Sivistysvaliokunnalle

Sivistysvaliokunnalle 29.2.2016 Lausunto valtioneuvoston selvityksestä eduskunnalle komission tiedonannosta Tavoitteena nykyaikainen, eurooppalaisempi tekijänoikeusjärjestelmä (E 1/2016 vp) Kiitämme mahdollisuudesta antaa valiokunnalle asiassa kirjallinen lausunto ja esitämme kunnioittavasti seuraavaa. Tiedonannon sisällöstä Komissio esittää tekijänoikeuden nykyaikaistamista koskevassa tiedonannossa sääntelyohjelman. Kuluvana vuonna (2016) toteutettavaksi kaavailtu sääntely koskettaa tekijänoikeuden sääntelyn ydintä ja kattaa audiovisuaalisen alan kannalta kaikki keskeiset säädökset. Osassa menettelyt ovat jo käynnistyneet ja julkinen kuuleminen päättyi 2015 lopulla. Toisissa komissio aikoo antaa suoraan uudenlaista sääntelyä, kuten eduskunnassa jo käsiteltävänä oleva siirrettävyysasetus. Komissio aikoo tarttua myös koko tekijänoikeusjärjestelmän kannalta keskeisiin käsitteisiin, kuten yleisölle välittäminen ja saataville saattaminen, harkiten niiden määrittelemistä. Komission tavoite on kunnianhimoinen. Kyse ei ole vain yhdestä tai kahdesta merkittävästä säädöshankkeesta vaan koko alan toiminnan pohjana olevan sääntelyn tarkistamisesta. Kyse on siis käytännössä sääntelyn kokonaisuudistuksen kaltaisesta ohjelmasta. Audiovisuaalisen alan näkemys on, että komissio käynnistää samanaikaisesti niin lukuisan määrän sääntelyä ja voimassa olevien säädösten uudistamisia, että hankkeiden keskinäistä vaikutusta ja niiden yhteisvaikutusta on lähes mahdotonta arvioida. Muutosten vaikutusten ennakointi on liiketoiminnalle kuitenkin ehdoton edellytys. Pitkäkestoisia av-tuotantosopimuksia luodaan jo hyvin kilpaillussa olosuhteissa, jossa nyt myös sääntelypohja muodostuu epävarmaksi. Tällä on merkittäviä vaikutuksia eurooppalaiselle tuotannolle ja sopimusjärjestelyille. Lisähaasteena saattavat olla taannehtivasti voimaan tulevat sääntelyt, kuten siirrettävyysasetusta koskeva ehdotus, jossa vaikutukset ulottuisivat myös voimassa oleviin sopimuksiin taannehtivasti. Sääntelyohjelmaa tulisikin porrastaa ja sääntelyä toteuttaa vasta riittävien vaikutusarviointien jälkeen. Vaikutusarvioinneissa painoa tulisi olla sisältöjen saatavuuden rinnalla myös säädöskaavailujen vaikutuksista eurooppalaiseen tekijänoikeusmarkkinaan, luovan alan yritystoimintaan ja tekijänoikeusalalla työllistyvien asemaan. Säädöshankkeiden ohella komission tiedonantoon sisältyy myös joukko muita toimenpiteitä, joiden toteuttamistapaa ei tiedonannossa ole tarkemmin esitelty. Näistä miltei kaikki koskevat audiovisuaalista alaa: 1

- av-alan rahoitus- ja lisensointimallien tarkastelua ja tehostamista, - Luova Eurooppa- ja Horizon-tukien käyttö rahoitukseen ja innovaatioon, - eurooppalaisten elokuvien katalogin perustamisen edistäminen, - lisensointi-hubien luominen, - identifiointi-standardien kehittäminen, - eurooppalaisten hakuvälineiden kehittäminen loppukäyttäjille elokuvien löytämiseen, - vaihtoehtoisten rahoitus-, tuotanto- ja jakelumallien selvittäminen animaatio-alalle eurooppalaisen skaalautuvuuden näkökulmasta, - audiovisuaalisten teosten market-readiness -arvioinnit, jossa pohdinnan kohteena on näkyvyys potentiaalisille ostajahalukkaille sekä lisensoitavuus sekä vielä