Mielenterveystyön kustannukset Lempäälässä. Leena Forma Pekka Rissanen Nina Kilkku Pentti Meklin Raimo Nieminen Pauli Poutanen Pentti Sorri

Mielenterveystyön kustannukset Lempäälässä Leena Forma Pekka Rissanen Nina Kilkku Pentti Meklin Raimo Nieminen Pauli Poutanen Pentti Sorri Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 15/2003

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 15/2003 MIELENTERVEYSTYÖN KUSTANNUKSET LEMPÄÄLÄSSÄ Leena FORMA, Pekka RISSANEN, Nina KILKKU, Pentti MEKLIN, Raimo NIEMINEN, Pauli POUTANEN, Pentti SORRI Tampereen yliopisto, Terveystieteen laitos Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Pirkanmaan mielenterveystyön strategia- ja osaamiskeskushanke Lempäälän kunta Tampere 2002

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL 2000 33521 TAMPERE ISBN 951-667-078-4 ISSN 1238-2639 Tampereen Yliopistopaino Oy Tampere 2003

KUVAILUSIVU 4.6.2003 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUSARJA THE PUBLICATION SERIES OF PIRKANMAA HOSPITAL DISTRICT Julkaisun nimi: Mielenterveystyön kustannukset Lempäälässä Tekijä/tekijät: Leena Forma, Pekka Rissanen, Nina Kilkku, Pentti Meklin, Raimo Nieminen, Pauli Poutanen ja Pentti Sorri Julkaisun numero: 15/2003 ISSN 1238-2639 ISBN 951-667-078-4 Julkaisupaikka: Tampere Julkaisija: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Julkaisun luokitus: Alueelliset hoito-ohjelmat ja menettelytapaohjeet Kehittämisprojektien loppuraportit Selvitykset ja tutkimukset Muut Kokonaissivumäärä: 19 s. + liitteet (yht. 22 s.) Tiivistelmä: Pirkanmaan mielenterveystyön strategia- ja osaamiskeskushankkeessa on yhtenä osana käynnistetty Mielenterveystyön kustannukset -projekti, jonka keskeisenä tehtävänä on tutkia vaihtelua kuntien mielenterveystyön kustannuksissa. Koska mielenterveystyön ja palvelujen kuntatason tutkimusta ei ole aikaisemmin tehty, projekti käynnistettiin esitutkimuksella. Esitutkimuksen yhtenä tarkoituksena oli kustannuslaskentamenetelmän kehittäminen ja kokeileminen. Esitutkimuksen yksilöityinä tavoitteina olivat: a) arvioida kunnan asukkaiden parissa tehtävän mielenterveystyön ja palvelujen määrä sekä kustannukset mahdollisimman kattavasti erityisesti peruspalvelutuotannossa, b) selvittää, miten mielenterveyspalvelujen rahoitusvastuu jakautuu. Tässä raportoitava esitutkimus tehtiin Lempäälässä. Tässä tutkimuksessa palvelujen käytön määrää koskevat tiedot koottiin seuraavista tietolähteistä: peruspalvelujen tapauslaskenta, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilastot, Kansaneläkelaitoksen rekisterit sekä Lempäälän kunnan tilastot. Laskennassa käytetyt kustannus- ja rahoitustiedot ovat suurimmaksi osaksi peräisin Stakesin julkaisusta Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2000 sekä Lempäälän kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen taksasta. Suurin osuus peruspalvelujen mielenterveystyön kokonaiskustannuksista, 49 %, syntyi perusterveydenhuollon lääkärin vastaanotolla. Toiseksi eniten (17 %) kustannuksista aiheutui vanhusten kotipalvelussa. Vaikka suurin määrällinen volyymi mielenterveystyöstä tehdään peruspalveluissa, sen kustannusosuus muihin osa-alueisiin verrattuna oli pieni, 11,1 %. Suurin kustannus, yli 60 % mielenterveystyön kustannuksista syntyi vuodeosastohoidosta. Seuraavaksi suurimmat kustannuserät olivat peruspalveluissa ja mielenterveystoimistossa, molemmissa 11,1 %.Mielenterveystyön ja palvelujen rahoitusvastuu oli pääasiassa kunnalla. Peruspalveluissa myös asiakkaiden osuus oli huomattava, 24,3 %. Hinta: (sis. alv 8%) 12 Julkaisu tulostettavissa osoitteesta: www.pshp.fi/tuty/julkaisu/index.htm Julkaisu tilattavissa osoitteesta: www2.juvenes.fi/verkkokauppa/ Julkaisu ostettavissa Juvenes Kirjakaupoista: Yliopiston Kirjakauppa Kalevantie 4, 33014 Tampereen Yliopisto puh. (03) 2142822, 2158580 Korkeakoulun Kirjakauppa Korkeakoulunkatu 1, 33720 Tampere puh. (03) 3170701, 3652351 Pyynikintien Kirjakauppa Pyynikintie 2, 33230 Tampere puh. (03) 2146165

SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA JA TUTKIMUSONGELMA... 7 2. AINEISTOT... 8 2.1 Palvelujen käytön määrä... 8 2.1.1 Tapauslaskenta... 8 2.1.2 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilastot... 9 2.1.3 Kansaneläkelaitoksen rekisterit... 9 2.1.4 Lempäälän kunnan tilastot... 9 2.2 Palvelujen yksikkökustannukset... 10 2.3 Mielenterveystyön ja -palvelujen rahoitus... 10 2.3.1 Asiakkaat... 10 2.3.2 Työnantajat... 11 3 TULOKSET... 11 3.1 Mielenterveystyö peruspalveluissa... 11 3.2 Mielenterveystyön kokonaisuus... 14 3.3 Mielenterveystyön rahoitus... 15 4 POHDINTA... 17 LÄHTEET... 18 LIITETAULUKOT... 19 LIITTEET... 25

