Lääketieteellinen tiedekunta. Tieteellinen jatkokoulutus Opetussuunnitelmat

Transkriptio

1 Lääketieteellinen tiedekunta Tieteellinen jatkokoulutus Opetussuunnitelmat

2 Postiosoite Puhelin Faksi Kuopion yliopisto PL 1627, Kuopio (017) * (vaihde) Lääketieteellinen tiedekunta (017) , Opintoasioiden osasto (017) , , , , , , (017) (Lääketieteellinen tiedekunta) (017) (opintoasioiden osasto) Sähköposti Internet /opiskelu /opiskelu/jatko-opinnot.shtml Toimitus: Alakohtaiset ja yleiset tekstit koulutuspäällikkö Mervi Silaste opiskelijapalvelun päällikkö Tuija Pasanen tutkimuskoordinaattori Anu Liikanen Taitto Sanna Mattinen Painopaikka Kopijyvä 2006 ISSN

3 Sisällys Lukijalle 5 1 Jatkokoulutukseen liittyvä neuvonta ja hallinto Neuvonta Hallinto 6 2 Jatko-opintoihin liittyvät käytännön asiat Ennen opinto-oikeuden hakemista Opinto-oikeuden haku ja väitöskirja- tai lisensiaattitutkimuksen rekisteröiminen Opinto-oikeus Ilmoittautuminen tieteelliseen jatkokoulutukseen Jatkotutkinnon pääaine ja erityinen tutkimusala Ohjaajat ja heidän tehtävänsä Tutkimussuunnitelma Eettinen lupa Lääketieteellinen tutkimus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Koe-eläinten käyttöön liittyvät ohjeet ja määräykset Yliopistoon ilmoittautuminen ja vuosittainen raportointi Ylioppilaskunnan jäsenyys Henkilökohtainen jatkokoulutusohjelma Tutkintotodistuksen hakeminen 13 3 Tohtorin ja lisensiaatin tutkinnot Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet Tohtorin tutkinnon suorittaminen Lääketieteen tohtorin tutkinto Filosofi an tohtorin tutkinto Terveystieteiden tohtorin tutkinto Lisensiaatin tutkinnon suorittaminen Filosofi an lisensiaatin tutkinto Terveystieteiden lisensiaatin tutkinto Opintojen mitoitus 16 4 Henkilökohtainen jatkokoulutusohjelma Yleinen jatkokoulutus Tutkimusalakohtainen jatkokoulutus Henkilökohtaisen jatkokoulutusohjelman hyväksyminen Opintosuoritusten kirjaaminen opintorekisteriin 20 5 Väitöskirjaa koskevat määräykset Mitä väitöskirjalta vaaditaan Väitöskirjan muoto Osajulkaisuväitöskirja Monografi aväitöskirja Väitöskirjatyön ohjaajat Väitöskirjan rekisteröinti 22 6 Väitöskirjan käsittely tiedekunnassa Väittelyluvan hakeminen ja esitys esitarkastajista 22

4 6.2 Esitarkastajien määrääminen ja esitarkastus Väittelyluvan myöntäminen ja valvojan sekä vastaväittäjän/ vastaväittäjien nimeäminen Väitöskirjan hyväksyminen Väitöskirjatyöhön liittyviä yleisiä ohjeita 25 7 Väitöskirjan julkaisemiseen liittyviä käytännön asioita Väitöskirjan julkaiseminen Julkaisemisprosessi Lääketieteellisen tiedekunnan ja A. I. Virtanen -instituutin sarjat Elektroniset väitöskirjat Väitöskirjan painatus 27 8 Väitöstilaisuus Ennen väitöstilaisuutta Tarkastuksen julkisuus Väitöstilaisuus Vastaväittäjän lausunto ja väitöskirjan arvostelu 31 9 Lisensiaattitutkimus Mitä lisensiaatintutkimukselta vaaditaan Lisensiaatintutkielman käsittely tiedekunnassa Tarkastajien määrääminen ja tarkastus Lisensiaattitutkimuksen/lisensiaatintutkielman hyväksyminen Apurahoja/avustuksia tieteelliseen jatkokoulutukseen liittyviin kustannuksiin Jatkokoulutuksen opintojaksot Yleinen tieteellinen jatkokoulutus Tieteenalakohtaiset seminaarit ja jatkokoulutusopintojaksot Jatko- ja tutkijakoulutusohjelmat Opetusministeriön rahoittamat tutkijankoulutusohjelmat Esimerkkejä tutkijankoulutusohjelmista, joissa Kuopion yliopisto toimii yhteistyötahona (koordinointi toisessa yliopistossa) Valtakunnalliset jatko- ja tutkijankoulutusohjelmat sekä muut tutkijakoulut Opintoneuvonta ja opiskelupalvelut Opintoasioiden osasto Yliopiston muiden tiedekuntien jatkokoulutusasioissa palvelevat Muu neuvonta 54 Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Yhteenveto tohtorin tutkinnon suorittamiseen liittyvistä vaiheista aikajärjestyksessä Lääketieteen/fi losofi an/terveystieteiden tohtorin/terveystieteiden lisensiaatin tutkintojen pääaineet Ohjaajan tehtävä ja velvollisuudet Täydentäviä julkaisuohjeita Yliopistoalueen ja rakennusten kartat

5 Lukijalle Tämä opas on tarkoitettu lääketieteellisessä tiedekunnassa tieteellisiä jatkotutkintoja suorittaville opiskelijoille. Oppaaseen on koottu ne asetukset, tiedekunnan omat säädökset ja menettelytapaohjeet, jotka koskevat lääketieteen ja fi losofi an tohtorin sekä terveystieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja suorittavia. Jatkotutkintoja ja väitöskirjoja koskevat määräykset on valmisteltu jatkokoulutustoimikunnassa ja hyväksytty lääketieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa. Tämän oppaan sisältämät ohjeet ovat voimassa syyslukukauden 2006 alusta lähtien ja koskevat kaikkia tiedekunnan jatkokoulutettavia. Opiskelijalle aiemmin tehdyt päätökset ovat voimassa. Uudistetut ohjeet koskevat kaikkia niitä päätöksiä, jotka tehdään elokuusta 2006 lähtien. Mikäli jatkotutkintoja koskeviin määräyksiin tulee tämän oppaan voimassaoloaikana oleellisia muutoksia, niistä tiedotetaan erikseen mm. tiedekunnan www-sivuilla osoitteessa // /laake/tieteellinen.htm Lisäksi on hyvä seurata laitosten/klinikoiden ilmoitustauluja, www-sivuja ja yliopiston tiedotuslehteä, joissa ilmoitetaan ajankohtaisista koulutusasioista. Kuopiossa, kesäkuussa 2006 Mervi Silaste Koulutuspäällikkö

