Lääketieteellinen tiedekunta. Opetussuunnitelmat Tieteellinen jatkokoulutus

Transkriptio

1 Lääketieteellinen tiedekunta Opetussuunnitelmat Tieteellinen jatkokoulutus

2 Postiosoite Puhelin Kuopion yliopisto PL 1627, KUOPIO * (vaihde) Lääketieteellinen tiedekunta , Opintoasioiden osasto , , , , Fax Sähköposti Internet (Lääketieteellinen tiedekunta) (Opintoasioiden osasto) Toimittaneet Alakohtaiset tekstit Yleiset tekstit Ulkoasu ja taitto Opintosihteeri (ma) Mervi Silaste Opiskelijapalvelun päällikkö Tuija Pasanen Koulutuspäällikkö (ma) Mervi Silaste Viestintäsuunnittelija Petri Hynynen Painopaikka Kopijyvä 2004 ISSN

3 Sisällys Lukijalle 5 1. Jatkokoulutukseen liittyvä neuvonta ja hallinto Neuvonta Hallinto 6 2. Jatko-opintoihin liittyvät käytännön asiat Ennen opinto-oikeuden hakemista Opinto-oikeuden haku ja väitöskirja- tai lisensiaattitutkimuksen rekisteröiminen Opinto-oikeuden haku ja väitöskirja- tai lisensiaattitutkimuksen rekisteröiminen Opinto-oikeuden myöntö tietyissä erityistapauksissa Ilmoittautuminen tieteelliseen jatkokoulutukseen Jatkotutkinnon pääaine ja erityinen tutkimusala Ohjaajat ja heidän tehtävänsä / velvollisuutensa Tutkimussuunnitelma Eettinen lupa Koe-eläintien käyttöön liittyvät ohjeet ja määräykset Yliopistoon ilmoittautuminen Ylioppilaskunnan jäsenyys Henkilökohtainen jatkokoulutusohjelma Tutkintotodistuksen hakeminen Lääketieteen tohtorin tutkinto Tutkinnon tavoitteet Opinto-oikeus ja tutkintovaatimukset Filosofian tohtorin ja (lisensiaatin) tutkinnot Filosofian tohtorin tutkinto Tutkinnon tavoitteet Opinto-oikeus ja tutkintovaatimukset Filosofian lisensiaatin tutkinto Terveystieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot Tutkinnon tavoitteet Opinto-oikeus ja tutkintovaatimukset Henkilökohtainen jatkokoulutusohjelma Yleinen jatkokoulutus Tutkimusalakohtainen jatkokoulutus Henkilökohtaisen jatkokoulutusohjelman hyväksyminen Opintosuoritusten kirjaaminen opintorekisteriin Väitöskirjaa koskevat määräykset Mitä väitöskirjalta vaaditaan Väitöskirjan muoto Osajulkaisuväitöskirja Monografiaväitöskirja Väitöskirjatyön ohjaajat Väitöskirjan rekisteröinti 26

4 Lääketieteellinen tiedekunta 8. Väitöskirjan käsittely tiedekunnassa Painatusluvan hakeminen ja esitys esitarkastajista Esitarkastajien määrääminen ja esitarkastus Painatusluvan myöntäminen ja valvojan sekä vastaväittäjän/vastaväittäjien nimeäminen Väitöskirjan hyväksyminen Väitöskirjatyöhön liittyviä yleisiä ohjeita Väitöskirjan julkaisemiseen liittyviä käytännön asioita Väitöskirjan julkaiseminen Julkaisemisprosessi Elektroniset väitöskirjat Väitöskirjan painatus ja painomäärä ja siitä aiheutuvat kulut Väitöstilaisuus Ennen väitöstilaisuutta Tarkastuksen julkisuus Väitöstilaisuus Vastaväittäjän lausunto ja väitöskirjan arvostelu Lisensiaattitutkimus Mitä lisensiaatintutkimukselta vaaditaan Lisensiaatintutkielman käsittely tiedekunnassa Tarkastajien määrääminen ja tarkastus Lisensiaattitutkimuksen/lisensiaatintutkielman hyväksyminen Apurahoja / avustuksia tieteelliseen jatkokoulutukseen liittyviin kustannuksiin Jatkokoulutuksen opintojaksot Yleinen jatkokoulutus Tieteenalakohtaiset seminaarit ja jatkokoulutusopintojaksot Jatko- ja tutkijakoulutusohjelmat Opetusministeriön rahoittamat tutkijankoulutusohjelmat Esimerkkejä tutkijankoulutusohjelmista, joissa Kuopion yliopisto toimii yhteistyötahona (koordinointi toisessa yliopistossa) Valtakunnalliset jatko- ja tutkijankoulutusohjelmat sekä muut tutkijakoulut Yliopiston opintoasioiden osaston ja muiden tiedekuntien jatkokoulutusta koskeva opintoneuvonta ja opiskelupalvelut Opintoasioiden osasto Yliopiston muiden tiedekuntien jatkokoulutusasioissa palvelevat Muu neuvonta 57 LIITTEET: Yliopistoalueen ja rakennusten kartat Lomakkeita ja malleja 4 Opinto-opas

5 Lukijalle Tämä opas on tarkoitettu lääketieteellisen tiedekunnan tieteellisen jatkokoulutuksen oppaaksi. Peruskoulutuksen tutkintoja ja erikoislääkärintutkintoja varten on olemassa omat erilliset oppaat. Oppaaseen on koottu ne asetukset, tiedekunnan omat säädökset ja menettelytapaohjeet, jotka koskevat lääketieteen ja filosofian tohtorin sekä terveystieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja suorittavia. Lääketieteellisen tiedekunnan jatkokoulutusohjeita uudistettiin keväällä Ohjeisiin on tehty pieniä korjauksia keväällä Tämän oppaan sisältämät ohjeet ovat voimassa syyslukukauden 2004 alusta lähtien ja koskevat kaikkia tiedekunnan jatkokoulutettavia. Opiskelijalle aiemmin tehdyt päätökset ovat luonnollisesti voimassa. Uudistetut ohjeet koskevat kaikkia niitä päätöksiä, mitkä tehdään elokuusta 2004 lähtien. Mikäli jatkotutkintoja koskeviin määräyksiin tulee tämän oppaan voimassaoloaikana oleellisia muutoksia, niistä tiedotetaan erikseen mm. tiedekunnan www-sivuilla osoitteessa Lisäksi on hyvä seurata laitosten / klinikoiden ilmoitustauluja, www-sivuja ja yliopiston tiedotuslehteä, joissa ilmoitetaan ajankohtaisista koulutusasioista. Kuopiossa kesäkuussa 2004 Mervi Silaste Tiedekunnan koulutuspäällikkö (ma) Tieteellinen jatkokoulutus 5

6 Lääketieteellinen tiedekunta 1. Jatkokoulutukseen liittyvä neuvonta ja hallinto 1.1 Neuvonta Tämä opas sisältää runsaasti tietoa tieteellisestä jatkokoulutuksesta. Oppaan lisäksi tietoa saa esimerkiksi väitöskirjatyön / lisensiaattityön ohjaajilta, ao. oppiaineen vastuuhenkilöltä, tiedekunnan koulutuspäälliköltä sekä www-sivuilta osoitteista: tai Erityisesti jatko-opintoihin liittyvissä käytännön asioissa sekä väitöskirjan hallinnointiin liittyvissä kysymyksissä jatko-opiskelija voi kääntyä tiedekunnan koulutuspäällikkö Mervi Silasteen puoleen; puhelinnumero , sähköpostiosoite mervi.silaste@uku.fi sekä postiosoite Kuopion yliopisto / tiedekuntien kanslia PL Kuopio. 1.2 Hallinto Tiedekuntaneuvoston tehtävänä jatko-opintoasioissa on: 1. määrätä väitöskirjojen esitarkastajat ja lähettää väitöskirjat esitarkastukseen (oppiaineiden vastuuhenkilöiden ja jatkokoulutustoimikunnan esityksestä) 2. myöntää painatuslupa väitöskirjoille 3. määrätä vastaväittäjät ja väitöstilaisuuden valvojat (oppiaineiden vastuuhenkilöiden esityksestä) 4. hyväksyä väitöskirjat 5. määrätä lisensiaattityön tarkastajat (oppiaineiden vastuuhenkilöiden ja jatkokoulutus toimikunnan esityksestä) ja hyväksyä lisensiaattityöt 6. hyväksyä jatkotutkintojen todistuslomakkeet 7. hyväksyä tiedekuntakohtaiset jatkokoulutuksen opetussuunnitelmat, johon sisältyy tarkemmat jatkokoulutusmääräykset ja vuosittainen opetusohjelma 8. käsitellä muita tieteelliseen jatkokoulutukseen liittyviä kysymyksiä Tiedekunnan dekaani: 1. myöntää opiskelijalle jatko-opinto-oikeuden jatkokoulutustoimikunnan esityksestä 2. hyväksyy suoritetut tutkinnot ja myöntää oppiarvot. Tiedekunnan oma jatkokoulutustoimikunta Tiedekunnalla on oma tieteellinen jatkokoulutustoimikunta. Se kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa käsittelemään jatkokoulutukseen liittyviä asioita. Jatkokoulutustoimikunnan kokoonpano on 18 jäsentä (9 varsinaista ja 9 varajäsentä), joista kaksi (1+1) on jatko-opiskelijaa. Toimikunnan puheenjohtajana toimii tiedekunnan professori ja sihteerinä koulutuspäällikkö Mervi Silaste. Kaikki jatkokoulutustoimikunnan käsiteltäväksi tulevat asiakirjat tarvittavine liitteineen tulee toimittaa toimikunnan sihteerille viimeistään kahta viikkoa ennen sitä jatkokoulutustoimikunnan kokousta, jossa asia on tarkoitus käsitellä. Toimikunnan kokoonpano ja kokousajat on nähtävillä tiedekunnan www-sivuilla. 6 Opinto-opas

7 Jatkokoulutukseen liittyvä neuvonta ja hallinto Jatkokoulutustoimikunnan tehtävänä on mm: 1 valmistella jatkotutkintoihin liittyviä asioita tiedekuntaneuvoston käsiteltäväksi 2. käsitellä opinto-oikeushakemukset ja väitöskirja- ja lisensiaattitutkimusten rekisteröimiset (tutkimussuunnitelman hyväksyminen ja ohjaajien nimeäminen) 3. hyväksyä esitykset henkilökohtaisiksi jatkokoulutusohjelmiksi 4. esittää tiedekuntaneuvostolle väitöskirjatyön lähettämistä esitarkastukseen 5. esittää tiedekuntaneuvostolle väitöskirjatyön esitarkastajia (oppiaineen vastuuhenkilön esityksestä) 6. esittää tiedekuntaneuvostolle lisensiaattityön lähettämistä tarkastukseen ja määrätä tarkastajat (oppiaineen vastuuhenkilön esityksestä) 7. huolehtia jatkokoulutettavien oikeusturvakysymyksistä 8. käsitellä muita tieteelliseen jatkokoulutukseen liittyviä kysymyksiä Yliopiston jatkokoulutus- ja tutkijakoulutoimikunta on kaikkien tiedekuntien yhteinen toimikunta, joka mm: 1. määrittelee yliopistossa annettavan tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet 2. suunnittelee jatkokoulutuksen muotoja ja toteuttamistapoja 3. vastaa yhdessä opintoasioiden osaston kanssa yleiseen jatkokoulutukseen kuuluvien opintojaksojen ja koulutustilaisuuksien suunnittelusta 4. vastaa lukuvuoden opetussuunnitelman ja lukujärjestysten laadinnasta jatkokoulutuksen osalta Yliopiston hallitus: 1. hyväksyy tutkintosääntöjen yhteydessä jatkotutkintoja koskevat yleismääräykset 2. hyväksyy yleisen tieteellisen jatkokoulutuksen opetussuunnitelman Tieteellinen jatkokoulutus 7

8 Lääketieteellinen tiedekunta 2. Jatko-opintoihin liittyvät käytännön asiat Niitä jatko-opiskelijoita, joille opinto-oikeus on myönnetty ennen vuoden 2002 syksyä, ei koske kohta 2.2.1, vaan he noudattavat aiemman käytännön mukaisesti kohdan ohjeita. Liitteessä 1 on esitetty yhteenveto tohtorin tutkinnon suorittamiseen liittyvistä vaiheista. 2.1 Ennen opinto-oikeuden hakemista Ennen jatko-opinto-oikeuden hakemista jatko-opiskelijaksi haluavan tulee neuvotella ao. oppiaineen vastuuhenkilön kanssa mahdollisuudesta suorittaa jatko-opintoja ao. pääaineessa, tutkimusaiheesta ja ohjaajista. Tämän jälkeen opiskelija neuvottelee ohjaajiksi lupautuvien kanssa tarkemmasta tutkimusaiheesta, tutkimusmenetelmistä, muista vastaavista tutkimustyötä koskevista seikoista sekä alustavasti myös teoreettisista jatko-opinnoista. 2.2 Opinto-oikeuden haku ja väitöskirja- tai lisensiaattitutkimuksen rekisteröiminen Opinto-oikeuden haku ja väitöskirja- tai lisensiaattitutkimuksen rekisteröiminen Jatko-opiskelijaksi hakemiselle ei ole määrätty hakuaikaa. Oikeutta harjoittaa tieteellisiä jatko-opintoja Kuopion yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa haetaan tiedekunnalta lomakkeella (lomakemalli liitteessä 2), joita saa tiedekunnan kansliasta sekä www-sivuilta osoitteesta: Lomakkeeseen opiskelijan tullee mm. merkitä suorittamansa perustutkinto, jatko-opintojen pääaine ja mahdollinen erityinen tutkimusala. Hakemukseen tulee liittää oikeaksi todistettu jäljennös perustutkintotodistuksesta. Opinto-oikeushakemukset käsitellään tiedekunnan jatkokoulutustoimikunnassa. Opinto-oikeuden myöntää dekaani jatkokoulutustoimikunnan esityksestä. Väitöskirja- tai lisensiaattitutkimuksen rekisteröiminen tapahtuu yhtä aikaa ja samalla lomakkeella (lomakemalli liitteessä 2) jatko-opinto-oikeuden haun kanssa. Rekisteröimisessä opiskelija esittää ohjaajia sekä tutkimussuunnitelman hyväksyttäväksi. Lomakkeeseen tulee liittää ohjaajien hyväksymä (allekirjoittama) tutkimussuunnitelma sekä kopio(t) eettisen toimikunnan lausunnosta tai eläinkoeluvasta. Rekisteröimisen käsittelee jatkokoulutustoimikunta yhtä aikaa opinto-oikeuden haun kanssa. Päätös opinto-oikeuden myönnöstä ja väitöskirja- tai lisensiaattitutkimuksen rekisteröimisestä lähetetään opiskelijalle. Kirjeen mukana tulee myös yliopistoon ilmoittautumislomake sekä esitys henkilökohtaiseksi jatkokoulutusohjelmaksi -lomake. Päätös lähetetään tiedoksi ao. oppiaineen vastuuhenkilölle, ohjaajille ja opintoasioiden osastoon. Jatko-opinto-oikeutta koskevaan päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Kuopion hallinto-oikeuteen (Kuopion yliopiston hallintojohtosääntö 45, hallintomenettelylaki 586/96). Epäselvissä tapauksissa tiedekunnan dekaani voi viedä asian tiedekuntaneuvoston päätettäväksi. 8 Opinto-opas

9 2.2.2 Opinto-oikeuden myöntö tietyissä eritystapauksissa Jatko-opintoihin liittyvät käytännön asiat Tiedekuntaneuvosto on hyväksynyt tietyt periaatteet myönnettäessä jatkoopiskeluoikeutta tietyissä erityistapauksissa. 1. Jatko-opinto-oikeushakemukset alemmasta korkeakoulututkinnosta suoraan filosofian tohtoriksi (vaadittavat täydentävät opinnot) Myönnettäessä jatko-opiskeluoikeutta alemman korkeakoulututkinnon pohjalta, tulee opiskelijan suorittaa täydennysopintoina alan syventävät opinnot mukaan lukien syventävien opintojen pro gradu -tutkielma (tai vastaava työ) siten, että täydennysopintojen yleislaajuus on yhteensä noin 40 opintoviikkoa. Näiltä täydennysopintoja ei voida sisällyttää hakijan henkilökohtaiseen jatkokoulutusohjelmaan, mutta ne eivät estä jatko-opintojen suorittamista. Huom! Jatko-opiskelu-oikeuden myöntäminen alemman korkeakoulututkinnon pohjalta suoraan filosofiantohtoriksi pidetään erittäin poikkeuksellisena menettelynä. Opinto-oikeuden myönnön käsittelee jatkokoulutustoimikunta ja lopullisen päätöksen asiasta tekee dekaani. Oppiaineen vastuuhenkilön tulee opiskelijan opinto-oikeushakemusta puoltaessaan määrittää myös täydentävät opinnot. 2. Muut jatko-opiskeluoikeushakemukset, jolloin jatkokoulutusvalmius / kelpoisuus on erikseen todettava (mahdolliset määriteltävät lisäopinnot) Jatko-opinto-oikeutta haetaan muulla kuin peruskoulutuksen päävastuisella tieteenalalla Mikäli henkilö hakee oikeutta jatkaa opintoja jollain muulla kuin peruskoulutuksensa päävastuisella tieteenalalla, eivätkä hänen lisäopintonsa ole tuottaneet hänelle anomansa alan yleistä jatkokoulutusvalmiutta, hakemus käsitellään tiedekunnassa erillistapauksena menetellen pääsääntöisesti seuraavasti: Oppiaineen vastuuhenkilön tulee puoltaessaan opinto-oikeushakemusta arvioida, onko hakijalla riittävät tiedot ja valmiudet haettuun jatkokoulutusoikeuteen. Mikäli hakijan tiedot alan joiltakin oleelliselta osa-alueelta ovat puutteelliset (so. alan jatkokoulutusvalmiutta ei muodostu) määritellään ne lisäopinnot, jotka suorittamalla hakija saavuttaa haetun jatkokoulutusvalmiuden. Määritellyt lisäopinnot tulee suorittaa ennen jatkotutkinnon suorittamista, mutta ne eivät estä jatkokoulutusoikeuden myöntämistä ja jatkokoulutusopintojen harjoittamista. Lisäopintoja ei kuitenkaan voi sisällyttää henkilökohtaiseen jatkokoulutusohjelmaan. Tiedekunta suosittelee, että nämä lisäopinnot suoritetaan pääsääntöisesti ennen jatko-opintojen aloittamista. Lääketieteen ensimmäisten vuosikurssien opiskelijat Lääketieteen ensimmäisten vuosikurssien opiskelijoiden hakiessa jatko-opiskeluoikeutta, oppiaineen vastuuhenkilön tulee aina arvioida ja antaa lausuntonsa opiskelijan jatkokoulutusvalmiudesta ja -kelpoisuudesta (haetulla pääaineen alalla). Tieteellinen jatkokoulutus 9