muitakin hankkeita. Sääntelyohjelma ja edellä mainitut muut toimenpiteet huomioon ottaen voidaan todeta, että tiedonanto kohdistuu olennaisilta osin, ellei jopa valtaosin, audiovisuaaliseen toimintaan. Kohteena vaikuttaa olevan koko av-alan toiminta ja sääntelypohja. Arvion antaminen näin laajasta hankkeesta on mahdotonta. Tiedonannosta ei ilmene, miten selvityksiä toteutetaan, millä taholla on kustannusvastuu ja miten ala itse on mukana hankkeiden selvitys- tai toteutusvaiheissa. Selvyyden vuoksi voidaan todeta, että Luova Eurooppa- ja Horizon tukiohjelmat eivät tarjoa ratkaisua av-alan rahoitukseen. Niillä on parhaimmillaankin vain laastarin rooli av-tuotantoihin. Monet komission mainitsemista toimenpide- ja hankekohteista ovat av-alalle kiinnostavia ja yleisellä tasolla kannatettavia. Ne on tiedonannossa kuitenkin mainittu listanomaisesti ja lyhyesti. Tämän johdosta hankkeiden valmisteluvaiheesta tai toteutettavuudesta ei vielä ole mahdollista esittää arvioita. Tiedonanto on merkittävin tähänastinen EU-tason toimenpideohjelma, joka kohdistuu audiovisuaaliseen tuotantoon. Valtioneuvoston selvityksessä tätä näkökulmaa ei mielestämme ole riittävästi tuotu esiin. Tekijänoikeuden merkitys luoville aloille ja erityisesti av-alalle Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisussa luovien alojen tulevaisuudesta (TuVJ 13/2014) on arvioitu luovien alojen merkitystä Suomen työllisyydelle, BKT:lle ja myös vahvan tekijänoikeussuojan merkitystä luoville aloille. Tulevaisuusvaliokunnan julkaisun sekä EU-tilastojen mukaan tekijänoikeusalat työllistävät 4,3 % Suomen työvoimasta (toiseksi eniten EU:ssa) ja tuovat 4,8 % bruttokansantuotteestamme (kolmanneksi eniten EU:ssa). Kulttuuri- ja viihdealan työpaikkamäärä on kasvanut tilastokeskuksen mukaan 20,1 % vuodesta 2007. EU:n digitaalinen markkina on merkittävä mahdollisuus suomalaisille luoville aloille. Luovan sisällön tuotannon alat toimivat kuitenkin omalla taloudellisella riskillä ja laadukas sisältö tuotetaan yrityksissä. Vahva tekijänoikeusjärjestelmä on siten luovan työn tekijöiden ja yritysten elinehto. Tulevaisuusvaliokunta on kirjoittanut: Toimivat sisältömarkkinat edellyttävät kysynnän ja tarjonnan lisäksi vahvaa omistusoikeutta henkiseen omaisuuteen. Tekijänoikeuden tulee 2

suojata tekijöiden, taiteilijoiden ja luovan alan yritysten oikeudet suhteessa teosten käyttäjiin. Tekijänoikeudet tekevät mahdolliseksi digitaalisen sisältötuotannon. Tekijänoikeus ei vain suojaa tuotantoon osallistuvien tahojen omistusoikeuteen verrattavia oikeuksia, vaan se muodostaa pohjan kokonaiselle teollisuuden alalle ja vaihdannalle. AV-tuotantojen rahoitus on kytketty tekijänoikeuden erilaisten käyttöoikeuksien luovuttamiseen useimmiten aikaja aluerajoituksin yksinoikeudella, mikä ratkaisu perustuu kaupallisilla markkinoilla tehtyihin sopimuksiin. EU-alueella ei tule heikentää sisältötuottajien toiminnan edellytyksiä, omaksumalla esimerkiksi täysin poikkeavia sääntelyjä ja menettelyjä, jotka eivät aidosti liity markkinoiden kehitykseen ja ovat keinotekoisia av-markkinoilla ja sopimusjärjestelyissä. Av-tuotannoissa on kyse tuotantoyhtiön ja rahoittajien välisistä sopimuksista. Alalle on ominaista, että investoinnin kustannusten kattamiseen kuluva periodi on yhä pitkäkestoinen. 