnitelma Lääketieteellisessä tiedekunnassa pyritään tekemään tieteellisesti tasokkaita väitöskirjatutkimuksia. Tavoitteen toteuttaminen edellyttää huolellista suunnittelua väitöskirjan tekijältä itseltään sekä hänen ohjaajiltaan. Jatkokoulutustoimikunnan ohjeet tutkimussuunnitelman laadintaa varten on esitetty liitteessä 4. 2.2.6 Eettinen lupa Mikäli lääketieteellinen tutkimus kohdistuu ihmiseen, tulee ilmoittautumiseen liittää eettisen toimikunnan lausunto. Alkio- ja sikiötutkimuksista on säädetty erikseen. Potilaiden turvallisuuden ja muiden eettisten kysymysten valvomiseksi Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriin on nimetty eettinen toimikunta. Eettisen toimikunnan nimeäminen perustuu lakiin lääketieteellisestä tutkimuksesta (nro 488/1999). Toimikunta antaa lausunnot paitsi yliopistossa ja sairaalassa tehtävistä myös yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan ulkopuolella tehtävistä tutkimuksista (avohoito, pienemmät sairaalat, joissa ei omaa eettistä toimikuntaa). Eettisen toimikunnan kokoonpano on mainittu yliopiston yleisoppaassa. Puheenjohtajana toimii professori Tuula Pirttilä (KYS, neurologian klinikka, puh. 017-173 029, e-mail: Tuula.Pirttila@kuh.fi ). Tutkimuseettisen toimikunnan sihteeri on Tuija J. Jussila (KYS, puh. 017-172 113, e-mail: Tuija.J.Jussila@kuh.fi ). Lausuntohakemukset tulee toimittaa tutkimuseettisen toimikunnan toimistoon: KYS, Rak. 2 G. Hakemuslomake ja ohjeita internetistä www.uku.fi /tutkimus/etmk. Eettiselle toimikunnalle tulee lausuntoa varten jättää kaikista ihmiseen kohdistuvista tutkimuksista selvitys, josta ilmenee: 1. Tutkimuksen tarkoitus 2. Kenelle ja millä menetelmillä tutkimus suoritetaan 3. Tutkimuksesta saatavan tuloksen oletettava merkitys 4. Tutkijan arvio tutkimukseen liittyvistä riskeistä ja tutkimuksen eettisestä oikeutuksesta. Myös tutkimuksen rahoittajat saattavat vaatia apuraha-anomuksiin liitettäväksi eettisen toimikunnan lausunnon (mm. Suomen Akatemia). Lääketieteellinen tutkimus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on esitetty liitteessä 5. 10 KUOPION YLIOPISTO

2.2.7 Koe-eläinten käyttöön liittyvät ohjeet ja määräykset Tieteellinen jatkokoulutus Koe-eläinten käyttö tutkimuksessa on luvanvaraista toimintaa. Koe-eläinten hankinta, ylläpito ja muut koe-eläimiin liittyvät asiat Kuopion yliopistossa ovat Valtakunnallisen koe-eläinkeskuksen (VKEK) hoitamia. Tutkijat tekevät eläinkokeensa koe-eläinkeskuksen tiloissa: Eläinten tilaus, hoito, muut palvelut sekä kustannukset yms. Ks. valtakunnallisen koe-eläinkeskuksen kotisivut www.uku.fi /laitokset/vkek/. Koe-eläintoimintaa säätelee eurooppalainen ja kansallinen lainsäädäntö: eläinkokeita voi tehdä vain niitä varten suunnitelluissa tiloissa, kelpoisen henkilön vastuulla ja eläinkoetoimikunnan luvalla. Käytettyjen eläinten lukumäärät on ilmoitettava vuosittain viranomaisille. Geenimuunnettuja eläimiä tai mikro-organismeja käytettäessä on otettava huomioon myös niitä koskeva lainsäädäntö. Eläinkokeita saa tehdä itsenäisesti ainoastaan ns. kelpoinen henkilö: soveltuvan akateemisen loppututkinnon omaava ja kelpoisuuskurssin suorittanut henkilö. Kelpoisuuskurssilla opitaan eläinkokeiden tekemisessä tarvittavien asioiden perusteet: lainsäädäntö, kokeen suunnittelu, eläinten biologia, eläinten käsittely jne. Eläinkokeita tekevien jatkokoulutettavien edellytetään suorittavan tämän kurssin. Kuopion yliopistossa VKEK järjestää vuosittain helmikuussa kelpoisuuskurssin nimellä Eläinkokeiden suunnittelu, suorittaminen ja johtaminen (ESS). Koe-eläinkoetoimikunta Koe-eläinkoetoimikunta (www.uku.fi /laitokset/vkek/) käsittelee eläinkoelupahakemukset. Luvan eläinkokeen suorittamiselle antaa joko koe-eläintoimikunta tai lääninhallitus luokittelusta riippuen. Ohjeet lupahakemuksen tekemiseen, hakemuslomake, koe-eläintoimikunnan kokoontumisajat yms. tiedot löytyvät VKEK:n kotisivuilta. 