6 Lääketieteellinen tiedekunta 1 Jatkokoulutukseen liittyvä neuvonta ja hallinto 1.1 Neuvonta Tässä oppaassa on tietoa tieteellisestä jatkokoulutuksesta. Oppaan lisäksi tietoa saa esimerkiksi väitöskirjatyön/lisensiaattityön ohjaajilta, ao. oppiaineen vastuuhenkilöltä, tiedekunnan koulutuspäälliköltä sekä www-sivuilta osoitteista: /laake/tieteellinen.shtml tai /opiskelu/jatko-opinnot.shtml Erityisesti jatko-opintoihin liittyvissä käytännön asioissa sekä väitöskirjan hallinnointiin liittyvissä kysymyksissä jatko-opiskelija voi kääntyä tiedekunnan koulutuspäällikön Mervi Silasteen puoleen; puhelinnumero (017) , sähköpostiosoite: mervi.silaste@uku.fi sekä postiosoite: Kuopion yliopisto, lääketieteellisen tiedekunnan kanslia, PL 1627, Kuopio. 1.2 Hallinto Tiedekuntaneuvoston tehtävänä jatko-opintoasioissa on: 1. määrätä väitöskirjojen esitarkastajat ja lähettää väitöskirjat esitarkastukseen (oppiaineiden vastuuhenkilön esitys ja jatkokoulutustoimikunnan puolto) 2. myöntää väittelylupa väitöskirjoille 3. määrätä vastaväittäjät ja väitöstilaisuuden valvojat (oppiaineiden vastuuhenkilöiden esityksestä) 4. hyväksyä väitöskirjat 5. määrätä lisensiaattityön tarkastajat (oppiaineiden vastuuhenkilön esitys ja jatkokoulutustoimikunnan puolto) ja hyväksyä lisensiaattityöt 6. hyväksyä tiedekuntakohtaiset jatkokoulutuksen opetussuunnitelmat, johon sisältyy tarkemmat jatkokoulutusmääräykset ja vuosittainen opetusohjelma 7. käsitellä muita tieteelliseen jatkokoulutukseen liittyviä kysymyksiä 8. hyväksyä jatkotutkintojen todistuslomakkeet Tiedekunnan dekaani: 1. myöntää opiskelijalle jatko-opinto-oikeuden jatkokoulutustoimikunnan esityksestä 2. hyväksyy suoritetut tutkinnot ja myöntää oppiarvot. Tiedekunnan oma jatkokoulutustoimikunta Tiedekunnalla on oma tieteellinen jatkokoulutustoimikunta. Se kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa käsittelemään jatkokoulutukseen liittyviä asioita. Jatkokoulutustoimikunnan kokoonpano on 20 jäsentä (10 varsinaista ja 10 varajäsentä), joista kaksi (1+1) on jatko-opiskelijaa. Toimikunnan puheenjohtajana toimii professori Hannu Mykkänen ja sihteerinä koulutuspäällikkö Mervi Silaste. Kaikki jatkokoulutustoimikunnan käsiteltäväksi tulevat asiakirjat tarvittavine liitteineen tulee toimittaa toimikunnan sihteerille viimeistään kahta viikkoa ennen sitä jatkokoulutustoimikunnan kokousta, jossa asia on tarkoitus käsitellä. Toimikunnan kokoonpano ja kokousajat on nähtävillä tiedekunnan www-sivuilla. Jatkokoulutustoimikunnan tehtävänä on mm: 1 valmistella jatkotutkintoihin liittyviä asioita tiedekuntaneuvoston käsiteltäväksi 2. käsitellä opinto-oikeushakemukset ja väitöskirja- ja lisensiaattitutkimusten rekisteröimiset (tutkimussuunnitelman hyväksyminen ja ohjaajien nimeäminen) 6 KUOPION YLIOPISTO

7 Tieteellinen jatkokoulutus 3. hyväksyä esitykset henkilökohtaisiksi jatkokoulutusohjelmiksi 4. esittää tiedekuntaneuvostolle väitöskirjatyön lähettämistä esitarkastukseen 5. esittää tiedekuntaneuvostolle väitöskirjatyön esitarkastajia (oppiaineen vastuuhenkilön esityksestä) 6. esittää tiedekuntaneuvostolle lisensiaattityön lähettämistä tarkastukseen ja esittää lisensiaattityön tarkastajia (oppiaineen vastuuhenkilön esityksestä) 7. huolehtia jatkokoulutettavien oikeusturvakysymyksistä 8. käsitellä muita tieteelliseen jatkokoulutukseen liittyviä kysymyksiä Yliopiston jatkokoulutus- ja tutkijakoulutoimikunta on kaikkien tiedekuntien yhteinen toimikunta, joka mm: 1. määrittelee yliopistossa annettavan tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet 2. suunnittelee jatkokoulutuksen muotoja ja toteuttamistapoja 3. vastaa yhdessä opintoasioiden osaston kanssa yleiseen jatkokoulutukseen kuuluvien opintojaksojen ja koulutustilaisuuksien suunnittelusta 4. vastaa lukuvuoden opetussuunnitelman ja lukujärjestysten laadinnasta jatkokoulutuksen osalta Yliopiston hallitus: 1. hyväksyy tutkintosääntöjen yhteydessä jatkotutkintoja koskevat yleismääräykset 2. hyväksyy yleisen tieteellisen jatkokoulutuksen opetussuunnitelman 2 Jatko-opintoihin liittyvät käytännön asiat Lääketieteellisen tiedekunnan tieteellisen jatkokoulutuksen uudet ohjeet ja käytännöt tulivat voimaan Niitä jatko-opiskelijoita, joille opinto-oikeus on myönnetty ennen vuoden 2002 syksyä, eikoske kohta 2.2.1, vaan he noudattavat aiemman käytännön mukaisesti kohdan ohjeita. 2.1 Ennen opinto-oikeuden hakemista Ennen jatko-opinto-oikeuden hakemista jatko-opiskelijaksi haluavan tulee neuvotella ao. oppiaineen vastuuhenkilön kanssa mahdollisuudesta suorittaa jatko-opintoja ao. pääaineessa, tutkimusaiheesta ja ohjaajista. Tämän jälkeen opiskelija neuvottelee ohjaajiksi lupautuvien kanssa tarkemmasta tutkimusaiheesta, tutkimusmenetelmistä, muista vastaavista tutkimustyötä koskevista seikoista sekä alustavasti myös teoreettisista jatko-opinnoista. 2.2 Opinto-oikeuden haku ja väitöskirja- tai lisensiaattitutkimuksen rekisteröiminen Jatko-opiskelijaksi hakemiselle ei ole määrätty hakuaikaa. Oikeutta harjoittaa tieteellisiä jatko-opintoja Kuopion yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa haetaan tiedekunnalta lomakkeella, joka löytyy tiedekunnan www-sivuilta osoitteesta: /laake/lomakkeet/jtko_hakemus.doc. Lomakkeeseen opiskelijan tulee mm. merkitä suorittamansa perustutkinto, jatko-opintojen pääaine ja mahdollinen erityinen tutkimusala. Hakemukseen tulee liittää oikeaksi todistettu jäljennös perustutkintotodistuksesta. Opinto-oikeushakemukset käsitellään tiedekunnan jatkokoulutustoimikunnassa. Opinto-oikeuden myöntää dekaani jatkokoulutustoimikunnan esityksestä. OPINTO-OPAS

8 Lääketieteellinen tiedekunta Väitöskirja- tai lisensiaattitutkimuksen rekisteröiminen tapahtuu samalla lomakkeella jatko-opintooikeuden haun kanssa. Rekisteröimisessä opiskelija esittää ohjaajia sekä tutkimussuunnitelman hyväksyttäväksi. Lomakkeeseen tulee liittää ohjaajien hyväksymä tutkimussuunnitelma sekä kopio(t) eettisen toimikunnan lausunnosta tai eläinkoeluvasta. Rekisteröimisen käsittelee jatkokoulutustoimikunta yhtä aikaa opinto-oikeuden haun kanssa. Päätös opinto-oikeuden myönnöstä ja väitöskirja- tai lisensiaattitutkimuksen rekisteröimisestä lähetetään opiskelijalle. Päätös lähetetään tiedoksi ao. oppiaineen vastuuhenkilölle, ohjaajille ja opintoasioiden osastoon. Jatko-opinto-oikeutta koskevaan päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Kuopion hallinto-oikeuteen (Kuopion yliopiston hallintojohtosääntö 67, hallintomenettelylaki 586/96). Epäselvissä tapauksissa tiedekunnan dekaani voi viedä asian tiedekuntaneuvoston päätettäväksi Opinto-oikeus Kelpoinen suorittamaan tieteellistä jatkotutkintoa on henkilö (L 715/2004), 1. joka on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon 2. ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin tai, 3. jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Jatko-opiskeluoikeushakemukset, joissa jatkokoulutusvalmius/kelpoisuus on erikseen todettava (mahdolliset määriteltävät lisäopinnot): 1. Jatko-opinto-oikeushakemukset alemmasta korkeakoulututkinnosta suoraan filosofian tohtoriksi (vaadittavat täydentävät opinnot) Jatko-opinto-oikeus voidaan perustelluista syistä myöntää alemman korkeakoulututkinnon pohjalta. Opiskelijan tulee suorittaa täydennysopintoina alan syventävät opinnot mukaan lukien syventävien opintojen pro gradu tutkielma (tai vastaava työ) siten, että täydennysopintojen yleislaajuus on yhteensä noin 60 opintopistettä. Näiltä täydennysopintoja ei voida sisällyttää hakijan henkilökohtaiseen jatkokoulutusohjelmaan, mutta ne eivät estä jatko-opintojen suorittamista. Opinto-oikeuden myönnön käsittelee jatkokoulutustoimikunta ja lopullisen päätöksen asiasta tekee dekaani. Oppiaineen vastuuhenkilön tulee opiskelijan opinto-oikeushakemusta puoltaessaan määrittää myös täydentävät opinnot. 2. Jatko-opinto-oikeutta haetaan muulla kuin peruskoulutuksen päävastuisella tieteenalalla Mikäli henkilö hakee oikeutta jatkaa opintoja jollain muulla kuin peruskoulutuksensa päävastuisella tieteenalalla, eivätkä hänen lisäopintonsa ole tuottaneet hänelle anomansa alan yleistä jatkokoulutusvalmiutta, hakemus käsitellään tiedekunnassa erillistapauksena menetellen pääsääntöisesti seuraavasti: Oppiaineen vastuuhenkilön tulee puoltaessaan opinto-oikeushakemusta arvioida, onko hakijalla riittävät tiedot ja valmiudet haettuun jatkokoulutusoikeuteen. Mikäli hakijan tiedot alan joiltakin oleelliselta osa-alueelta ovat puutteelliset (so. alan jatkokoulutusvalmiutta ei muodostu) määritellään ne lisäopinnot, jotka suorittamalla hakija saavuttaa haetun jatkokoulutusvalmiuden. Määritellyt lisäopinnot tulee suorittaa ennen jatkotutkinnon suorittamista, mutta ne eivät estä jatkokoulutusoikeuden myöntämistä ja jatkokoulutusopintojen harjoittamista. Lisäopintoja 8 KUOPION YLIOPISTO