7 1. TAUSTA JA TUTKIMUSONGELMA Tilastojen mukaan 30 40 % suomalaisista kärsii mielenterveyden ongelmasta jossain elämänsä vaiheessa. Mielenterveysongelmien merkitystä yksilöiden ja yhteiskunnan kannalta kuvastaa myös, että masennus on yleisin ennenaikaisen työkyvyttömyyden aiheuttaja (1). Terveys 2000 -tutkimuksen mukaan Tampereen yliopistollisen sairaalan ns. miljoonapiirin alueella psyykkistä oireilua oli miehillä 23,4 %:lla ja naisilla 25 %:lla. Vakavasta masennuksesta kärsi 2,9 % miehistä ja 6,9 % naisista (2). On arvioitu, että kaiken kaikkiaan mielenterveyden ongelmien aiheuttamat yhteiskunnalliset kustannukset ovat vuositasolla noin 2,5 mrd euroa, mikä on 2,4 % bruttokansantuotteesta (3). Viimeisen vuosikymmenen aikana psykiatrinen hoito on muuttunut voimakkaasti. Erityisesti psykiatriset laitoshoitopaikat ovat vähentyneet, eikä ole tiedossa, minne laitoshoidosta vapautuneet resurssit ovat siirtyneet (4). Mielenterveyslaki vuodelta 1991 laajensi psykiatrisen hoidon mielenterveystyöksi, jonka tulee olla myös osa kaikkien peruspalvelujen työntekijöiden toimintaa (5). Peruspalveluissa tehtävän mielenterveystyön määrästä ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa. Joukamaa ja Heikkinen arvioivat (6), että suurin osa psyykkisten häiriöiden vuoksi hoidon piirissä olevista hoidetaan muualla kuin psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa, yleensä perusterveydenhuollossa. Vastuu mielenterveyden hoidon ja mielenterveystyön järjestämisestä on siirtynyt yhä enemmän kunnille ja peruspalveluihin. Esimerkiksi Pirkanmaalla peruspalveluissa tehtävän mielenterveystyön määrä kasvoi jopa kolminkertaiseksi 1990-luvulla (7). Toisaalta valtakunnallisessa sosiaali- ja terveyspolitiikassa omaksutun hajauttamisajattelun seurauksena kunnat ovat saaneet vapauden järjestää kuntalaisten palvelut haluamallaan tavalla. Mielenterveystyö on laaja kokonaisuus, joka sisältää tarkemmin rajattuna myös mielenterveyspalvelut. Mielenterveyslaissa (8) mielenterveystyöllä tarkoitetaan yksilön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistämistä sekä mielisairauksien ja muiden mielenterveydenhäiriöiden ehkäisemistä, parantamista ja lievittämistä. Mielenterveystyöhön kuuluvat mielisairauksia ja muita mielenterveydenhäiriöitä poteville henkilöille heidän lääketieteellisin perustein arvioitavan sairautensa tai häiriönsä vuoksi annettavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut (mielenterveyspalvelut). Mielenterveystyöhön kuuluu myös väestön elinolosuhteiden kehittäminen siten, että elinolosuhteet ehkäisevät ennalta mielenterveydenhäiriöiden syntyä, edistävät mielenterveystyötä ja tukevat mielenterveyspalvelujen järjestämistä. Rimpelän (9) mukaan mielenterveyspalveluilla tarkoitetaan paitsi erityiseen mielenterveysosaamiseen ja ensisijaisesti mielenterveyskysymyksiin suuntautuneita palveluita, myös mielenterveysosaamista yleensä peruspalveluissa. Rimpelä nostaa mielenterveystyön sisällön rajaamisen keskeiseksi kysymykseksi mielenterveystyön ja päihdetyön suhteen toisiinsa. Päihdehuollon palvelut voidaan luokitella osaksi mielenterveystyötä, sillä päihde- ja mielenterveysongelmat liittyvät usein läheisesti toisiinsa, ja esim. joissain kunnissa päihdepalvelut sisältyvät mielenterveyspalvelujen vastuualueeseen. Mielenterveystyön ja -palvelujen järjestämistä kunnissa on tutkittu hyvin vähän. Myöskään niiden kustannuksia ei ole kattavasti tutkittu valtakunnallisesti eikä kuntatasolla. Tutkimus on kuitenkin tarpeen monesta syystä. Kuten alussa mainittiin, mielenterveysongelmat aiheuttavat kansallisella ja kunnan tasolla erittäin merkittävän tautikuorman palvelujärjestelmälle ja siten myös voimavarojen käytölle. Toisaalta voimavarojen tar-

8 koituksenmukainen käyttö mielenterveystyössä ja -palveluissa lisää järjestelmän tehokkuutta, jonka seurauksena paineet voimavarojen kasvattamiseen helpottuvat. Pirkanmaan mielenterveystyön strategia- ja osaamiskeskushankkeessa on yhtenä osana käynnistetty Mielenterveystyön kustannukset -projekti, jonka keskeisenä tehtävänä on tutkia vaihtelua kuntien mielenterveystyön kustannuksissa. Koska mielenterveystyön ja -palvelujen kuntatason tutkimusta ei ole aikaisemmin tehty, projekti päätettiin käynnistää esitutkimuksella. Esitutkimuksen yhtenä tarkoituksena oli kustannuslaskentamenetelmän kehittäminen ja kokeileminen. Esitutkimuksen yksilöityinä tavoitteina olivat: a) arvioida kunnan asukkaiden parissa tehtävän mielenterveystyön ja -palvelujen määrä sekä kustannukset mahdollisimman kattavasti erityisesti peruspalvelutuotannossa, b) selvittää, miten mielenterveyspalvelujen rahoitusvastuu jakautuu. Tässä raportoitava esitutkimus tehtiin Lempäälässä. Tutkimus rajattiin koskemaan mielenterveysongelmien synnyttämiä kustannuksia, mutta tietoa kerättiin myös muiden sosiaalisten ongelmien, kuten päihdeongelmien aiheuttamasta palvelujen käytöstä ja kustannuksista. Näitä tietoja ei kuitenkaan raportoida tässä, sillä käytetty menetelmä antoi mahdollisuuden vain mielenterveyssyillä toteutuneiden palvelukäyttöjen ja kustannusten tarkkaan yksilöintiin. 2. AINEISTOT 2.1 Palvelujen käytön määrä Tässä tutkimuksessa palvelujen käytön määrää koskevat tiedot koottiin seuraavista tietolähteistä: peruspalvelujen tapauslaskenta, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilastot, Kansaneläkelaitoksen rekisterit sekä Lempäälän kunnan tilastot. 2.1.1 Tapauslaskenta Peruspalvelujen osalta aineisto kerättiin huhtikuussa 2002 kolmen viikon ajalta tapauslaskentalomakkeella (Liite 1). Lomakkeilla koottiin tietoja peruspalveluissa tehtävän mielenterveystyön määrästä. Tuloksia käytetään tässä kustannuslaskennan perusteena, mutta lomaketutkimuksen tavoitteena oli myös tuottaa tietoa kunnan sisäisen suunnittelun tarpeisiin, esim. toimipaikkakoulutuksen suunnitteluun. Tapauslaskentalomaketta kokeiltiin ennen varsinaisen pilottiaineiston kokoamisen aloittamista eri toimipisteissä yhden päivän ajan (19.3.2002). Samalla pyydettiin lomakkeen täyttäjiltä kommentteja lomakkeesta. Saatujen kommenttien perusteella lomaketta muokattiin varsinaiseen pilottitutkimukseen. Korjausehdotuksia tuli tosin vain vähän. Tärkein muutos oli lisäys kysymykseen 4, Käynnin pääsyy, johon lisättiin vaihtoehto muu. Lomakkeessa kysyttiin asiakkaan sukupuoli ja ikäluokka, käynnin tyyppi ja pääsyy, käynnin kesto sekä paljonko ajasta käytettiin mielenterveysongelman hoitamiseen. Edelleen kysyttiin, onko käynnillä määrätty lääkitystä, ohjattu asiakas eteenpäin mielenterveysongelman vuoksi tai jatkuuko hoito mielenterveysongelman vuoksi jossain yksikössä, sekä konsultoitiinko käynnillä muita tahoja. Lomakkeen täyttäjä merkitsi tiedot ammatistaan ja toimipaikastaan.