2.3 Yliopistoon ilmoittautuminen Opinto-oikeuden saatuaan jatko-opiskelijan tulee ilmoittautua yliopistoon. Ilmoittautumislomake lähetetään opiskelijalle opinto-oikeuspäätöksen yhteydessä ja se palautetaan opintoasioiden osastoon. Ilmoittautumisen yhteydessä opiskelija voi ostaa opintoasioiden osastosta lääketieteellisen tiedekunnan tieteellisen jatkokoulutuksen opinto-oppaan. Opiskeluoikeuden säilyttämiseksi jatko-opiskelijan tulee ilmoittautua vuosittain viimeistään syyskuun 15. mennessä siihen saakka, kun tohtorin tai lisensiaatin tutkinto on suoritettu. Ilmoittautumisen voi tehdä opintoasioiden osastoon joko henkilökohtaisesti, asiamiehen välityksellä, puhelimella tai sähköpostilla. 2.3.1 Ylioppilaskunnan jäsenyys Ylioppilaskunnan jäsenyys on jatko-opiskelijalle vapaaehtoista. Ellei jatko-opiskelija halua ylioppilaskunnan jäsenyyttä, häneltä ei peritä maksuja. Halutessaan ylioppilaskunnan jäsenyyden, jatkoopiskelijan tulee maksaa ylioppilaskunnan jäsenmaksu (2005-06 on 94 euroa/lukuvuosi), tilille Merita 158930-11156. Jäsenmaksun maksaneilla on mahdollisuus käyttää hyväkseen mm. Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön palveluja. Sen sijaan VR:n myöntämät matka-alennukset tai opiskelijahintainen ruokailu ei koske jatko-opiskelijoita. Jatko-opiskelija voi halutessaan hankkia opiskelijakortin. Lisätietoja jatko-opiskelijoiden ylioppilaskunnan jäsenyydestä saa Kuopion yliopiston ylioppilaskunnasta puhelinnumerosta (017) 163731 tai opintoasioiden osastosta. OPINTO-OPAS 2005 2006 11

Lääketieteellinen tiedekunta 2.4 Henkilökohtainen jatkokoulutusohjelma Opiskelija laatii yhdessä ohjaajiensa kanssa esityksen henkilökohtaiseksi jatkokoulutusohjelmaksi, joka sisältää yleisen jatkokoulutuksen sekä tutkimusalakohtaisen jatkokoulutuksen. Esitys henkilökohtaiseksi jatkokoulutusohjelmaksi käsitellään jatkokoulutustoimikunnassa. Tarkemmat ohjeet jatkokoulutusohjelman laatimisesta löytyy tästä oppaasta kohdasta 4. Jatko-opiskelijan tulee hyväksyttää jatkokoulutustoimikunnalla esitys henkilökohtaiseksi jatkokoulutusohjelmaksi ennen kuin hänellä on mahdollisuus anoa väitöskirjalle painatuslupaa ts. ennen väitöskirjan lähettämistä esitarkastukseen tai ennen kuin esittää lisensiaattitutkimusta tarkastettavaksi. 2.5 Tutkintotodistuksen hakeminen Tutkintotodistusta tulee hakea tiedekunnalta lomakkeella (suomi/englanti), joita on saatavilla opintoasioiden osastosta tai www-sivuilta osoitteesta www.uku.fi/opiskelu/lomakkeet.shtml Todistuksen toimitusaika on kaksi viikkoa. Hakemuksen liitteeksi tulee kopiot kaikista niistä opintosuorituksista, mitä ei aiemmin ole kirjattu opintorekisteriin tai mistä todistuksia ei ole toimitettu koulutuspäällikölle. Todistushakemus toimitetaan opintoasioiden osastoon. Opintoasioiden osastossa lääketieteellisen tiedekunnan todistuksista vastaa osastosihteeri Sylvi Heikkinen (puhelinnumero 017-162 140, s-posti: sylvi.heikkinen@uku.fi ). Filosofi an tohtorin sekä terveystieteiden tohtorin ja lisensiaatin tutkintotodistushakemukseen opinnot tulee ryhmitellä opintokokonaisuuksiksi siten, että tietyn aihepiirin opinnoista muodostetaan tietyllä nimellä varustettu kokonaisuus. Tutkintotodistukseen merkitään näiden kokonaisuuksien nimet ja laajuudet. Opintojen ryhmittely hakemukseen opintokokonaisuuksiksi helpottuu, mikäli opiskelija tekee ko. ryhmittelyn jo siinä vaiheessa, kun esittää henkilökohtaista jatkokoulutusohjelmaa hyväksyttäväksi. Tutkintotodistushakemukseen tulee merkitä myös tutkijaseminaarin suorituspäivä. Todistuksen saamisen edellytyksenä on, että: 1. väitöskirja- tai lisensiaattitutkimus on rekisteröity (tai ilmoittautuminen tieteelliseen jatkokoulutukseen on hyväksytty) 2. esitys henkilökohtaiseksi jatkokoulutusohjelmaksi on hyväksytty jatkokoulutus toimikunnassa 3. jatkokoulutusohjelmaan sisältyvät opinnot on suoritettu ja niistä on maininta opintorekisterissä tai niistä on toimitettu erilliset todistukset koulutuspäällikölle 4. v äitöskirja on hyväksytty tiedekunnassa. 3 Tohtorin ja lisensiaatin tutkinnot 3.1 Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet Valtioneuvoston asetuksen yliopistojen tutkinnoista (voimaan 1.8.2005) 5 luvun 21 :n mukaan jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: 1) perehtyy syvällisesti oman tutkimusalansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; 2) perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä 3) saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. 12 KUOPION YLIOPISTO