9 Tieteellinen jatkokoulutus ei kuitenkaan voi sisällyttää henkilökohtaiseen jatkokoulutusohjelmaan. Tiedekunta suosittelee, että nämä lisäopinnot suoritetaan pääsääntöisesti ennen jatko-opintojen aloittamista. 3. Lääketieteen ensimmäisten vuosikurssien opiskelijat Lääketieteen ensimmäisten vuosikurssien opiskelijoiden hakiessa jatko-opiskeluoikeutta, oppiaineen vastuuhenkilön tulee aina arvioida ja antaa lausuntonsa opiskelijan jatkokoulutusvalmiudesta ja -kelpoisuudesta (haetulla pääaineen alalla). 4. Muut lisäselvitystä vaativat tapaukset Muissa lisäselvityksiä vaativissa tapauksissa (esim. ulkomaalaiset, monitieteisen, suomalaisista tutkinnoista poikkeavan tutkinnon suorittaneet) tulisi oppiaineen vastuuhenkilön/lausunnon antajien esittää lausunnossaan aina arvio suoritetuista perusopinnoista ja antaa lausunto siitä, miten aiemmat opinnot soveltuvat/tukevat haetun pääaineen/tutkimusalan jatko-opintoja. Oppiaineen vastuuhenkilön tulee lausunnossaan kiinnittää huomiota mm. seuraaviin seikkoihin: Hakijan perustutkintoon kuuluvia hakemuksessa esitettyjä muita opintosuorituksia tulee verrata anotun alan peruskoulutuksen sisältöön ja pyrkiä lausunnossa selvittämään ko. opintojen vastaavuus. Mikäli lausunnon antaja katsoo anotun alan peruskoulutuksen tietyn oleellisen osa-alueen tiedot puutteellisiksi, hänen tulee lausunnossaan määritellä tarkasti, mitä lisäopintoja hakijalta tulee edellyttää. Määritellessään lisäopintoja lausunnon antajan tulee kuitenkin ottaa huomioon hakijan anomuksessaan ilmoittama jatkotutkinnon aiottu tutkimusala ja lisäopintojen merkittävyys ko. tutkimusalan ja hakijan mahdollisesti esittämän tutkimustyön aihepiirin Jatkokoulutustoimikunta käsittelee opiskelijan jatko-opinto-oikeushakemuksen yhteydessä myös oppiaineen vastuuhenkilön määrittämät täydentävät opinnot tai lisäopinnot. Kun hakijalla on todettu olevan riittävät tiedot ja valmiudet ko. alalle, merkitsee se samalla, että hakija on oikeutettu suorittamaan jatkotutkintoihin tutkimustyön lisäksi kuuluvat muut opinnot siinä laajuudessa ja sillä tavalla kuin tutkintosäännöissä on määrätty Ilmoittautuminen tieteelliseen jatkokoulutukseen Niiden jatko-opiskelijoiden, joille jatko-opinto-oikeus on myönnetty ennen , tulee tehdä ilmoittautuminen tieteelliseen jatkokoulutukseen (nykyisin kutsutaan väitöskirja- tai lisensiaattitutkimuksen rekisteröimiseksi). Lomake löytyy tiedekunnan www-sivuilta, osoitteesta fi /laake/lomakkeet/jtko_ilmoittautuminen.htm. Ilmoittautumisessa tieteelliseen jatkokoulutukseen, opiskelija esittää ohjaajia sekä tutkimussuunnitelman hyväksyttäväksi. Ohjaajiksi esitettävistä henkilöistä tulee lomakkeeseen laittaa selvästi nimet, oppiarvot ja osoitteet sekä pyytää heidän allekirjoituksensa. Mikäli oppaineen vastuuhenkilöä ei esitetä ohjaajaksi, tulee hänen antaa lomakkeeseen lausunto tutkimushankkeesta. Lomakkeeseen tulee liittää tutkimussuunnitelma sekä kopio(t) eettisen toimikunnan lausunnosta tai eläinkoeluvasta. Ilmoittautumisen tieteelliseen jatkokoulutukseen käsittelee jatkokoulutustoimikunta. Päätös ilmoittautumisen hyväksymisestä (ohjaajien nimeämisestä ja tutkimussuunnitelman hyväksymisestä) lähetetään opiskelijalle, ohjaajille ja opintoasioiden osastoon Jatkotutkinnon pääaine ja erityinen tutkimusala Tieteellisen jatkokoulutuksen ohjeiden ja sääntöjen uudistamisen yhteydessä jatkotutkintojen pääaineita vähennettiin ja samalla otettiin käyttöön erityiset tutkimusalat. Pääaineet ja esimerkkejä eri- OPINTO-OPAS

10 Lääketieteellinen tiedekunta tyisistä tutkimusaloista on lueteltu liitteessä 2. Uusia erityisiä tutkimusaloja voidaan määrittää tarpeen tullen oppiaineen vastuuhenkilön esityksestä. Opiskelijan tulee opinto-oikeuden haun yhteydessä ilmoittaa jatko-opintojen pääaine. Erityinen tutkimusala on mahdollista ilmoittaa, mutta se ei ole pakollinen Ohjaajat ja heidät tehtävänsä Ohjaajia tulee olla kaksi tai useampi. Ohjaajista ainakin yhden tulee olla Kuopion yliopiston professori tai dosentti. Ohjaajan tehtävät on listattu liitteeseen 3. Ohjattavan tulee omasta puolestaan sitoutua työhön ja sen tavoitteisiin Tutkimussuunnitelma Lääketieteellisessä tiedekunnassa pyritään tekemään tieteellisesti tasokkaita väitöskirjatutkimuksia. Tavoitteen toteuttaminen edellyttää huolellista suunnittelua väitöskirjan tekijältä itseltään sekä hänen ohjaajiltaan. Väitöskirjatyön rekisteröinnin yhteydessä esitetään tutkimussuunnitelma, jonka pituus tulisi olla 3-4 sivua. Tutkimussuunnitelma tulee laatia suomen-, ruotsin- tai englanninkielellä. Suunnitelman tulee olla työn ohjaajien hyväksymä. Tutkimussuunnitelma on laadittava niin, että se koskee koko väitöskirjatyötä. Jos väitöskirjan aihe, aineisto tai julkaisutapa muuttuvat oleellisesti, on laadittava uusi suunnitelma, joka on esitettävä jatkokoulutustoimikunnalle hyväksyttäväksi. Tutkimussuunnitelma sisältää seuraavat tiedot: 1 Väitöskirjan tekijän nimi ja osoitetiedot 2 Tutkimuksen nimi Tutkimuksen nimi suomeksi ja englanniksi. 3 Tutkimuksen tausta ja tutkimusongelmat Sisältää lyhyen tiivistelmän tutkimuksen taustasta oleellisine kirjallisuusviitteineen. Selvitettävä erityisesti, mitä asiasta ei vielä tiedetä ja miksi tutkimus on tarpeellinen. 4 Tutkimuksen tavoitteet Tavoitteet on rajattava ja esitettävä selvästi. 5 Aineisto ja menetelmät Sisältää mm. yleiskuvauksen käytetyistä koehenkilöistä, koe-eläimistä, menetelmistä, tilastoista ja koejärjestelyistä aineistot tulee kuvata riittävän tarkasti menetelmät, perustelu menetelmien valinnalle kuvaus tilastollisesta käsittelystä (tilastolliset menetelmät, satunnaistaminen, luotettavuus, ryhmien koot jne.) eettiset näkökulmat (tarvitaanko eettisen toimikunnan lausunto/eläinkoelupa) 10 KUOPION YLIOPISTO