1 Valmis tuote ei valmistuessaan ole vielä kattanut investointeja, vaan kuluja katetaan tuotteen erilaisin lisensoinnein ja jakelusopimuksin. Rahoittaja-käyttäjätahoon nähden digitaalisten markkinoiden muut käyttäjätahot, kuten erilaisten alustojen, platformien tai palvelujen tuottajat, eivät osallistu samalla tavoin tuotannon investointeihin. Näiden käyttäjien (jatkossa uudet käyttäjät ) saaminen investoijien piiriin sekä sellaisten järjestelmien kehittäminen, joilla nämä tahot saadaan osaltaan maksamaan korvausta sisällön jatkohyödyntämisestä tai jakeluista uusilla kanavilla, on digitaalisten markkinoiden avainkysymys. Sisältöjen saatavuus ei siten saa merkitä, että tekijä ja sisältöön sijoittanut investoija eivät saisi korvausta tekijänoikeudestaan ja investoinnistaan. Myös territoriaalisuus - eli alueellinen käyttöoikeuksien rajaaminen osana sisältöinvestointia ja tekijänoikeuskorvausta - tulee olla mahdollista. Mahdollisuus ns. maarajoitusten käyttöön tulee siten ainakin audiovisuaalisella alalla säilyttää. Sekä sisältöjen tuottajilla että sitä käyttävällä medialla on yhä perusteltu taloudellinen tarve rajata sitä, miten suurta yleisöä varten sisältöjen käyttöoikeuksia tarvitaan. EU-alueella tulee olla mahdollista liiketoiminnan vapauden sekä yrityksen resurssien näkökulmasta rajata se, miten laajalla alueella toimitaan. Yhdymme Benoit Ginistryn, International Federation of Film Producers Association johtajan toteamukseen: Film producers are excited about the opportunities offered by digital technology we are already deeply engaged in the digital environment. In the digital economy, licensing distribution rights by territory remains fundamental to the financing, production and distribution of content not just in the EU, but worldwide. It s this freedom to co-produce between different countries and to presell future distribution rights on an exclusive basis to a wide range of distributors in several countries that enables us to finance vibrant European film production and maximize film distribution to Europe s culturally diverse audiences. 1 Ks. esim. Elokuvaprojektin rahoittaminen ja elokuvateollisuus sijoituskohteena, tutkielma, Sampsa Sironen, Turun Kauppakorkeakoulu 2013 (löytyy Suomen elokuvasäätiön sivuilla), ja Direct Copyright Revenue Streams in Creative Industries in Finland, Tarja Koskinen-Olsson ja Jari Muikku, Suomen Tekijänoikeudellisen yhdistyksen julkaisu no 31/ 2014, sekä Territoriality and its impact on the financing of audiovisual works, IRIS Plus 2015-2, a publication series of the European Audiovisual Observatory. 3

Muutamia poimintoja tiedonannosta Myynnistä poistetut teokset Komission tiedonannossa nostetaan sisältöjen parempaa saatavuutta koskevassa osiossa esiin myynnistä poistuneiden (out-of-commerce) teosten digitoinnin edistäminen ja niiden saataville saattaminen. Vaikka tiedonannosta ei vielä käy ilmi, miten tämä tapahtuisi, vaikuttaa siltä, että komission tavoitteena on toteuttaa tämä saataville saattaminen EUlainsäätäjän keinoin. Yhdymme valtioneuvoston selvityksessä olevaan kantaan, jonka mukaan Suomi suhtautuu varauksellisesti komission suunnitelmiin luoda uusia