3.2 Tohtorin tutkinnon suorittaminen Tieteellinen jatkokoulutus Valtioneuvoston asetuksen 794/2004 yliopistojen tutkinnoista 22 :n mukaan tohtorin tutkinnon suorittamiseksi jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee; 1) suorittaa jatkokoulutuksen opinnot 2) osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä 3) laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös yliopiston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. 3.2.1 Lääketieteen tohtorin tutkinto Lääketieteen tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on suoritettava lääketieteen lisensiaatin tutkinto Suomessa tai sitä vastaava tutkinto muun maan korkeakoulussa. Lääketieteen tohtorin tutkintoa varten opiskelijan tulee suorittaa vähintään 30 opintopisteen (20 ov) opinnot sekä laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. Tutkinto koostuu yleisestä jatkokoulutuksesta (n. 8 op), tieteenalakohtaisesta koulutuksesta (vähintään 22 op) sekä väitöskirjatyöstä. Tarkemmat ohjeet tutkintoon sisältyvistä opinnoista on esitetty oppaan luvussa 4. 3.2.2 Filosofian tohtorin tutkinto Filosofi an tohtorin tutkinto voidaan suorittaa kaikissa Kuopion yliopiston tiedekunnissa. Filosofi an tohtorin tutkinnon suoritusoikeuden lääketieteellisessä tiedekunnassa lääketieteen tai terveystieteiden tohto rin tutkinnon sijasta myöntää dekaani jatkokoulutustoimikunnan esityksestä esimerkiksi poikki tieteellistä tutkimusta tekeville, ulkomaalaisille opiskeli joille, ulkomaille tutkimus työhön lähte ville tms. Filosofian tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on suoritettava soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden tohtorin tutkintoon. Filosofi an tohtorin tutkintoa varten opiskelijan tulee suorittaa vähintään 60 opintopisteen (40 ov) laajuiset opinnot sekä laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. Tutkinto koostuu yleisestä jatkokoulutuksesta (n. 8 op), tieteenalakohtaisesta jatkokoulutuksesta (vähintään 52 op) sekä väitöskirjatyöstä. Jatko-opiskelijan on lisäksi suoritettava tutkijaseminaari, jossa jatko-opiskelija esittelee tutkimustyötään suullisesti. Tutkijaseminaarin hyväksyjänä ja merkinnän antajana toimii joku ohjaajista. Mikäli opiskelija on suorittanut asetuk sen mu kaisen fi losofi an lisensiaatin tutkinnon, se kor vaa yleisen ja tieteenalakohtaisen jatkokoulutuksen sekä tutkijaseminaarin. Tarkemmat ohjeet tutkintoon sisältyvistä opinnoista on esitetty tämän oppaan luvussa 4. 3.2.3 Terveystieteiden tohtorin tutkinto Terveystieteiden tohtorin tutkintoon johtavassa koulutuksessa voidaan jatko-opiskeluoikeus myöntää lääketieteellisessä tiedekunnassa niillä tieteenaloille, joissa tiedekunnassa on alan professori. Nämä tieteenalat ovat: ergonomia, kansanterveystiede, liikuntalääketiede ja ravitsemustiede. OPINTO-OPAS 2005 2006 13

Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on suoritettava soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden tohtorin tutkintoon. Terveystieteiden tohtorin tutkintoa varten opiskelijan tulee suorittaa vähintään 60 opintopisteen (40 ov) laajuiset opinnot sekä laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. Tutkinto koostuu yleisestä jatkokoulutuksesta (n. 8 op), tieteenalakohtaisesta jatkokoulutuksesta (vähintään 52 op) sekä väitöskirjatyöstä. Jatko-opiskelijan on lisäksi suoritettava tutkijaseminaari, jossa jatko-opiskelija esittelee tutkimustyötään suullisesti. Tutkijaseminaarin hyväksyjänä ja merkinnän antajana toimii joku ohjaajista. Mikäli opiskelija on suorittanut asetuk sen mu kaisen filosofian lisensiaatin tutkinnon, se kor vaa yleisen ja tieteenalakohtaisen jatkokoulutuksen sekä tutkijaseminaarin. Tarkemmat ohjeet tutkintoon sisältyvistä opinnoista on esitetty tämän oppaan luvussa 4. 3.3 Lisensiaatin tutkinnon suorittaminen Valtioneuvoston asetuksen 794/2004 yliopistojen tutkinnoista 23 :n mukaan jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi suorittaa lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut yliopiston määräämän osan jatkokoulutukseen kuuluvista opinnoista ja tutkintoon mahdollisesti sisältyvän erikoistumiskoulutuksen. Lisensiaatin tutkintoon kuuluu osana lisensiaatintutkimus, jossa opiskelija osoittaa hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaansa sekä valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös yliopiston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. 3.3.1 Filosofian lisensiaatin tutkinto Jatkokoulutuksessa suoritettavaan lisensiaatin tutkintoon voi sisältyä erikoistumiskoulutus. Lääketieteellisen tiedekunnan oikeus myöntää fi losofi an lisensiaatin tutkintoja koskee ainoastaan sairaalakemistitutkinnon suorittajia. Uusimuotoinen sairaalakemistien erikoistumiskoulutus on alkanut opetusministeriön päätöksellä 24.9.2002. Uuden sairaalakemistin erikoistumisohjelman mukaan opiskelijan tulee suorittaa fi losofi an lisensiaatin tutkinto, johon liittyy sairaalakemistin tutkinto. Tutkintoon kuuluu järjestelmällinen teoreettinen ja käytännöllinen syventyminen erikoisalaan, lisensiaatintutkimus omalta erikoisalalta ja erikoisalan ohjattu työkokemus. Lisensiaatin tutkintoon sisältyvän erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy hyvin omaan erikoisalaansa ja saavuttaa kyvyn toimia itsenäisesti omalla erikoisalallaan. Lisätietoja koulutuksesta saa sairaalakemistikoulutuksen opinto-oppaasta, koulutuksen vastuuhenkilöltä sekä tiedekunnan koulutuspäälliköltä. 3.3.2 Terveystieteiden lisensiaatin tutkinto Terveystieteiden lisensiaatin tutkintoon johtavassa koulutuksessa voidaan jatko-opiskeluoikeus myöntää lääketieteellisessä tiedekunnassa niillä tieteenaloille, joissa tiedekunnassa on alan professori. Nämä tieteenalat ovat: ergonomia, kansanterveystiede, liikuntalääketiede ja ravitsemustiede. 14 KUOPION YLIOPISTO

Tieteellinen jatkokoulutus Terveystieteiden lisensiaatin tutkintoa varten opiskelijan tulee väitöskirjaa lukuunottamatta suorittaa samat opinnot (60 op/40 ov) kuin terveystieteiden tohtorin tutkinnossa (katso kohta 2.3.3). 3.4 Opintojen mitoitus Uudella asetuksella yliopistojen tutkinnoista opintoviikkoihin perustuva opintojen mitoitusjärjestelmä korvataan eurooppalaisella ECTS-opintopistejärjestelmällä. Uudistuksen tavoitteena on parantaa suomalaisten yliopistotutkintojen kansainvälistä vertailevuutta. Opintojen mitoituksen perusteena on opintopiste. Opintojaksot mitoitetaan niiden edellyttämänä työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Opintopisteet otetaan käyttöön 1.8.2005 lähtien. 4 Henkilökohtainen jatkokoulutusohjelma Opiskelija laatii yhdessä ohjaajiensa kanssa esityksen henkilökohtaiseksi jatkokoulutusohjelmaksi, joka sisältää yleisen jatkokoulutuksen sekä tutkimusalakohtaisen jatkokoulutuksen. Tarkoituksena on, että kullekin jatkokoulutettavalle laaditaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yksilöllinen ja mahdollisimman tarkoituksenmukainen jatkokoulutusohjelma, joka parhaiten hyödyttää hänen tutkimustyötään. Opintojen tulee muodostaa tutkimustyön kannalta mielekäs kokonaisuus. Opetus suunnitellaan ja järjestetään pääosin opintojaksoina. Jatkokoulutusohjelmaan tulee sisältyä tiettyä määrä alan kirjallisuuden tenttimistä. Ohjelmaan voi kuulua myös yliopiston ulkopuolisia koti- ja ulkomaisia opintosuorituksia