11 Tieteellinen jatkokoulutus 6 Tutkimuksen aikataulu Kuvataan tutkimuksen eri vaiheiden/osatöiden aikataulu ja julkaisusuunnitelma 7 Kirjallisuusviitteet Alan keskeiset kirjallisuusviitteet väitöskirjaohjeiden mukaisesti. 8 Tutkimushankkeeseen osallistuvien henkilöiden sekä laitosten nimet 9 Ohjaajien allekirjoitus Ohjaajien tulee allekirjoituksellaan varmistaa hyväksyneensä tutkimussuunnitelman Eettinen lupa Mikäli lääketieteellinen tutkimus kohdistuu ihmiseen, tulee ilmoittautumiseen liittää eettisen toimikunnan lausunto. Alkio- ja sikiötutkimuksista on säädetty erikseen. Potilaiden turvallisuuden ja muiden eettisten kysymysten valvomiseksi Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriin on nimetty eettinen toimikunta. Eettisen toimikunnan nimeäminen perustuu lakiin lääketieteellisestä tutkimuksesta (nro 488/1999). Toimikunta antaa lausunnot paitsi yliopistossa ja sairaalassa tehtävistä myös yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan ulkopuolella tehtävistä tutkimuksista (avohoito, pienemmät sairaalat, joissa ei omaa eettistä toimikuntaa). Eettisen toimikunnan kokoonpano on mainittu yliopiston yleisoppaassa. Puheenjohtajana toimii professori Tuula Pirttilä (KYS, neurologian klinikka, puh , Tuula.Pirttila@kuh.fi ). Toimikunnan sähköpostiosoite on Tutkimusee ttinentoimikunta@kuh.fi. Lausuntohakemukset tulee toimittaa tutkimuseettisen toimikunnan toimistoon: KYS, Rak. 2 G. Hakemuslomake ja ohjeita internetistä Eettiselle toimikunnalle tulee lausuntoa varten jättää kaikista ihmiseen kohdistuvista tutkimuksista selvitys, josta ilmenee: 1. Tutkimuksen tarkoitus 2. Kenelle ja millä menetelmillä tutkimus suoritetaan 3. Tutkimuksesta saatavan tuloksen oletettava merkitys 4. Tutkijan arvio tutkimukseen liittyvistä riskeistä ja tutkimuksen eettisestä oikeutuksesta. Myös tutkimuksen rahoittajat saattavat vaatia apuraha-anomuksiin liitettäväksi eettisen toimikunnan lausunnon (mm. Suomen Akatemia) Lääketieteellinen tutkimus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Lääketieteellinen tutkimus kuuluu kiinteästi yliopistollisten sairaaloiden toimenkuvaan. Tutkimuksella on useita tavoitteita. Se liittyy uusien tutkimus- ja hoitomenetelmien kehittämiseen, sairauksien ehkäisyyn, uuden biolääketieteellisen tiedon tuottamiseen, erilaisten tutkimus ja hoitomenetelmien kustannus- ja vaikuttavuusarviointeihin ja myös kliinisen työn laadun arviointiin ja ylläpitoon sekä kehittämiseen. Lääketieteellinen tutkimus kuuluu kiinteästi myös lääkäreiden ja muun terveydenhuollon henkilöstön tieteelliseen jatkokoulutukseen. Lääketieteen tutkimus on viime vuosina Kuopion yliopistollisessa sairaalassa kehittynyt sekä laadullisesti että määrällisesti myönteisesti. Lääketieteellinen tutkimus on terveydenhuoltolaitoksissa luvanvaraista toimintaa ja sitä säätelevät sekä laki että asetukset. Lääketieteellisellä tutkimuksella tarkoitetaan tutkimusta, jossa puututaan ihmisen tai ihmisen OPINTO-OPAS

12 Lääketieteellinen tiedekunta alkion tai sikiön koskemattomuuteen ja jonka tarkoituksena on lisätä tietoa sairauksien syistä, oireista, diagnostiikasta, hoidosta, ehkäisystä tai tautien olemuksesta yleensä. Ihmisiin kohdistuvalle tutkimukselle on aina haettava eettisen toimikunnan lupa Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriin nimetyltä eettiseltä toimikunnalta. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tehtävä tutkimustyö on enenevässä määrin usean eri yksikön yhteistyötä, ja se kohdistuu keskeisiin kansansairauksiin. Vahvoja tutkimusalueita Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ovat mm. aikuistyypin diabetes, lihavuus, osteoporoosi ja muut tuki- ja liikuntaelinsairaudet, Alzheimerin tauti ja muut muistihäiriöt sekä aivoverisuonisairaudet, kuvantamistutkimukset ja laaja-alainen kliininen tutkimus eri klinikoissa. Tutkimusyhteistyötä tehdään Kuopion yliopiston eri laitosten ja A.I.Virtanen -instituutin kanssa. Kun jatko-opiskelija aikoo käynnistää tutkimuksen, jota tehdään Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tai joka kohdistuu sairaalassa hoidettuihin potilaisiin, tulee hänen ensiksi ottaa yhteys asianomaisen tulosyksikön (klinikan) ylilääkäriin, jonka vastuulla ao. yksikössä tehtävä tutkimus on. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tehtävästä tutkimustyöstä on annettu ohjeita mm. EVO-rahoitteinen tutkimus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (Hallinnollinen ohje 6/2004) ja Lääketieteellinen tutkimus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (Hallinnollinen ohje 7/2004). Ohjeet ovat saatavissa KYSin hallintokeskuksesta (tutkimuskoordinaattori Anneli Tepponen, kuh.fi, puh ). Lisätietoja antavat myös eettisen toimikunnan puheenjohtaja ja sihteeri Koe-eläinten käyttöön liittyvät ohjeet ja määräykset Koe-eläinten käyttö tutkimuksessa on luvanvaraista toimintaa. Koe-eläinten hankinta, ylläpito ja muut koe-eläimiin liittyvät asiat Kuopion yliopistossa ovat Valtakunnallisen koe-eläinkeskuksen (VKEK) hoitamia. Tutkijat tekevät eläinkokeensa koe-eläinkeskuksen tiloissa: Eläinten tilaus, hoito, muut palvelut sekä kustannukset yms. Ks. valtakunnallisen koe-eläinkeskuksen kotisivut /laitokset/vkek/. Koe-eläintoimintaa säätelee eurooppalainen ja kansallinen lainsäädäntö: eläinkokeita voi tehdä vain niitä varten suunnitelluissa tiloissa, kelpoisen henkilön vastuulla ja eläinkoetoimikunnan luvalla. Käytettyjen eläinten lukumäärät on ilmoitettava vuosittain viranomaisille. Geenimuunnettuja eläimiä tai mikro-organismeja käytettäessä on otettava huomioon myös niitä koskeva lainsäädäntö. Eläinkokeita saa tehdä itsenäisesti ainoastaan ns. kelpoinen henkilö: soveltuvan akateemisen loppututkinnon omaava ja kelpoisuuskurssin suorittanut henkilö. Kelpoisuuskurssilla opitaan eläinkokeiden tekemisessä tarvittavien asioiden perusteet: lainsäädäntö, kokeen suunnittelu, eläinten biologia, eläinten käsittely jne. Eläinkokeita tekevien jatkokoulutettavien edellytetään suorittavan tämän kurssin. Kuopion yliopistossa VKEK järjestää vuosittain helmikuussa kelpoisuuskurssin nimellä Eläinkokeiden suunnittelu, suorittaminen ja johtaminen (ESS). Koe-eläinkoetoimikunta Koe-eläinkoetoimikunta ( /laitokset/vkek/) käsittelee eläinkoelupahakemukset. Luvan eläinkokeen suorittamiselle antaa joko koe-eläintoimikunta tai lääninhallitus luokittelusta riippuen. Ohjeet lupahakemuksen tekemiseen, hakemuslomake, koe-eläintoimikunnan kokoontumisajat yms. tiedot löytyvät VKEK:n kotisivuilta. 12 KUOPION YLIOPISTO