9 Tietoa kerättiin perusterveydenhuollosta, työterveyshuollosta, vanhusten kotipalvelusta, perhetyön yksiköstä, työvoimatoimistosta ja sairaankuljetuksesta. Näissä lomakkeita täyttivät eri ammattiryhmien edustajat: lääkärit, terveydenhoitajat, sairaanhoitajat, psykologit, sosiaalityöntekijät, lapsiperheiden ja vanhustyön kodinhoitajat, sairaankuljettajat ja työvoimatoimiston työntekijä. Lomake oli tarkoitus täyttää kolmen viikon ajalta jokaisesta asiakas- tai potilaskäynnistä tai -tapaamisesta. Työmäärän helpottamiseksi päätettiin kuitenkin ensimmäisen viikon jälkeen, että lomake täytetään terveyskeskuksessa vain niistä käynneistä, joilla käsiteltiin mielenterveyden ongelmia. Terveyskeskuksen kokonaiskäyntimäärät saatiin tietoon terveyskeskuksen omasta rutiinitilastoinnista. Lomakkeessa kysyttiin asiakaskäynnin pituus minuutteina, sekä ajasta mielenterveystyöhön käytetty prosenttiosuus. Näiden tietojen pohjalta laskettiin mielenterveystyöhön käytetty aika minuutteina kultakin käynniltä. Ajat laskettiin yhteen ammattiryhmittäin, jolloin saatiin selville ryhmien mielenterveystyöhön käyttämä aika kolmen viikon aikana. Tapauslaskenta-aineiston ensimmäisten tulosten mukaan perusterveydenhuollon lääkärien käynneistä vain 2,7 %:ssa käytettiin aikaa mielenterveysongelman hoitamiseen. Lääkärien kanssa käydyissä palautekeskusteluissa arvioitiin luku huomattavan alhaiseksi. Syyksi tähän arvioitiin joitakin lomakkeen sanamuotoja, erityisesti käynnin pääsyyn kysymistä. Kysymyksen sanamuoto saattoi jättää huomiotta ne tapaukset, joissa on ollut taustalla mielenterveysongelma, mutta se ei ollut käynnin pääsyy. Luotettavuuden parantamiseksi lomaketta muokattiin hieman (uusi lomake liitteenä 2), ja tapauslaskenta uusittiin lääkärien osalta viikolla 50. Tässä raportissa lääkärien tulokset perustuvat uusintakyselyyn. Viikon tulokset kerrottiin kolmella, jotta saatiin aikaisempaan seurantaan verrattavissa olevat tiedot. 2.1.2 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilastot Erikoissairaanhoidon vuodeosastohoitopäivien lukumäärä on saatu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin rekistereistä. Lapsi- ja nuoriso- sekä aikuispsykiatriaa ei käsitellä tässä erikseen, vaan niiden hoitopäivät on laskettu yhteen. Eri tietolähteet antoivat jonkin verran ristiriitaisia tietoja poliklinikkakäynneistä, minkä vuoksi tässä käytettiin SOTKAtietokannan sijasta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilastoja. 2.1.3 Kansaneläkelaitoksen rekisterit Korvattujen yksityislääkärikäyntien sekä psykoosilääkkeiden erityiskorvausoikeuksien määrä ovat Kansaneläkelaitoksen aineistosta, joka oli saatu Terveystieteen laitoksen käyttöön Pirkanmaan mielenterveystyön hankkeelle tehtävää hoidon tarpeen selvittämistä varten. Tiedot ovat koko vuoden tietoja, vuosilta 1991 2001. Tähän raporttiin on laskettu niistä keskimääräisen kolmen viikon osuus. 2.1.4 Lempäälän kunnan tilastot Mielenterveystoimiston käyntimäärä sekä päihdehuollon ja mielenterveyskuntoutujien tuki- ja hoiva-asumisen tiedot saatiin Lempäälän kunnan tilastoista.

10 2.2 Palvelujen yksikkökustannukset Tässä laskennassa käytetyt kustannustiedot ovat suurimmaksi osaksi peräisin Stakesin julkaisusta Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2000 (10). Siinä raportoidaan (ks. liitetaulukko 5) kuntien kokoaikaisten työntekijöiden säännöllisen työajan kokonaiskustannus, johon sisältyvät palkkakustannukset, sosiaaliturva sekä muita välillisiä kustannuksia (suojavaatteet, koulutus, työterveyshuolto, ateriatuki, sosiaali- ja virkistystoiminta). Työpanoksen kokonaiskustannukset on raportoitu mk/h muodossa, jotka muutettiin tätä tutkimusta varten euromääräiseksi. Koska Stakesin yksikkökustannusraportti ei sisältänyt eri ammattiryhmien aiheuttamien muuttuvien kustannusten lisäksi kiinteitä kustannuksia, tässä tutkimuksessa kiinteät kustannukset huomioitiin kertomalla Heikkisen ym. raportoimat luvut 1,7:llä. Konsultointien kustannuksia oli vaikea määrittää, koska konsultoinnilla voidaan käsittää hyvin erilaisia asioita. Tässä oletettiin, että kyse oli puhelinkonsultaatiosta. Lääkärin konsultaation kustannuksiksi on arvioitu 100 150 mk (Hujanen, Timo, henkilökohtainen tiedonanto), eli noin 20 euroa. Muiden ammattiryhmien konsultoinnin kustannukset on laskettu suhteuttamalla ne lääkärien kustannuksiin samassa suhteessa kuin heidän työpanoksensa kokonaiskustannukset ovat lääkärien työpanoksen kokonaiskustannuksista. Lääkehoidon kustannuksista on voitu huomioida vain erityiskorvattavat psykoosilääkkeet, joiden kustannukset (mk / henkilö) on saatu Kansaneläkelaitokselta. Sosiaalihuollossa on paljon menoeriä, joiden taustalla ovat mielenterveyden häiriöt. Näitä ovat esim. osa A-kodin, tukiasumisen ja kuntoutuksen maksuista. Nämä menot on poimittu Lempäälän kunnan tilinpäätöstiedoista. 2.3 Mielenterveystyön ja -palvelujen rahoitus Palvelujen rahoitus jaettiin neljälle taholle. Asiakkaiden ja työnantajien maksut perustuvat Lempäälän kunnan sosiaali- ja terveyspalvelumaksujen taksaan (11). Kansaneläkelaitoksen maksama osuus saatiin suoraan rekistereistä. Lempäälän kunnan maksettavaksi jäävä osuus oli residuaalierä, se osuus kokonaiskustannuksista jota muut rahoittajatahot eivät rahoittaneet. Koska vain harvalla käynnillä käytettiin koko aika mielenterveysongelman hoitamiseen, myöskään koko käynnistä maksettua maksua ei huomioitu mielenterveyden hoidon rahoituksessa. Asiakasmaksusta potilaan tai työnantajan osuuteen laskettiin se osuus, mikä keskimäärin eri ammattiryhmien käynneillä oli käytetty aikaa mielenterveysongelman hoitamiseen. 2.3.1 Asiakkaat Kotipalvelun asiakasmaksun perusteena voi olla joko säännöllinen kotona annettava palvelu, (käynnit / viikko) tulorajojen mukaan, tai tilapäisestä kotipalvelusta käyntimaksu käynnin pituuden mukaan. Koska aineistossamme ei ole tietoa palvelun säännöllisyydestä tai asiakkaiden tuloista, tässä käytettiin käynnin pituuden mukaan määräytyvää maksua (taulukko 1). Kotipalvelun käynnit veivät aikaa tässä aineistossa keskimäärin 1,5 tuntia, jonka mukaista käyttömaksua sovellettiin tässä. Lempäälässä avosairaanhoidon lääkäripalveluista asiakkaat voivat maksaa joko 22 euroa /

