5 Tuomioistuinten tuomitsemistoiminta

5 Tuomioistuinten tuomitsemistoiminta

Tuomioistuimet ja tuomioistuinten tehtävät

Tuomioistuinsosiologisen tutkimuksen kohteita (1) Oikeudensaantimahdollisuudet (access to justice) ja prosessikynnys Oikeudellistuminen ja prosessitulva Riitojen käsittely- ja ratkaisuvaihtoehdot tuomioistuimissa ja muualla Asianosaisten menestyminen oikeudenkäynnissä Tuomioistuimen roolit ja funktiot

Tuomioistuinsosiologisen tutkimuksen kohteita (2) Riitojen syntyminen ja vääryyskokemusten muuntuminen oikeusriidoiksi Ihmisten kokemukset tuomioistuimista ja luottamus oikeuslaitokseen Oikeudellisen avun merkitys riidanratkaisussa Tuomareiden sosiaalinen tausta ja sen merkitys tuomitsemiselle Tuomioistuimet ja riidat osana oikeuskulttuuria

Käsitteellisiä lähtökohtia Termit tuomioistuin, tuomitseminen ja oikeudenkäynti eivät ole yksiselitteisiä Tuomioistuimet voidaan määritellä kahdella tavalla: 1) joko kertomalla, mitä ne tekevät tai 2) määrittelemällä tuomioistuimeksi mikä tahansa instituutio, jolla on tietty rakenne Yleensä tuomioistuin mielletään pieneksi järjestelmäksi, jossa on kolme erillistä roolipelaajaa. Kaksi heistä on osapuolia ja kolmas tuomari, joka ratkaisee asian. Määritelmällisesti tuomioistuimia on vaikea erottaa hallinnollisista toimijoista tai esim. välimiehistä

Esimerkkejä tuomioistuinkokoonpanoista Norjalainen sovintoneuvosto (pelkistä maallikoista koostuva lautakunta) Suomalainen käräjäsihteeri (maallikko, joka ratkaisee asioita) Amerikkalainen jury-järjestelmä Pohjoismainen lautamiesjärjestelmä Erityistuomioistuimet, joissa intressi- tai asiantuntijajäseniä. Pelkästään ammattituomareista koostuvat kokoonpanot Suomessa myös tuomiovaltaa käyttäviä lautakuntia.

Syitä asian viemiselle tuomioistuimeen Juridisen päätöksen tarve Halpa ja rutiininomainen prosessi Vakuutusyhtiöt saattavat edellyttää Näyttäminen ulkopuoliselle taholle Tapaus monimutkainen ja lopputulos epävarma Uskottavuus kaupankäynnissä ja liikesuhteissa Halu vaikuttaa oikeusjärjestelmään Arvositoumusten puolustaminen

Eri menettelyt tuomioistuimessa

Tuomitsemisen kriteerit verrattuna muuhun päätöksentekoon On olemassa yksilöllinen riita Tietyt osapuolet voivat olla osallisina riidassa, eikä kyse ole laajasta epämääräisestä ryhmästä kuten teollisuus Kolmas osapuoli osallistuu riitaan Pidetään kuuleminen, jossa riitaa koskevaa informaatiota esitetään Kolmas osapuoli ratkaisee erimielisyyden tekemällään päätöksellä Päätös perustuu aineellisen oikeuden periaatteille yhdistettynä esitettyyn informaatioon

Tuomitsemisen menettelylliset periaatteet Puolueettomuus ja riippumattomuus Mahdollisuus tulla kuulluksi Päätösten perusteleminen Muodollinen oikeus

Oikeudenkäytön funktiot Funktio-käsite ongelmallinen: Prosessioikeudessa funktioilla viitattu ideologisiin näkemyksiin lainkäytön tehtävistä. Sosiologiassa funktioilla usein viitattu seurauksiin, jotka selittävät järjestelmän toiminnan. Erotettu ilmi- ja piilofunktiot. Oikeudenkäytön funktioita vaikea erottaa oikeuden funktioista Oikeudenkäytön funktioita vaikea erottaa oikeuden, oikeusjärjestyksen, oikeusjärjestelmän, oikeussääntelyn tai normien funktioista