13 2.3 Yliopistoon ilmoittautuminen ja vuosittainen raportointi Tieteellinen jatkokoulutus Opinto-oikeuden saatuaan jatko-opiskelijan tulee ilmoittautua yliopistoon. Ilmoittautumislomake lähetetään opiskelijalle opinto-oikeuspäätöksen yhteydessä ja se palautetaan opintoasioiden osastoon. Ilmoittautumisen yhteydessä opiskelija voi ostaa opintoasioiden osastosta lääketieteellisen tiedekunnan tieteellisen jatkokoulutuksen opinto-oppaan. Opiskeluoikeuden säilyttämiseksi jatko-opiskelijan tulee ilmoittautua vuosittain viimeistään syyskuun 15. mennessä siihen saakka, kun tohtorin tai lisensiaatin tutkinto on suoritettu. Ilmoittautumisen voi tehdä opintoasioiden osastoon joko henkilökohtaisesti, asiamiehen välityksellä, puhelimella tai sähköpostilla. Jatko-opiskelijat täyttävät vuosittain jatko-opiskelijoiden seuranta- ja palauteraportin Kampusnetin Wossikka-palveluissa. Raportti täytetään alkuvuodesta edellisen vuoden tietojen osalta. Lisätietoja jatko-opiskelijoiden raportista saa Opintoasioiden osaston tutkimuskoordinaattorilta puh. (017) HUOM! Yliopistossa on otettu sähköiset opiskelijapalvelut laajasti käyttöön, minkä vuoksi myös jatko-opiskelijoilta edellytetään yliopiston sähköisten käyttäjätunnusten (mm. sähköpostitunnusten) käyttöönottoa (jatkokoulutus- ja tutkijakoulutoimikunta ) Ylioppilaskunnan jäsenyys Ylioppilaskunnan jäsenyys on jatko-opiskelijalle vapaaehtoista. Ellei jatko-opiskelija halua ylioppilaskunnan jäsenyyttä, häneltä ei peritä maksuja. Halutessaan ylioppilaskunnan jäsenyyden, jatko-opiskelijan tulee maksaa ylioppilaskunnan jäsenmaksu on 84 euroa/lukuvuosi. Jäsenmaksun maksaneilla on mahdollisuus käyttää hyväkseen mm. Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön palveluja hammashuollon palveluja lukuun ottamatta. Sen sijaan VR:n myöntämät matka-alennukset tai opiskelijahintainen ruokailu ei koske jatko-opiskelijoita. Jatko-opiskelija voi halutessaan hankkia opiskelijakortin. Lisätietoja jatko-opiskelijoiden ylioppilaskunnan jäsenyydestä saa Kuopion yliopiston ylioppilaskunnasta puhelinnumerosta Henkilökohtainen jatkokoulutusohjelma Opiskelija laatii yhdessä ohjaajiensa kanssa esityksen henkilökohtaiseksi jatkokoulutusohjelmaksi, joka sisältää yleisen jatkokoulutuksen sekä tutkimusalakohtaisen jatkokoulutuksen. Esitys henkilökohtaiseksi jatkokoulutusohjelmaksi käsitellään jatkokoulutustoimikunnassa. Tarkemmat ohjeet jatkokoulutusohjelman laatimisesta löytyy tästä oppaasta kohdasta 4. Jatko-opiskelijan tulee hyväksyttää jatkokoulutustoimikunnalla esitys henkilökohtaiseksi jatkokoulutusohjelmaksi ennen kuin hänellä on mahdollisuus anoa väitöskirjalle painatuslupaa ts. ennen väitöskirjan lähettämistä esitarkastukseen tai ennen kuin esittää lisensiaattitutkimusta tarkastettavaksi. 2.5 Tutkintotodistuksen hakeminen Tutkintotodistusta tulee hakea tiedekunnalta lomakkeella (suomi/englanti), joita on saatavilla opintoasioiden osastosta tai www-sivuilta osoitteesta /opiskelu/lomakkeet.shtml Todistuksen toimitusaika on kaksi viikkoa. Hakemuksen liitteeksi tulee toimittaa kopiot kaikista niistä opintosuorituksista, mitä ei aiemmin ole kirjattu opintorekisteriin tai mistä todistuksia ei ole toimitettu koulutuspäällikölle. Todistushakemus toimitetaan opintoasioiden osastoon. Opintoasioiden osas- OPINTO-OPAS

14 Lääketieteellinen tiedekunta tossa lääketieteellisen tiedekunnan todistuksista vastaa osastosihteeri Kirsi Eskelinen (puhelinnumero , s-posti: ). Filosofi an tohtorin sekä terveystieteiden tohtorin ja lisensiaatin tutkintotodistushakemukseen opinnot tulee ryhmitellä nimetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Tutkintotodistukseen merkitään näiden kokonaisuuksien nimet ja laajuudet. Opintojen ryhmittely hakemukseen opintokokonaisuuksiksi helpottuu, mikäli opiskelija tekee ko. ryhmittelyn jo siinä vaiheessa, kun esittää henkilökohtaista jatkokoulutusohjelmaa hyväksyttäväksi. Tutkintotodistushakemukseen tulee merkitä myös tutkijaseminaarin suorituspäivä. Todistuksen saamisen edellytyksenä on, että: 1. väitöskirja- tai lisensiaattitutkimus on rekisteröity (tai ilmoittautuminen tieteelliseen jatkokoulutukseen on hyväksytty) 2. esitys henkilökohtaiseksi jatkokoulutusohjelmaksi on hyväksytty jatkokoulutustoimikunnassa 3. jatkokoulutusohjelmaan sisältyvät opinnot on suoritettu ja niistä on maininta opintorekisterissä tai niistä on toimitettu erilliset todistukset koulutuspäällikölle 4. v äitöskirja on hyväksytty tiedekunnassa. 3 Tohtorin ja lisensiaatin tutkinnot 3.1 Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet Valtioneuvoston asetuksen yliopistojen tutkinnoista (voimaan ) 5 luvun 21 :n mukaan jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: 1) perehtyy syvällisesti oman tutkimusalansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; 2) perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä 3) saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. 3.2 Tohtorin tutkinnon suorittaminen Valtioneuvoston yliopistojen tutkinnoista 794/ :n mukaan tohtorin tutkinnon suorittamiseksi jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee; 1) suorittaa jatkokoulutuksen opinnot 2) osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä 3) laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös yliopiston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa Lääketieteen tohtorin tutkinto Lääketieteen tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on suoritettava lääketieteen lisensiaatin tutkinto Suomessa tai sitä vastaava tutkinto muun maan korkeakoulussa. Lääketieteen tohtorin tutkintoa varten opiskelijan tulee suorittaa vähintään 30 opintopisteen (20 ov) opinnot sekä laatia 14 KUOPION YLIOPISTO