10 Lääketieteellinen tiedekunta Muut lisäselvitystä vaativat tapaukset Muissa lisäselvityksiä vaativissa tapauksissa (esim. ulkomaalaiset, monitieteisen, suomalaisista tutkinnoista poikkeavan tutkinnon suorittaneet) tulisi oppiaineen vastuuhenkilön / lausunnon antajien esittää lausunnossaan aina arvio suoritetuista perusopinnoista ja antaa lausunto siitä, miten aiemmat opinnot soveltuvat/tukevat haetun pääaineen/tutkimusalan jatko-opintoja. Oppiaineen vastuuhenkilön tulee lausunnossaan kiinnittää huomiota mm. seuraaviin seikkoihin: Hakijan perustutkintoon kuuluvia hakemuksessa esitettyjä muita opintosuorituksia tulee verrata anotun alan peruskoulutuksen sisältöön ja pyrkiä lausunnossa selvittämään ko. opintojen vastaavuus. Mikäli lausunnon antaja katsoo anotun alan peruskoulutuksen tietyn oleellisen osa-alueen tiedot puutteellisiksi, hänen tulee lausunnossaan määritellä tarkasti, mitä lisäopintoja hakijalta tulee edellyttää. Määritellessään lisäopintoja lausunnon antajan tulee kuitenkin ottaa huomioon hakijan anomuksessaan ilmoittama jatkotutkinnon aiottu tutkimusala ja lisäopintojen merkittävyys ko. tutkimusalan ja hakijan mahdollisesti esittämän tutkimustyön aihepiirin Jatkokoulutustoimikunta käsittelee opiskelijan jatko-opinto-oikeushakemuksen yhteydessä myös oppiaineen vastuuhenkilön määrittämät täydentävät opinnot tai lisäopinnot. Kun hakijalla on todettu olevan riittävät tiedot ja valmiudet ko. alalle, merkitsee se samalla, että hakija on oikeutettu suorittamaan jatkotutkintoihin tutkimustyön lisäksi kuuluvat muut opinnot siinä laajuudessa ja sillä tavalla kuin tutkintosäännöissä on määrätty Ilmoittautuminen tieteelliseen jatkokoulutukseen (=väitöskirja- tai lisensiaattitutkimuksen rekisteröiminen) Niiden jatko-opiskelijoiden, joille jatko-opinto-oikeus on myönnetty ennen , tulee tehdä (ellei ole aiemmin tehty ja hyväksytty) ilmoittautuminen tieteelliseen jatkokoulutukseen (nykyisin kutsutaan väitöskirja- tai lisensiaattitutkimuksen rekisteröimiseksi). Ilmoittautumisessa tieteelliseen jatkokoulutukseen (lomakemalli liitteessä 4) opiskelija esittää ohjaajia sekä tutkimussuunnitelman hyväksyttäväksi. Ohjaajiksi esitettävistä henkilöistä tulee lomakkeeseen laittaa selvästi nimet, oppiarvot ja osoitteet sekä pyytää heidän allekirjoituksensa. Mikäli oppaineen vastuuhenkilöä ei esitetä ohjaajaksi, tulee hänen antaa lomakkeeseen lausunto tutkimushankkeesta. Lomakkeeseen tulee liittää ohjaajien hyväksymä (allekirjoittama) tutkimussuunnitelma sekä kopio(t) eettisen toimikunnan lausunnosta tai eläinkoeluvasta. Ilmoittautumisen tieteelliseen jatkokoulutukseen käsittelee jatkokoulutustoimikunta. Päätös ilmoittautumisen hyväksymisestä (ohjaajien nimeämisestä ja tutkimussuunnitelman hyväksymisestä) lähetetään opiskelijalle, ohjaajille ja opintoasioiden osastoon Jatkotutkinnon pääaine ja erityinen tutkimusala Tieteellisen jatkokoulutuksen ohjeiden ja sääntöjen uudistamisen yhteydessä jatkotutkintojen pääaineita vähennettiin ja samalla otettiin käyttöön erityiset tutkimusalat. Pääaineet ja esimerkkejä erityisistä tutkimusaloista on lueteltu liitteessä 5. Uusia erityisiä tutkimusaloja voidaan määrittää tarpeen tullen oppiaineen vastuuhenkilön esityksestä. 10 Opinto-opas

11 Opiskelijan tulee opinto-oikeuden haun yhteydessä ilmoittaa jatko-opintojen pääaine. Erityinen tutkimusala on mahdollista ilmoittaa, mutta se ei ole pakollinen Ohjaajat ja heidät tehtävänsä / velvollisuutensa Jatko-opintoihin liittyvät käytännön asiat Ohjaajia tulee olla kaksi tai useampi. Ohjaajista ainakin yhden tulee olla Kuopion yliopiston professori tai dosentti. Ohjaajan tehtävät / velvollisuudet on listattu liitteeseen 6. Ohjattavan tulee omasta puolestaan sitoutua työhön ja sen tavoitteisiin Tutkimussuunnitelma Lääketieteellisessä tiedekunnassa pyritään tekemään tieteellisesti tasokkaita väitöskirjatutkimuksia. Tavoitteen toteuttaminen edellyttää huolellista suunnittelua väitöskirjan tekijältä itseltään sekä hänen ohjaajiltaan. Jatkokoulutustoimikunnan ohjeet tutkimussuunnitelman laadintaa varten on esitetty liitteessä Eettinen lupa Mikäli lääketieteellinen tutkimus kohdistuu ihmiseen, tulee väitöskirja- tai lisensiaattitutkimuksen rekisteröimisen yhteyteen (tai ilmoittautumisen tieteelliseen jatkokoulutukseen) liittää eettisen toimikunnan lausunto. Alkio- ja sikiötutkimuksista on säädetty erikseen. Eettinen toimikunta Potilaiden turvallisuuden ja muiden eettisten kysymysten valvomiseksi Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriin on nimetty eettinen toimikunta. Eettisen toimikunnan nimeäminen perustuu lakiin lääketieteellisestä tutkimuksesta (No 488/1999). Toimikunta antaa lausunnot paitsi yliopistossa ja sairaalassa tehtävistä myös yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan ulkopuolella tehtävistä tutkimuksista (avohoito, pienemmät sairaalat, joissa ei omaa eettistä toimikuntaa). Eettisen toimikunnan puheenjohtajana toimii professori Esko Länsimies KYS, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede, (puh , esko.lansimies@kuh.fi). Tutkimuseettisen toimikunnan sihteeri on Tuija J. Jussila (KYS, puh , tuija.j.jussila@kuh.fi). Lausuntohakemukset tulee toimittaa tutkimuseettisen toimikunnan toimistoon: KYS, Rak. 2 G Eettiselle toimikunnalle tulee lausuntoa varten jättää kaikista ihmiseen kohdistuvista tutkimuksista selvitys, josta ilmenee: 1 tutkimuksen tarkoitus 2 kenelle ja millä menetelmillä tutkimus suoritetaan 3 tutkimuksesta saatavan tuloksen oletettava merkitys 4 tutkijan arvio tutkimukseen liittyvistä riskeistä ja tutkimuksen eettisestä oikeutuksesta Myös tutkimuksen rahoittajat saattavat vaatia apuraha-anomuksiin liitettäväksi eettisen toimikunnan lausunnon (mm. Suomen Akatemia). Hakemuslomake eettisen luvan saamiseksi eettiseltä toimikunnalta ja ohjeita internetosoitteesta Lääketieteellinen tutkimus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on esitetty liitteessä 8. Tieteellinen jatkokoulutus 11

12 Lääketieteellinen tiedekunta Koe-eläinten käyttöön liittyvät ohjeet ja määräykset Koe-eläinten käyttö tutkimuksessa on luvanvaraista toimintaa. Koe-eläinten hankinta, ylläpito ja muut koe-eläimiin liittyvät asiat Kuopion yliopistossa ovat Valtakunnallisen koe-eläinkeskuksen (VKEK) hoitamia. Tutkijat tekevät eläinkokeensa koe-eläinkeskuksen tiloissa: Eläinten tilaus, hoito, muut palvelut sekä kustannukset yms. ks. valtakunnallisen koe-eläinkeskuksen kotisivut Koe-eläintoimintaa säätelee eurooppalainen ja kansallinen lainsäädäntö: eläinkokeita voi tehdä vain niitä varten suunnitelluissa tiloissa, kelpoisen henkilön vastuulla ja eläinkoetoimikunnan luvalla. Käytettyjen eläinten lukumäärät on ilmoitettava vuosittain viranomaisille. Geenimuunnettuja eläimiä tai mikro-organismeja käytettäessä on otettava huomioon myös niitä koskeva lainsäädäntö. Eläinkokeita saa tehdä itsenäisesti ainoastaan ns. kelpoinen henkilö: soveltuvan akateemisen loppututkinnon omaava ja kelpoisuuskurssin suorittanut henkilö. Kelpoisuuskurssilla opitaan eläinkokeiden tekemisessä tarvittavien asioiden perusteet: lainsäädäntö, kokeen suunnittelu, eläinten biologia, eläinten käsittely jne. Eläinkokeita tekevien jatkokoulutettavien edellytetään suorittavan tämän kurssin. Kuopion yliopistossa VKEK järjestää vuosittain helmikuussa kelpoisuuskurssin nimellä Eläinkokeiden suunnittelu, suorittaminen ja johtaminen (ESS). Koe-eläinkoetoimikunta Koe-eläinkoetoimikunta ( käsittelee eläinkoelupahakemukset. Luvan eläinkokeen suorittamiselle antaa joko koe-eläintoimikunta tai lääninhallitus luokittelusta riippuen. Ohjeet lupahakemuksen tekemiseen, hakemuslomake, koe-eläintoimikunnan kokoontumisajat yms. tiedot löytyvät VKEK:n kotisivuilta. 2.3 Yliopistoon ilmoittautuminen Opinto-oikeuden saatuaan jatko-opiskelijan tulee ilmoittautua yliopistoon. Ilmoittautumislomake (lomakemalli liitteessä 3) lähetetään opiskelijalle opinto-oikeuspäätöksen yhteydessä ja se palautetaan opintoasioiden osastoon. Ilmoittautumisen yhteydessä opiskelija voi ostaa opintoasioiden osastosta lääketieteellisen tiedekunnan tieteellisen jatkokoulutuksen opinto-oppaan. Opiskeluoikeuden säilyttämiseksi jatko-opiskelijan tulee ilmoittautua vuosittain viimeistään syyskuun 15. mennessä siihen saakka, kun tohtorin tai lisensiaatin tutkinto on suoritettu. Ilmoittautumisen voi tehdä opintoasioiden osastoon joko henkilökohtaisesti, asiamiehen välityksellä, puhelimella tai sähköpostilla Ylioppilaskunnan jäsenyys Ylioppilaskunnan jäsenyys on jatko-opiskelijalle vapaaehtoista. Ellei jatko-opiskelija halua ylioppilaskunnan jäsenyyttä, häneltä ei peritä maksuja. Halutessaan ylioppilaskunnan jäsenyyden, jatko-opiskelijan tulee maksaa ylioppilaskunnan jäsenmaksu, mikä lukuvuonna on 90 euroa / lukuvuosi (45 euroa / lukukausi), tilille Merita Jäsenmaksun maksaneilla on mahdollisuus käyttää hyväkseen mm. Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön palveluja. Sen sijaan VR:n myöntämät juna-alennukset tai opiskelijahintainen ruokailu ei koske jatko-opiskelijoita. Jatko-opiskelija voi halutessaan hankkia opiskelijakortin. Lisätietoja jatko-opiskelijoiden ylioppilaskunnan jäsenyydestä saa Kuopion yliopiston ylioppilaskunnasta puhelinnumerosta tai opintoasioiden osastosta. 12 Opinto-opas

13 2.4 Henkilökohtainen jatkokoulutusohjelma Jatko-opintoihin liittyvät käytännön asiat Opiskelija laatii yhdessä ohjaajiensa kanssa esityksen henkilökohtaiseksi jatkokoulutusohjelmaksi, joka sisältää yleisen jatkokoulutuksen sekä tutkimusalakohtaisen jatkokoulutuksen. Esitys henkilökohtaiseksi jatkokoulutusohjelmaksi käsitellään jatkokoulutustoimikunnassa. Tarkemmat ohjeet jatkokoulutusohjelman laatimisesta löytyy tästä oppaasta kohdasta 6. Jatko-opiskelijan tulee hyväksyttää jatkokoulutustoimikunnalla esitys henkilökohtaiseksi jatkokoulutusohjelmaksi ennen kuin hänellä on mahdollisuus anoa väitöskirjalle painatuslupaa (ts. ennen väitöskirjan lähettämistä esitarkastukseen, ennen kuin esittää lisensiaattitutkimusta tarkastettavaksi) 2.5 Tutkintotodistuksen hakeminen Tutkintotodistusta tulee hakea tiedekunnalta lomakkeella, joita on saatavilla opintoasioiden osastosta tai www-sivuilta osoitteesta Todistuksen toimitusaika on kaksi viikkoa. Todistushakemusmallit on esitetty liitteessä 18 (LT- todistushakemus) ja liitteessä 19 ( FT/ TtT / TtL todistushakemus) Hakemuksen liitteeksi tulee kopiot kaikista niistä opintosuorituksista, mitä ei aiemmin ole kirjattu opintorekisteriin tai mistä todistuksia ei ole toimitettu opintosihteerille. Todistushakemus toimitetaan joko opintoasioiden osastoon tai tiedekunnan opintosihteerille. Opintoasioiden osastossa lääketieteellisen tiedekunnan todistuksista vastaa osastosihteeri Sylvi Heikkinen (puhelinnumero , sähköpostiosoite sylvi.heikkinen@uku.fi). Filosofian tohtorin sekä terveystieteiden tohtorin / lisensiaatin tutkintotodistushakemukseen opinnot tulee ryhmitellä opintokokonaisuuksiksi siten, että tietyn aihepiirin opinnoista muodostetaan tietyllä nimellä varustettu kokonaisuus. Tutkintotodistukseen merkitään näiden kokonaisuuksien nimet ja laajuudet. Opintojen ryhmittely hakemukseen opintokokonaisuuksiksi helpottuu, mikäli opiskelija tekee ko. ryhmittelyn jo siinä vaiheessa, kun esittää henkilökohtaista jatkokoulutusohjelmaa hyväksyttäväksi (ks. oppaan kohta 6). Tutkintotodistushakemukseen tulee merkitä myös tutkijaseminaarin suorituspäivä. Todistuksen saamisen edellytyksenä on, että: 1. väitöskirja- tai lisensiaattitutkimus on rekisteröity (tai ilmoittautuminen tieteelliseen jatkokoulutukseen on hyväksytty) 2. esitys henkilökohtaiseksi jatkokoulutusohjelmaksi on hyväksytty jatkokoulutus toimikunnassa 3. jatkokoulutusohjelmaan sisältyvät opinnot on suoritettu ja niistä on maininta opintorekisterissä tai niistä on toimitettu erilliset todistukset opintosihteerille 4. väitöskirja on hyväksytty tiedekunnassa Tieteellinen jatkokoulutus 13

14 Lääketieteellinen tiedekunta 3. Lääketieteen tohtorin tutkinto Voimassa oleva tutkintoasetus lääketieteessä on annettu (Asetus lääketieteellisistä tutkinnoista (762/75). Tämän mukaisesti voidaan suorittaa lääketieteen tohtorin tutkinto. Tarkemmat määräykset asetuksen soveltamisesta on annettu Kuopion yliopiston lääketieteen tutkintosäännössä, joka jatkotutkinnon osalta on tullut voimaan Tutkinnon tavoitteet Tieteellisen jatkokoulutuksen päämääränä on kouluttaa itsenäiseen työskentelyyn kykeneviä tutkijoita ja asiantuntijoita. Tämän vuoksi jatkokoulutuksen yleistavoitteena on, että opiskelijat saavat valmiuden ratkaista tieteellisiä ongelmia ja itsenäisesti luoda uutta tieteellistä tietoa. Opinnoissa lääketieteen tohtorin tutkintoa varten opiskelijalle annetaan (asetus 762/75, 15 ): 1. syvällinen perehtyneisyys omaan tutkimusalaansa sekä sen piirissä valmius itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tietoa; 2. hyvä perehtyneisyys lääketieteen historialliseen kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusasetelmiin; sekä 3. sellainen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemus, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen Kuopion yliopiston määrittelyn mukaan jatkokoulutuksen tavoitteena on antaa jatkokoulutettavalle: 1. syvällinen perehtyneisyys omaan tutkimusalaansa, sen historialliseen kehitykseen ja yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä valmius sen piirissä kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä; 2. valmius eritellä ja rajata tutkittavia ongelmia, keksiä hypoteeseja niiden ratkaisemiseksi, vertailla eri ratkaisumalleja ja suunnitella hypoteesien testaamiseen tarvittavat kokeet, havaintosarjat ja mittaukset; 3. valmius käyttää ja kehittää tieteellisessä tutkimuksessa tarvittavia mittaus-, havainnointi- ja tietojenkäsittelymenetelmiä; 4. hyvä perehtyneisyys lääketieteen historialliseen kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; 5. sellainen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaan liittyvien muiden tieteenalojen tuntemus, joka mahdollistaa niiden kehityksen päälinjojen seuraamisen; 6. valmius kriittiseen tieteelliseen keskusteluun ja omien tulosten selkeään esittämiseen sekä omalla että vieraalla kielellä. 3.2 Opinto-oikeus ja tutkintovaatimukset Lääketieteen tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on (asetus 762/75, 16 ): 1. suoritettava lääketieteen lisensiaatin tutkinto Suomessa tai sitä vastaava tutkinto muun maan korkeakoulussa; 2. osallistuttava koulutusyksikön määräämällä tavalla tutkintoa varten järjestettävään opetukseen; 14 Opinto-opas

15 3. julkaistava väitöskirja, joka osoittaa, että hänellä on 15 :ssä tarkoitetut valmiudet, ja jonka koulutusyksikkö on julkisen tarkastuksen jälkeen hyväksynyt; sekä 4. suoritettava muut koulutusyksikön määräämät opintosuoritukset. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös useita samaan aihepiiriin kuuluvia tieteellisiä julkaisuja ja niistä laadittu yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijällä on niissä itsenäinen osuus. Lääketieteen tohtorin tutkinto koostuu: Lääketieteen tohtorin tutkinto 1. vähintään 20 opintoviikon opinnoista, jotka koostuvat yleisestä jatkokoulutuksesta (laajuus 5 ov) ja tieteenalakohtaisesta jatkokoulutuksesta, jossa perehdytään omaan tutkimusalaan ja siihen liittyviin tieteenaloihin (laajuus 15 ov) 2. väitöskirjatyöstä Tarkemmat ohjeet tutkintoon sisältyvistä opinnoista on esitetty oppaan kohdassa 6. Tieteellinen jatkokoulutus 15