kuten esimerkiksi kursseja, seminaareja ja kongresseja. Erikoislääkärin tutkintoa voi esittää hyväksyttäväksi soveltuvin osin. Jatko-opiskelijan perustutkinnon vähimmäislaajuuteen sisältyviä opintosuorituksia ei voi lukea hyväksi jatkotutkinnoissa. Opiskelija esittää henkilökohtaisen jatkokoulutusohjelman jatkokoulutustoimikunnan hyväksyttäväksi. Jatkokoulutusohjelman esittämistä varten on lomake. Tarkemmat ohjeet opintojen hyväksymisestä on esitetty kohdissa 4.1-4.4. Jatko-opiskelijan tulee hyväksyttää esitys henkilökohtaiseksi jatkokoulutusohjelmaksi ennenkuin hänellä on mahdollisuus anoa väitöskirjalle painatuslupaa ts. ennen väitöskirjan lähettämistä esitarkastukseen tai ennen kuin esittää lisensiaattitutkimusta tarkastettavaksi. Jatko-opintojen vanhenemisajaksi on tiedekuntaneuvosto vahvistanut 12 vuotta. Mahdollisen opintosuoritusten vanhentumisen toteaa jatkokoulutustoimikunta siinä vaiheessa, kun käsittelee opiskelijan esitystä henkilökohtaiseksi jatkokoulutusohjelmaksi. 4.1 Yleinen jatkokoulutus Yleisen jatkokoulutuksen osuus jatko-opinnoista on noin 8.0 opintopistettä (5 ov), josta korkeintaan 1.5 opintopistettä voidaan suorittaa soveltuvana kirjakuulusteluna. Yleinen jatkokoulutus voi olla yhteistä kaikille yliopiston jatkokoulutettaville, sillä tieteellinen työskentely varsin huomattavastikin toisistaan poikkeavilla tieteenaloilla edellyttää suuressa määrin samoja teoreettisia perustietoja ja samaa metodista valmiut ta. Yhteisen ohjelman puit teissa voidaan eri tutkimusalojen voimat yhdis tää ja hyödyn tää parhaiten. OPINTO-OPAS 2005 2006 15

Lääketieteellinen tiedekunta Yleisen jatkokoulutuksen tavoitteita ovat mm. että jatkokoulutukseen osallistunut pystyy kriit tiseen tieteelliseen kommunikointiin sekä suul lisesti että kirjallisesti sekä omalla että vieraalla kielellä. Yleisen jatkokoulutuksen avulla pyritään jatkokoulutettavalle antamaan mm. valmiudet tutkimuksen suunnit teluun. Lisäksi siinä voidaan perehtyä yleiseen tieteen teoriaan, tutkimustyön eettisiin kysymyksiin, korkeimman opetuksen organisaatioon, talouteen ja ongelmiin jne. Opinnot tulee koota mahdollisimman monipuo lisesti ja siten, että peruskoulutuksen huomioon ottaen edellä mainittuja tavoitteita saavutetaan. Kunkin jatkokoulutettavan peruskou lutuksen erilaisuudesta johtuen mitään järjestettävistä opintojaksoista ei ole määritelty pakollisiksi. Opinnot tulee kuitenkin pyrkiä suorittamaan pääosin yliopiston järjestä minä opintojak soina. Kooste yleiseen jatkokoulutukseen soveltuvista opinto jaksoista, joita jatkokoulutustoimikunta pyrkii järjestämään, on esitetty tämän oppaan kohdassa 11.1. Opintojaksojen tarkemmat sisällöt ja päivitetyt tiedot löytyvät yliopiston www-sivuilta osoitteesta http://www.uku.fi /opiskelu/ojk/index215.shtml. Lisä tietoja yleisen jatkokoulutuksen järjestämisestä saa opintoasioiden osaston opiskelupalvelun päälliköltä Tuija Pasaselta (puhelin 017-162 145, sähköposti Tuija.Pasanen@uku.fi ). Eräät mainituista yleisen jatkokoulutuksen opintojaksoista kuuluvat peruskoulutuk sen opetukseen. Ne jatkokoulutettavat, jotka eivä t ole suoritta neet perustut kinnossa ko. o pin to jak so ja pakol lisina, voivat sisällyttää ne jatko koulu tusohjel maansa. 4.2 Tutkimusalakohtainen jatkokoulutus Tieteenalakohtaisen jatkokoulutuksen osuus jatko-opinnoista on vähintään 22 opintopistettä (LTtutkinto) tai vähintään 52 opintopistettä (FT/TtT/TtL -tutkinnot). Opinnot voidaan muodostaa erityisesti jatkokoulutukseen suunnitelluista opintojaksoista, seminaareista ja kirjakuulusteluista, osallistumisesta koti- ja ulkomaisiin kongresseihin ja vastaavista suoritteista. Päävastuisen tieteenalan opintojen tulee olla syventävien opintojen tasoisia. Ns. sivuvastuisten tieteenalojen (tutkimusalaa tukevien tieteenalojen opinnot) opinnot voidaan muodostaa näiden alojen peruskoulutuksen aine- ja syventävistä opintojaksoista tai kirjakuulusteluista. Opinnot