15 Tieteellinen jatkokoulutus väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. Tutkinto koostuu yleisestä jatkokoulutuksesta (n. 8.0 op/5.0 ov), tieteenalakohtaisesta koulutuksesta (vähintään 22 op/15 ov) sekä väitöskirjatyöstä. Tarkemmat ohjeet tutkintoon sisältyvistä opinnoista on esitetty oppaan luvussa Filosofian tohtorin tutkinto Filosofi an tohtorin tutkinto voidaan suorittaa kaikissa Kuopion yliopiston tiedekunnissa. Filosofi - an tohtorin tutkinnon suoritusoikeuden lääketieteellisessä tiedekunnassa lääketieteen tai terveystieteiden tohtorin tutkinnon sijasta myöntää dekaani jatkokoulutustoimikunnan esityksestä esimerkiksi poikkitieteellistä tutkimusta tekeville, ulkomaalaisille opiskelijoille, ulkomaille tutkimustyöhön lähteville tms. Filosofian tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on suoritettava soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden tohtorin tutkintoon. Filosofi an tohtorin tutkintoa varten opiskelijan tulee suorittaa vähintään 60 opintopisteen (40 ov) laajuiset opinnot sekä laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. Tutkinto koostuu yleisestä jatkokoulutuksesta (n. 8 op/5.0 ov), tieteenalakohtaisesta jatkokoulutuksesta (vähintään 52 op/35.0 ov) sekä väitöskirjatyöstä. Jatko-opiskelijan on lisäksi suoritettava tutkijaseminaari, jossa jatko-opiskelija esittelee tutkimustyötään suullisesti. Tutkijaseminaarin hyväksyjänä ja merkinnän antajana toimii joku ohjaajista. Mikäli opiskelija on suorittanut asetuksen mukaisen fi losofi an lisensiaatin tutkinnon, se korvaa yleisen ja tieteenalakohtaisen jatkokoulutuksen sekä tutkijaseminaarin. Tarkemmat ohjeet tutkintoon sisältyvistä opinnoista on esitetty tämän oppaan luvussa Terveystieteiden tohtorin tutkinto Terveystieteiden tohtorin tutkintoon johtavassa koulutuksessa voidaan jatko-opiskeluoikeus myöntää lääketieteellisessä tiedekunnassa niillä tieteenaloille, joissa tiedekunnassa on alan professori. Nämä tieteenalat ovat: ergonomia, kansanterveystiede, liikuntalääketiede ja ravitsemustiede. Terveystieteiden tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on suoritettava soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden tohtorin tutkintoon. Terveystieteiden tohtorin tutkintoa varten opiskelijan tulee suorittaa vähintään 60 opintopisteen (40.0 ov) laajuiset opinnot sekä laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. Tutkinto koostuu yleisestä jatkokoulutuksesta (n. 8 op/5.0 ov), tieteenalakohtaisesta jatkokoulutuksesta (vähintään 52 op/35.0 ov) sekä väitöskirjatyöstä. Jatko-opiskelijan on lisäksi suoritettava tutkijaseminaari, jossa jatko-opiskelija esittelee tutkimustyötään suullisesti. Tutkijaseminaarin hyväksyjänä ja merkinnän antajana toimii joku ohjaajista. Mikäli opiskelija on suorittanut asetuksen mukaisen terveystieteen lisensiaatin tutkinnon, se korvaa yleisen ja tieteenalakohtaisen jatkokoulutuksen sekä tutkijaseminaarin. Tarkemmat ohjeet tutkintoon sisältyvistä opinnoista on esitetty tämän oppaan luvussa Lisensiaatin tutkinnon suorittaminen Valtioneuvoston asetuksen yliopistojen tutkinnoista 794/ :n mukaan jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi suorittaa lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut yliopiston määräämän osan jatkokoulutukseen kuuluvista opinnoista ja tutkintoon mahdollisesti sisältyvän erikoistumiskoulutuksen. OPINTO-OPAS

16 Lääketieteellinen tiedekunta Lisensiaatin tutkintoon kuuluu osana lisensiaatintutkimus, jossa opiskelija osoittaa hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaansa sekä valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös yliopiston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa Filosofian lisensiaatin tutkinto Jatkokoulutuksessa suoritettavaan lisensiaatin tutkintoon voi sisältyä erikoistumiskoulutus. Lääketieteellisen tiedekunnan oikeus myöntää fi losofi an lisensiaatin tutkintoja koskee ainoastaan sairaalakemistitutkinnon suorittajia. Uusimuotoinen sairaalakemistien erikoistumiskoulutus on alkanut opetusministeriön päätöksellä Uuden sairaalakemistin erikoistumisohjelman mukaan opiskelijan tulee suorittaa fi losofi an lisensiaatin tutkinto, johon liittyy sairaalakemistin tutkinto. Tutkintoon kuuluu järjestelmällinen teoreettinen ja käytännöllinen syventyminen erikoisalaan, lisensiaatintutkimus omalta erikoisalalta ja erikoisalan ohjattu työkokemus. Lisensiaatin tutkintoon sisältyvän erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy hyvin omaan erikoisalaansa ja saavuttaa kyvyn toimia itsenäisesti omalla erikoisalallaan. Lisätietoja koulutuksesta saa sairaalakemistikoulutuksen opinto-oppaasta, koulutuksen vastuuhenkilöltä sekä tiedekunnan koulutuspäälliköltä Terveystieteiden lisensiaatin tutkinto Terveystieteiden lisensiaatin tutkintoon johtavassa koulutuksessa voidaan jatko-opiskeluoikeus myöntää lääketieteellisessä tiedekunnassa niillä tieteenaloille, joissa tiedekunnassa on alan professori. Nämä tieteenalat ovat: ergonomia, kansanterveystiede, liikuntalääketiede ja ravitsemustiede. Terveystieteiden lisensiaatin tutkintoa varten opiskelijan tulee väitöskirjaa lukuunottamatta suorittaa samat opinnot (60 op/40 ov) kuin terveystieteiden tohtorin tutkinnossa (katso kohta 3.2.3). 3.4 Opintojen mitoitus Uudella asetuksella yliopistojen tutkinnoista opintoviikkoihin perustuva opintojen mitoitusjärjestelmä korvataan eurooppalaisella ECTS-opintopistejärjestelmällä. Uudistuksen tavoitteena on parantaa suomalaisten yliopistotutkintojen kansainvälistä vertailevuutta. Opintojen mitoituksen perusteena on opintopiste. Opintojaksot mitoitetaan niiden edellyttämänä työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Opintopisteet otettiin käyttöön lähtien. Jatko-opiskelijoille, joille opinto-oikeus on myönnetty ennen , määritellään jatko-opinnot opintoviikkoina. 16 KUOPION YLIOPISTO