16 Lääketieteellinen tiedekunta 4. Filosofian tohtorin ja (lisensiaatin) tutkinnot 4.1 Filosofian tohtorin tutkinto Filosofian tohtorin tutkinto voidaan asetuksen (1279/91) mukaan suorittaa kaikissa Kuopion yliopiston tiedekunnissa. Filosofian tohtorin tutkinnon suoritusoikeuden lääketieteellisessä tiedekunnassa lääketieteen tai terveystieteiden tohtorin tutkinnon sijasta myöntää dekaani jatkokoulutustoimikunnan esityksestä perustellusta syystä esimerkiksi poikkitieteellistä tutkimusta tekeville, ulkomaalaisille opiskelijoille, ulkomaille tutkimustyöhön lähteville tms. Lääketieteellisessä tiedekunnassa suoritettavaan filosofian tohtorin tutkintoon sovelletaan luonnontieteellisellä alalla suoritettavan filosofian tohtorin tutkinnon jatkokoulutusmääräyksiä ja lääketieteellisen alan jatkokoulutusmääräyksiä soveltuvin osin Tutkinnon tavoitteet Tieteellisen jatkokoulutuksen päämääränä on kouluttaa itsenäiseen työskentelyyn kykeneviä tutkijoita ja asiantuntijoita. Tämän vuoksi jatkokoulutuksen yleistavoitteena on, että opiskelijat saavat valmiuden ratkaista tieteellisiä ongelmia ja itsenäisesti luoda uutta tieteellistä tietoa. Opinnoissaan filosofian tohtorin tutkintoa varten opiskelijan tulee saavuttaa (asetus 1279/ 91, 5 ): 1. syvällinen perehtyneisyys omaan tutkimusalaansa ja sen merkitykseen sekä kyky sen piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; 2. perehtyneisyys omaan tutkimusalaansa liittyvine tieteenalojen perusongelmiin, tutkimusmenetelmiin ja historialliseen kehitykseen; sekä 3. riittävä perehtyneisyys tieteenteoriaan Kuopion yliopiston määrittelyn mukaan jatkokoulutuksen suoritettuaan jatkokoulutettavan tulee saavuttaa: 1. perehtyneisyys omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä valmius sen piirissä kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä; 2. valmius eritellä ja rajata tutkittavia ongelmia, keksiä hypoteeseja niiden ratkaisemiseksi, vartailla eri ratakisumalleja ja suunnitella hypoteesien testaamiseen tarvittavat kokeet, havaintosarjat ja mittaukset; 3. valmius käyttää ja kehittää tieteellisessä tutkimuksessa tarvittavia mittaus-, havainnointi- ja tietojenkäsittelymenetelmiä; 4. perehtyneisyys omaan tutkimusalaansa liittyvien tieteenalojen kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin sekä valmius nähdä oman tutkimusalansa yhteydet muihin tieteenaloihin; 5. perehtyneisyys yleiseen tieteenteoriaan: 6. valmius kriittiseen tieteelliseen keskusteluun ja omien tulosten selkeään esittämiseen sekä omalla että vieraalla kielellä; 7. valmius tutkimustyöhön ja työryhmän johtotehtäviin; 8. valmius osallistua koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen sekä esittää yleistajuisesti tieteen saavutuksia. Pystyäkseen antamaan opetusta tutkijalla on oltava syvällinen tuntemus alastaan, tieteen rakenteesta ja kehityksestä sekä riittävä pedagoginen taito. 16 Opinto-opas

17 4.1.2 Opinto-oikeus ja tutkintovaatimukset Filosofian tohtorin tutkintoa suorittamaan koulutusyksikkö voi hyväksyä henkilön: 1. joka on suorittanut suomalaisessa korkeakoulussa ylemmän korkeakoulututkinnon; 2. joka on suorittanut ulkomaisessa korkeakoulussa tasoltaan 1 kohdassa tarkoitettua tutkintoa vastaavan tutkinnon; 3. jolle koulutusyksikkö muuten toteaa olevan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua tutkintoa vastaavat tiedot ja valmiudet (Asetus filosofian tohtorin tutkinnosta 1279/91) tai 4. joka on suorittanut luonnontieteiden ja humanististen tieteiden alemman korkeakoulututkinnon (Asetus humanistisista ja luonnontieteellisistä tutkinnoista 221/94) Filosofian tohtorin tutkintoa varten jatko-opiskelijan on: Filosofifan tohtorin ja (lisensiaatin) tutkinnot 1 suoritettava vähintään 40 opintoviikon opinnot, jotka koostuvat yleisestä jatkokoulutuksesta (noin 5 ov), perehtymisestä omaan tutkimusalaan ja siihen liittyviin tieteenaloihin (vähintään 35 ov) 2 suoritettava tutkijaseminaari; sekä 3 laadittava väitöskirja ja puolustettava sitä julkisesti. Mikäli opiskelija on suorittanut asetuksen mukaisen filosofian lisensiaatin tutkinnon, se korvaa kohdat 1 ja 2. Tutkijaseminaarissa jatko-opiskelija esittelee tutkimustyötään suullisesti. Tutkijaseminaarin hyväksyjänä ja merkinnän antajana toimii joku ohjaajista. Tarkemmat ohjeet tutkintoon sisältyvistä opinnoista on esitetty tämän oppaan kohdassa Filosofian lisensiaatin tutkinto Lääketieteellisen tiedekunnan oikeus myöntää filosofian lisensiaatin tutkintoja koskee ainoastaan sairaalakemistitutkinnon suorittajia. Uusimuotoinen sairaalakemistien (ja sairaalafyysikkojen) erikoistumiskoulutus käynnistyy heti, kun opetusministeriö on tehnyt asiasta päätöksen. Uuden sairaalakemistin erikoistumisohjelman mukaan opiskelijan tulee suorittaa filosofian lisensiaatin tutkinto, johon liittyy sairaalakemistin tutkinto. Koulutuksen käynnistyttyä lisätietoja siitä saa Sairaalakemistikoulutuksen opinto-oppaasta, koulutuksen vastuuhenkilöltä sekä tiedekunnan opintosihteeriltä. Tieteellinen jatkokoulutus 17

18 Lääketieteellinen tiedekunta 5. Terveystieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot Terveystieteiden tutkinnoista annetun asetuksen (628/97) mukaisesti voidaan suorittaa terveystieteiden lisensiaatin ja / tai terveystieteiden tohtorin tutkinto. Tarkemmat määräykset asetuksen soveltamisesta on annettu Kuopion yliopiston terveystieteiden koulutusalan tutkintosäännössä (hyväksytty yliopiston hallituksessa ). 5.1 Tutkinnon tavoitteet Tieteellisen jatkokoulutuksen päämääränä on kouluttaa itsenäiseen työskentelyyn kykeneviä tutkijoita ja asiantuntijoita. Tämän vuoksi jatkokoulutuksen yleistavoitteena on, että opiskelijat saavat valmiuden ratkaista tieteellisiä ongelmia ja itsenäisesti tuottaa uutta tieteellistä tietoa. Jatkokoulutuksen aikana jatkokoulutettava: 1. perehtyy omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiuden sen piirissä kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä; 2. perehtyy oman tutkimusalansa metodologiaan; 3. perehtyy omaan tutkimusalaansa liittyvien tieteenalojen kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin sekä saavuttaa valmiuden nähdä oman tutkimusalansa yhteydet muihin tieteenaloihin; 4. perehtyy yleiseen tieteenteoriaan; 5. saavuttaa valmiuden kriittiseen tieteelliseen keskusteluun ja omien tulosten selkeään esittämiseen sekä omalla että vieraalla kielellä 5.2 Opinto-oikeus ja tutkintovaatimukset Terveystieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkintoihin johtavassa koulutuksessa voidaan jatko-opiskeluoikeus myöntää lääketieteellisessä tiedekunnassa niillä tieteenaloille, joissa tiedekunnassa on alan professori. Nämä tieteenalat ovat: ergonomia, kansanterveystiede, liikuntalääketiede ja ravitsemustiede Tutkintoasetuksen mukaan oikeus jatko-opintoihin terveystieteiden lisensiaatin ja tohtorintutkintoihin johtavassa koulutuksessa on henkilöllä, joka on suorittanut ko. koulutusalan perustutkinnon tai joka on suorittanut vastaavantasoisen koti- tai ulkomaisen tutkinnon ja jolla koulutusyksikkö (jatkokoulutustoimikunta / dekaani) toteaa muuten olevan riittävät tiedot ja valmiudet. Tutkintoasetuksissa ei määritellä, miten tulisi todeta koulutusalan sisällä tietyn tieteenalan piiristä toiselle tieteenalalle siirtyvien henkilöiden riittävät tiedot ja valmiudet. Ko. tapaukset voidaan näin ollen rinnastaa koulutusalalta toiselle siirtyvien henkilöiden anomuksiin. Terveystieteiden lisensiaatin / tohtorin tutkintoa varten jatko-opiskelijan on 1 suoritettava vähintään 40 opintoviikon opinnot, jotka koostuvat yleisestä jatkokoulutuksesta (noin 5 ov), perehtymisestä omaan tutkimusalaan ja siihen liittyviin tieteenaloihin (vähintään 35 ov) 2 suoritettava tutkijaseminaari (2 ov, joka sisältyy em. 35 ov:oon); sekä 3 laadittava lisensiaatintutkimus / väitöskirja. Väitöskirjaa on puolustettava julkisesti 18 Opinto-opas

19 Terveystieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot Tutkijaseminaarissa jatko-opiskelija esittelee tutkimustyötään suullisesti. Tutkijaseminaarin hyväksyjänä ja merkinnän antajana toimii joku ohjaajista. Tarkemmat ohjeet tutkintoon sisältyvistä opinnoista on esitetty tämän oppaan kohdassa 6. Tieteellinen jatkokoulutus 19

20 Lääketieteellinen tiedekunta 6. Henkilökohtainen jatkokoulutusohjelma Opiskelija laatii yhdessä ohjaajiensa kanssa esityksen henkilökohtaiseksi jatkokoulutusohjelmaksi, joka sisältää yleisen jatkokoulutuksen sekä tutkimusalakohtaisen jatkokoulutuksen. Tarkoituksena on, että kullekin jatkokoulutettavalle laaditaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yksilöllinen ja mahdollisimman tarkoituksenmukainen jatkokoulutusohjelma, joka parhaiten hyödyttää hänen tutkimustyötään. Opintojen tulee muodostaa tutkimustyön kannalta mielekäs kokonaisuus. Opetus suunnitellaan ja järjestetään pääosin opintojaksoina. Jatkokoulutusohjelmaan tulee sisältyä tiettyä määrä alan kirjallisuuden tenttimistä. Ohjelmaan voi kuulua myös yliopiston ulkopuolisia kotija ulkomaisia opintosuorituksia kuten esimerkiksi kursseja, seminaareja ja kongresseja. Erikoislääkärin tutkintoa voi esittää hyväksyttäväksi soveltuvin osin. Jatko-opiskelijan perustutkinnon vähimmäislaajuuteen sisältyviä opintosuorituksia ei voi lukea hyväksi jatkotutkinnoissa. Opiskelija esittää henkilökohtaisen jatkokoulutusohjelman jatkokoulutustoimikunnan hyväksyttäväksi. Jatkokoulutusohjelman esittämistä varten on lomake (lomakemalli liitteessä 9). Tarkemmat ohjeet opintojen hyväksymisestä on esitetty kohdissa Jatko-opiskelijan tulee hyväksyttää esitys henkilökohtaiseksi jatkokoulutusohjelmaksi ennen kuin hänellä on mahdollisuus anoa väitöskirjalle painatuslupaa (ts. ennen väitöskirjan lähettämistä esitarkastukseen, ennen kuin esittää lisensiaattitutkimusta tarkastettavaksi) Jatko-opintojen vanhenemisajaksi on tiedekuntaneuvosto vahvistanut 12 vuotta. Mahdollisen opintosuoritusten vanhentumisen toteaa jatkokoulutustoimikunta siinä vaiheessa, kun käsittelee opiskelijan esitystä henkilökohtaiseksi jatkokoulutusohjelmaksi. 6.1 Yleinen tieteellinen jatkokoulutus Yleisen jatkokoulutuksen osuus jatko-opinnoista on 5.0 opintoviikkoa, josta korkeintaan 1.0 opintoviikkoa voidaan suorittaa soveltuvana kirjakuulusteluna. Yleinen jatkokoulutus voi olla yhteistä kaikille yliopiston jatkokoulutettaville, sillä tieteellinen työskentely varsin huomattavastikin toisistaan poikkeavilla tieteenaloilla edellyttää suuressa määrin samoja teoreettisia perustietoja ja samaa metodista valmiutta. Yhteisen ohjelman puitteissa voidaan eri tutkimusalojen voimat yhdistää ja hyödyntää parhaiten. Yleisen jatkokoulutuksen tavoitteita ovat mm. että jatkokoulutukseen osallistunut pystyy kriittiseen tieteelliseen kommunikointiin sekä suullisesti että kirjallisesti sekä omalla että vieraalla kielellä. Edelleen hänellä tulee olla valmius tutkimuksen suunnitteluun. Jatkokoulutuksen tulee antaa valmiudet myös tieteellisiin jatkokoulutustehtäviin. Lisäksi jatkokoulutetulla tulee olla perehtyneisyys yleiseen tieteenteoriaan. Opinnot tulee koota mahdollisimman monipuolisesti ja siten, että peruskoulutuksen huomioon ottaen edellä mainitut tavoitteet saavutetaan. Kunkin jatkokoulutettavan peruskoulutuksen erilaisuudesta johtuen mitään järjestettävistä opintojaksoista ei ole määritelty pakollisiksi. Opinnot tulee kuitenkin pyrkiä suorittamaan pääosin yliopiston järjestäminä opintojaksoina. Kooste yleiseen jatkokoulutukseen soveltuvista opintojaksoista, joita jatkokoulutustoimikunta pyrkii järjestämään, on esitetty tämän oppaan kohdassa Opintojaksojen 20 Opinto-opas

21 Henkilökohtainen jatkokoulutusohjelma tarkemmat sisällöt ja päivitetyt tiedot löytyvät yliopiston www-sivuilta osoitteesta (Yleinen tieteellinen jatkokoulutus) Lisätietoja yleisen jatkokoulutuksen järjestämisestä saa opintoasioiden osaston opiskelupalvelun päälliköltä Tuija Pasaselta (puhelin , sähköposti Eräät mainituista yleisen jatkokoulutuksen opintojaksoista kuuluvat peruskoulutuksen opetukseen. Ne jatkokoulutettavat, jotka eivät ole suorittaneet perustutkinnossa ko. opintojaksoja pakollisina, voivat sisällyttää ne jatkokoulutusohjelmaansa. 6.2 Tutkimusalakohtainen jatkokoulutus Tutkimusalakohtaisen jatkokoulutuksen osuus jatko-opinnoista on vähintään 15 opintoviikkoa (LT- tutkinto) tai vähintään 35 opintoviikkoa (FT/TtT/TtL tutkinnot). Opinnot omalta tutkimusalalta ja siihen liittyviltä tieteenaloilta tulee muodostaa siten, että ne mahdollisimman hyvin kattavat tutkimustyön kannalta oleelliset tiedot. Ohjelmat voivat olla hyvinkin erilaisia riippuen siitä millainen tutkimustyö luonteeltaan on. Mikäli siinä tukeudutaan vain yhden tai kahden tieteenalan teorioihin ja menetelmiin, jatkokoulutusohjelma koostuu vain näiden alojen opinnoista. Jos tutkimustyö on luonteeltaan poikkitieteellinen, jatkokoulutusohjelma koostuu usean tieteenalan opinnoista. Tutkimusalakohtainen koulutus voi koostua seuraavista: 1. kurssimuotoisesta koulutuksesta / koulutustapahtumista 2. oman tutkimusalan ja lähialojen seminaareista 3. oman tutkimusalan ja lähialojen tieteellisistä kongresseista 4. kirjallisuudesta (pakollinen osa) 5. laboratoriotyöskentelystä vieraassa laboratoriossa 6. tieteellisistä artikkeleista 7. erillisarvosanoista (soveltuvin osin) 8. suoritetusta erikoislääkärin tutkinnosta 9. muusta mahdollisesta koulutuksesta Kurssit, koulutustapahtumat ja seminaarit Yliopisto järjestää tieteenalakohtaisia seminaareja ja jatkokoulutusopintojaksoja. Oppaan kohdassa 13.2 on luettelo ko. jaksoista. Opintojaksojen tarkemmat sisällöt ja päivitetyt tiedot löytyvät yliopiston www-sivuilta osoitteesta (tieteenalakohtainen jatkokoulutus) Jatkokoulutusohjelmaan voi sisällyttää myös muiden yliopistojen jatkokoulutusopintojaksoja tai yliopiston ulkopuolisia koulutustapahtumia. Yliopiston ulkopuolisesta koulutustapahtumasta voidaan myöntää opintoviikkoja seuraavasti: 2-3 päivän tapahtumasta 0,5 opintoviikkoa ja 4-5 päivän tapahtumasta 1.0 opintoviikkoa. Mikäli koulutustapahtuman kesto on ainoastaan määriteltävissä tunneissa, voi opiskelija koota useammasta muutaman tunnin tapahtumasta opintoviikkoja. Yksi opintoviikko vastaa 40 tuntia ja vastaavasti puolikas opintoviikko vastaa 20 tuntia. Jos koulutustapahtuma on sisältänyt etukäteistehtäviä, tentin tms., voi opiskelija esittää em. poikkeavaa opintoviikkomäärää. Opiskelijan tulee toimittaa todistukset koulutustapahtumista. Liitteessä Tieteellinen jatkokoulutus 21