Riitaprosessin tehtävät Oikeussuojan antaminen: taustalla perinteinen oikeusvaltiokäsitys Käyttäytymisen ohjaaminen: taustalla hyvinvointivaltiollinen yhteiskuntakäsitys Konfliktinratkaisu: taustalla liberaali yhteiskuntakäsitys Julkisen vallan kontrollointi: perusoikeusajattelu

Tuomioistuinten oikeudenkäytön funktiot Informaation välittäminen Oikeussuojan antaminen Poliittisten auktoriteettien legitimointi Yhteiskuntarauhan ylläpitäminen Konfliktien syntymisen/ tuomioistuimeen tulon ehkäisy Konfliktinratkaisu Ideologian säilyttäminen Poliittisten tavoitteiden tukeminen Käyttäytymisen ohjaaminen Sosialisaatio Sosiaalinen kontrolli Oikeutta luova Normien vahvistaminen Oikeutta koskevien mielikuvien luominen YHTEISKUNTA POLITIIKKA OIKEUS KANSALAISYHTEISKUNTA TUOMIOISTUINTEN LAINKÄYTÖN FUNKTIOT TUOMIOISTUIN Arvojen välittäminen Oikeusongelmien käsittely Rutiinihallinto Sovinnon edistäminen Oikeusriidan ratkaisu

Käräjäoikeuksien tuomitsemistoiminta käytännössä

Käräjäoikeuksien toiminta 2009 300 000 kiinteistöihin liittyvää rekisteröimisasiaa 50 000 hakemusasiaa 70 000 rikosasiaa 10 000 sakonmuuntoasiaa 300 000 summaarista velkomusasiaa (muodollisesti riita-asioita) Noin 2000 suullisessa valmistelussa ja 3000 pääkäsittelyssä ratkaistua asiaa

30000 20000 10000 0 Käräjäoikeuksien rikosasiat 2009 24638 12234 8806 8898 597 Liikenne Omaisuus Henki ja terveys Seksuaali Muut

Käräjäoikeuksien hakemusasiat 2009 25000 20000 15000 10000 5000 0 Parisuhde Holhous Velkajärjestely Konkurssi Perintö Ulosotto Muut

Siviiliprosessiuudistukset 1986-2006 Vuonna 1993 siviiliprosessi uudistettiin perusteellisesti. Tuolloin luotiin Suomeen moderni länsimainen oikeudenkäynti. 1990- ja 2000-luvulla uudistettu myös rikosprosessi, hallintoprosessi, hovioikeusprosessi, syyttäjälaitos, hovioikeusmenettely ym. Vuoden 1993 alioikeusuudistusta ja siviiliprosessia seurattu poikkeuksellisen laajasti (Optulassa yhteensä 10 erillistutkimusta). Tutkimukset ja muutoin havaitut ongelmat ovat johtaneet useisiin korjausmuutoksiin 1990-ja 2000-luvuilla. Keskeisiä uudistuksia mm. oikeudenkäyntikulu-uudistus (1999), oikeusapu-uudistukset (1998 ja 2002), siviiliprosessimuutokset (2003) sekä tuomioistuinsovittelu-uudistus (2006)

Suomalainen riitaprosessi Haastehakemus Kirjallinen valmistelu Vastaaja ei vastaa Yksipuolinen tuomio Suullinen valmistelu Sovitaan Vahvistettu sovinto Pääkäsittely Sillensä Tuomio Erillinen tuomioistuinsovittelu

Kirjallisessa valmistelussa ratkaistut riitaasiat 1995-2009 350000 300000 250000 200000 150000 100000 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

Riidattomat velkomukset ja kotitalouksien luottokanta 350000 120000 300000 100000 250000 200000 150000 100000 tapausten määrä miljoonaa euroa 80000 60000 40000 50000 20000 0 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2009 0 Maksamism/summaariset Velkaantuminen

12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Riita-asiat käräjäoikeuksissa 1995-2009 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Suullinen valmistelu Pääkäsittely

2000 1500 1000 500 0 Riita-asiat asiaryhmittäin 2008 (suullinen valmistelu, pääkäsittely) työ ja palvelus vahingonkorvaus perheoikeus velkasuhde huoneenvuokra kiinteä omaisuus irtain omaisuus maaoikeus muu Suullinen valmistelu Pääkäsittely

100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Asianosaisyhdistelmät riitaprosessin pääkäsittelyssä Yhteisö vs. yksityinen Yksityinen vs. yksityinen Yksityinen vs. yhteisö Yhteisö vs. yhteisö 1994 1995 2004 2008

Oikeudenkäynnin osallistujat One-shotters: Osapuolet, joille oikeudenkäynti on ainutkertainen tapahtuma. Yleensä yksityishenkilöt ovat tällaisia Repeat players: Osapuolet, joilla on paljon kokemusta oikeudenkäynneistä. Tällaiset ovat yleensä yhteisöjä.