kategorioita, kuten myynnistä poistetut teokset. Ensinnä voidaan todeta, että EU:ssa on jo annettu orpoteoksia koskeva direktiivi, joka on Suomessa saatettu voimaan orpoteoslailla ja asetuksella. Kiinnitämme valiokunnan huomiota siihen, että direktiiviä säädettäessä av-tuottajat toivat esiin sen, että vain harvoin on täysin orpoja av-teoksia, sillä jokainen av-teos sisältää lukemattomia määriä tekijöiden ja tuottajien sekä käyttäjien oikeuksia, jotka ovat joko suoja-ajan tai sopimusten vuoksi voimassa hyvin, vieläpä hyvin pitkän ajan (mm. tekijän oikeus 70 v tekijän kuolemasta). Tarve ns. myynnistä poistuneiden teosten erikseen sääntelyyn jää epäselväksi. Av-alalla myynnistä poistunutta teosta ei juuri käytännössä ole. Elokuvilla ja muilla avteoksilla on ns. pitkä longtail, eli teos on myytävissä hyvinkin pitkän ajan valmistumisensa jälkeen. Longtaililla on suurta merkitystä av-alalle ja oikeudenhaltijoille. Kysyntää on erilaisissa vod (video-on-demand) -alustoissa ja palveluissa sekä erityiskatselijaryhmillä vielä vuosikymmeniä teoksen valmistumisen jälkeen. Mahdollisuus ja oikeus lisensoida sekä päättää teoksen käytöstä tulee säilyä oikeudenhaltijoilla. On myös huomattava, että tekijänoikeudellinen suoja-aika on pitkä: tuottajilla 50 v tallentamisesta tai julkaisusta ja tekijöillä 70 vuotta kuolemasta asti. Komission tiedonannossa ilmenevään lainsäätäjän puuttumiseen emme näe perustetta. EU-alueella ei tulisi luoda uusia keinotekoisia kategorioita, kuten ehdotettu myynnistä poistettu. Kategoria ei sovi av-markkinoille. Se ei myöskään ole ymmärrettävä globaaleilla av-markkinoilla tai EU:n ulkopuolisten toimijoiden kanssa tehdyissä sopimussuhteissa. Sääntely voi harvoin viedä markkinoita eteenpäin. Digitaalisilla markkinoilla kilpailu ja lisensointi tulee tapahtua markkinalähtöisin keinoin. Kaikenikäisten teosten käytöstä on mahdollista sopia ja lisensointi on paras keino se on sekä oikeudellisesti selvin että turvaa parhaiten oikeudenhaltijoiden ja toisaalta myös käyttäjätahojen aseman (suhteessa muihin käyttäjiin). Myös sopimuslisenssi voi joissakin tapauksissa tarjota keinon lisensoinnin toteutuksessa. Jo tällä hetkellä on mm. pohjoismaissa eri oikeudenhaltijatahojen keskinäisin sopimuksin lisensoitu vanhoja av- ja muita luovan alan teoksia muun ohella tutkimuskäyttöön. Tekijänoikeuksien rajoitukset Tiedonannossa on esitetty joukko käyttöalueita, joilla komission tavoitteena on mukauttaa tekijänoikeuden rajoituksia digitaaliseen ja valtion rajat ylittävään ympäristöön. Käytännössä tämä tarkoittaa, että EU-lainsäätäjä pyrkii säätämään tiettyjä luovan sisällön käyttömuotoja tekijänoikeuden suojan ulkopuolelle, jolloin oikeudenhaltijat eivät saisi näistä käytöistä korvausta lainkaan eivätkä myöskään voisi sopia käytöistä. 4