22 Lääketieteellinen tiedekunta 12 on esitetty malli siitä, kuinka koulutustapahtumat voi esittää hyväksyttäväksi osana henkilökohtaista jatkokoulutusohjelmaa. Samansisältöisen seminaarisarjan saa sisällyttää vain kerran jatkokoulutusohjelmaan. Seminaarimuotoisen opiskelun enimmäislaajuus on noin viisi (5) opintoviikkoa. Saadakseen suoritusmerkinnän seminaarisarjasta, jatko-opiskelijan on osallistuttava 3/4:aan järjestettävistä tilaisuuksista ja pidettävä vähintään yksi esitelmä. Seminaareissa yhden opintoviikon suoritus vastaa 40 tunnin aktiivista työtä. Jatkokoulutettavalla on mahdollisuus esittää lomakkeella koulutustapahtuman / seminaarin rekisteröimistä osaksi hänen tieteellistä jatkokoulutustaan. Lomakemalli on esitetty liitteessä 14. Kuopion yliopiston tieteelliseen jatkokoulutukseen hyväksytyistä opintojaksoista ei kuitenkaan tarvitse tehdä erillistä esitystä, koska kyseiset opintojaksot kirjautuvat automaattisesti opiskelijan opintorekisteriin, mikäli opiskelija on ilmoittautunut läsnäolevaksi yliopistoon. Kongressit Kongresseista ja vastaavista tilaisuuksista koostuvien opintojen enimmäislaajuus on viisi (5) opintoviikkoa. Kongresseista saa opintoviikkoja seuraavasti: 2-3 päivää kestäneestä kongressista voidaan myöntää 0.5 opintoviikkoa ja 4-5 päivää kestäneestä 1.0 opintoviikko. Posterista tai suullisesta esityksestä voi saada 0.5 opintoviikkoa lisää kuhunkin tapahtumaan. Halutessaan suorituksen kirjattavaksi opintorekisteriin jatko-opiskelija voi esittää kongressin rekisteröimistä osaksi jatkokoulutusta lomakkeella, minkä malli on esitetty liitteessä 15. Kirjallisuus Henkilökohtaiseen jatkokoulutusohjelmaan tulee sisältyä kirjallisuutta seuraavasti: 1. lääketieteen tohtorin tutkintoon minimissään 3 ov ja maksimissaan 6 ov 2. filosofian tohtorin tutkintoon minimissään 5 ov ja maksimissaan 10 ov 3. terveystieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkintoon minimissään 5 ov ja maksimissaan 10 ov Kirjakuulustelujen tulee koostua riittävän laajoista kokonaisuuksista. Kirjakuulusteluja esitettäessä tulee mainita tentittävät kirjat, sivumäärät sekä kuulustelujen vastaanottajat ja ehdotettu laajuus opintoviikkoina. Vähintään 100 sivua vaikeaa ja syvällistä vieraskielistä tekstiä vastaa yhtä opintoviikkoa. Omalla äidinkielellä suoritettavaa kirjallisuutta edellytetään vähintään 200 sivua opintoviikkoa kohden. Tentin vastaanottajan tulee arvioida, kuinka vaikeaa luettava teksti on ja mikä on sopiva sivumäärä opintoviikkoa kohden. Suorituksen jälkeen kuulustelun vastaanottajan tulee lähettää suoritusilmoitus ja tenttipaperi tiedekunnan opintosihteerille. Suoritus kirjataan opintoasioiden osastossa opiskelijan opintorekisteriin ja paperit tallennettaan tiedekunnassa opiskelijan kansioon. Työskentely vieraassa laboratoriossa Työskentelystä ulko- tai kotimaisessa vieraassa laboratoriossa voi esittää opintoja opintoviikkomitoituksella henkilökohtaiseen jatkokoulutusohjelmaan edellyttäen, että käytännön työskentelyyn liittyy teoreettisia opintoja. Henkilökohtaisen jatkokoulutusohjelman liitteenä tulee olla aina työtodistus tai laitoksen johtajan lausunto, jossa ilmenee työskentelyn sisältö ja teoreettisten opintojen sisältö ja laajuus. Maksimimitoitus em. työskentelyn sisällyttämiselle henkilökohtaiseen jatkokoulutusohjelmaan on viisi (5,0) opintoviikkoa. 22 Opinto-opas

23 Henkilökohtainen jatkokoulutusohjelma Jatko-opiskelijan itsensä antamaa opetusta ei voida hyväksyä osaksi jatkokoulutusohjelmaa. Tieteelliset artikkelit Perustutkinnon suorittamisen jälkeen kirjoitettuja ja julkaistuja tieteellisiä artikkeleja voidaan sisällyttää henkilökohtaiseen jatkokoulutusohjelmaan seuraavin edellytyksin: 1. jatko-opiskelija on kirjoittanut artikkelin yksin tai on ainakin ensimmäinen tekijä 2. artikkeli ei ole oman väitöskirjan tai lisensiaattityön osa 3. oppiaineen vastuuhenkilö puoltaa hyväksymistä 4. artikkelien osuus jatkokoulutusohjelmasta voi olla enintään 1/10 jatkokoulutus ohjelman laajuudesta (LT- tutkinnossa enintään 2.0 ov, FT / TtT / TtL -tutkinnoissa enintään 4.0 ov). Yhdestä artikkelista voi saada korkeintaan 1.0 opintoviikkoa. Suoritettu erikoislääkärintutkinto Suoritetusta erikoislääkärintutkinnosta / tutkinnoista voi esittää hyväksyttäväksi maksimissaan viisi (5.0) opintoviikkoa henkilökohtaiseen jatkokoulutusohjelmaan. Suoritetun erikoislääkäritutkinnon sisällyttäminen osaksi tohtorintutkintoa edellyttää, että ko. tutkinnoilla on yhteys toisiinsa ts. tutkinnot ovat esim. samalta alalta. Esityksen erikoislääkäritutkinnon hyväksymisestä tekee ohjaaja. Erillisarvosanat Erillisarvosanoista voidaan jatkokoulutusohjelmaan hyväksyä approbatur-, cum laude approbatur- ja laudatur -arvosanat. Vaikka arvosanan arvioitu laajuus opintoviikkoina kattaisi koko jatkokoulutusohjelmalta vaadittavan laajuuden, ei sitä hyväksytä koko laajuudelta, vaan arvosanoja sisältävää jatkokoulutusohjelmaa laadittaessa/vahvistettaessa tarkastellaan ko. tieteenalan opintojen merkittävyyttä oman tutkimusalan kannalta. Arvosanojen painotus jatkokoulutusohjelmassa arvioidaan uudestaan, vaikkakin todistukseen merkitään koko arvosana. Jatkokoulutusohjelman tulee siten sisältää myös muita jatkokoulutuksen tavoitteiden kannalta mielekkäitä opintoja. 6.3 Henkilökohtaisen jatkokoulutusohjelman hyväksyminen Esitystä varten on lomake, lomakemalli liitteessä 9. Lomakkeeseen tulee perustiedot opiskelijasta sekä ohjaajien allekirjoitukset merkiksi siitä, että he ovat hyväksyneet esitettävän jatkokoulutusohjelman. Lomakkeeseen tulee liittää varsinainen esitys jatko-opinnoista. Opiskelija voi laittaa liitteeksi myös todistusjäljennökset suoritetuista opinnoista niiltä osin, kun opintoja ei aiemmin ole kirjattu opintorekisteriin. Opiskelija toimittaa esityksen henkilökohtaiseksi jatkokoulutusohjelmakseen tiedekunnan opintosihteerille jatkokoulutustoimikunnan käsittelyä varten. Kaikki käsiteltäväksi tulevat asiakirjat tarvittavine liitteineen tulee toimittaa viimeistään viikkoa ennen sitä jatkokoulutustoimikunnan kokousta, jossa asia on tarkoitus käsitellä. Toimikunnan kokousajat on nähtävillä tiedekunnan www-sivuilla. Jatkokoulutustoimikunnan kokouksen jälkeen lähetetään toimikunnan päätös tiedoksi opiskelijalle, ohjaajille ja opintoasioiden osastoon. Päätöksessä todetaan, onko esitys hyväksytty esitetyssä muodossa, onko toimikunta tehnyt muutoksia esitykseen vai onko esitys jätetty pöydälle lisäselvityksiä varten. Opiskelijalle lähetetään kopio toimikunnan hyväksymistä opinnoista, mikäli esitystä ei ole hyväksytty esitetyssä muodossa. Tieteellinen jatkokoulutus 23

24 Lääketieteellinen tiedekunta Liitteessä 10 on esitetty malli siitä, missä muodossa henkilökohtaisen jatkokoulutusohjelman LT- tutkintoa varten voi esimerkiksi esittää. Liitteessä 11 on vastaava malli filosofian tai terveystieteiden tohtorin tutkintoa tai terveystieteiden lisensiaatin tutkintoa varten tehtävästä opintoesityksestä. Esitettäessä jatkokoulutusohjelmaa jatkokoulutustoimikunnan hyväksyttäväksi, ryhmitellään opinnot opetuskokonaisuuksiksi siten, että tietyn aihepiirin opinnoista muodostetaan tietyllä nimellä varustettu kokonaisuus, katso malli liitteistä Tutkintotodistukseen merkitään näiden kokonaisuuksien nimet ja laajuudet. Mikäli jatkokoulutustoimikunnan hyväksymään jatkokoulutusohjelmaan tulee muutoksia, ne esitetään erikseen hyväksyttäväksi. Jos muutokset ovat pieniä, ne voi hyväksyä jatkokoulutustoimikunnan puheenjohtaja, mutta isommat muutokset tulee hyväksyttää jatkokoulutustoimikunnalla. Liitteessä 13 on esitetty malli siitä, kuinka pienet muutokset voidaan esittää hyväksyttäväksi. 6.4 Opintosuoritusten kirjaaminen opintorekisteriin Kuopion yliopiston järjestämät kurssit kirjautuvat pääsääntöisesti automaattisesti yliopistossa läsnä olevan opiskelijan opintorekisteriin. Muiden opintojen osalta rekisteriin kirjaaminen toivotaan tapahtuvan vasta sen jälkeen, kun opiskelijan henkilökohtainen jatkokoulutusohjelma on hyväksytty. Opiskelija voi toimittaa tarvittavat todistukset opintosuorituksista tiedekunnan opintosihteerille joko jatkokoulutusohjelman liitteenä tai myöhemmin. Opintosihteeri toimittaa todistukset opintoasioiden osastoon opintorekisteriin kirjaamista varten sen jälkeen, kun on tarkistanut, että suoritukset vastaavat opiskelijan jatkokoulutusohjelmaa sekä jatkokoulutusta koskevia periaatteita. 24 Opinto-opas

25 7. Väitöskirjaa koskevat määräykset 7.1 Mitä väitöskirjalta vaaditaan Väitöskirjan tulee osoittaa tekijän kykyä oman tutkimusalueen piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja syvällistä perehtyneisyyttä omaan tutkimusalaan, siihen liittyviin tieteenaloihin ja yleiseen tieteenteoriaan sekä kykyä itsenäisesti luoda uutta tietoa. 7.2 Väitöskirjan muoto Väitöskirjaksi tarkoitetun opinnäytteen tulee olla tieteellinen esitys jostakin tiedekunnan oppialaan kuuluvasta aiheesta. Väitöskirjan voi esittää joko osajulkaisuväitöskirjana, jossa on yhteenveto-osa ja liitteenä osajulkaisut tai monografiaväitöskirjana. Tiedekunta suosittelee 1-3 sivun mittaista suomenkielisen yhteenvedon tekemistä väitöskirjaan Osajulkaisuväitöskirjat Osajulkaisuväitöskirja koostuu useista yhtenäiseen aihepiiriin kuuluvista tieteellisistä julkaisuista tai julkaistavaksi hyväksytyistä käsikirjoituksista sekä niihin liittyvästä yhteenvedosta, joka muodostaa varsinaisen väitöskirjan. Tässä yhteenvedossa esitetään tutkimuksen tausta, tavoitteet, menetelmät, tulokset ja johtopäätökset. Yhteenvedolle tulee antaa oma nimi ja se tulee kirjoittaa siten, ettei tarpeettomasti toisteta sellaisenaan osajulkaisuissa esitettyjä asioita, vaan järjestetään ja tulkitaan kaikki tutkimusalaan kuuluva julkaistu tieto, jota väittelijä on omilla osajulkaisuillaan merkittävästi kartuttanut, sekä tarkastellaan uusia ratkaisujaan odottavia ongelmia. Väittelijä laatii itse väitöskirjan yhteenvetoosan. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Tekijän on annettava painatusluvan hakemisen yhteydessä kirjallinen selvitys omasta osuudestaan yhteisjulkaisuissa. Jatkokoulutettavan ohjaajan tulee antaa lausunto selvityksestä. Pääsääntöisesti julkaisua saa käyttää vain yhdessä väitöskirjassa, mutta perustelluista syistä samaa julkaisua voidaan käyttää myös toisen väitöskirjan osana. Ensimmäisellä kirjoittajalla on etuoikeus oman julkaisunsa käyttämiseen omassa väitöskirjassaan. Mikäli joku muu haluaa käyttää ko. julkaisua, tulee siihen saada kirjallinen suostumus ensimmäiseltä kirjoittajalta ja työn ohjaajalta. Riittävä määrä osatöitä tulee olla julkaistu tai julkaistavaksi hyväksyttyjä ennen painatusluvan hakemista. Kun kyseessä on neljästä tai viidestä osatyöstä koostuva väitöskirja, on yhtä lukuun ottamatta kaikki osatyöt oltava julkaistu tai julkaistavaksi hyväksyttyjä. Kun kyseessä on vähintään kuudesta osatyöstä koostuva väitöskirja, on kahta lukuun ottamatta kaikki osatyöt oltava julkaistu tai julkaistavaksi hyväksyttyjä. Mikäli väitöskirjan on tarkoitus koostua vähemmästä kuin neljästä osatyöstä, tulee asia saattaa jatkokoulutustoimikunnan käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi ennen painatusluvan hakemista väitöskirjatyölle. Esityksen tekee opiskelija yhdessä ohjaajiensa kanssa. Tiedekunnan päätöksen mukaan kaikki osatyöt tulee olla julkaistu tai julkaistavaksi hyväksyttyjä ennen painatusluvan hakemista. Tieteellinen jatkokoulutus 25

26 Lääketieteellinen tiedekunta Monografiaväitöskirjat Monografiaväitöskirja on yksin väittelijän nimissä oleva tieteellinen esitys, joka perustuu itsenäisen tutkimustyön aikaisemmin julkaisemattomiin tuloksiin. 7.3 Väitöskirjatyön ohjaajat Väitöskirjatyön ohjaajia on käsitelty tämän oppaan kohdissa 2.1 ja Liitteeseen 6 on koottu ohjaajan tehtäviä ja velvollisuuksia. 7.4 Väitöskirjan rekisteröinti Väitöskirjatyön rekisteröinti on esitetty oppaan kohdassa Opinto-opas

27 8. Väitöskirjan käsittely tiedekunnassa 8.1 Painatusluvan hakeminen ja esitys esitarkastajista Kun jatko-opiskelija katsoo väitöskirjaksi esitettävän tutkimuksensa olevan valmis (tutkimuksen käytännölliset työt on saatu päätökseen, ulkoasu viimeistelty, käsikirjoitus on valmiina) hän hakee painatuslupaa väitöskirjaksi tarkoitetulle tutkimukselleen, lomakemalli liitteessä 16. Lomakkeita on saatavissa tiedekuntien kansliasta sekä www-osoitteesta http: // Riittävä määrä osatöitä tulee olla julkaistu tai julkaistavaksi hyväksyttyjä ennen painatusluvan hakemista. Kun kyseessä on neljästä tai viidestä osatyöstä koostuva väitöskirja, on yhtä lukuun ottamatta kaikki osatyöt oltava julkaistu tai julkaistavaksi hyväksyttyjä. Kun kyseessä on vähintään kuudesta osatyöstä koostuva väitöskirja, on kahta lukuun ottamatta kaikki osatyöt oltava julkaistu tai julkaistavaksi hyväksyttyjä Painatuslupahakemus sisältää esityksen esitarkastajista. Oppiaineen vastuuhenkilön tulee tehdä esitys vähintään kahdesta esitarkastajasta, joiden tulee olla professoreita, dosentteja tai vähintään tohtorin pätevyyden omaavia henkilöitä. Ao. oppiaineen vastuuhenkilön ja ohjaajan / ohjaajien tulee neuvotella esityksestä keskenään. Esitarkastajien tulee olla oman tiedekunnan ja pääsääntöisesti myös oman yliopiston ulkopuolelta, eikä kumpikaan saa olla jatkokoulutettavan ohjaaja. Mikäli oppiaineen vastuuhenkilö haluaa ehdottomasti esittää tiedekunnan dosentin nimittämistä esitarkastajaksi, tulee esitys perustella. Väitöskirjan esitarkastajan ei saa olla tekijään hallintomenettelylain 10 :n 2 momentissa tarkoitetussa suhteessa eikä sellaisessa suhteessa, joka ilmeisesti vaarantaa hänen puolueettomuuttaan (Yliopistoasetus 115(98, 1 ). Painatuslupahakemus ja väitöskirjatyö jätetään esitarkastajien määräämistä varten jatkokoulutustoimikunnalle, joka painatuslupahakemusta puollettuaan esittää, että tiedekuntaneuvosto nimeäisi esitarkastajat. Tarvittavat asiakirjat tulee olla tiedekunnan opintosihteerillä viimeistään kahta viikkoa ennen jatkokoulutustoimikunnan kokousta, jossa esitarkastusasiaa on tarkoitus käsitellä. Hakemukseen liitetään: 1. väitöskirjan puhtaaksikirjoitettu käsikirjoitus osajulkaisuineen kolmena kappaleena 2. lyhennelmä (1-2 sivua) tutkimuksen pääsisällöstä. Lyhennelmässä tulisi selostaa tutkimuksen lähtökohtia, ongelmanasettelua ja saavutettuja tuloksia ja arvioida tutkimuksen merkitystä alan koko tutkimuskentässä. 3. selvitys omasta osuudesta osajulkaisuissa, selvityksen tekee väitöskirjatyön tekijä yhdessä pääohjaajan kanssa. 4. oppiaineen vastuuhenkilön ja väitöskirjatyön pääohjaajan esitys esitarkastajista (lomakkeen toinen sivu) 8.2 Esitarkastajien määrääminen ja esitarkastus Tiedekuntaneuvosto määrää jatkokoulutustoimikuntaa kuultuaan väitöskirjakäsikirjoitukselle vähintään kaksi väitöskirjan alaan perehtynyttä esitarkastajaa. Tiedekuntaneuvoston kokouksen jälkeen tiedekunnan kansliasta lähetetään esitarkastajille ohjeet esitarkastuksesta sekä väitöskirjaksi tarkoitettu tutkimus. Tieteellinen jatkokoulutus 27

28 Lääketieteellinen tiedekunta Esitarkastajat antavat lausuntonsa painatusluvan myöntämistä varten noudattaen mitä esitarkastuksesta on määrätty. Ennakkotarkastus tulee suorittaa kahden kuukauden kuluessa väitöskirjan saapumisesta. Esitarkastajat voivat ennen lopullisen lausunnon kirjoittamista vaatia asiallisia tai muodollisia korjauksia tai mahdollisia lisä- ja kontrollitutkimuksia. Esitarkastajien tulee ennen lausunnon antamista neuvotella väitöskirjan tekijän kanssa havaitsemistaan mahdollisista puutteista ja tekemistään korjausehdotuksista. Esitarkastajan tulee lausunnossaan kiinnittää huomiota muun muassa väitöskirjan laatijan kykyyn: 1. kuvata tutkimuksen tarkoitus ja tausta sekä täsmentää tutkimusongelma 2. tarkastella kriittisesti tutkimukseen liittyvää kirjallisuutta 3. valita tutkimusmenetelmät ja aineisto tieteellisin perustein ja perustella valintansa 4. esittää selkeästi tutkimustuloksensa ja kytkeä ne muihin vastaaviin tuloksiin 5. tehdä selkeät ja kriittiset johtopäätökset saavuttamistaan tuloksista ja pohtia niiden tieteellistä merkitystä ja tarvittaessa sovellutusmahdollisuuksia Tarkastuksessa tulee kiinnittää huomiota myös siihen, onko työn eri osat tasapainoisesti esitetyt ja esityksen laajuus tehtyä työtä ja tuloksia vastaava sekä muodostaako väitöskirja tieteellisen kokonaisuuden. Esitarkastajien tulee mm. lausua käsityksensä siitä, onko väitöskirja julkaistavissa sellaisenaan vai esitetäänkö väitöskirjaan muutoksia. Jälkimmäisessä tapauksessa muutosehdotukset on perusteltava ja samalla esitettävä, vaatiiko väitöskirja näiltä osin uutta esitarkastusta ennen painatusluvan myöntämistä. Lausunto päätetään yhteenvetoon koko tutkimustyön laadusta ja merkityksestä ko. tutkimusalalla. Yhteenvedon lopuksi esitarkastaja toteaa, puoltaako hän painatusluvan myöntämistä. Ehdollisia lausuntoja ei tule antaa. Lausunto osoitetaan tiedekuntaneuvostolle. 8.3 Painatusluvan myöntäminen ja valvojan sekä vastaväittäjän / vastaväittäjien nimeäminen Painatusluvan myöntämistä koskevassa asiassa on ennen asian ratkaisemista varattava jatko-opiskelijalle tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajien lausunnosta. Lääketieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto päättää painatusluvan myöntämisestä esitarkastajien lausuntojen ja väittelijän lausuntoa koskevan mahdollisen vastineen perustella. Samassa yhteydessä tiedekuntaneuvosto määrää ao. oppiaineen vastuuhenkilön esityksestä vastaväittäjän (vastaväittäjät) väitöskirjan julkaista tarkastusta varten ja määrää väitöstilaisuuden valvojan. Ao. oppiaineen vastuuhenkilön ja ohjaajan / ohjaajien tulee neuvotella esityksestä keskenään. Vastaväittäjän tulee olla vähintään dosentin pätevyyden omaava henkilö. Vastaväittäjä ei saa olla väitöskirjan tekijään hallintomenettelylain 10 :n 2 momentissa tarkoitetussa suhteessa eikä sellaisessa suhteessa, joka ilmeisesti vaarantaa hänen puolueettomuuttaan (Yliopistoasetus 115(98, 1 ). Ennen vastaväittäjän lopullista määräämistä on väittelijälle varattava tilaisuus ilmaista kantansa vastaväittäjäksi esitetystä henkilöstä. 8.4 Väitöskirjan hyväksyminen Vastaväittäjän tulee antaa tiedekuntaneuvostolle kirjallinen lausuntonsa väitöskirjasta kahden (2) viikon kuluessa väitöstilaisuudesta. Lausunnosta tulee ilmetä, esittääkö vastaväit- 28 Opinto-opas