17 Tieteellinen jatkokoulutus 4 Henkilökohtainen jatkokoulutusohjelma Opiskelija laatii yhdessä ohjaajiensa kanssa esityksen henkilökohtaiseksi jatkokoulutusohjelmaksi, joka sisältää yleisen jatkokoulutuksen sekä tutkimusalakohtaisen jatkokoulutuksen. Tarkoituksena on, että kullekin jatkokoulutettavalle laaditaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yksilöllinen ja mahdollisimman tarkoituksenmukainen jatkokoulutusohjelma, joka parhaiten hyödyttää hänen tutkimustyötään. Opintojen tulee muodostaa tutkimustyön kannalta mielekäs kokonaisuus. Opetus suunnitellaan ja järjestetään pääosin opintojaksoina. Jatkokoulutusohjelmaan tulee sisältyä tiettyä määrä alan kirjallisuuden tenttimistä. Ohjelmaan voi kuulua myös yliopiston ulkopuolisia koti- ja ulkomaisia opintosuorituksia kuten esimerkiksi kursseja, seminaareja ja kongresseja. Erikoislääkärin tutkintoa voi esittää hyväksyttäväksi soveltuvin osin. Jatko-opiskelijan perustutkinnon vähimmäislaajuuteen sisältyviä opintosuorituksia ei voi lukea hyväksi jatkotutkinnoissa. Opiskelija esittää henkilökohtaisen jatkokoulutusohjelman jatkokoulutustoimikunnan hyväksyttäväksi. Jatkokoulutusohjelman esittämistä varten on lomake. Tarkemmat ohjeet opintojen hyväksymisestä on esitetty kohdissa Jatko-opiskelijan tulee hyväksyttää esitys henkilökohtaiseksi jatkokoulutusohjelmaksi ennenkuin hänellä on mahdollisuus anoa väittelylupaa ts. ennen väitöskirjan lähettämistä esitarkastukseen tai ennen kuin esittää lisensiaattitutkimusta tarkastettavaksi. Jatko-opintojen vanhenemisajaksi on tiedekuntaneuvosto vahvistanut 12 vuotta. Mahdollisen opintosuoritusten vanhentumisen toteaa jatkokoulutustoimikunta siinä vaiheessa, kun käsittelee opiskelijan esitystä henkilökohtaiseksi jatkokoulutusohjelmaksi. 4.1 Yleinen jatkokoulutus Yleisen jatkokoulutuksen osuus jatko-opinnoista on noin 8.0 opintopistettä (5.0 ov), josta korkeintaan 1.5 opintopistettä (1.0 ov) voidaan suorittaa soveltuvana kirjakuulusteluna. Yleinen jatkokoulutus voi olla yhteistä kaikille yliopiston jatkokoulutettaville, sillä tieteellinen työskentely varsin huomattavastikin toisistaan poikkeavilla tieteenaloilla edellyttää suuressa määrin samoja teoreettisia perustietoja ja samaa metodista valmiut ta. Yhteisen ohjelman puit teissa voidaan eri tutkimusalojen voimat yhdis tää ja hyödyn tää parhaiten. Yleisen jatkokoulutuksen tavoitteita ovat mm. että jatkokoulutukseen osallistunut pystyy kriit tiseen tieteelliseen kommunikointiin sekä suul lisesti että kirjallisesti sekä omalla että vieraalla kielellä. Yleisen jatkokoulutuksen avulla pyritään jatkokoulutettavalle antamaan mm. valmiudet tutkimuksen suunnit teluun. Lisäksi siinä voidaan perehtyä yleiseen tieteen teoriaan, tutkimustyön eettisiin kysymyksiin, korkeimman opetuksen organisaatioon, talouteen ja ongelmiin jne. Opinnot tulee koota mahdollisimman monipuo lisesti ja siten, että peruskoulutuksen huomioon ottaen edellä mainittuja tavoitteita saavutetaan. Kunkin jatkokoulutettavan peruskou lutuksen erilaisuudesta johtuen mitään järjestettävistä opintojaksoista ei ole määritelty pakollisiksi. Opinnot tulee kuitenkin pyrkiä suorittamaan pääosin yliopiston järjestä minä opintojak soina. Kooste yleiseen jatkokoulutukseen soveltuvista opinto jaksoista, joita jatkokoulutustoimikunta pyrkii järjestämään, on esitetty tämän oppaan kohdassa Opintojaksojen tarkemmat sisällöt ja päivi- OPINTO-OPAS

18 Lääketieteellinen tiedekunta tetyt tiedot löytyvät yliopiston www-sivuilta osoitteesta /opiskelu/ojk/index215.shtml. Lisä tietoja yleisen jatkokoulutuksen järjestämisestä saa opintoasioiden osaston tutkimuskoordinaattori Anu Liikaselta (puhelin , sähköposti ). Eräät mainituista yleisen jatkokoulutuksen opintojaksoista kuuluvat peruskoulutuk sen opetukseen. Ne jatkokoulutettavat, jotka eivä t ole suoritta neet perustut kinnossa ko. o pin to jak so ja pakol lisina, voivat sisällyttää ne jatko koulu tusohjel maansa. 4.2 Tutkimusalakohtainen jatkokoulutus Tieteenalakohtaisen jatkokoulutuksen osuus jatko-opinnoista on LT-tutkinnossa vähintään 22 opintopistettä (15.0 ov) ja FT/TtT/TtL-tutkinnossa vähintään 52 opintopistettä (35.0 ov). Opinnot voidaan muodostaa erityisesti jatkokoulutukseen suunnitelluista opintojaksoista, seminaareista ja kirjakuulusteluista, osallistumisesta koti- ja ulkomaisiin kongresseihin ja vastaavista suoritteista. Päävastuisen tieteenalan opintojen tulee olla syventävien opintojen tasoisia. Ns. sivuvastuisten tieteenalojen (tutkimusalaa tukevien tieteenalojen opinnot) opinnot voidaan muodostaa näiden alojen peruskoulutuksen aine- ja syventävistä opintojaksoista tai kirjakuulusteluista. Opinnot omalta tutkimusalalta ja siihen liitty viltä tieteenaloilta tulee muodostaa siten, että ne mahdollisimman hyvin kattavat tutkimus työn kannalta oleelliset tiedot. Ohjel mat voivat olla hyvinkin erilaisia riippuen siitä millainen tutkimustyö luonteeltaan on. Mikäli siinä tu keudutaan vain yhden tai kahden tieteenalan teorioihin ja menetelmiin, jatkokoulutusoh jelma koostuu vain näiden alojen opinnoista. Jos tutkimustyö on luonteeltaan poikkitieteel linen, jatkokoulutusohjel ma koostuu usean tieteenalan opin noista. Tutkimusalakohtainen koulutus voi koostua seuraavista: 1 kurssimuotoisesta koulutuksesta 2 oman tutkimusalan ja lähialojen seminaareista 3 oman tutkimusalan ja lähialojen tieteellisistä kongresseista 4 kirjallisuudesta (pakollinen osa) 5 työskentelystä ulko- tai kotimaisessa vieraassa laboratoriossa (tutkijavierailu), johon liittyy teoreettisia opintoja) 6 tieteellisistä artikkeleista 7 erillisarvosanoista (soveltuvin osin) 8 suoritetusta erikoislääkärin tutkinnosta 9 muusta mahdollisesta koulutuksesta Kurssit ja seminaarit Yliopisto järjestää tieteenalakohtaisia seminaareja ja jatkokoulutusopintojaksoja. Oppaan kohdassa 11.2 on luettelo ko. jaksoista. Opintojaksojen tarkemmat sisällöt ja päivitetyt tiedot löytyvät yliopiston www-sivuilta osoitteesta /opiskelu/ojk. Jatkokoulutusohjelmaan voi sisällyttää myös muiden yliopistojen jatkokoulutusopintojaksoja. Samansisältöisen seminaarisarjan saa sisällyttää vain kerran jatkokoulutusohjelmaan. Seminaari muotoisen opiskelun enimmäislaajuus on noin 8 opintopistettä (5.0 ov). Saadakseen suoritusmerkinnän seminaarisarjasta, jatko-opiskelijan on osallistuttava 3/4:aan järjestettä vistä tilaisuuksista ja pidettävä vähintään yksi esitelmä. Seminaareissa yhden opintopisteen suoritus vastaa noin 27 tunnin aktiivista työtä. 18 KUOPION YLIOPISTO