Komissio listaa tällaisiksi käyttöalueiksi mm tiedonlouhinnan ja opetuskäytön. Pidämme tekijänoikeuden rajoitusta hyvin voimakkaana puuttumisena oikeudenhaltijan oikeuteen ja mahdollisesti myös suhteellisuusperiaatteen vastaisena. Yleensä oikeuden rajoitukset perustuvat kansallisiin olosuhteisiin. Kannatamme ensi sijassa kansallisia ratkaisuja (ts nykyistä sääntelyä) ja rajat ylittävissä käytöissä lisensointia. Lisensoinnin kautta on mahdollista sopia käytettävistä teoksista, käyttöajasta ja lisensoivista tahoista oikeudellisesti selkeällä tavalla. Tekijänoikeuden rajoitus muodostaa vaikeasti säädettävän ja rajattavan kohteen. Ensinnäkin opetuskäytön piirissä olevat laitokset tulisi määritellä tarkoin. Toiseksi rajoituksen piiriin kuuluvat teokset ja teosalat tulisi määritellä alakohtaisesti ja tarkoin. Eri tekijänoikeusaloilla sisältömarkkinat ovat erilaiset niin investointirakenteen, korvausten tai rojaltien kuin tekijänoikeudellisten ekosysteemien osalta (se kokonaisjärjestelmä jonka kaikkien osien tuloksena on se, että voimme katsella ja kuunnella luovaa sisältöä). Av-alalla tuotannon investoinnit katetaan usein varsin pitkällä ajalla eli teos ei valmistuessaan ole vielä kokonaan maksettu. Teatterilevityksessä ja muidenkin jakelusopimusten kautta korvauksia ja investointeja katetaan kenties vuosia. Markkinakysyntää omaavaa teosta ei tule voida vapaasti käyttää korvauksetta ja rajoituksitta. Tekstin- ja tiedonlouhinnan osalta sopimuspohjaiset ratkaisut ovat mielestämme ainoa kattava, oikeudellisesti selkeä ja pitkän tähtäimen ratkaisu. Kannatamme oikeuden rajoitusten sijaan markkinaehtoisia ratkaisuja. EU-laajuinen käyttö tulisi ensisijassa voida toteuttaa lisenssien kautta. Myös sopimuslisenssien vastavuoroista tunnustamista voidaan selvittää. Asiassa voidaan hyödyntää tekijänoikeusjärjestöjen yhteistyötä, joka perustuu joustavuuteen ja markkinoiden vakauteen. Sääntelyn tulee tukea kilpailukykyistä liiketoimintaa, ei horjuttaa sen elinehtoja. Lisensointi on paras vaihtoehto eurooppalaisten sisältömarkkinoiden edistämiseksi ja laillisten sisältöjen tarjoamiseksi kuluttajien ja muiden käyttäjätahojen saataville. Tehokas ja tasapainoinen valvontajärjestelmä Laittoman tarjonnan torjuminen tehokkaasti on edellytys terveiden markkinoiden kasvulle ja kehittymiselle. Yksin valistuksella, palvelun kehittämisellä ja lisensoinnilla ei poisteta luvatonta ja laitonta käyttöä eli piratismia. Piratismi hyödyntää oikeudettomasti ja taloudellisesti luovan alan tekijöiden, tuotantoon investoijien sekä oikeuksia lisenssien kautta saaneiden teoksia. Yhdymme komission esitykseen ja toteamme että sisämarkkinoilla tarvitaan tehokas ja tasapainoinen oikeudellinen järjestelmä. Kannatamme tiedonannossa olevia komission esityksiä sekä viittaamme yksityiskohtaisten huomioiden osalta Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen sivistysvaliokunnalle antamaan lausuntoon. Av-tuottajien tekijänoikeusyhdistys Tuotos ry Kirsi Salo Lakimies 5

Tuotos ry hallinnoi ja valvoo elokuvateosten ja audiovisuaalisten tallenteiden tuottajien oikeuksia. Tuotos edustaa noin 250 Suomessa toimivaa av-tuotantoyhtiötä, erityisesti sopimuslisenssein hallinnoitavissa käyttösopimuksissa ja uusilla yksilöllistä lisensointia täydentävillä kollektiivihallinnon aloilla. Kansainvälisen vastavuoroisuussopimuksen perusteella Tuotos edustaa yli 15.000 ulkomaista AV-tuotantoyritystä Suomessa edelleen lähettämisen ja opetustallentamisen alueella. Tuotoksen jäseniä ovat Suomen elokuvatuottajien keskusliitto SEK ry, Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat SATU ry ja animaatiotuottajia edustava Finnanimation ry. 6