Syitä yksityishenkilöiden häviämiselle ja yritysten voittamiselle Toistuvasti oikeudenkäynteihin osallistuvilla runsaasti strategisia etuja. Yksityishenkilöiden jutun peruste saattaa olla juridisesti heikompi. Yhteisöt tuovat tuomioistuimiin enemmän juttuja, jotka helppo voittaa kuten saatavan perintää koskevia juttuja. Yhteisöt tuovat tuomioistuimiin juttuja, joissa näyttö on parempi. Yhteisöt voivat hylätä huonot jutut pidättäytymällä vireillepanosta tai hyväksymällä sopimuksia. Lopputulosten erot voivat johtua yhteisöjen ja yksilöiden käyttämien oikeudellisten palveluiden määrästä ja laadusta.

Toistuvasti prosesseihin osallistuvien (repeat players) lähtökohdat Ovat kartuttaneet kokemustaan ja kykenevät rakentamaan parempia sopimuksia ja asiakirjoja. He laativat yleensä myös sopimuksen muodon. Heillä on paremmat mahdollisuudet käyttää oikeudellisia asiantuntijoita. Heillä voi olla asioiden ajamista helpottavia epävirallisia suhteita instituutioiden viranhaltijoihin. Koska panokset toistuvasti osallistuville suhteellisesti pienempiä, he voivat omaksua strategian, jossa he maksimoivat voitot kaikkien tapausten suhteen, vaikka se sisältäisi maksimaalisen häviön yksittäisessä tapauksessa. Voivat pyrkiä ennakkotapauksiin ja uhrata niihin paljon resursseja.

Riita-asian voittaminen 2005 ja 2008 2004 2008 2004 2008 2004 2008 2004 2008 Yhteisö vs yksityish Yhteisö vs yhteisö Yksiyish vs yhteisö Yksityish vs yksityish Kantaja voitti Vastaaja voitti osavoitto 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Alioikeusuudistus ja sen vaikutukset

Alioikeusuudistus 1993 Alioikeuksien yhtenäistäminen Siviiliprosessiuudistus Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva uudistus

Alioikeusuudistuksen tavoitteet (1) Alioikeuksien yhtenäistäminen Kahdelle rinnakkaiselle järjestelmälle ei perusteita Kansalaisten osallistuminen lainkäyttöön tulisi taata Oikeudenkäyntikuluja koskeva uudistus Voittaneen osapuolen pitäisi saada täysi korvaus kuluistaan Oikeudenkäyntejä ei tarpeettomasti pitkitetä Aiheettomat oikeudenkäynnit vähenevät

Alioikeusuudistuksen tavoitteet (2) Alioikeusmenettelyn uudistaminen Oikeusturvan parantaminen (suullisuus, välittömyys, keskitys) Oikeudenkäyntien nopeuttaminen Oikeudenkäynnin kustannusten pitäminen kohtuullisina Sovintojen lisääminen Pienten asioiden ratkaiseminen valmistelussa

Alioikeusuudistuksen vaikutukset tavoitteidensa valossa Tavoitteiden mukaiset myönteiset vaikutukset Jostain näkökulmasta kielteiset vaikutukset On usein näkökulmasta kiinni, pidetäänkö jotain vaikutuksia myönteisinä vai kielteisinä

Tavoitteiden mukaiset myönteiset vaikutukset Yhtenäinen alioikeusjärjestelmä selkeämpi kansalaisten ja hallinnon kannalta Asioiden valmistelu johtaa asioiden perusteellisempaan käsittelyyn ja oikeusturvan paranemiseen Sovinnot ovat lisääntyneet Voittaja saa aikaisempaa useammin täyden korvauksen kuluistaan Aiheettomat oikeudenkäynnit ovat vähentyneet Tuomioiden perustelut ovat aiempaa parempia

Jostain näkökulmasta kielteiset vaikutukset Maallikoiden merkitys riita-asioiden käsittelyssä on vähentynyt Prosessikynnys on noussut Oikeudenkäynnit kallistuivat ja kuluriski kasvoi Kolmen tuomarin kokoonpanoa käytetään vain harvoin Käsittelyajat pitenivät Alioikeuksien käytännöt osin epäyhtenäisiä