11 kalenterivuosi tai 11 euroa / käynti käyntikertojen lukumäärästä riippumatta. Tässä käytettiin 11 euron käyntimaksua, sillä yksittäisen potilaan palvelujen käyttöä ja hänen tekemiään valintoja maksuperusteen suhteen ei voitu selvittää. Erikoissairaanhoidon asiakasmaksuina käytettiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin psykiatrian poliklinikan mukaisia maksuja. Psykiatrian poliklinikkakäynti on asiakkalle maksuton. Taulukko 1. Rahoitusvastuun jakautumisen arvioinnissa sovelletut asiakasmaksut. Asiakasmaksu, Lääkärissäkäynti 11 Kotipalvelukäynti 5,5 Sairaankuljetus 9,5 Vuodeosaston hoitopäivä 12 2.3.2 Työnantajat Kaikki mielenterveysasioita koskevat työterveyslääkärillä tai -hoitajalla käynnit olivat aineiston mukaan alle tunnin pituisia, minkä vuoksi tässä käytetään lyhyen seurantakäynnin kustannuksia. Tässä käytetyt maksut työnantajalle ovat 20 euroa työterveyslääkärikäynnistä ja 9 euroa työterveyshoitajakäynnistä. 3 TULOKSET 3.1 Mielenterveystyö peruspalveluissa Tapauslaskentalomakkeita palautettiin huhtikuussa 2002 1380 kappaletta. Palautettujen lomakkeiden jakauma toimipisteittäin oli taulukon 2 mukainen. Taulukko 2. Palautettujen tapauslaskentalomakkeiden määrä. Palvelun tarjoaja Lomakkeiden määrä Prosenttia lomakkeista Perusterveydenhuolto 621 45,0 Työterveyshuolto 72 5,2 Vanhusten kotipalvelu 377 27,3 Perhetyön yksikkö 252 18,3 Työvoimatoimisto 7 0,5 Sairaankuljetus 51 3,7 Yhteensä 1380 100 Yhdessäkään työvoimatoimiston lomakkeessa ei raportoitu mielenterveystyöhön käytettyä aikaa, joten se jätettiin pois myöhemmistä tarkasteluista. Muissa toimipisteissä kaikki ammattiryhmät olivat käyttäneet aikaa mielenterveysongelmien hoitamiseen. Terveyskeskuksen käyntimäärä kyseisellä ajalla oli 4825, keskimäärin noin 1600 käyntiä viikoittain, joten ensimmäisenkään viikon aikana lomaketta ei oltu täytetty kaikilla käynneillä. Muiden palvelun tarjoajien todelliset käyntimäärät eivät ole tiedossa, joten ei voida arvioida, miten suuresta osuudesta käyntejä lomakkeita oli täytetty. Taulukossa 3 esitetään lomakkeiden määrät ja mielenterveyskäyntien osuudet toimipisteittäin ja ammattiryhmittäin.

12 Koko aineistossa 40 % käynneistä pääsyynä oli ei mielenterveysongelma (Liitetaulukko 3). Muu ongelma oli pääsyynä 28 % käynneistä. Muuksi syyksi oli kirjattu yleisimmin jokin somaattinen ongelma, joten nämäkin olisivat kuuluneet kohtaan ei mielenterveysongelma. Käynnin pääsyyn vastausvaihtoehdoista tässä tutkimuksessa merkittäviä on neljä: mielenterveysongelma, päihde- ja mielenterveysongelma, mielenterveys- ja somaattinen ongelma sekä sosiaalinen ja mielenterveysongelma. Lomakkeista 18 %:ssa ainakin käynnin osasyynä oli mielenterveysongelma (kuviot 1 ja 2). Taulukko 3. Mielenterveyskäyntien osuus kaikista käynneistä. Palvelun tarjoaja Tilastoitu käyntimäärä / 3 viikkoa Palautetut lomakkeet Käynnit joissa käytetty aikaa mt-ongelmaan Mt-käyntien %-osuus kaikista käynneistä Perusterveydenhuolto lääkäri 2141 216 57 2,7 terveydenhoitaja 1377 162 76 5,5 sairaanhoitaja 1014 223 68 6,7 perushoitaja 293 11 9 3,1 Työterveyshuolto lääkäri 35 19 54,3 terveydenhoitaja 37 13 35,1 Vanhusten kotipalvelu kodinhoitaja 290 39 13,4 lähihoitaja 85 17 20,0 Perhetyön yksikkö psykologi 49 34 69,4 sosiaalityöntekijä 147 48 32,7 kodinhoitaja 4 3 75,0 muu 52 8 15,4 Sairaankuljetus 51 8 15,7 Uusintakysely lääkäri, pth 2787 1563 633 22,7 lääkäri, tth 216 141 87 40 Kuvio 1. Lomakkeiden jakauma prosentteina käynnin pääsyyn mukaan Ei mielenterveysongelmaa 39.6 Mielenterveysongelma 7.6 Päihdeongelma 4.4 Päihde- ja mielenterveysongelma 2.1 Mielenterveys- ja somaattinen ongelma 4.4 Sosiaalinen ongelma 10.6 Sosiaalinen ja mielenterveysongelma 3.4 Muu ongelma 27.9 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45

13 Kuvio 2. Lomakkeiden jakauma prosentteina käynnin pääsyyn mukaan; mielenterveys-, päihde- ja psykososiaaliset ongelmat laskettu yhteen. Ei mielenterveysongelmaa 39.6 Käynnin pääsyy Muu ongelma 27.9 Mielenterveys-, päihdeja psykososiaaliset ongelmat 32.5 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Prosenttia käynneistä Ammattiryhmien ja toimipisteiden välillä oli eroja käyntien pääsyissä (Liitetaulukot 4 ja 5). Perusterveydenhuollossa, työterveyshuollossa ja sairaankuljetuksessa oli eniten ei mielenterveysongelmaa -käyntejä, perhetyön yksikössä korostuivat päihde- ja sosiaaliset sekä mielenterveysongelmat, vanhusten kotipalvelussa muut ongelmat. Käyntejä, joissa oli raportoitu mielenterveysongelman hoitoon käytetyn aikaa, oli 404. Näissä ongelman hoitoon käytetyn ajan keskiarvo oli 30,5 minuuttia. Mielenterveyskäyntien määrä oli suurin perusterveydenhuollossa. Eniten aikaa mielenterveysongelmiin käytettiin vanhusten kotipalvelussa (Liitetaulukot 10 ja 11). Peruspalveluissa tehtävän mielenterveystyön määrä ja sen kustannukset esitetään ammattiryhmittäin taulukossa 4. Suurin osuus peruspalvelujen mielenterveystyön kokonaiskustannuksista, 48,9 %, syntyi perusterveydenhuollon lääkärin vastaanotolla. Toiseksi eniten (17 %) kustannuksista aiheutui vanhusten kotipalvelussa. Tämä johtui suurelta osin siitä, että palveluun käytetty aika oli keskimäärin pidempi kuin muissa palveluissa, keskimäärin 1,5 tuntia. Työterveyshuollon lääkärissäkäynnit aiheuttivat 6,4 % kustannuksista. Yhteensä peruspalveluissa tehtävä mielenterveystyö aiheutti kolmen viikon ajalla Lempäälässä noin 13 600 euron kustannukset.