29 Väitöskirja täjä väitöskirjan hyväksyttäväksi. Väitöskirja arvostellaan periaatteella hyväksytty/hylätty. Lisäksi vastaväittäjällä on mahdollisuus esittää kunniamaininnalla hyväksyttyä väitöskirjaa. Väittelijälle on varattava tilaisuus antaa vastineensa vastaväittäjän lausunnosta. Vastaväittäjän lausunto on väitöskirjan tieteellisen arvon lopullinen luonnehdinta. Vastaväittäjän lausunnosta tulee ilmetä seuraavat väitöskirjaa koskevat seikat: 1. Yleisarvio esitystavasta ja väittelijän osuudesta tutkimuksen suorittamisessa. 2. Arvio tutkimuksen sisällöstä 3. Arvio julkisesta tarkastustilaisuudesta, erityisesti väittelijän kyvystä puolustaa väitöskirjaansa sekä tieteellisesti hahmottaa ongelma-aluetta ja tehdä tutkimuksestaan yleistäviä, kriittisiä johtopäätöksiä. Vastaväittäjä voi halutessaan selostaa mahdollisten ylimääräisten vastaväittäjien esittämät huomautukset ja lausun niistä oman arviointinsa. 4. Lausuntonsa päätteeksi vastaväittäjä ehdottaa väitöskirjatyön hyväksymistä Vastaväittäjän lausunnon tai vastaväittäjän ja esitarkastajien lausunnon ja väittelijän siihen mahdollisesti antaman vastineen saatuaan, tiedekuntaneuvosto päättää väitöskirjan hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Tiedekuntaneuvostossa opintosuorituksen arvosteluun saavat osallistua vain ne jäsenet tai varajäsenet, joilla on samantasoinen opintosuoritus tai jotka ovat nimetty professorin virkaan (Laki yliopistolain 18 ja 42 :n muuttamisesta). Tieto väitöskirjan hyväksymisestä lähetetään jatko-opiskelijalle, opintoasioiden osastoon ja tiedottajalle. Asianomainen voi tehdä yliopiston määräämälle hallintoelimelle oikaisupyynnön väitöskirjan arvostelusta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksiannosta (Yliopistoasetus 115/98 18,3 ). Kuopion yliopistossa väitöskirjan arvostelua koskeva oikaisupyyntö tehdään kirjallisena tiedekuntaneuvostolle 14 päivän kuluessa tiedoksiannosta. Ennen asian ratkaisua tiedekuntaneuvoston tulee pyytää lausunto yliopiston jatkotutkintojen oikaisulautakunnalta (Kuopion yliopiston hallintojohtosääntö 48, 1 ja 2 ). 8.5 Väitöskirjatyöhön liittyviä yleisiä ohjeita Väitöskirjan tarkastamista ja hyväksymistä koskevia ohjeita sekä yleisiä ohjeita väitöstilaisuutta vartenon saatavissa hallintopalvelukeskuksesta ruotsin ja englannin kielisinä. Tiedekunnat valvovat tarkastusprosessiin yms. väittelykäytäntöihin liittyviä seikkoja rehtorien neuvoston väittelykäytäntöä koskevan suosituksen ( ) huomioiden. Suositukset ovat seuraavat: 1. Väitöskirjalla tulee olla vähintään kaksi esitarkastajaa, jotka on valittu oman tiedekunnan ulkopuolelta, jos mahdollista. Ulkopuolinen esitarkastaja voi toimia myös vastaväittäjänä. Työn ohjaaja ei saa toimia esitarkastajana eikä vastaväittäjänä. 2. Jokaisen tiedekunnan/osaston on syytä perustaa jatkotutkintotyöryhmä tai vastaava elin, joka keskustelee tarkastajien valinnasta ja arvosanojen käytöstä sekä seuraa tarkastusprosessia. 3. Arvostelussa tulee pyrkiä ylläpitämään kansallisia normeja toisilleen läheisten tieteenalojen kesken. 4. Muun kuin oman yliopiston jatko-opiskelijan tarjotessa väitöskirjaa tarkastettavaksi on selvitettävä, onko työ ollut jo tarkastettavana muualla. 5. Väitöskirjan voi julkaista sähköisessä muodossa. Julkaisussa tulee mainita väitöskirjan hyväksymisestä vastuussa olevan tiedekunnan nimi ja yhteystiedot. Tieteellinen jatkokoulutus 29

30 Lääketieteellinen tiedekunta 9. Väitöskirjan julkaisemiseen liittyviä käytännön asioita 9.1 Väitöskirjan julkaiseminen Väitöskirja voidaan julkaista: 1. tiedekunnan omassa sarjassa 2. muussa tieteellisessä sarjassa 3. omakustanteena 4. yliopiston www-sivuilla Väitöskirjaa ei ole pakko painaa ollenkaan, vaan se voidaan tallentaa painatuskeskuksen elektroniseen julkaisuvarastoon, josta siitä tulostetaan tarvittaessa kopioita Julkaisemisprosessi Seuraava teksti on yliopiston kirjastonjohtaja Jarmo Saartin laatima kuvaus julkaisuprosessista julkaisijan tueksi. Myöhemmin ilmestyy opas, jossa on yliopiston ohjeet julkaisutoiminnasta, painatuksen tilaamiseenja aineiston ulkoiseen muotoon liittyvistä asioista. 1. Julkaisuprosessi lähtee käsikirjoituksen tekijästä, jonka vastuulla on toimittaa Kuopion yliopiston julkaisutoiminnan ohjeiden mukainen ( ohjeet.html) käsikirjoitus julkaisusarjan toimittajalle. 2. Sarjan toimittaja hyväksyy käsikirjoituksen sarjaan. 3. Kirjasto antaa julkaisulle sarjanumeron sekä ISSN- ja ISBN-numerot. 4. Käsikirjoituksen tekijä laatii itse julkaisuvalmiin pdf-tiedoston ja toimittaa sen painoon. Jos tekijä tekee itse pdf-tiedoston, tulee painovalmiista tiedostosta toimittaa kopio Kuopion yliopiston kirjastoon verkkojulkaisemista varten. Taiton ja pdf-tiedoston tekemisen voi myös ostaa ulkopuoliselta toimittajalta (suosoiteltava menettely). Painatuskeskuksen toimiessa Kuopion yliopistossa, tässä oli mahdollista saada ohjausta. Tällä hetkellä kirjastoon ja oppimiskeskukseen on hankittu asiakkaiden käyttöön pdf:n tekemistä varten ohjelmat. Niiden käytöss ä voidaan opastaa, mutta varsinaiseen taittotyöhön ei ole resursseja. Tämän tekemistä maksullisena palvelutoimintana voisi harkita (sekä kirjastolla että oppimiskeskuksella on tässä osaamista). 5. Paino toimittaa oikovedoksen tekstistä tekijälle, joka tarkistaa sen ja tekee mahdolliset huomautukset. Kirjastolle paino toimittaa julkaisun kannet, nimiösivun sekä kuvailulehden ennen painatusta. Vasta niiden hyväksymisen jälkeen teos voidaan painaa. 6. Työ painetaan ja jaellaan sopimuksen mukaisesti. Jollei tekijä ole toimittanut verkkojaeltavaa tiedostoa väitöskirjasta itse, paino toimittaa tekijän tilaamasta pdf-tiedostosta kopion kirjastolle verkkojulkaisemista varten Lääketieteellisen tiedekunnan ja A. I. Virtanen Instituutin sarjat Kuopion yliopiston julkaisusarjajako on tiedekuntapohjainen ja sitä täydentää yliopiston toimintaan liittyviä kirjoituksia varten tarkoitettu Yliopistotiedot - sarja. Julkaisusarjat tarjoavat julkaisukanavan väitösopinnäytteille ja muille yliopiston piirissä tehdyille tutkimuksille ja selvityksille. Kullakin julkaisusarjalla on yksi tai useampi vastuullinen toimittaja. 30 Opinto-opas

31 Kuopion yliopisto julkaisee yhteensä kymmenen (10) julkaisusarjaa, joista kuusi sopii väitöskirjojen julkaisemiseen. Näistä kuudesta lähinnä seuraavat kaksi koskevat lääketieteellisen tiedekunnan väitöskirjoja (julkaisusarjan alla sarjojen toimittajat): 1. Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede Professori Esko Alhava, puhelin ; Professori Markku Tammi, puhelin Professori Raimo Sulkava, puhelin ; 2. Kuopion yliopiston julkaisuja G. A. I. Virtanen Instituutti Tutkimusjohtaja Jarmo Wahlfors, puhelin ; Professori Karl Åkerman, puhelin ; Lisäksi Kuopion yliopiston julkaisuja F. Yliopistotiedot sopii tiedekunnan väitöskirjojen julkaisemiseen. Informaatikko Liisa Salmi, puhelin ; Väitöskirja Liitteessä 17a on täydentäviä julkaisuohjeita, liitteessä 17b kaaviokuva ja liitteessä 17c sarjajulkaisujen käsittelylomake Elektroniset väitöskirjat Rehtorin päätöksen mukaan väitöskirjat ovat vapaasti luettavissa verkossa. Yliopiston julkaisusarjojen väitöskirjat julkaistaan sekä painettuina että verkkoversioina. Edellytyksenä on, että väittelijä toimittaa työnsä PDF-tiedostona kirjastoon. Verkkoversion lisäkustannukset sisällytetään väittelijän painatusapurahaan. Väittelijä toimittaa väitöskirjan PDFtiedoston digitaalista versiota varten joko sähköpostin liitetiedostona tai cd-levykkeellä julkaisutoimikunnan sihteerille. Jos painopaikkana on Kopijyvä, voi painon kanssa sopia PDFtiedoston tuottamisesta ja toimittamisesta. PDF-tiedoston voi tehdä myös itse, tarvittavat ohjelmistot löytyvät mm. kirjastosta ja oppimiskeskuksesta. Erillisistä osajul-kaisuista ja yhteenveto-osasta koostuvassa artikkeliväitöskirjasta digitaalinen versio voidaan julkaista vain yhteenveto-osasta. Väittelijän tulee toimittaa PDF-tiedostona siis versio, josta on poistettu muualla julkaistut artikkelit/osajulkaisut. Verkkojulkaisemista koskevissa asioissa opastaa julkaisutoimikunnan sihteeri Jukka Kananen, s-posti uku.fi, puh Väitöskirjan painatus ja painomäärä ja siitä aiheutuvat kulut Painosmäärästä päättää sarjan toimittaja yhdessä väitöskirjan tekijän kanssa. Painajalle jää vapaakappaletoimituksia varten seitsemän kappaletta kutakin julkaisua. Painosmäärää harkittaessa tulee lisäksi ottaa huomioon kirjaston vaihtotoimintaa ja myyntiä varten tarvitsemat kappaleet sekä väitöskirjojen osalta väitöstilaisuudessa jaettavat kappaleet ja julkista näytteillepanoa varten tarvittavat kappaleet. Myös oman tiedekunnan laitoksia ja professoreita varten varataan tarvittava määrä väitöskirjakappaleita. Arvioidut kirjaston ostamien kappaleiden määrät sarjoittain ovat seuraavat: D. Lääketiede 30 kpl G. A.I.Virtanen -instituutti 18 kpl Tieteellinen jatkokoulutus 31

32 Lääketieteellinen tiedekunta Väitöskirjan painatuksessa on huomioitava, että aikaisemmin julkaistuja väitöskirjan osia ei välttämättä tarvitse sisällyttää painettavaksi väitöskirjajulkaisuun. Savon Kopiokeskus toimittaa kirjastoon julkista näytteillepanoa varten kolme kappaletta väitöskirjaa vähintään kymmenen päivää ennen väitöstilaisuutta. Väitöskirja voidaan painaa kokonaisuudessaan monografiana tai niin sanottuna nippuväitöskirjana eripainoksineen ennen väitöstilaisuutta. OPM:n vuonna 1995 asettaman työryhmän suositusten mukaisesti tohtoriksi väittely voi tapahtua ilman väitöskirjan julkaisemista painettuna. Tällaisissa tapauksissa riittää, kun väittelijä toimittaa kolme kappaletta väitöskirjaansa monisteina kirjastoon nähtäväksi. Niin sanotuista nippuväitöskirjoista riittää yhteenveto-osan monistaminen. Väitöskirja voidaan myös varsinaisesti painaa vasta väitöstilaisuuden jälkeen, jolloin mahdolliset korjaukset ehtivät mukaan ensimmäiseen painokseen. Väitöskirjaa ei myöskään ole pakko painaa ollenkaan, vaan se voidaan tallentaa painatuskeskuksen elektroniseen julkaisuvarastoon, josta siitä tulostetaan tarvittaessa kopioita. Tekijän luvalla väitöskirjat ja muut julkaisut voidaan julkaista kokonaisuudessaan myös yliopiston www-sivulla. Apurahaa myönnetään jatko-opiskelijoille enintään 400 euroa/väittelijä väitöskirjatyön julkaisemiseen liittyviin kuluihin. Apuraha on henkilökohtainen ja se voidaan maksaa ainoastaan väittelijälle itselleen. Apurahahakemukseen on liitettävä alkuperäiset laskut ja kuitit aiheutuneista kuluista. Väittelijä kustantaa myös kirjastoon näytteille tulevat kolme kappaletta, jotka jäävät kokoelmiin ns. arkistokappaleiksi. Apurahoilla on jatkuva haku. Apurahaa haetaan hakulomakkeella, joita saa yliopiston kampusnetistä (Hallinnon lomakkeet), Hakemukset tulee toimittaa hallintokeskuksen kirjaamoon osoitteella: Kuopion yliopisto, PL 1627, KUOPIO. Lisätietoja antaa suunnittelija Merja Miettinen. Kuopion yliopiston kirjasto lunastaa vaihtotoimintaa ja myyntiä varten tietyn määrän kustakin julkaisusta. Nämä kappaleet maksaa kirjasto itse. Yliopiston kirjasto vastaa julkaisujen jakelusta ja myynnistä, ellei tekijän tai julkaisusta vastaavan laitoksen kanssa toisin sovita. Lisäksi kirjasto vastaa myös julkaisujen vaihtotoiminnasta sekä julkaisuvaraston hoidosta. Julkaisujen tiedottamisesta ja markkinoinnista huolehtii hallintokeskus. Kirjasto kopioi uusien julkaisujen abstraktit yliopiston www-sivuille. 32 Opinto-opas

33 10. Väitöstilaisuus Ohje väitöstilaisuutta koskevasta tiedottamista on saatavissa yliopiston viestinnästä, puhelinnumero Ennen väitöstilaisuutta Väitöstilaisuudesta sopiminen Väittelijä sopii valvojan ja vastaväittäjän kanssa väitöspäivästä ja ilmoittaa sen myös tiedekunnan dekaanille professori Johannes Lehtoselle esimerkiksi sähköpostilla Tila ja muut yleiset järjestelyt Väittelijän tulee hoitaa itse väitöstilaisuutta varten tarvittavan salin varauksen (tilavaraukset Eija Antikaiselta, puhelinnumero ; Väitöstilaisuutta koskevissa yleisissä järjestelyissä pyydetään ottamaan yhteyttä ylivirastomestari Hannu Happoseen (puhelinnumero ). Väitöskirja nähtäväksi kirjastoon, professoreille, rehtorille ja viestintään Väittelijän on toimitettava 10 päivää ennen väitöstilaisuutta 3 kpl väitöskirjoja nähtäväksi yliopiston kirjastoon (Snellmania). Yleisen käytännön mukaan väittelijän on ollut tapana toimittaa väitöskirjansa vastaväittäjille, esitarkastajille sekä ainakin oman tiedekunnan laitoksille ja professoreille hyvissä ajoin ennen väitöstilaisuutta. Rehtorille on tapana toimittaa väitöskirja henkilökohtaisesti. Ajan voi varata rehtorin sihteeriltä puhelinnumerosta Väitöskirjoja toimitetaan 2 kpl yliopiston viestintään mahdollisia tiedotusvälineiden vapaakappaletilauksia varten. Jos väitöskirja painetaan yliopiston painatuskeskuksessa, painaja toimittaa kirjat suoraan viestintään. Yhteys yliopiston viestintään Vähintään 10 päivää ennen väitöstilaisuutta väittelijän on toimitettava yliopiston viestintään (puhelinnumero ) 1 sivun (A4) pituinen yleistajuinen ja erikoisterminologiasta riisuttu selostus tutkimuksestaan. Selostuksessa esitetään tutkimuksen tarkoitus, menetelmät ja tulokset ja painotetaan mahdollisuuksien mukaan suuren yleisön kannalta tärkeää, mielenkiintoista ja uutisarvoista uutta tietoa. On toivottavaa, että selostus toimitetaan viestintään sekä sähköisesti että paperivedoksena. Väitöstiedotetta varten pyydetään täyttämään yliopiston viestinnästä tai yliopiston kampusnetistä tulostettava lomake. Jos väittelijä haluaa olla tiedotusvälineiden tavattavissa ennen väitöstilaisuuden alkamista, asiasta pyydetään ilmoittamaan viestintään, joka siinä tapauksessa varaa paikan ja ilmoittaa asiasta edelleen tiedotusvälineille. Väitöskirjan selostus julkaistaan sellaisenaan yliopiston www-sivulla Tieteellinen jatkokoulutus 33