omalta tutkimusalalta ja siihen liitty viltä tieteenaloilta tulee muodostaa siten, että ne mahdollisimman hyvin kattavat tutkimus työn kannalta oleelliset tiedot. Ohjel mat voivat olla hyvinkin erilaisia riippuen siitä millainen tutkimustyö luonteeltaan on. Mikäli siinä tu keudutaan vain yhden tai kahden tieteenalan teorioihin ja menetelmiin, jatkokoulutusoh jelma koostuu vain näiden alojen opinnoista. Jos tutkimustyö on luonteeltaan poikkitieteel linen, jatkokoulutusohjel ma koostuu usean tieteenalan opin noista. Tutkimusalakohtainen koulutus voi koostua seuraavista: 1 kurssimuotoisesta koulutuksesta 2 oman tutkimusalan ja lähialojen seminaareista 3 oman tutkimusalan ja lähialojen tieteellisistä kongresseista 4 kirjallisuudesta (pakollinen osa) 5 työskentelystä ulko- tai kotimaisessa vieraassa laboratoriossa (liittyy teoreettisia opintoja) 6 tieteellisistä artikkeleista 7 erillisarvosanoista (soveltuvin osin) 8 suoritetusta erikoislääkärin tutkinnosta 9 muusta mahdollisesta koulutuksesta 16 KUOPION YLIOPISTO

Tieteellinen jatkokoulutus Kurssit ja seminaarit Yliopisto järjestää tieteenalakohtaisia seminaareja ja jatkokoulutusopintojaksoja. Oppaan kohdassa 11.2 on luettelo ko. jaksoista. Opintojaksojen tarkemmat sisällöt ja päivitetyt tiedot löytyvät yliopiston www-sivuilta osoitteesta http://www.uku.fi /opiskelu/ojk. Jatkokoulutusohjelmaan voi sisällyttää myös muiden yliopistojen jatkokoulutusopintojaksoja. Samansisältöisen seminaarisarjan saa sisällyttää vain kerran jatkokoulutusohjelmaan. Seminaari muotoisen opiskelun enimmäislaajuus on noin 8 opintopistettä. Saadakseen suoritus merkinnän seminaarisarjasta, jatko-opiskelijan on osallistuttava 3/4:aan järjestettä vistä tilaisuuk sista ja pidettävä vähintään yksi esitelmä. Seminaareissa yhden opintopisteen suoritus vastaa noin 27 tunnin aktiivista työtä. Jatkokoulutettavalla on mahdollisuus esittää lomakkeella koulutustapahtuman/seminaarin rekisteröimistä osaksi hänen tieteellistä jatkokoulutustaan. Kuopion yliopiston tieteelliseen jatkokoulutukseen hyväksytyistä opintojaksoista ei kuitenkaan tarvitse tehdä erillistä esitystä, koska kyseiset opintojaksot kirjautuvat automaattisesti opiskelijan opintorekisteriin. Kongressit Kongresseista ja vastaavista tilaisuuksista koo stuvien opintojen enimmäislaajuu s on 8 opintopistettä. Kongressista, jonka kesto on ollut 4-5 päivää, voidaan myöntää 1.5 opintopistettä ja 2-3 päivää kestäneestä kongressista 1 opintopistettä. Lisäksi jos opiskelija on pitänyt kongressissa joko suullisen tai posteri esityksen, esityksestä saa 1.0 opintopistettä. Kongresseja voi esittää kirjattavaksi opintorekisteriin osaksi tieteellistä jatkokoulutusta lomakkeella, joka löytyy osoitteesta http://www.uku.fi /laake/lomakkeet/jtko_esitys_kongressi.htm. Kirjallisuus Henkilökohtaiseen jatkokoulutusohjelmaan tulee sisältyä kirjallisuutta seuraavasti: 1) lääketieteen tohtorin tutkintoon minimissään 5 op ja maksimissaan 10 op 2) fi losofi an tohtorin tutkintoon minimissään 8 op ja maksimissaan 16 op 3) terveystieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkintoon minimissään 8 op ja maksimissaan 16 op Kirjallisuuden tulee koostua riittävän laa joista kokonaisuuksista. Kirjallisuutta esi tettäes sä tulee mainita kuulusteltavat kirjat, sivu määrät sekä kuulustelujen vastaanotta jat ja ehdotettu laajuus opintopisteinä. Vähintään 65 sivua vaikeaa ja syvällistä vieraskielistä tekstiä vastaa yhtä opintopistettä. Omalla äidinkielellä suoritettavaa kirjallisuutta edellytetään vähintään 130 sivua opintopistettä kohden. Tentin vastaanottajan tulee arvioida, kuinka vaikeaa luettava teksti on ja mikä on sopiva sivumäärä opintoviikkoa kohden. Suorituksen jälkeen kuuluste lun vastaanottajan tulee lähettää suoritusilmoitus ja tenttipaperi tiedekunnan opintosihteerille. Suoritus kirjataan opintoasioiden osastossa opiskelijan opintorekisteriin ja paperit tallennettaan