14 Taulukko 4. Mielenterveysongelmien vuoksi käytettyjen peruspalvelujen määrä ja kustannukset kolmen viikon seuranta-aikana. Palvelun tarjoaja Käytetyt minuutit / min ilman kiinteitä kustannuksia / min, mukana kiinteät kustannukset Yhteensä, Perusterveydenhuolto lääkäri 6801 0,577 0,9809 6670 48,9 terveydenhoitaja 1375 0,269 0,4573 630 4,6 sairaanhoitaja 1007 0,306 0,5202 520 3,8 perushoitaja 283 0,289 0,4913 140 1,0 Työterveyshuolto lääkäri 894 0,577 0,9809 880 6,4 terveydenhoitaja 100 0,269 0,4573 50 0,3 Vanhusten kotipalvelu kodinhoitaja 3412 0,258 0,4386 1500 11,0 lähihoitaja 1708 0,289 0,4913 840 6,2 Perhetyön yksikkö psykologi 1083 0,348 0,5916 640 4,7 sosiaalityöntekijä 993 0,292 0,4964 490 3,6 kodinhoitaja 327 0,258 0,4386 140 1,1 muu 277 0,289 0,4913 140 1,0 Sairaankuljetus 381 0,272 0,4624 180 1,3 Prosenttia kokonaiskustannuksista Konsultoinnit Kappalemäärä Yksikkökust., psykiatri 8 20 160 1,2 psykiatrinen sh 10 10,6 106 0,8 sosiaalityöntekijä 12 10,2 120 0,9 psykologi 8 12,1 100 0,7 muu (yleensä lääkäri) 17 20 340 2,5 Yhteensä 13640 100,0 3.2 Mielenterveystyön kokonaisuus Kaikkien palveluntuottajien osalta mielenterveystyön määrä ja kustannukset kuvataan taulukossa 5. Vaikka suurin määrällinen volyymi mielenterveystyöstä tehdään peruspalveluissa, sen kustannusosuus muihin osa-alueisiin verrattuna oli pieni, 11,1 %. Suurin kustannus, yli 60 % mielenterveystyön kustannuksista syntyi vuodeosastohoidosta. Seuraavaksi suurimmat kustannuserät olivat peruspalveluissa ja mielenterveystoimistossa, molemmissa 11,1 %. Kustannusten jakautuminen esitetään myös kuviossa 3.

15 Taulukko 5. Mielenterveysongelmien vuoksi käytettyjen palvelujen määrä ja kustannukset kolmen viikon seuranta-aikana. Palvelun tarjoaja Käyntimäärä/ hoitopäivät Yksikkökustannukset, Yhteensä, Prosenttia kokonaiskust. Peruspalvelut 400 13640 11,1 Mielenterveystoimisto 204 67,28 13720 11,1 Erikoissairaanhoito vuodeosasto 323 235,5 76050 61,8 poliklinikka 43 100,9 4340 3,5 Lääkkeet 4730 3,8 Tuki-/hoiva-asuminen 208 9120 7,4 Yksityislääkäri 26 1554 1,3 Yhteensä 123160 100 Kuvio 3. Mielenterveystyön kustannusten jakautuminen Lempäälässä. Peruspalvelut Mielenterveystoimisto 11.1% 11.1% Vuodeosasto 61.8% Poliklinikka Lääkkeet Tuki-/hoiva-asuminen Yksityislääkäri 3.5% 3.8% 7.4% 1.3% 0.0% 10.0% 20.0% 30.0% 40.0% 50.0% 60.0% 70.0% 3.3 Mielenterveystyön rahoitus Mielenterveystyön rahoitusvastuun jakautuminen kuvataan taulukossa 6. Mielenterveystyön ja -palvelujen rahoitusvastuu oli pääasiassa kunnalla. Peruspalveluissa myös asiakkaiden osuus oli huomattava, 24,3 %. Potilaiden rahoitusosuuden suuri osuus johtui erityisesti lääkärikäynneistä, jossa käytetyn laskukaavan mukaan mielenterveysongelman osuus lääkärikäynnin kokonaiskustannuksista laskettiin lääkärikäynnin minuuttikustannusten mukaan, mutta potilaiden rahoitusosuus mielenterveysongelman hoitoon käytetyn ajan osuutena potilasmaksusta (eli 11 eurosta).

16 Taulukko 6. Mielenterveystyön rahoitusvastuun jakautuminen ( ). Palvelun tarjoaja Yhteensä Asiakas Kunta 1 KELA Työnantaja Perusterveydenhuolto lääkäri 6670 2850 3820 terveydenhoitaja 630 630 sairaanhoitaja 520 520 perushoitaja 140 140 Työterveyshuolto lääkäri 880 160 710 terveydenhoitaja 50 0 50 Vanhusten kotipalvelu kodinhoitaja 1500 210 1290 lähihoitaja 840 10 830 Perhetyön yksikkö psykologi 640 640 sosiaalityöntekijä 490 490 kodinhoitaja 140 10 130 muu 140 140 Sairaankuljetus 180 40 140 Yhteensä 12810 3120 8790 140 760 Prosenttia 100,0% 24,3% 68,6% 1,1% 5,9% Palvelun tarjoaja Yhteensä Asiakas Kunta KELA Työnantaja Peruspalvelut 12810 3120 8790 140 760 Mielenterveystoimisto 13720 13720 Erikoissairaanhoito vuodeosasto 76050 3876 72180 poliklinikka 4340 4340 Lääkkeet 2 4730 4730 Tuki-/hoiva-asuminen 42714 2329 40385 Yksityislääkäri 3 1554 1554 Yhteensä 155931 9320 139420 6430 760 Prosenttia 100,0% 6,0% 89,4% 4,1% 0,5% 1 Sisältää valtionosuudet. 2 Lääkekustannuksista on huomioitu vain erityiskorvatut psykoosilääkkeet. 3 Yksityislääkärikäynneistä tiedossamme ei ole asiakkaiden maksamaa osuutta.