Oikeudenkäyntikulut suhteessa pääomaan 1995 ja 2004 (euroissa) 10000 8000 6000 4000 1995 2004 kulut 2000 0 alle 2000 2000-9999 10000-19999 intressi 20000-49999 50000 tai enemmän

Oikeudenkäyntikulut asiaryhmittäin 1995, 2004 ja 2008 (euroina) 12000 10000 8000 1995 6000 2004 2008 4000 2000 0 perhe kiinteä omaisuus huoneenvuokra irtain omaisuus velka työ ja palvelus vahingonkorvaus muut

Prosessikynnyksen nousuun liittyviä ongelmia Konfliktit saattavat jäädä ratkaisematta Oikeudenmukaisuuden toteutuminen Kansainväliset sopimukset ja perusoikeudet Luottamus oikeuslaitokseen Vaikutukset viranomaisten työhön

Siviiliprosessin ongelmat asianajajien mukaan 2003 (N=549) 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % Ei tietoa Ei Kyllä Hitaus Kalleus Prekluusio Prosessinjohdon vaihtelu Pj:n huono ammattitaito Valmistelun puutteellisuus Etupainotteisuus Puutteelliset perustelut 0 %

Syitä alioikeusuudistuksen vaikutusten ongelmille Lainvalmistelun ohuus Valmistelun pitkä aikajänne ja ajattelutapojen muutos Perustelujen ristiriitaisuus Selvitysten puute Implementointiin liittyvät ongelmat Toimintaympäristön muutokset Kyseessä hyvin suuri uudistus

Alioikeusuudistusta koskevan tutkimuksen hyödyt Lainvalmistelu Tuomarit ja asianajajat Oikeushallinto Erilaiset intressitahot Yleinen kansalaiskeskustelu Oikeus- ja yhteiskuntatieteet

Keinot vaikuttaa ongelmiin prosessissa Tutkimus Sääntely Tuomarien rekrytointi Koulutus Laatuhankkeet ja laatumittareiden kehittäminen Ammatti-identiteetti ja etiikka

Suomalaisen riitaprosessin (pääkäsittelyn) peruspiirteitä Valtaosa riidoista liittyy asumiseen, työhön, velkaantumiseen ja perheeseen Jutuista kolmanneksessa yksityishenkilöiden välisestä jutusta, kolmanneksessa yksityisen yhteisöä vastaan nostamasta, joka seitsemännessä yhteisön yksityistä vastaan nostamasta ja joka viidenneksessä yhteisön välisestä jutusta. Yleensä sekä kantajia että vastaajia on yksi Vain harvat ovat prosessissa ilman asiamiestä tai avustajaa Keskimääräinen intressi noin 15 000 euroa Keskimääräiset oikeudenkäyntikulut kantajilla noin 6500ja vastaajilla 5500 euroa Yksityishenkilöt häviävät juttunsa huomattavasti useammin kuin yhteisöt

Siviiliprosessia koskevan sääntelyn piirteitä (1) Tuomareiden toimintaa vaikea säädellä muutoin kuin perinteisellä sääntelyllä Koulutuksen ja laatuhankkeiden merkitys kasvanut Suuri osa muutoksista 1990-loppupuolelta lähtien ovat olleet reagointia korkeisiin oikeudenkäyntikuluihin ja pitkiin käsittelyaikoihin Esitykset muuttuvat usein lakivaliokunnassa Eri toimijatahojen käsitykset sääntelyn sisällöstä vaihtelevat. Keskeisiä asiantuntijatahoja tuomarit, asianajajat ja prosessioikeuden tutkijat

Siviiliprosessia koskevan sääntelyn piirteitä (2) Yleensä uudistusten oletetaan toteutuvan ilman resurssilisäyksiä Kytkökset kansainväliseen kehitykseen ja perustuslakiin lisääntyneet Median kiinnostus tuomioistuinten toimintaa kohtaan lisääntynyt Siviiliprosessiuudistuksia seurattu harvinaisen laajasti Oikeudenkäymiskaari muotoutunut sekavaksi lukuisten erillisuudistusten jälkeen (esim. vuosina 1985-2005 lakia muutettiin 45 kertaa)