tiedekunnassa opiskelijan kansioon. Työskentely vieraassa laboratoriossa Työskentelystä ulko- tai kotimaisessa vieraassa laboratoriossa voi esittää opintoja opintopistemitoituksella henkilökohtaiseen jatkokoulu tusohjelmaan edellyttäen, että käytännön työs kente lyyn liittyy teoreettisia opintoja. Henkilökohtaisen jatkokoulutusohjelman liit teenä tulee olla aina työtodistus tai laitok sen johtajan lausunto, jossa ilmenee työskentelyn sisältö ja teoreettisten opintojen sisältö ja laa juus. Maksi mimitoitus em. työskentelyn sisäl lyttämiselle henkilökohtaiseen jatkokoulutusoh jelmaan on 8 opintopistettä. Jatko-opiskelijan itsensä antamaa opetusta ei voida hyväksyä osaksi jatkokoulu tusoh jel maa. OPINTO-OPAS 2005 2006 17

Lääketieteellinen tiedekunta Tieteelliset artikkelit Perustutkinnon suorittamisen jälkeen kirjoitet tuja ja julkaistuja tieteellisiä artikkeleja voidaan sisällyttää henkilökohtaiseen jatkokoulutusoh jelmaan seuraavin edellytyksin: 1) jatko-opiskelija on kirjoittanut artikkelin yksin tai on ainakin ensimmäinen tekijä 2) artikkeli ei ole oman väitöskirjan tai lisensi aattityön osa 3) oppiaineen vastuuhenkilö puoltaa hyväksy mistä 4) artikkelien osuus jatkokoulutusohjelmasta voi olla enintään 1/10 jatkokoulutusohjelman laajuudesta (LT- tutkinnossa enintään 3.0 op, FT / TtT / TtL -tutkinnoissa enintään 6.0 op) Suoritettu erikoislääkärintutkinto Suoritetusta erikoislääkärintutkinnosta/tutkinnoista voi esittää hyväksyttäväksi maksimissaan 8 opintopistettä henkilökohtaiseen jatkokoulutusohjelmaan. Suoritetun erikoislääkäritutkinnon sisällyttäminen osaksi tohtorintutkintoa edellyttää, että ko. tutkinnoilla on yhteys toisiinsa ts. tutkinnot ovat esim. samalta alalta. Esitys tulee perustella ja siihen tulee ottaa hyväksyntä (allekirjoitus) ohjaajalta. Erillisarvosanat Erillisarvosanoista voidaan jatkokoulutusohjel maan hyväksyä pääsääntöisesti cum laude appro batur- ja laudatur -arvosanat. Vaikka arvosa nan arvioitu laajuus opintopisteinä kattaisi koko jatkokoulutusohjelmalta vaadittavan laa juuden, ei sitä hyväksytä koko laajuudelta, vaan arvosanoja sisältävää jatkokoulutusohjel maa laadittaessa/vah vistetta essa tarkastellaan ko. tieteenalan opintojen merkittävyyttä oman tutkimusalan kannalta. Arvosanojen painotus jatkokoulutusohjel massa arvioidaan uudestaan, vaikkakin todistuk seen merkitään koko arvosa na. Jatkokou lutusoh jelman tulee siten sisältää myös muita jatkokoulutuksen tavoitteiden kan nalta mielekkäitä opintoja. 4.3 Henkilökohtaisen jatkokoulutusohjelman hyväksyminen Henkilökohtaisen jatkokoulutusohjelman hyväksyttämistä varten on olemassa lomake, joka löytyy osoitteesta http://www.uku.fi /laake/lomakkeet/jatkokoulutusohjelma.doc. Lomakkeeseen tulee perustiedot opiskelijasta sekä ohjaajien allekirjoitukset merkiksi siitä, että he ovat hyväksyneet esitettävän jatkokoulutusohjelman. Lomakkeeseen tulee liittää varsinainen esitys jatko-opinnoista. Opiskelija voi laittaa liitteeksi myös todistusjäljennökset suoritetuista opinnoista niiltä osin, kun opintoja ei aiemmin ole kirjattu opintorekisteriin. Opiskelija toimittaa esityksen henkilökohtaiseksi jatkokoulutusohjelmakseen tiedekunnan koulutuspäällikölle jatkokoulutustoimikunnan käsittelyä varten. Kaikki käsiteltäväksi tulevat asiakirjat tarvittavine liitteineen tulee toimittaa viimeistään 2 viikkoa ennen sitä jatkokoulutustoimikunnan kokousta, jossa asia on tarkoitus käsitellä. Toimikunnan kokousajat on nähtävillä tiedekunnan www-sivuilla. Jatkokoulutustoimikunnan kokouksen jälkeen lähetetään toimikunnan päätös tiedoksi opiskelijalle, ohjaajille ja opintoasioiden osastoon. Päätöksessä todetaan, onko esitys hyväksytty esitetyssä muodossa, onko toimikunta tehnyt muutoksia esitykseen vai onko esitys jätetty pöydälle lisäselvityksiä varten. Opiskelijalle lähetetään kopio toimikunnan hyväksymistä opinnoista, mikäli esitystä ei ole hyväksytty esitetyssä