17 4 POHDINTA Tässä raportoidaan mielenterveystyön kustannukset Lempäälässä kolmen viikon seuranta-ajalla. Voidaan laskea, että vuodessa kustannukset olisivat peruspalveluissa 112 000, ja kaikki palvelut mukaan lukien 2 134 800. Kunnan rahoitusosuus muodosti reilut 8 % Lempäälän kunnan sosiaali- ja terveystoimen nettokustannuksista (Kuntatilasto, Stakes, http://www.stakes.info/3/1/index.asp#talous). Laskelmassa on oletettu, että mielenterveystyön määrä ei vaihtele merkittävästi vuoden eri viikkoina. Lääkehoidon kustannuksista on tässä huomioitu vain erityiskorvatut psykoosilääkkeet, jotka muodostavat vain osan kokonaisuudesta. Kustannusten selvittäminen laajemmin olisi edellyttänyt potilaille tehtävää kyselyä, mikä ei tässä ollut mahdollista. Yksityislääkärillä käynnin kustannuksista tiedossa on vain Kansaneläkelaitoksen maksama osuus. Lääkärien työpanoksen käyttö mielenterveyden hoitoon vaihteli kahden kyselyn välillä. Ensimmäisessä kyselyssä se oli 2,7 %, mutta uudistetulla lomakkeella tehdyssä kyselyssä 22,7 %. On vaikea arvioida tulosten luotettavuutta muiden ammattiryhmien osalta, mutta luultavaa on, että ensimmäisellä kyselykerralla ei saatu esiin kaikkea peruspalveluissa tehtyä mielenterveystyötä. Lääkärien aktiivisempaan lomakkeen täyttämiseen uusintakerralla on saattanut vaikuttaa myös aikaisemmin saatu pieni tulos, ja se, että tutkijat antoivat aktiivista palautetta lääkäreille, minkä vuoksi uusintakyselyn merkitys sisäistettiin paremmin. Lääkärit saivat myös itse vaikuttaa lomakkeeseen enemmän kuin muut ammattiryhmät. Tapauslaskennan käyttö peruspalveluissa tehtävän mielenterveystyön määrän mittaamisessa sisältää muutamia ongelmia. Lomakkeen täyttäjän tehtävä on esim. määritellä, mikä on mielenterveystyötä, ja eri henkilöt saattavat nähdä tämän hyvinkin eri tavalla. Tällä menetelmällä ei voida myöskään yhdistää eri lähteistä saatavia tietoja ja siten nähdä, miten kustannukset kumuloituvat asiakkaille. Jatkossa tapauslaskennassa tullaankin kysymään myös asiakkaan henkilötunnus, joka mahdollistaa eri tietolähteistä koottujen tietojen yhdistämisen. Mielenterveystyön kustannusten tutkimisessa tärkeää on määritellä itse mielenterveystyö. Tässä tutkimuksessa esimerkiksi päihdehuolto on rajattu mielenterveystyön ulkopuolelle. Kuitenkin päihde- ja mielenterveysongelmat liittyvät usein yhteen, minkä vuoksi päihdehuollon kustannuksia olisi voitu sisällyttää näihin laskelmiin. Lempäälässä päihdehuollon kustannukset olivat kolmen viikon ajalla karkeasti arvioiden 21500 euroa, mikä muodostaisi yli 10 % mielenterveystyön kustannuksista.

18 LÄHTEET 1 Isohanni M. Mielenterveyshäiriöiden hoidon nykytila. Suom Lääkäril 2002; 57:4445. 2 Aromaa A, Koskinen S (toim.). Terveys ja toimintakyky Suomessa. Terveys 2000 tutkimuksen perustulokset. Helsinki: Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/2002:. 3 Lehtinen V. Mielenterveyspalvelut. Teoksessa Heikkilä M ja Parpo A, toim. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukatsaus 2002. Helsinki: Stakes raportteja 268/2002:106 28 4 Nenonen M. Mielenterveyden häiriöiden hoito Suomessa 1978 1998. Tilastoraportti 3/2000. 5 Nenonen M, Tuori T, Pelanteri S, Kautiainen H. Psykiatrian erikoisalan kolme vuosikymmentä 1970 1999. Rakennemuutos laitoshoidon hoitoilmoitustietojen valossa. Suom Lääkäril 2001; 56:3227 33. 6 Joukamaa M, Heikkinen M. Mielenterveyden epidemiologia. Teoksessa: Lönnqvist J, toim. Psykiatria. Helsinki: Duodecim 2001:574 88. 7 Luoto R, Raitanen J. Mielenterveyden trendit ja kehitysnäkymät Pirkanmaalla. Tampere: Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 5/2001. 8 Mielenterveyslaki 14.12.1990/1116 9 Rimpelä M. Pirkanmaan mielenterveysstrategia- ja osaamiskeskushanke. Konsultaatioraportti. Tampere: Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 6/2001. 10 Heikkinen K, Hujanen T, Rusama H. Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2000. Helsinki: Stakes Aiheita 23/2001. 11 Lempäälän kunnan sosiaali- ja terveyspalvelumaksujen taksa.

19 LIITETAULUKOT Liitetaulukko 1. Käyntimäärät ikäluokittain ja sukupuolittain tapauslaskennan mukaan kolmen viikon aikana (viikot 15-17/2002). Ikäluokka Mies Nainen Yhdessä Yhteensä 0 6 28 31 59 7 14 27 42 69 15 24 39 65 104 25 44 96 166 7 269 45 64 116 134 5 255 65 74 77 99 1 177 75 84 51 165 216 85 16 124 140 Puuttuva tieto 91 Yhteensä 450 826 13 1380 Liitetaulukko 2. Käyntityypit tapauslaskennan mukaan kolmen viikon aikana (viikot 15-17/2002). Käyntityyppi Käyntimäärä Prosenttia käynneistä Päivystys 209 15,1 Ajanvaraus 699 50,7 Muu 457 33,1 Yhteensä 1365 98,9 Puuttuva tieto 15 1,1 Yhteensä 1380 100,0 Liitetaulukko 3. Käyntimäärät käynnin pääsyyn mukaan tapauslaskennan mukaan kolmen viikon aikana (viikot 15-17/2002). Käyntimäärä Prosenttia käynneistä Ei mielenterveysongelmaa 566 41 Mielenterveysongelma 108 7,8 Päihdeongelma 63 4,6 Päihde- ja mielenterveysongelma 30 2,2 Mielenterveys- ja somaattinen ongelma 63 4,6 Sosiaaliset ongelmat 151 10,9 Sosiaalinen ja mielenterveysongelma 49 3,6 Muu ongelma 398 28,8 Yhteensä 1428 103,5 Muutamissa lomakkeissa käynnin pääsyyksi oli ilmoitettu useampi syy, siksi prosenttimäärä on yli 100.