34 Lääketieteellinen tiedekunta Valokuvaus Tiedotusvälineitä varten viestintä tarvitsee väittelijästä valokuvat (2-4 kpl). Tätä varten väittelijä voi kuvauttaa itsensä viimeistään kaksi viikkoa ennen väitöstilaisuutta yliopiston kuvakeskuksessa (puhelinnumero ). Kuvaus ja 4 passikuvaa ovat maksuttomia. Kuvakeskus lähettää kuvat suoraan viestintään. Väittelijä voi myös halutessaan toimittaa viestintään väitöstiedotteen mukana omat valokuvansa (mustavalkoinen, passikuva tai suurempi). Jos väittelijä ei halua valokuviaan lähetettäväksi tiedotusvälineille, hän voi sopia kuvauksesta kuvalaitoksessa myös myöhempänä ajankohtana, esim. väitöspäivänään. Kuvakeskuksen ottamat kuvat arkistoidaan mahdollista myöhempää käyttöä varten (esim. promootiomatrikkeli) Tarkastuksen julkisuus Väitöskirja on julkisesti tarkastettava. Julkisella väitöksellä on ainakin kolme selvästi erottuvaa tehtävää: 1. se tarjoaa tilaisuuden julkisesti ja mahdollisimman luotettavalla tavalla tarkistaa, että väittelijä on itse laatinut opinnäytteen, joka vastaa tieteelliseltä tasoltaan väitöskirjoille yleensä asetettavia vaatimuksia 2. se tarjoaa viralliselle vastaväittäjälle sekä muille aiheesta kiinnostuneille henkilöille tilaisuuden perehtyä perusteellisesti väitöskirjan sisältöön kuuntelemalla, esittämällä huomautuksia ja kysymyksiä sekä keskustelemalla tekijän kanssa 3. se tarjoaa tilaisuuden yliopiston arkisesta työstä hieman poikkeavalla ja sitä näkyvämmällä tavalla julkistaa saavutettuja tutkimustuloksia 10.3 Väitöstilaisuus Väitöstilaisuudessa noudatetaan tiettyjä vakiintuneita tapoja ja muotoja. Ne täydentävät säännöksissä olevia väitöskirjan tarkastusta koskevia virallisia määräyksiä. Perinteiset tavat luonnollisesti muuttuvat ajan kuluessa. Väitöksen päähenkilöiden on syytä neuvotella keskenään ja sopia noudatettavista muodollisuuksista. Pukeutuminen Väittelijä, kustos ja vastaväittäjä käyttävät frakkia ja tummia liivejä tai tummaa pukua, naiset vastaavasti mustaa pukua (ei pitkä). Valvoja ja vastaväittäjä, mikäli heillä on tohtorin arvo, pitävät tohtorin hattua kädessään saliin astuessaan ja salista poistuessaan. Väitöstilaisuuden kulku Väitöstilaisuuteen saapuvat asianomaiset siten, että ensin saliin astuu väittelijä, sitten valvoja ja viimeisenä vastaväittäjä. Tilaisuus voidaan avata esimerkiksi mallin 1 tai 2 mukaisesti: Malli 1 Kun kaikki ovat asettuneet paikoilleen (väittelijä valvojan vasemmalle puolelle), valvoja avaa väitöstilaisuuden lausuen: Kuopion yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan määräämänä valvojana julkistan väitöstilaisuuden alkaneeksi. Tämän jälkeen valvoja ja vastaväittäjät istuutuvat. 34 Opinto-opas

35 Väitöstilaisuus Malli 2. Kun kaikki ovat asettuneet paikoilleen (väittelijä valvojan vasemmalle puolelle), valvoja lausuu: Tänään meillä on julkisesti tarkastettavana (väittelijän oppiarvo ja nimi) väitöskirja (...nimi...), joka on tehty... (laitoksia) :ssa. Vastaväittäjänä toimii professori, dosentti X.X... yliopistosta. Kuopion yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan määräämänä valvojana julistan väitöstilaisuuden alkaneeksi. Tämän jälkeen valvoja ja vastaväittäjä istuutuvat. Väittelijä pitää seisten lyhyen alkajaisesitelmän, jossa hän selvittää tutkimustyönsä taustaa ja yhtymäkohtia tieteellisiin tai käytännön elämän ongelmiin. Alkajaisesitelmä saa kestää minuuttia. Esitys aloitetaan sanoin: Arvoisa valvoja, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat. Alkajaisesitelmän jälkeen väittelijä lausuu: Pyydän Teitä, arvoisa professori (tohtori jne.)... tiedekunnan määräämänä vastaväittelijänä esittämään ne muistutukset, joihin katsotte väitöskirjani anta van aihetta. Vastaväittäjä esittää seisten lyhyesti omalta kannaltaan lyhyen taustaesityksen tarkasteltavana olevasta tutkimustyöstä. Lopuksi hän ilmoittaa ryhtyvänsä työn yksityiskohtaiseen tarkasteluun. Lausunnon jälkeen vastaväittäjä ja väittelijä istuutuvat. Kun vastaväittäjiä on enemmän kuin yksi, heidän tulee sopia keskinäisestä työnjaosta ja ilmoittaa siitä oman taustaesityksensä yhteydessä. Tämän jälkeen vastaväittäjä toimittaa väitöskirjan tarkastuksen kiinnittäen aluksi huomiota yleisiin kysymyksiin kuten tutkimusaiheen, tutkimusmenetelmien ja tutkimusaineiston valintaan ja siirtyy sen jälkeen yksityiskohtaiseen tarkastukseen. Tarkastuksen lopuksi vastaväittäjän tulee esittää yhteenveto, jossa tarkastellaan väitöskirjassa esitettyjen tulosten merkitystä ko. tieteenalalla. Vastaväittäjä saa käyttää tarkastukseensa enintään n. neljä (4) tuntia, jotta mahdollisille ylimääräisille vastaväittäjille jäisi riittävästi aikaa. Jos tarkastus vie runsaasti aikaa, voidaan pitää tauko, jonka valvoja ilmoittaa. Päätettyään tarkastuksen vastaväittäjä esittää seisten loppulausunnon, jota väittelijä kuuntelee seisten. Tämän jälkeen vastaväittäjä istuutuu. Väittelijä kiittää vastaväittäjää ja yleisöön kääntyen esittää kehotuksen: Tämän jälkeen pyydän niitä arvoisia läsnäolijoita, joilla on kysymistä tai huomauttamista väitöskirjaani vastaan, pyytämään puheenvuoroa arvoisalta valvojalta. Valvoja päättää seisaalleen nousten väitöstilaisuuden, joka saa kestää enintään kuusi (6) tuntia, lausumalla: Tieteellinen jatkokoulutus 35

36 Lääketieteellinen tiedekunta Väitöstilaisuus on päättynyt. Väitöstilaisuudesta poistuminen tapahtuu päinvastaisessa järjestyksessä kuin sisääntulo Vastaväittäjän lausunto ja väitöskirjan arvostelu Vastaväittäjän tulee antaa kirjallinen lausuntonsa väitöskirjasta tiedekuntaneuvostolle kahden (2) viikon kuluessa väitöstilaisuudesta. Vastaväittäjän lausuntoa ja väitöskirjan arvostelua on käsitelty kohdassa 8.4 Väitöskirjan hyväksyminen. 36 Opinto-opas

37 11. Lisensiaattitutkimus 11.1 Mitä lisensiaatintutkimukselta vaaditaan Lisensiaatintutkimuksessa / lisensiaattitutkielmassa opiskelijan tulee osoittaa kykyä oman tutkimusalueensa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Lisensiaatintutkimuksen/lisensiaattitutkielman laajuutta on vaikea määritellä kvantitatiivisesti opintoviikkoina, tärkeintä on laadullinen taso. Lisensiaatintutkimukseksi/lisensiaattitutkielmaksi voidaan hyväksyä myös useita samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu tiivistelmä. Tässä yhteenvedossa esitetään tutkimuksen tausta, tavoitteet, menetelmät, tulokset ja johtopäätökset. Tiivistelmälle tulee antaa oma nimi ja se tulee kirjoittaa siten, ettei tarpeettomasti toisteta sellaisenaan osajulkaisussa esitettyjä asioita, vaan järjestetään ja tulkitaan kaikki tutkimusalaan kuuluva julkaistu tieto, jota tekijä on omilla osajulkaisuillaan merkittävästi kartuttanut, sekä tarkastellaan uusia ratkaisuaan odottavia ongelmia. Tiivistelmä voi olla tieteellisessä aikakauslehdessä julkaistu tai vain lisensiaatintutkimusta/lisensiaatintutkielmaa varten kirjoitettu. Siinä tapauksessa, että työ muodostuisi vähemmästä kuin kolmesta osatyöstä, suositellaan monografiatyön laatimista. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Tekijän on annettava kirjallinen selvitys omasta osuudestaan yhteisjulkaisuissa. Jatkokoulutuksen ohjaajilta pyydetään lausunto selvityksestä. Perustelluista syistä voidaan samaa julkaisua käyttää myös toisen lisensiaatintutkimuksen/lisensiaattitutkielman osana. Hyväksyttäväksi esitettävän lisensiaatintutkimuksen/lisensiaattitutkielman nimiölehden jälkeiseksi sivuksi liitetään tiivistelmäsivu. Ohjeet tiivistelmäsivuksi on sisällytetty yliopiston julkaisuohjeisiin, joita saa kirjastosihteeri Liisa Hassiselta Snellmanian kirjastosta (puh ) tai julkaisutoimikunnan sihteeriltä Jukka Kanaselta (puh ), Ohjeet löytyvät sähköisesti myös Internetistä yliopiston kirjaston kotisivulta. Em. henkilöiltä ja kirjastojen toimipisteistä saa myös yliopiston sarjajulkaisujen käsittelylomakkeita Lisensiaatintutkielman käsittely tiedekunnassa Tarkastajien määrääminen ja tarkastus Tarkastajien määrääminen Kun jatko-opiskelija katsoo lisensiaatintutkimuksen/lisensiaattitutkielman olevan valmis, hän esittää sitä kirjallisesti tarkastettavaksi (lomaketta saatavissa kansliasta tai tiedekunnan www-sivuilta) sekä toimittaa samalla 3 kappaletta po. työtä tiedekunnan esittelijälle siihen jatkokoulutustoimikunnan kokoukseen toimitettavaksi, jossa tarkastukseen lähettämistä käsitellään. Ao. oppiaineen vastuuhenkilö esittää lisensiaatintutkimukselle kahta tarkastajaa, joiden tulee olla professoreita, dosentteja tai vähintään tohtorin pätevyyden omaavia henkilöitä. Vähintään toisen tarkastajan tulee olla Kuopion yliopiston ulkopuolelta. Ao. oppiaineen vastuuhenkilön ja ohjaajien tulee neuvotella esityksestä keskenään. Lisensiaattitutkimuksen tarkastaja ei saa olla tekijään hallintomenettelylain 10 :n 2 momentissa tarkoitetussa suhteessa, eikä sellaisessa kiista- tai muussa suhteessa, joka ilmeisesti vaarantaa hänen puolueettomuuttaan (Yliopistoasetus 115/98 18,1 ). Jatko-opiskelijalle tulee ennen tarkastajien valintaa varattava tilaisuus antaa asiasta lausuntonsa Tiedekuntaneuvosto määrää ao. oppiaineen vastuuhenkilön ja jatkokoulutustoimikunnan esityksestä lisensiaatintutkimukselle/työlle kaksi tarkastajaa. Tieteellinen jatkokoulutus 37

38 Lääketieteellinen tiedekunta Tarkastus Tiedekuntaneuvoston määräämien tarkastajien tulee antaa lausuntonsa kahden (2) kuukauden kuluessa lisensiaatintutkimuksen/lisensiaattitutkielman saapumisesta. Lausunto osoitetaan ao. tiedekuntaneuvostolle. Tarkastajien tulee ennen lausunnon antamista neuvotella lisensiaatintutkimuksen/lisensiaattitutkielman tekijän kanssa havaitsemistaan mahdollisista puutteista ja tekemistään korjausehdotuksista. Lausunnossa noudatetaan väitöskirjan esitarkastajille annettuja ohjeita Lisensiaattitutkimuksen / lisensiaatintutkielman hyväksyminen Lisensiaatintutkimuksen/lisensiaattitutkielman arvostelua koskevassa asiassa on ennen asian ratkaisemista varattava jatko-opiskelijalle tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajien lausunnosta. Lääketieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto päättää lisensiaattitutkimuksen/lisensiaattitutkielman hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Lisensiaatintutkimukset/lisensiaattitutkielmat arvostellaan periaatteella hyväksytty/hylätty. Tieto lisensiaatintutkimuksen hyväksymisestä lähetetään jatko-opiskelijalle, opintoasioiden osastoon ja yliopiston tiedottajalle. Lisensiaattitutkimuksen/tutkielman tekijä toimittaa heti työn hyväksymisen jälkeen ao. laitoksen käsikirjastoon yhden (1) kappaleen ja yliopiston kirjastoon kolme (3) kansitettua kappaletta. 38 Opinto-opas

39 12. Apurahoja/avustuksia tieteelliseen jatkokoulutukseen liittyviin kustannuksiin Apurahat Yliopiston talousarvioon on varattu tieteellisen julkaisutoiminnan tukemiseen määräraha, josta jaetaan apurahoja väitöskirjasta aiheutuvien painatuskulujen peittämiseen. Apurahaan ovat oikeutettuja kaikki, joiden väitöskirja on hyväksytty Kuopion yliopistossa. Apurahaa myönnetään jatko-opiskelijoille enintään 400 e/väittelijä väitöskirjatyön julkaisemiseen liittyviin kuluihin. Apuraha on henkilökohtainen, ja se voidaan maksaa ainoastaan väittelijälle itselleen. Apurahahakemukseen on liitettävä alkuperäiset laskut ja kuitit aiheutuneista kuluista. Apurahoilla on jatkuva haku. Apurahaa haetaan hakulomakkeella, joita saa yliopiston kampusnetistä (Hallinnon lomakkeet), Hakemukset tulee toimittaa hallintokeskuksen kirjaamoon osoitteella: Kuopion yliopisto, PL 1627, Kuopio. Lisätietoja antaa suunnittelija Merja Miettinen, puh. (017) Matka-apurahat Kuopion yliopisto julistaa vuosittain keväällä haettavaksi matka-apurahoja tieteellisen jatkokoulutuksen matkakuluihin sekä matka-apurahoja yliopiston henkilökunnalle. Ensin mainitut apurahat on tarkoitettu omalla esityksellään tieteelliseen kongressiin tai vastaavaan osallistuville hakijoille. Apurahan myöntäminen edellyttää, että hakija on rekisteröity Kuopion yliopiston opiskelijaksi tieteelliseen jatkokoulutukseen. Viimeksi mainittu apuraha voidaan myöntää kongressiin tai konferenssiin osallistuville varttuneille tutkijoille. Edellytyksenä on, että tutkija pitää esitelmän. Mikäli esitelmä ei ole suullinen, siitä on oltava erityisperustelu. Matkarahojen hakuajoista ilmoitetaan erikseen. Hakemus on aina tehtävä hakuajasta riippumatta aina ennen matkalle lähtöä. Lisätiedot: apurahalautakunnan sihteeri Merja Miettinen, puh ; Hakemuslomakkeita on saatavissa apu-rahalautakunnan sihteeriltä tai yliopiston kampusnetistä Matkakulut Yliopisto maksaa vastaväittäjän matkasta koituvat kustannukset. Matkajärjestelyistä ja maksatuksesta pyydetään ottamaan yhteyttä osastosihteeri Hanna Raatikaiseen (talousosasto, puh ; s-posti: ja ao. laitoksen kansliaan. Tieteellinen jatkokoulutus 39

40 Lääketieteellinen tiedekunta 13. Jatkokoulutuksen opintojaksot Tieteellisen jatkokoulutuksen opetussuunnitelman mukaisesti järjestetään alla olevat opintojaksot lukuvuonna Opetussuunnitelmat on julkaistu myös yliopiston wwwsivulla osoitteessa (tieteenalakohtainen jatkokoulutus) ja (yleinen tieteellinen jatkokoulutus). Vastaavat englanninkieliset versiot opintojaksoista on julkaistu samassa osoitteessa. Opintojaksokohtaisissa tiedoissa on ilmoitettu myös opintojakson opetuskieli (suomi/englanti). Lisätietoja jatkokoulutuskursseista, palautelomakkeet sekä ilmoittautumisautomaatti wwwsivulla Yleinen jatkokoulutus Opintojaksokuvaukset löytyvät osoitteesta OPINTOJAKSON NIMI LAAJUUS AJANKOHTA Advanced Readings in Entrepreneurship 2.0 Kirjatenttinä Advanced Readings in Management 3.0 Kirjatenttinä Basic Biostatistics II 2.0 vuosittain Basic Biostatistics III 2.5 vuosittain Biolääketieteellisen tutkimustyön etiikka Ethics of Biomedical Research 1.5 Kevät 2005, joka toinen vuosi Elektronimikroskopia Electron Microscopy 1.5 Kevät 2005, joka toinen vuosi tai tarvittaessa Englannin kieli jatkokoulutettaville English For Postgraduate Students/ Scientific Writing Seminar 2.5 Vuosittain keväisin ja syksyisin (3 kurssia, joista 2 syksyllä ja 1 keväällä) Epidemiology and Its Applications for Post-graduate Students 2.0 Spring 2005, every second year Etiikka I Ethics I 2.0 Vuosittain keväällä Immateriaalioikeudet ja niiden suojaamisen perusteet Introduction to Immaterial Property Rights and Their Protection 1.0 Vuosittain syyslukukaudella Johdatus filosofiaan Introduction to Philosophy 1.0 Vuosittain syksyllä Kansainvälinen tieteellinen jatkokoulutus International Postgraduate Studies 1.0 Kevätlukukaudella 2004, joka toinen vuosi Laatu laboratoriotyöskentelyssä Laboratory qualityassurance 1.5 Keväällä 2005 Logiikka Logics 2.0 Vuosittain syyslukukaudella Methods of Scientific Thought Tieteen metodologia Joulu-tammikuussa vuosittain 40 Opinto-opas