muodossa. Liitteessä 6 on esitetty malli siitä, missä muodossa henkilökohtaisen jatkokoulutusohjelman LT- tutkintoa varten voi esimerkiksi esittää. Liitteessä 7 on vastaava malli fi losofi an tai terveystieteiden tohtorin tutkintoa tai terveystieteiden lisensiaatin tutkintoa varten tehtävästä opintoesityksestä. Esitettäessä jatkokoulutusohjelmaa jatkokoulutustoimikunnan hy väk syt täväksi, ryhmitellään opinnot opetus ko konai suuk siksi siten, että tietyn aihepiirin opin noista muodostetaan tietyllä nimellä varustettu koko naisuus. Tutkintotodistukseen merki tään näiden koko naisuuk si en nimet ja laajuudet. 18 KUOPION YLIOPISTO

Tieteellinen jatkokoulutus Mikäli jatkokoulutustoimikunnan hyväksymään jatkokoulutusohjelmaan tulee muutoksia, ne esitetään erikseen hyväksyttäväksi. Jos muutokset ovat pieniä, ne voi hyväksyä jatkokoulutustoimikunnan puheenjohtaja, mutta isommat muutokset tulee hyväksyttää jatkokoulutustoimikunnalla. Liitteessä 9 on esitetty malli siitä, kuinka pienet muutokset voidaan esittää hyväksyttäväksi. 4.4 Opintosuoritusten kirjaaminen opintorekisteriin Kuopion yliopiston järjestämät kurssit kirjautuvat pääsääntöisesti automaattisesti yliopistossa läsnä olevan opiskelijan opintorekisteriin. Muiden opintojen osalta rekisteriin kirjaaminen toivotaan tapahtuvan vasta sen jälkeen, kun opiskelijan henkilökohtainen jatkokoulutusohjelma on hyväksytty. Opiskelija voi toimittaa tarvittavat todistukset opintosuorituksista tiedekunnan koulutuspäällikölle joko jatkokoulutusohjelman liitteenä tai myöhemmin. Koulutuspäällikkö toimittaa todistukset opintoasioiden osastoon opintorekisteriin kirjaamista varten sen jälkeen, kun on tarkistanut, että suoritukset vastaavat opiskelijan jatkokoulutusohjelmaa sekä jatkokoulutusta koskevia periaatteita. 5 Väitöskirjaa koskevat määräykset 5.1 Mitä väitöskirjalta vaaditaan Väitöskirjan tulee osoittaa tekijän kykyä oman tutkimusalueen piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja syvällistä perehtyneisyyttä omaan tutkimusalaan, siihen liittyviin tieteenaloihin ja yleiseen tieteenteoriaan sekä kykyä itsenäisesti luoda uutta tietoa. 5.2 Väitöskirjan muoto Väitöskirjaksi tarkoitetun opinnäytteen tulee olla tieteellinen esitys jostakin tiedekunnan oppialaan kuuluvasta aiheesta. Väitöskirjan voi esittää joko osajulkaisuväitöskirjana, jossa on yhteenveto-osa ja liitteenä osajulkaisut tai monografi aväitöskirjana. Tiedekunta suosittelee 1-3 sivun mittaista suomenkielisen yhteenvedon tekemistä väitöskirjaan. 5.2.1 Osajulkaisuväitöskirja Osajulkaisuväitöskirja koostuu useista yhtenäiseen aihepiiriin kuuluvista tieteellisistä julkaisuista tai julkaistavaksi hyväksytyistä käsikirjoituksista sekä niihin liittyvästä yhteenvedosta, joka muodostaa varsinaisen väitöskirjan. Tässä yhteenvedossa esitetään tutkimuksen tausta, tavoitteet, menetelmät, tulokset ja johtopäätökset. Yhteenvedolle tulee antaa oma nimi ja se tulee kirjoittaa siten, ettei tarpeettomasti toisteta sellaisenaan osajulkaisuissa esitettyjä asioita, vaan järjestetään ja tulkitaan kaikki tutkimusalaan kuuluva julkaistu tieto, jota väittelijä on omilla osajulkaisuillaan merkittävästi kartuttanut, sekä tarkastellaan uusia ratkaisujaan odottavia ongelmia. Väittelijä laatii itse väitöskirjan yhteenveto-osan. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Tekijän on annettava väittelyluvan hakemisen yhteydessä kirjallinen selvitys omasta osuudestaan yhteisjulkaisuissa. Jatkokoulutettavan ohjaajan tulee hyväksyä selvitys. Pääsääntöisesti julkaisua saa käyttää vain yhdessä väitöskirjassa, mutta perustelluista syistä samaa julkaisua voidaan käyttää myös toisen väitöskirjan osana. Ensimmäisellä kirjoittajalla on etuoikeus oman julkaisunsa käyttämiseen omassa väitöskirjassaan. Mikäli joku muu haluaa käyttää ko. julkaisua, tulee siihen saada kirjallinen suostumus ensimmäiseltä kirjoittajalta ja työn ohjaajalta. OPINTO-OPAS 2005 2006 19