20 Liitetaulukko 4. Käynnin pääsyy toimipisteittäin; prosenttia käynneistä tapauslaskennan mukaan kolmen viikon aikana (viikot 15-17/2002). Perusterveydenhuolto Työterveyshuolto Vanhusten Perhetyön yksikkö Sairaankuljetus (59) (616) (74) kotipalvelu (384) (285) Ei mielenterveysongelma 70 70 10 3 60 Mielenterveysongelma 7 11 7 9 5 Päihdeongelma 2 0 2 13 9 Päihde- ja mielenterveysongelma 0 0 4 3 3 Mielenterveys- ja somaattinen ongelma 7 14 1 2 3 Sosiaalinen ongelma 1 1 3 45 3 Sosiaalinen ja mielenterveysongelma 1 0 2 13 0 Muu ongelma 12 4 71 12 17 Yhteensä 100 100 100 100 100 Liitetaulukko 5. Käynnin pääsyy ammattiryhmittäin; prosenttia käynneistä tapauslaskennan mukaan kolmen viikon aikana (viikot 15-17/2002). Lääkäri (251) Terveydenhoitaja (195) Sairaanhoitaja (221) Psykologi (49) Sosiaalityöntekijä (167) Lapsiperheiden kh (3) Vanhus-ten kh (294) Sairaankuljettaja (59) Ei mielenterveysongelma 80 77 58 6 2 0 5 59 15 Mielenterveysongelma 10 5 4 20 7 33 5 5 13 Päihdeongelma 0 1 5 0 11 0 2 8 12 Muu (167) Päihde- ja 0 0 1 0 3 0 4 3 5 mielenterveysongelma Mielenterveys- ja somaattinen 6 4 13 4 2 0 1 3 0 ongelma Sosiaalinen ongelma 2 2 1 16 49 33 1 3 27 Sosiaalinen ja 0 1 0 29 13 33 2 0 2 mielenterveysongelma Muu ongelma 2 11 19 24 13 0 79 17 27 Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 100

21 Liitetaulukko 6. Perusterveydenhuollon lääkärikäynnin taustalla oleva syy lääkärien uusintakyselyn mukaan (viikko 50/2002). (Täytetty vain niiltä käynneiltä, joilla käytetty aikaa potilaan psyykkisen tilan huomioimiseen.) Käyntimäärä Prosenttia käynneistä Yksilön psyykkinen ongelma 76 46,9 Perheen ongelma 24 14,8 Päihdeongelma 6 3,7 Työttömyys 5 3,1 Muu sosiaalinen ongelma 50 30,9 En osaa sanoa 1 0,6 Yhteensä 162 100,0 Liitetaulukko 7. Työterveyshuollon lääkärikäynnin taustalla oleva syy lääkärien uusintakyselyn mukaan. (viikko 50/2002). (Täytetty vain niiltä käynneiltä, joilla käytetty aikaa potilaan psyykkisen tilan huomioimiseen.) Käyntimäärä Prosenttia käynneistä Yksilön psyykkinen ongelma 15 65,2 Perheen ongelma 2 8,7 Muu sosiaalinen ongelma 3 13,0 En osaa sanoa 3 13,0 Yhteensä 23 100,0 Liitetaulukko 8. Käynnin kesto, kaikki käynnit tapauslaskennan mukaan kolmen viikon aikana (viikot 15-17/2002). Minuuttia Käyntimäärä Prosenttia käynneistä 1-10 125 9,1 11-20 275 19,9 21-30 331 24,0 31-40 37 2,7 41-50 124 9,0 51-60 174 12,6 61-90 133 9,6 91-120 76 5,5 >121 57 4,1 Puuttuva tieto 48 3,5 Yhteensä 1380 100,0

22 Liitetaulukko 9. Käynnin ajasta käytetty mielenterveysongelman hoitoon tapauslaskennan mukaan kolmen viikon aikana (viikot 15-17/2002). % ajasta käytetty mtongelmaan Käyntimäärä Prosenttia käynneistä 0 458 33,2 1-24 110 8,0 25-49 57 4,1 50-74 83 6,0 75-100 134 9,7 Puuttuva tieto 538 39,0 Yhteensä 1380 100,0 Liitetaulukko 10. Mielenterveyskäyntien lukumäärä ja keskimääräinen mielenterveysongelman hoitoon käytetty aika toimipisteittäin tapauslaskennan mukaan kolmen viikon aikana (viikot 15-17/2002). Mt-käyntimäärä Keskim. mielenterveysongelman hoitoon käytetty aika min. Perusterveydenhuolto 211 17 Työterveyshuolto 31 10 Vanhusten kotipalvelu 50 97 Perhetyön yksikkö 79 26 Sairaankuljetus 8 48 Liitetaulukko 11. Mielenterveyskäyntien lukumäärä ja keskimääräinen mielenterveysongelman hoitoon käytetty aika ammattiryhmittäin tapauslaskennan mukaan kolmen viikon aikana (viikot 15-17/2002). Mt-Käyntimäärä Keskim. mielenterveysongelman hoitoon käytetty aika min. Lääkäri 75 16 Terveydenhoitaja 89 17 Sairaanhoitaja 68 15 Psykologi 34 32 Sosiaalityöntekijä 39 16 Lapsiperheiden kodinhoitaja 3 109 Vanhusten kodinhoitaja 35 93 Sairaankuljettaja 8 48 Muu 24 76

23 Liitetaulukko 12. Onko käynnillä määrätty lääkitystä mielenterveysongelman vuoksi? Tapauslaskennan mukaan kolmen viikon aikana (viikot 15-17/2002). Käyntimäärä Prosenttia käynneistä Ei 1141 82,7 Kyllä 21 1,5 Yhteensä 1162 84,2 Puuttuva tieto 218 15,8 1380 100,0 Liitetaulukko 13. Onko ohjattu eteenpäin mielenterveysongelman vuoksi? Tapauslaskennan mukaan kolmen viikon aikana (viikot 15-17/2002). Käyntimäärä Prosenttia käynneistä Ei tarvetta 962 72,2 Ei, jää tähän toimipisteeseen 182 13,7 Lähetteellä mielenterveystoimistoon 13 1,0 Ilman lähetettä mielenterveystoim. 11 0,8 Perhetyönyksikköön 6 0,5 Psykiatriseen sairaalaan 2 0,2 Ohjattu muualle 19 1,4 Liitetaulukko 14. Jatkuuko hoito jossakin yksikössä mielenterveysongelman vuoksi? Tapauslaskennan mukaan kolmen viikon aikana (viikot 15-17/2002). Käyntimäärä Prosenttia käynneistä Ei 976 70,7 Kyllä 165 12,0 Puuttuva tieto 239 17,3 Yhteensä 1380 100,0 Liitetaulukko 15. Liittyykö käyntiin konsultaatio? Tapauslaskennan mukaan kolmen viikon aikana (viikot 15-17/2002). Käyntimäärä Prosenttia käynneistä Ei 1295 93,8 Psykiatri 9 0,7 Psykiatrinen sairaanhoitaja 16 1,2 Sosiaalityöntekijä 16 1,2 Psykologi 14 1,0 Muu 30 2,2 Yhteensä 1380 100,0

24 Liitetaulukko 16. Palautetut lomakkeet ammattiryhmittäin tapauslaskennan mukaan kolmen viikon aikana (viikot 15-17/2002). Käyntimäärä Prosenttia käynneistä Lääkäri 251 18,2 Terveydenhoitaja 199 14,4 Sairaanhoitaja 223 16,2 Psykologi 49 3,6 Sosiaalityöntekijä 147 10,7 Sairaankuljettaja 51 3,7 Työvoimatoimiston työntekijä 6 0,4 Kodinhoitaja, lapsiperhe 4 0,3 Kodinhoitaja, vanhustyö 290 21,0 Muu 148 10,7 Puuttuva tieto 12 0,9 Yhteensä 1380 100,0