41 Jatkokoulutuksen opintojaksot OPINTOJAKSON NIMI LAAJUUS AJANKOHTA Muntlig svenska för nordiska kontakter Swedish For Postgraduate Students 1.0 Syksyllä 2004; joka toinen tai kolmas vuosi Ranskan kieli jatkokoulutettaville French For Postgraduate Students 1.0 Sopimuksen mukaan Ryhmätyö ja neuvottelutaito Negotiation and Group Work Skills 1.0 Syksy 2004, joka toinen vuosi Saksan kieli jatkokoulutettaville German For Postgraduate Students 1.0 Sopimuksen mukaan Tiedonhaun kurssi jatko-opiskelijoille Information Retrieval for Postgraduate Students 1.0 Joka lukukaudella, vuosittain Tieteellinen esittäminen jatkokoulutettaville Scientific Presentation For Postgraduate Students 2.0 Syyslukukaudella, vuosittain Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja apurahahakemuksen laatiminen biotieteissä Writing a Scientific Article and a Grant Application in Biosciences 2.0 Kevätlukukaudella 2005 Tieteenfilosofia Philosophy of Science 1.0 Syyslukukaudella, tarvittaessa Tilastollinen tietojenkäsittely jatkokoulutettaville Postgraduate Course on Computational Statistics 2.0 Syyslukukaudella, vuosittain Tilastollisen tietojenkäsittelyn jatkokurssi Computational Statistics II 2.0 Keväällä 2005, joka toinen tai kolmas vuosi Tutkija- ja ohjaajakoulutusseminaari Seminar for Doctoral Students and Their Supervisors Tutkimuksen suunnittelu Planning of Research Projects 1.0 Syksy 2004, joka toinen vuosi Tutkimuksen yleistajuistaminen Presentation of Research 1.0 Kevät 2006, joka toinen vuosi Tutkimuskirjallisuuden hallintaohjelmat Personal Bibliographic Software 1.0 Kevät 2005, vuosittain Validointi lääkeaineanalytiikassa Validation of analytical methods in pharmaceutical studies 1.50 Keväällä 2005 Yhteiskuntafilosofia Political Philosophy 2.0 Vuosittain syyslukukaudella Yliopistopedagogiikan perusteet 1 Pedagogics in University Education Kevät 2005, joka toinen vuosi Yliopistopedagogiikan perusteet 2 Pedagogics in University Education Syksy 2005, joka toinen vuosi Palaute yleisen tieteellisen jatkokoulutuksen kursseista Kuopion yliopiston hallitus on hyväksynyt jatkokoulutus- ja tutkijakoulutoimikunnan esityksen opiskelijapalautteen keräämisestä yleisen tieteellisen jatkokoulutuksen kursseista. Ko. velvoite liitetään jokaisen opintojakson opetussuunnitelmaan. Palaute kerätään kaikista opintojaksoista kurssin aikana joko manuaalisesti lomakkeella tai www:n kautta. Palautelomake julkaistaan osoitteessa Tieteellinen jatkokoulutus 41

42 Lääketieteellinen tiedekunta 5.2. Tieteenalakohtaiset seminaarit ja jatkokoulutusopintojaksot OPINTOJAKSON NIMI LAAJUUS AJANKOHTA 3 rd Biennial Kuopio Symposium of Ischemic Stroke 0.5 Kesäkuu th Peptide Symposium 0.5 A.I.Virtanen -instituutin seminaarit A.I.Virtanen Institute Research Seminars 2.0 Koko lukuvuosi Advanced Water Chemistry and Treatment (AWCT) 3.0 Every 2 nd year. Next time in spring 2006 Aikasarja-analyysi Time Series Analysis Akuutti haimatulehdus uusinta tietoa sen biologiasta ja hoidosta Acute Pancreatitis Novel Concept in Biology and Therapy 1.0 Kurssia ei järjestetä lukuvuonna Algoritmien suunnittelu ja analysointi Design and Analysis of Algorithms 3.0 Altistumisen arviointi ja analyyttiset määritysmenetelmät toksikologiassa Exposure Assessment and Analytical Methods in Toxicologoy 2.0 Kevät 2006, järjestetään joka toinen vuosi Anatomian laitoksen tutkijapalaveri Research Meetings in Anatomy 2.0 Koko lukuvuosi Applications of Public Health 2.5 Fall 2004 Arkkitehtuurit ja suunnittelumallit Architectures and Design Models 3.0 Bio-orgaaninen kemia Bio-organic Chemistry 5.0 Biofarmasian ja tuotekehityksen jatkokurssi Advanced Biopharmaceutics 6.0 Biofarmasian syventävä kirjallisuus Advanced Literature on Biopharmacy 2.0 Biogeokemia IBiogeochemistry I 3.0 Biogeokemia IIBiogeochemistry II 2.0 Bioinformatiikan tutkimusprojekti Research Project in Bioinformatics 5.0 Sovitaan opiskelijakohtaisesti Biokemiallinen neurofarmakologia Biochemical Neuropharmacology 3.0 Loka-marraskuu 2004 Biolääketieteellisen ydinmagneettiresonanssin seminaarisarja Biomedical NMR Research Seminars 2.0 Biolääketieteen valomikroskooppitekniikat ja julkaisukuvien tuottaminen digitaalisesti Light Microscope Techiniques and Digital Photomicrography in Biomedical Research 1.0 Järjestetään tarvittaessa 42 Opinto-opas

43 Jatkokoulutuksen opintojaksot Biomateriaalit Materials in Medicine 3.0 Biosekvenssien käsittelyalgoritmit Bio-Sequence Algorithms 3.0 Biostatistiikka Biostatistics Bioteknologian/eläinbioteknologian seminaarisarja Seminar Series in Biotechnology/ Animal Biotechnology 1.0 Koko lukuvuosi Biotieteiden seminaarisarja Seminars in Biosciences 2.0 Koko lukuvuosi Cardiovascular Epidemiology 2.0 Spring 2006 Case Writing Seminar 3.0 Clinical Decision Making 1.0 Communication Skills 1.0 Fall 2004 Data-analyysi Data-Analysis Ekologisen ympäristötieteen FM- ja tutkijaseminaarit Thesis and Research Seminars in Ecology and Environmental Sciences 2.0 Vuosittain kevätlukukaudella Elementtimenetelmät Finite Element Methods Elintarvikemikrobiologia Food Microbiology 5.0 Toukokuu, vuosittain Elintarviketoksikologia Nutrition Toxicology 2.0 Järjestetään tarvittaessa, mahdollisesti 2005 Eläinfysiologia Animal Physiology 6.0 Syksy 2004 Eläinkoetekniikat Methods in Animal Experimentation 2.0 Lukuvuosi Eläinten hyvinvointi Animal Welfare 2.0 Lukuvuosi , joka toinen vuosi Eläinten käyttäytyminen Animal Behaviour 3.0 Lukuvuosi , joka toinen vuosi Eläinten käytön etiikka Ethics of Animal Use 1.0 Lukuvuosi Eläintuotanto Animal Production 3.0 Lukuvuosi , joka toinen vuosi Farmakogenomiikka Pharmacogenomics Farmakokinetiikan jatkokurssi, osa I Advanced Pharmacokinetics, Part I 4.0 Farmakokinetiikan jatkokurssi, osa II Advanced Pharmacokinetics, Part II 2.0 Helmikuu Farmaseuttinen analytiikka Pharmaceutical Analysis for Graduate Students 1.0 Tieteellinen jatkokoulutus 43

44 Lääketieteellinen tiedekunta Farmaseuttinen bioteknologia Pharmaceutical Biotechnology 3.0 Parittomien kalenterivuosien keväällä, seuraavan kerran keväällä 2005 Farmaseuttinen mikrobiologia Pharmaceutical Microbiology 4.0 Farmaseuttisen kemian jatkokoulutusseminaari Advanced Seminars in Pharmaceutical Chemistry 1.5 Ilmoitetaan erikseen Farmaseuttisen kemian syventävä kirjallisuus Advanced Literature on Pharmaceutical Chemistry 2.0 Sopimuksen mukaan, vuosittain Farmasian teknologian ja biofarmasian jatkokoulutusseminaari Research Seminars in Pharmaceutics 1.5 Ilmoitetaan erikseen Farmasian teknologian syventävä kirjallisuus Advanced Literature on Pharmaceutical Technology 2.0 Sopimuksen mukaan, vuosittain Flow Cytometry in Biomedical Research 2.0 Kurssia ei järjestetä lukuvuonna Fysikaalisen farmasian jatkokurssi Advanced Physical Pharmacy 6.0 Fysiologian seminaarisarja Seminar Series of Physiology 1.0 Ilmoitetaan erikseen Geenien ilmentymisen mekanismit Mechanisms of Gene Expression Health Care Systems 1.0 Spring 2005 Health Related Environmental Microbiology 2.0 Every second year if needed, in autumn Health and Disease in Baltic Countries, Russia and Finland 3.0 Spring 2004 Health, Culture and Illness 2.0 Hermoston vanheneminen: molekyylimekanismeista kliinisiin näkökohtiin Biology of Neural Aging: Molecular Mechanisms and Clinical Approach Histologiset menetelmät Methodology in Histology 1.0 Vuosittain, tarpeen mukaan Hoitotieteen jatkokoulutusseminaari Postgraduate Research Seminar in Nursing Science 2.0 Koko lukuvuosi, vuosittain Hydrobiologia Hydrobiology 3.0 Ihotautien, allergologian ja sukupuolitautien jatkokoulutusseminaari Seminars on Dermatology, Allergology and Venereology 2.0 Koko lukuvuosi, vuosittain Ilmafysiikka ja -kemia 1: ilmakehän fysiikka ja kemia Atmospheric Physics and Chemistry 1: Chemistry and Physics of Atmosphere 3.5 Ilmafysiikka ja -kemia 3: kaasujen ja hiukkasten mittaustekniikka Atmospheric Physics and Chemistry 3: Measurement Technology of Atmospheric Cases and Particles 2.0 Noin joka kolmas vuosi 44 Opinto-opas

45 Jatkokoulutuksen opintojaksot Immunohistokemian jatkokurssi Advanced Immunohistochemistry 1.0 Vuosittain, tarpeen mukaan Immunohistokemian peruskurssi Basic Immunohistochemistry 1.0 N. kerran kahdessa vuodessa, kysynnän mukaan Immunologia Immunology Immunotoksikologia Immunotoxicology 2.0 Ilmoitetaan erikseen Implanttien fysiikkaa Physics of Medical Implants 2.0 Infectious Disease Epidemiology 2.0 Every second year, Spring 2005 International Exchange Program 4.0 Summer 2005 Introduction and Methods in Genetic Epidemiology 2.0 Every second year, Spring 2005 Introduction to Medical Anthropology 1.0 Spring 2004 Introduction to Public Health 1.0 Introduction to Epidemiology 1.5 September 2004 Isotooppitekniikka Isotopic Techniques 2.0 Jauhe- ja tablettiteknologia Powder and Tabletting Technology 2.0 Joka toinen vuosi, v Johdatus kvalitatiiviseen tutkimukseen Introduction to Qualitative Social Research 3.0 Johdatus molekulaariseen bioinformatiikkaan Introduction to Molecular Bioinformatics Johdatus rakennegenomiikkaan Introduction to Structural Genomics Jätehuolto-oppi Waste Management 3.0 Kala- ja raputaudit Diseases of Fish and Crayfish 3.0 Lukuvuonna Kasvien biodiversiteetti Diversity of Plants 4.0 Syyslukukaudella Kasvien ekologinen stressifysiologia Ecological Stress Physiology of Plants 3.0 Pyritään järjestämään parittomina vuosina kevätlukukaudella Kasvien ilmansaastevaurioiden solubiologia Cell Biology of Air Pollution Damages in Plants 2.0 Pyritään järjestämään parillisina vuosina syyslukukaudella Kasvivaurioiden rakennetutkimus Ultrastructural Methods for Monitoring Plant Injuries 2.0 Syksy 2005 Kauppatieteiden tutkimusseminaari Research Seminar on Business and Management 3.0 Koko lukuvuosi Keinohedelmöitys- ja alkiotekniikat Artificial Insemination and Embryo Technology 1.5 Kevät 2005 Tieteellinen jatkokoulutus 45

46 Lääketieteellinen tiedekunta Kemiallinen työhygienia II Chemical Occupational Hygiene II 2.0 Kevätlukukausi Kemiallinen ympäristöhygienia Environmental Hygiene and Chemistry 3.0 Kemian workshop Work Shop in Chemistry 1.0 Kliininen hematologia Clinical Hematology 1.5 Marras-joulukuu Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen jatkokoulutusseminaari Seminars on Clinical Physiology and Nuclear Medicine 2.0 Koko lukuvuosi Kliinisen immunologian laboratorioprojektityö Advanced Project Work in Clinical Immunology 4.0 Kliinisen neurofysiologian jatkokoulutusseminaari Postgraduate Seminars on Clinical Neurophysiology 2.0 Koko lukuvuosi Kliinisen patologian jatkokoulutusopintojakso Postgraduate Seminar in Clinical Pathology 2.0 Koko lukuvuosi Kliinisten lääketutkimusten perusteet Basic Knowledge of Clinical Trials 0.5 Kevät 2006 Korva-, nenä- ja kurkkutautien jatkokoulutusseminaari Seminars on Otorhinolaryngology - Head and Neck Surgery 3.0 Koko lukuvuosi Kuvannus ja visualisointiimaging and Visualization 1.0 Ei järjestetä lv Kuvannus ja visualisointi, luentokurssi Imaging and Visualization, lectures only 0.5 Ei järjestetä lv Kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmät Methods of Qualitative Research 3.0 Kevät 2006, joka toinen vuosi Kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmät Methods of Quantitative Research 3.0 Kevät 2005, joka toinen vuosi Käytettävyyden suunnittelu Usability Engineering 3.0 Käytännön bioindikaattorit Practical Bioindicators 2.0 Käänteisongelmat 1 Inverse Problems Käänteisongelmat 2 Inverse Problems Laboratoriohallinto Laboratory Administration 2.0 Tammi-helmikuu vuosittain Laboratorioturvallisuus Safety in Laboratory 1.0 Lastenpsykiatrian tutkijaseminaari Research Seminars on Child Psychiatry 1.0 Koko lukuvuosi Lastentautien ja lastenneurologian tutkijaseminaari Research Seminars on Pediatrics and Child Neurology 1.0 Koko lukuvuosi Lisääntymisfysiologia Reproductive Physiology 2.0 Syksy Opinto-opas

47 Jatkokoulutuksen opintojaksot Lääkeaineen suunnittelu Drug Design 4.0 Syyslukukausi Lääketieteellinen signaalianalyysi Medical Signal Analysis 2.0 Lääketieteellinen ultraäänitekniikka 2 Ultrasound Techniques in Medicine Joka toinen vuosi, kevät 2005 Lääketieteellisen tutkijakoulun seminaarisarja Seminar Series of the Kuopio Doctoral Program of Medical Sciences 1.0 Koko lukuvuosi Lääketieteen informatiikka Informatics of Medicine 1.0 Ilmoitetaan erikseen Lääkkeiden hyvät tuotantotavat Good Manufacturing Practice 1.5 Lääkkeiden tuotekehityksen johdantokurssi Introduction to Pharmaceutical Research and Development 1.5 Meta-analysis 4.0 Spring 2005 MPH-Culture Club 0.5 Maaperäekologia I Soil Ecology I 3.0 Joka toinen vuosi Maaperäekologia II Soil Ecology II 2.0 Syksy 2004 Magneettikuvaus Magnetic Resonance Imaging 2.0 Malliorganismit Model Organisms Malliorganismit, luentokurssi Model Organisms, lectures only Master Class in Social and Health Informatics 2.0 Joka toinen vuosi, kevät 2006 Medical Sociology 3.0 Melu III (melun vaikutusten arviointi) Noise III (Noise Assessment) 2.0 Mikrosirut kirjatentti Mikroarray Book Exam Mikrosirut/Array viikko Microarrays/Array Week Mikrosirut/Array viikko, luentokurssi Microarrays/Array Week, lectures only Modernit synteettiset menetelmät Modern Synthetic Methods 1.5 Kevät 2005 Molekulaarinen lääketiede I Molecular Medicine I Molekulaarinen lääketiede II: päivän polttavat aiheet molekyyli- ja solubiologian tutkimuksessa Molecular Medicine II: Hot Topics in Molecular and Cellular Biology Molekulaarinen lääketiede III: Ravintogenomiikka Molecular Medicine III: Nutrigenomics Molekulaarinen lääketiede III: Ravintogenomiikka, luentokurssi Molecular medicine III: Nutrigenomics, lectures only Molekulaarinen neurofarmakologia Molecular Neuropharmacology, Book Exam Tieteellinen jatkokoulutus 47

48 Lääketieteellinen tiedekunta Molekulaarisen fysiologian/ Peptidisignaloinnin seminaarit Seminars/Journal Club in Molecular Physiology/Peptide Signalling 2.0 Koko lukuvuosi Molekulaarisen lääketieteen seminaarisarja Seminars in Molecular Medicine 2.0 Koko lukuvuosi Molekyylibiologia ja geeniteknologia I Molecular Biology and Gene Technology I 4.0 Kevät 2005 Molekyylibiologia ja geeniteknologia II Molecular Biology and Gene Technology II 5.0 Kevät 2005 Molekyylibiologian ja geeniteknologian luennot I Molecular Biology and Gene Technology Lectures I 1.5 Kevät 2005 Molekyylibiologian ja geeniteknologian luennot II Molecular Biology and Gene Technology Lectures II 2.0 Kevät 2005 Molekyylibiologian sovellukset vesiviljelyssä Applications of Molecular Biology in Aquaculture 3.0 Kevät 2005 Molekyylimallitus Molecular Modelling 2.5 Vuosittain Naistentautien ja synnytysklinikan jatkokoulutusseminaarisarja Postgraduate Seminars on Gynaecology and Obstetrics 1.5 Koko lukuvuosi Neuroimmunology and Brain Inflammation 2.0 Joka toinen vuosi, lukuvuonna Neurologia Neurology 3.0 Koko lukuvuosi Neurotieteiden seminaarisarja Seminar Series of Neuroscience 1.0 Koko lukuvuosi Neurotoksikologia Neurotoxicology 2.0 Järjestetään tarvittaessa NMR-spektroskopia I NMR-Spectroscopy I 1.5 Kevät 2005 NMR-spektroskopia II NMR-Spectroscopy II 2.0 Kevät 2005, tarpeen mukaan NMR-spektroskopiakurssi: perustutkimuksesta kliinisiin sovelluksiin Magnetic Resonance Spectroscopy: from Basic Research to Clinical Applications 2.0 Ei järjestetä lv Nutritional Epidemiology 2.0 Every second year, May 2006 Occupational Epidemiology 2.0 Ohjelmistojen uudistaminen Software Re-Engineering 3.0 Ohjelmistosuunnittelu Software Design 3.0 Onkologian seminaari Seminars in Oncology 2.0 Koko lukuvuosi Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Partial Differential Equations 3.0 Patient s Rights 1.0 Proteiinien rakenteet Protein Structures Proteiinimallitus Protein Modelling 2.0 Vuosittain 48 Opinto-opas