19 Tieteellinen jatkokoulutus Jatkokoulutettavalla on mahdollisuus esittää lomakkeella koulutustapahtuman/seminaarin rekisteröimistä osaksi hänen tieteellistä jatkokoulutustaan. Kuopion yliopiston tieteelliseen jatkokoulutukseen hyväksytyistä opintojaksoista ei kuitenkaan tarvitse tehdä erillistä esitystä, koska kyseiset opintojaksot kirjautuvat automaattisesti opiskelijan opintorekisteriin. Kongressit Kongresseista ja vastaavista tilaisuuksista koostuvien opintojen enimmäislaajuus on 8 opintopistettä (5.0 ov). Jos opiskelija on pitänyt kongressissa joko suullisen tai posteri esityksen, esityksestä saa 1.0 opintopistettä. Kongressista, jonka kesto on ollut 4-5 päivää, voidaan myöntää 1.5 opintopistettä ja 2-3 päivää kestäneestä kongressista 1 opintopistettä. Yhdestä kongressista voi saada enimmillään 2.5 opintopistettä (1.5 ov). Kongresseja voi esittää kirjattavaksi opintorekisteriin osaksi tieteellistä jatkokoulutusta lomakkeella, joka löytyy osoitteesta /laake/lomakkeet/jtko_esitys_kongressi.htm. Kirjallisuus Henkilökohtaiseen jatkokoulutusohjelmaan tulee sisältyä kirjallisuutta seuraavasti: 1) lääketieteen tohtorin tutkintoon minimissään 5 op ja maksimissaan 10 op ( ov) 2) fi losofi an tohtorin tutkintoon minimissään 8 op ja maksimissaan 16 op ( ov) 3) terveystieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkintoon minimissään 8 op ja maksimissaan 16 op ( ov) Kirjallisuuden tulee koostua riittävän laa joista kokonaisuuksista. Kirjallisuutta esi tettäes sä tulee mainita kuulusteltavat kirjat, sivu määrät sekä kuulustelujen vastaanotta jat ja ehdotettu laajuus opintopisteinä. Vähintään 65 sivua vaikeaa ja syvällistä vieraskielistä tekstiä vastaa yhtä opintopistettä. Omalla äidinkielellä suoritettavaa kirjallisuutta edellytetään vähintään 130 sivua opintopistettä kohden. Tentin vastaanottajan tulee arvioida, kuinka vaikeaa luettava teksti on ja mikä on sopiva sivumäärä opintoviikkoa kohden. Suorituksen jälkeen kuuluste lun vastaanottajan tulee lähettää suoritusilmoitus ja tenttipaperi tiedekunnan koulutuspäällikölle. Suoritus kirjataan opintoasioiden osastossa opiskelijan opintorekisteriin ja paperit tallennettaan tiedekunnassa opiskelijan kansioon. Työskentely vieraassa laboratoriossa Työskentelystä ulko- tai kotimaisessa vieraassa laboratoriossa (tutkijavierailu) voi esittää opintoja opintopiste mitoituksella henkilökohtaiseen jatkokoulu tusohjelmaan edellyttäen, että käytännön työs kente lyyn liittyy teoreettisia opintoja. Henkilökohtaisen jatkokoulutusohjelman liit teenä tulee olla aina työtodistus tai laitok sen johtajan lausunto, jossa ilmenee työskentelyn sisältö ja teoreettisten opintojen sisältö ja laa juus. Maksi mimitoitus em. työskentelyn sisäl lyttämiselle henkilökohtaiseen jatkokoulu tusoh jelmaan on 8 opintopistettä (5.0 ov). Jatko-opiskelijan itsensä antamaa opetusta ei voida hyväksyä osaksi jatkokoulu tusoh jel maa. Tieteelliset artikkelit Julkaistuja tieteellisiä artikkeleja voidaan sisällyttää henkilökohtaiseen jatkokoulutusohjelmaan seuraavin edellytyksin: 1) niitä ei ole käytetty perustutkintoon 2) jatko-opiskelija on kirjoittanut artikkelin yksin tai on ainakin ensimmäinen tekijä 3) artikkeli ei ole oman väitöskirjan tai lisensiaattityön osa 4) oppiaineen vastuuhenkilö puoltaa hyväksymistä 5) artikkelien osuus jatkokoulutusohjelmasta voi olla enintään 1/10 jatkokoulutusohjelman kokonais laajuudesta; yhdestä artikkelista voi saada enintään 3.0 op (2.0 ov). OPINTO-OPAS

20 Lääketieteellinen tiedekunta Suoritettu erikoislääkärintutkinto Suoritetusta erikoislääkärintutkinnosta/tutkinnoista voi esittää hyväksyttäväksi maksimissaan 8 opintopistettä (5.0 ov) henkilökohtaiseen jatkokoulutusohjelmaan. Suoritetun erikoislääkäritutkinnon sisällyttäminen osaksi tohtorintutkintoa edellyttää, että ko. tutkinnoilla on yhteys toisiinsa ts. tutkinnot ovat esim. samalta alalta. Esitys tulee perustella ja siihen tulee ottaa hyväksyntä (allekirjoitus) ohjaajalta. Erillisarvosanat Erillisarvosanoista voidaan jatkokoulutusohjel maan hyväksyä pääsääntöisesti cum laude appro batur- ja laudatur -arvosanat. Vaikka arvosa nan arvioitu laajuus opintopisteinä kattaisi koko jatkokoulutusohjelmalta vaadittavan laa juuden, ei sitä hyväksytä koko laajuudelta, vaan arvosanoja sisältävää jatkokoulutusohjel maa laadittaessa/vah vistetta essa tarkastellaan ko. tieteenalan opintojen merkittävyyttä oman tutkimusalan kannalta. Arvosanojen painotus jatkokoulutusohjel massa arvioidaan uudestaan, vaikkakin todistuk seen merkitään koko arvosa na. Jatkokou lutusoh jelman tulee siten sisältää myös muita jatkokoulutuksen tavoitteiden kan nalta mielekkäitä opintoja. 4.3 Henkilökohtaisen jatkokoulutusohjelman hyväksyminen Henkilökohtaisen jatkokoulutusohjelman hyväksyttämistä varten on olemassa lomake, joka löytyy osoitteesta /laake/lomakkeet/jatkokoulutusohjelma.doc. Lomakkeeseen tulee perustiedot opiskelijasta sekä ohjaajien allekirjoitukset merkiksi siitä, että he ovat hyväksyneet esitettävän jatkokoulutusohjelman. Lomakkeeseen tulee liittää varsinainen esitys jatko-opinnoista. Opiskelija voi laittaa liitteeksi myös todistusjäljennökset suoritetuista opinnoista niiltä osin, kun opintoja ei aiemmin ole kirjattu opintorekisteriin. Opiskelija toimittaa esityksen henkilökohtaiseksi jatkokoulutusohjelmakseen tiedekunnan koulutuspäällikölle jatkokoulutustoimikunnan käsittelyä varten. Kaikki käsiteltäväksi tulevat asiakirjat tarvittavine liitteineen tulee toimittaa viimeistään 2 viikkoa ennen sitä jatkokoulutustoimikunnan kokousta, jossa asia on tarkoitus käsitellä. Toimikunnan kokousajat on nähtävillä tiedekunnan www-sivuilla. Jatkokoulutustoimikunnan kokouksen jälkeen lähetetään toimikunnan päätös tiedoksi opiskelijalle, ohjaajille ja opintoasioiden osastoon. Päätöksessä todetaan, onko esitys hyväksytty esitetyssä muodossa, onko toimikunta tehnyt muutoksia esitykseen vai onko esitys jätetty pöydälle lisäselvityksiä varten. Opiskelijalle lähetetään kopio toimikunnan hyväksymistä opinnoista, mikäli esitystä ei ole hyväksytty esitetyssä muodossa. Esitettäessä jatkokoulutusohjelmaa jatkokoulutustoimikunnan hy väk syt täväksi, ryhmitellään opinnot opetus ko konai suuk siksi siten, että tietyn aihepiirin opin noista muodostetaan tietyllä nimellä varustettu koko naisuus. Tutkintotodistukseen merki tään näiden koko naisuuk si en nimet ja laajuudet. Mikäli jatkokoulutustoimikunnan hyväksymään jatkokoulutusohjelmaan tulee muutoksia, ne esitetään erikseen hyväksyttäväksi. Jos muutokset ovat pieniä, ne voi hyväksyä jatkokoulutustoimikunnan puheenjohtaja, mutta isommat muutokset tulee hyväksyttää jatkokoulutustoimikunnalla. 4.4 Opintosuoritusten kirjaaminen opintorekisteriin Kuopion yliopiston järjestämät kurssit kirjautuvat pääsääntöisesti automaattisesti yliopistossa läsnä olevan opiskelijan opintorekisteriin. Muiden opintojen osalta rekisteriin kirjaaminen toivotaan tapahtuvan vasta sen jälkeen, kun opiskelijan henkilökohtainen jatkokoulutusohjelma on hyväksytty. Opiskelija voi toimittaa tarvittavat todistukset opintosuorituksista tiedekunnan koulutuspäällikölle joko jatkokoulutusohjelman liitteenä tai myöhemmin. Koulutuspäällikkö toimittaa todistukset opin- 20 KUOPION YLIOPISTO