49 Jatkokoulutuksen opintojaksot Proteomiikka Proteomics Proteomiikka, luentokurssi Proteomics, lectures only Psykiatrian tieteellinen jatkokoulutus Postgraduate Seminars on Psychiatry 1.0 Koko lukuvuosi Public Health Issues 4.0 Public Health Journal Club 1.0 Kevätlukukausi Radioekologia Radioecology 2.0 Radiokemia ja -farmasia Radiochemistry and Radiopharmacy Radiologian jatkokoulutusseminaari Postgraduate Seminars on Radiology 2.0 Koko lukuvuosi Radiologian jatkokoulutustilaisuus: terveyskeskusten röntgenpäivät Postgraduate Course in Radiology: Seminar on Radiology in Health Centers 0.5 Joka toinen vuosi, seuraava Radiologian jatkokoulutustilaisuus: verisuonien kuvantamisen ja toimenpideradiologian kurssi Postgraduate Course in Radiology: Vascular Imaging and Interventions 0.5 Joka toinen vuosi lokamarraskuussa, seur. v Radiotoksikologia Radiotoxicology 2.0 Rakenneinformatiikan laboratoriokurssi Structural Informatics Lab Course ja Rakenteisten dokumenttien käsittelykielet Structured-Document Processing Languages 3.0 Rapujen rakenne ja ekologia Morphology, Anatomy and Ecology of Crayfish 0.5 Järjestetään tarvittaessa Ravitsemusepidemiologia Nutritional Epidemiology 4.0 Every 2nd year, next time May 2004 Ravitsemustieteen tutkimusseminaari Postgraduate Seminar on Nutrition Research 2.0 Koko lukuvuosi Research Seminar 4.0 Autumn 2004 Reseptorifarmakologia Receptor Pharmacology 4.0 Syksy 2005 Results and Experiences of Community Intervention Programmes 1.0 Spring 2005 Seminar Series in Neurobiology 1.0 Koko lukuvuosi Signalointimekanismit neurofysiologiassa ja apoptootisissa prosesseissa Signalling in Cell Death and Neurophysiology Siirtoilmiöt Transport Phenomena 3.0 Silmätautien jatkokoulutusseminaari Postgraduate Seminars on Ophthalmology 3.0 Koko lukuvuosi Sisäilmahygienia I Indoor Air Hygiene I 2.0 Syyslukukaudella Sisäilmahygienia 2: ympäristöallergeenit Indoor Air Hygiene 2: Aeroallergens 2.0 Syyslukukaudella Tieteellinen jatkokoulutus 49

50 Lääketieteellinen tiedekunta Sisäilman epäpuhtauksien hallinta ja ilmanvaihto Control of Indoor Air Impurities and Ventilation 3.5 Kevätlukukaudella Sisätautien klinikan tutkimusseminaarisarja Research Seminars of the Dept. of Medicine 1.0 Vuosittain Social Epidemiology 1.5 Spring 2005 Solun säätely -laboratoriotyöt Cell Regulation Laboratory Work Solun säätely, luentokurssi Cell Regulation, Lectures Only 1.5 Sosiaalifarmasian jatkokoulutusseminaari Postgraduate Seminars on Social Pharmacy 2.0 Koko lukuvuosi Sosiaalipolitiikan jatkokoulutusseminaari Postgraduate Seminar on Social Policy 3.0 Koko lukuvuosi Sosiaalipsykologian jatkokoulutusseminaari Postgraduate Seminar on Social Psychology 3.0 Koko lukuvuosi Sosiaalityön jatkokoulutusseminaari Postgraduate Seminars in Social Work 3.0 Koko lukuvuosi Sosiologian jatkokoulutusseminaari Postgraduate Seminar on Sociology 3.0 Koko lukuvuosi Sovellettu entomologia 1 Applied Entomology Syyslukukaudella, joka toinen vuosi Sovellettu entomologia 2 Applied Entomology Syyslukukaudella, joka toinen vuosi Special Issues 3.0 Stereologian kurssi Stereology Course 2.0 Sulautetut järjestelmät Embedded Systems 3.0 Syövän lääke- ja sädehoidon seminaarisarja Seminars on Chemotherapy and Radiotherapy of Cancer 2.0 Koko lukuvuosi Sädehoidon fysiikka 2 Methods and Techniques in Radiotherapy 2.0 Säteilybiologia Radiation Biology 3.0 Säteilyepidemiologia Radiation Epidemiology 2.0 Tekoäly Artificial Intelligence 3.0 Teollinen lääkkeenvalmistus Industrial Manufacturing of Pharmaceuticals 4.0 Terrestrinen saaste-ekologia Terrestrial Pollution Ecology 3.0 Parillisina vuosina kevätlukukaudella Terveyshallinnon, -talouden ja tietohallinnon metodologia Methodology of Health Management Sciences, Health Economics and Information Management in Social and Health Care 4.0 Lukuvuosittain 50 Opinto-opas

51 Jatkokoulutuksen opintojaksot Terveyshallinto- ja terveystaloustieteen lukuseminaari jatko-opiskelijoille Reading Theories of Health Management Sciences and Health Economics for Postgraduate Students 4.0 Lukuvuosittain Terveyshallinto-, terveystaloustieteen ja sosiaalija terveydenhuollon tietohallinnon jatkokoulutusseminaari Postgraduate Seminars in Health Management Sciences, Health Economics and Information Management in Social and Health Care 2.0 Lukuvuosittain Terveystaloustieteen jatkokoulutus Postgraduate Course on Health Economics 2.0 Koko lukuvuosi The Electrical Brain: From Ion Channels to Clinical Neurophysiology 2.0 Ei järjestetä lv Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja apurahahakemuksen laatiminen biotieteissä Writing a Scientific Article and a Grant Application in Biosciences 2.0 October 2004 (in English), maalis-huhtikuu 2005 (suomenkielinen) Tietojärjestelmien analyysi- ja suunnittelumenetelmät Methods in Analysis and Design of Information Systems 3.0 Tietojärjestelmän testaus Testing Software Systems 3.0 Tietokannanhallintajärjestelmät Database Management Systems 3.0 Tietoturva Data Security 3.0 Tobacco Control: Global Aspects in Tobacco Control 1.0 Spring 2005 Tohtoriopiskelijoiden rotaatio Methodological Rotation 4.0 Toiminnallinen genomiikka Functional Genomics Toiminnallinen genomiikka, luentokurssi Functional Genomics, Lectures Only Toksikologian jatkokoulutusseminaarit Postgraduate Seminars in Toxicology 2.0 Toksikologinen riskinarviointi Advanced Course on Toxicological Risk Assesment 8.0 Koko lukuvuosi Toksikopatologia Toxicopathology 3.0 Marraskuu 2004, joka toinen vuosi Toksisuuden molekulaariset makanismit Molecular Mechanisms in Toxicity 2.0 Järjestetään tarvittaessa Tumareseptoriryhmän kirjallisuusseminaarit Literature Seminars of the Nuclear Receptor Group 3.0 Koko lukuvuosi Tutkimusmenetelmät Research Methods 2.0 Tieteellinen jatkokoulutus 51

52 Lääketieteellinen tiedekunta Työterveyden ja ergonomian jatkokoulutusseminaarisarja Postgraduate Seminars in Occupational Health and Ergonomics 1.0 Syksyllä ja keväällä erikseen ilmoitettavina ajankohtina Työtoksikologian täydennys Advanced Occupational Toxicology 2.0 Uudet lääkeaineet Seminar on New Drugs 0.5 Kevät 2005 Valaistus- ja lämpöolosuhteet Lightning and Thermal Conditions 2.0 Vertaileva eläinravitsemus Animal Nutrition 6.0 Lukuvuosi , joka toinen vuosi Vesistövesien tilan ja laadun arviointi Methods for Freshwater Quality Assessment 1.0 Joka toinen vuosi Wireless Physiology Yhteiskuntatieteiden metodologisia kysymyksiä Methodological Questions of Social Sciences 2.0 Yleinen patologia General Pathology 2.5 Vuosittain Ympäristö ja terveys -tutkimusseminaarit Environment and Health Research Seminars 2.5 Koko lukuvuosi Ympäristöfilosofia Environmental Philosophy 1.0 Ilmoitetaan myöhemmin Ympäristöfysiikan erikoiskurssi Special Course in Environmental Physics 1.0 Ympäristömikrobiologia Environmental Microbiology Ympäristömikrobiologia ja -bioteknologia syventävä opetus Advanced Studies in Environmental Microbiology and Biotechnology 2.5 Kevätlukukaudella Ympäristönsuojeluoikeus Legislation of Environmental Protection 2.5 Ympäristötoksikologia Environmental Toxicology 2.0 Kevät 2006 Älykkäät järjestelmät Intelligent Systems Opinto-opas

53 14. Jatko- ja tutkijakoulutusohjelmat Opetusministeriön rahoittamat tutkijankoulutusohjelmat Kuopion yliopistossa /GRADUATE SCHOOL -tutkijakoulut* Kuopion yliopiston lääketieteellinen tutkijakoulu A.I.Virtanen -instituutin tutkijakoulu Sosiaali- ja terveyspolitiikan, hallinnon ja talouden tutkijakoulu Farmasian tutkijakoulu Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu Ympäristöterveyden tutkijakoulu, SYTYKE TULES graduate school * alkaen Kuopion yliopiston lääketieteellinen tutkijakoulu Kuopio Doctoral Program of Medical Sciences, Faculty of Medicine, University of Kuopio Tutkijakoulun tavoitteet Tutkijakoulu keskittyy kroonisten kansantautien molekulaarisen taustan, ehkäisyn ja hoidon tutkimukseen. Tutkijakoulun muodostavat lääketieteellisessä tiedekunnassa, pääosin kliinisessä tutkimusyksikössä ja Meditekniassa toimivat tutkimusryhmät keskeisenä runkonaan neurotieteiden, sisätautien ja kliinisen ravitsemustieteen tutkijaryhmät. Tutkijakoulussamme on opiskelijoita vuonna 2004 yhteensä noin 50. Opetusministeriön rahoittamia tutkijaopiskelijapaikkoja on tällä hetkellä viisi ja jollakin muulla rahoituksella olevia loput 45 paikkaa. Tavoitteena on kouluttaa koulun keskeisissä tutkimusohjelmissa menetelmälliset valmiudet omaavia, moderneja kliinisiä tutkijoita ja erikoistuvia lääkäreitä sekä lääketieteellisesti orientoituneita osaajia lääkekehittely-yritysverkostoon Suomessa sekä tutkijoita koko maahan. Tutkijakoulun johtaja: Professori Hilkka Soininen Tutkijakoulun varajohtaja: Professori Markku Laakso Koordinaattori: FT Pauliina Korhonen Internet: A.I.Virtanen -instituutin (AIVI) tutkijakoulu A.I.Virtanen Institute Graduate School Tutkijakoulun johtajana toimii professori Juhani Jänne (A.I. Virtanen -instituutti, puh ). Opetusministeriön rahoittamia tutkijaopiskelijapaikkoja on vuonna 2004 yhteensä 19, yksi Suomen Akatemian tutkijankoulutusvirka ja muulla tavoin rahoitettuja tutkijakoulupaikkoja yhteensä n. 70. AIVI on yksi Suomen kuudesta biokeskuksesta, jonka eräs keskeinen tehtävä on tutkijakoulutus. Tutkijakoulutus tapahtuu instituutin tutkimuksellisilla painopistealueilla, jotka ovat bioteknologia, erityisesti eläinbioteknologia, molekulaarinen lääketiede, erityisesti geeniterapia ja geeninsiirtoteknologia; neurobiologia, erityisesti keskushermostoon vaikuttavien sairauksien syiden selvittäminen ja uusien tautimallien kehittäminen ja biologinen kuvantaminen sekä solutasolla että yksittäisen koe-eläimen tasolla. AIVI:n jatkokoulutusohjelmassa järjestetään vuosittain sekä omia että osin yhteistyössä muiden tutkijakoulujen kanssa toteutettavia englanninkielisiä opintojaksoja ja seminaareja sekä postgraduaattisymposiumi, jossa jatko-opiskelijat esittelevät tutkimustuloksiaan postereina Tieteellinen jatkokoulutus 53

54 Lääketieteellinen tiedekunta 14.2 Esimerkkejä tutkijankoulutusohjelmista, joissa Kuopion yliopisto toimii yhteistyötahona (koordinointi toisessa yliopistossa) Applied Bioscience - Bioengineering, Food & Nutrition, Environment (HY) Internet: Biocenter Oulun tutkijakoulu (OY) Internet: Biologiset vuorovaikutukset tutkijakoulut (TY) Internet: Drug Discovery Graduate School (TY) Internet: Finnish Graduate School in Musculo-Skeletal Problems (TY) Internet: Finnish Graduate School in Neuroscience (HY) Internet: Funktionaaliset tutkimukset lääketieteessä (TKK) Internet: Lääketieteellinen teknologia ja bioteknologia (TaY) Internet: Lisätietoja: Suomen Akatemia, finbionet/index.htm OPM:n päätös 4-vuotisten tutkijakoulujen käynnistämisestä ja laajentamisesta : Valtakunnalliset jatko- ja tutkijankoulutusohjelmat sekä muut tutkijakoulut Lisätietoa löytyy osoitteesta 54 Opinto-opas

55 15. Yliopiston opintoasioiden osaston ja muiden tiedekuntien jatkokoulutusta koskeva opintoneuvonta ja opiskelijapalvelut Jatkokoulutuksen kannalta keskeiset opintoneuvontapalvelut. Lisätietoja: Opintoasioiden osasto Opintoasioiden osasto hoitaa yleisen opintoneuvonnan, ilmoittautumiset, opiskelijavalinnan, opintotukiasiat, opintosuoritusten kirjaamisen ja todistusten kirjoittamisen sekä ura- ja työelämäpalveluihin liittyvät asiat. Käyntiosoite Savilahdentie 9, Snellmania -rakennus, 1. krs. Postiosoite PL 1627, Kuopio Puh. opintoasiat: (017) , , , , , opintotukiasiat: (017) ja urapalvelut (017) , Faksi (017) Sähköposti Internet Aukioloajat ma, ti, pe klo ke suljettu to klo Osaston kansliassa palvelevat: Osaston johtaja Hannu Berlin puh. (017) , s-posti: huone 1078/1 - yliopiston opetussuunnitelmien ja lukujärjestysten laadinnan yleinen koordinointi, erityisesti yleisten opintojaksojen osalta - koulutusohjelmien opetussuunnitelmien kehittämishankkeissa konsultointi sekä yliopiston opetuksen arvioinnin ja kehittämisen koordinointi - yliopiston opiskelijavalinnan yleinen koordinointi - yliopiston opetuksen ja oppimisen arviointityön koordinointi yhteistyössä opetuksesta vastaavan vararehtorin ja oppimiskeskuksen johtajan kanssa - opintoasioiden osaston johtajan tehtävät Opiskelijapalvelun päällikkö Tuija Pasanen puh. (017) , s-posti: Tuija.Pasanen@uku.fi, huone 1078/2 - yliopiston opiskelijavalinta-asioiden koordinointi - yliopiston HAREK-vastuuhenkilö opintoasioissa (valtakunnallinen hakija- ja opinto-oikeusrekisteri) - tiedekuntien yleisen tieteellisen jatkokulutuksen koordinointi ja yleisen jatkokoulutuksen tuntiopetusmäärärahajaon valmistelu - yliopiston opetussuunnitelmien päivityksen koordinointi ja koulutus, opinto-oppaiden laadinnan koordinointi - osaston www- ja opintoasioiden tiedotus, osaston laatupäällikön tehtävät - yliopiston opiskelijarekrytoinnin koordinointi - kaikkien tiedekuntien yleinen opintoneuvonta - opintoasioiden osaston varajohtajan tehtävät Tieteellinen jatkokoulutus 55

56 Lääketieteellinen tiedekunta Suunnittelija Hanna Turkki puh. (017) , s-posti: huone 1072/2 - yliopistojen joustavan sivuaineoikeuden (JOO) Kuopion yliopiston koordinaattori - opintoasioiden osaston rekisterisihteeri (otto) - valtakunnallisen hakija- ja opinto-oikeusrekisterin (HAREK) yliopiston vastuuhenkilön varahenkilö - avustavat tehtävät opiskelijavalinta-asioissa - yliopiston opetussuunnitelmien koordinoinnissa avustaminen - avustavat tehtävät osaston viestinnän suunnittelussa ja web-sivujen päivityksessä - yleinen opintoneuvonta ja asiakaspalvelutehtävissä avustaminen tarvittaessa Opintoasioiden osaston kanslia (opintoasiat): Osastosihteeri Sylvi Heikkinen puh. (017) , s-posti: Sylvi.Heikkinen@uku.fi, huone 1078/3 - perus- ja jatkotutkintotodistusten laatiminen lääketieteessä, kauppatieteissä, terveystieteissä ja yhteiskuntatieteissä ja suoritettujen tutkintojen tallentaminen - opintosuoritusten tallentaminen ja opintosuoritusrekisteriotteiden antaminen - opiskelutodistusten antaminen, ilmoittautumisten vastaanotto ja rekisteröinti sekä muu opintoasioiden osaston yleinen asiakaspalvelu Osastosihteeri Tiina Valjakka puh. (017) ; s-posti: Tiina.Valjakka@uku.fi, huone 1078/4 - perus- ja jatkotutkintotodistusten laatiminen farmasiassa ja luonnontieteissä ja suoritettujen tutkintojen tallentaminen - opintosuoritusten tallentaminen ja opintosuoritusrekisteriotteiden antaminen - opiskelutodistusten antaminen, ilmoittautumisten vastaanotto ja rekisteröinti sekä muu opintoasioiden osaston yleinen asiakaspalvelu Osastosihteeri Maija Vuorela puh. (017) , s-posti: Maija.Vuorela@uku.fi, huone 1078/5 - osaston yleinen asiakaspalvelu mm. opintorekisteriotteiden ja opiskelutodistusten antaminen, ilmoittautumisten vastaanotto ja rekisteröinti, valintamateriaalipyyntöihin vastaaminen jne. Opintotukitoimisto Opintotukisihteeri Anne Kokkonen (virkavapaalla saakka), sijaisena Rauni Tuomela puh. (017) , s-posti: rauni.tuomela@uku.fi, huone pääasiassa opintotukihakemusten vastaanotto, käsittely, päätöksenteko ja em. liittyvä neuvonta - säännönmukaisten opintojen etenemisen valvonta sekä muu opintotuen valvonta Opintotukisihteeri Ulla Pitkänen puh. (017) , s-posti: Ulla.Pitkanen@uku.fi, huone pääasiassa opintotukihakemusten vastaanotto, käsittely, päätöksenteko ja em. liittyvä neuvonta - säännönmukaisten opintojen etenemisen valvonta sekä muu opintotuen valvonta - opintotukilautakunnan sihteerin tehtävät 56 Opinto-opas

57 15.2 Yliopiston muiden tiedekuntien jatkokoulutusasioissa palvelevat: Farmaseuttinen tiedekunta Opintoasiainpäällikkö Riitta Koistinen, puh. (017) , s-posti: Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta Hallintopäällikkö Raili Rytöluoto-Kärkkäinen puh. (017) , s-posti: Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Hallintopäällikkö Anna Maija Gynther puh. (017) , s-posti: Muu neuvonta Kielikeskus Kielikeskuksen johtaja Antti Hilden, puh Tieteellinen jatkokoulutus 57

58 Kuopion yliopisto Seminaari- ja luentosalit: Canthia Snellmania Teknia Melania Microteknia Centek Mediteknia L1 SL TTA S30 MTA E14 MET L2 L S31 E15 L3 L MT1 E16 L MT2 E17 S MT3 E24 S4 S MT4 E25 S5 S MT5 E26 S6 S MT6 E27 S7 S24 S8 219 S9 S S10 S S11 S28 S12 S S