LIITTEET 25

Tapauslaskenta 010602 Liite 1 Täytä lomake rengastamalla oikea vaihtoehto Asiakasta koskevat tiedot: 1 Sukupuoli 1 mies 2 nainen 2 Ikäluokka 1 0-6 vuotias 2 7-14 vuotias 3 15-24 vuotias 4 25-44 vuotias 5 45-64 vuotias 6 65-74 vuotias 7 75-84 vuotias 8 85- Lomakkeen täyttäjän arvio: 3 Käynti 1 Päivystys 2 Ajanvaraus 3 muu 4 Käynnin pääsyy 1 ei mielenterveysongelma 2 mielenterveysongelma 3 päihdeongelma 4 päihde ja mielenterveysongelma 5 mielenterveys- ja somaattinen ongelma 6 sosiaaliset ongelmat 7 sosiaalinen ja mielenterveysongelma 8 muu 5 Käynnin kesto min. 6 Käynnin ajasta käytetty mielenterveysongelman hoitoon % 7 Onko käynnillä määrätty lääkitystä mielenterveysongelman vuoksi 1 ei 2 kyllä 8 Onko mielenterveysongelman vuoksi ohjattu eteenpäin 1 ei tarvetta 2 ei, jää tähän toimipisteeseen jatkohoitoon 3 on, mielenterveystoimistoon lähetteellä 4 on, mielenterveystoimistoon ilman lähetettä 5 on, perhetyönyksikköön 6 on, psykiatriseen sairaalaan 7 on, muualle 9 Jatkuuko hoito jossakin yksikössä mielenterveysongelman vuoksi? 1 ei 2 kyllä 10 Konsultoitu 1 psykiatria 2 psykiatrista sairaanhoitajaa 3 sosiaalityöntekijää 4 psykologia 5 muu Lomakkeen täyttäjä: 11 Ammatti 1 lääkäri 2 terveydenhoitaja 3 sairaanhoitaja 4 psykologi 5 sosiaalityöntekijä 6 kodinhoitaja a) lapsiperheiden kh b) vanhustyön kh 7 sairaankuljettaja 8 työvoimatoimiston työntekijä 9 muu Korjaus/täydennys/muutosehdotuksia lomakkeeseen: (jatka tarvittaessa kääntöpuolelle) Kiitos vastauksestasi! Pirkanmaan mielenterveystyön strategia- ja osaamiskeskushanke

Tapauslaskenta 271102 Liite 2 Täytä lomake rengastamalla oikea vaihtoehto Asiakasta koskevat tiedot: 1 Sukupuoli 1 mies 2 nainen 2 Ikäluokka 1 0-6 vuotias 2 7-14 vuotias 3 15-24 vuotias 4 25-44 vuotias 5 45-64 vuotias 6 65-74 vuotias 7 75-84 vuotias 8 85- Lomakkeen täyttäjän arvio: 3 Käynti 1 päivystys 2 ajanvaraus 3 muu 4 Käynnin kesto min. 5 Käynnin ajasta käytetty asiakkaan psyykkisen tilan huomioimiseen n. % Mikäli vastasit 0 %, siirry suoraan kysymykseen 11. 6 Onko käynnin taustalla mielestäsi (voit rengastaa useamman vaihtoehdon) 1 yksilön psyykkinen ongelma 2 perheen ongelma 3 päihdeongelma 4 työttömyys 5 muu sosiaalinen ongelma 6 en osaa sanoa 7 Määrättiinkö käynnillä lääkitystä mielenterveysongelman vuoksi 1 ei 2 kyllä 8 Onko mielenterveysongelman vuoksi ohjattu eteenpäin 1 ei tarvetta 2 ei, jää tähän toimipisteeseen jatkohoitoon 3 on, mielenterveystoimistoon lähetteellä 4 on, mielenterveystoimistoon ilman lähetettä 5 on, perhetyön yksikköön 6 on, psykiatriseen sairaalaan 7 on, muualle 8 on jo muualla hoidossa, missä 9 on ohjattu, mutta asiakas ei koe sitä tarpeelliseksi 9 Konsultoitu 1 psykiatria 2 psykiatrista sairaanhoitajaa 3 sosiaalityöntekijää 4 psykologia 5 muu 10 Oletko käyttänyt asiakkaan käynnin lisäksi muuta työaikaa hänen asioidensa parissa (esim. lausunnon kirjoittaminen, puhelinkeskustelu)? 1 ei 2 kyllä, min. 11 Lomakkeen täyttäjä lääkäri a) perusterveydenhuolto b) työterveyshuolto käyttäjätunnus Vapaita kommentteja: (jatka tarvittaessa kääntöpuolelle) Kiitos vastauksestasi! Pirkanmaan mielenterveystyön strategia- ja osaamiskeskushanke

JAKELU Länsi-Suomen lääninhallitus, lääninlääkäri Helsingin yliopiston kirjasto Kainuun keskussairaala, tieteellinen kirjasto Kanta-Hämeen keskussairaala, ammattikirjasto Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, lääketieteellinen kirjasto Kuopion yliopistollinen sairaala, tieteellinen kirjasto Kuopion yliopistollinen kirjasto Oulun yliopisto, lääketieteellisen tiedekunnan kirjasto Pirkanmaan ammattikorkeakoulu/terveysala, kirjasto Pirkanmaan Maakuntakirjasto Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin ky, tieteellinen kirjasto Päijät-Hämeen keskussairaala, tieteellinen kirjasto Seinäjoen ammattikorkeakoulu, terveysalan yksikkö, kirjasto Seinäjoen sairaala, tieteellinen kirjasto Sosiaali- ja terveysministeriö, kirjasto STAKES, tietopalvelu Suomen kuntaliitto, kirjasto/tietopalvelu Tampereen ammattiopisto, kirjasto Tampereen yliopistollinen sairaala, lääketieteellinen kirjasto (2 kpl) Terveystieteiden keskuskirjasto Turun yliopisto, lääketieteellisen tiedekunnan kirjasto UKK-instituutti, kirjasto Vaasan keskussairaala, Tieteellinen kirjasto Varastokirjasto, luettelointi TAYS:n psykiatrian johtoryhmä PMH:n johtoryhmä Tampereen kaupungin avohuollon ylilääkärit Pirkanmaan vaalipiirin kansanedustajat Psykiatrian professorit Yhteistyökumppanit seuraavilta tahoilta: Sosiaali- ja terveysministeriö Valtiovarainministeriö STAKES Länsi-Suomen lääninhallitus Pirkanmaan liitto Helsingin yliopisto Kuopion yliopisto Tampereen yliopisto Kansanterveyslaitos Kansaneläkelaitos Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimi 3. sektorin yhteyshenkilöt Pirkanmaan aluekeskusohjelmat Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien: Kunnanjohtajat Terveyskeskusten johtavat lääkärit ja johtavat ylihoitajat Sosiaalijohtajat / -sihteerit Perusturvajohtajat Mielenterveystoimistot Valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat Terveys-, sosiaali-, perusturva- ja peruspalvelulautakuntien puheenjohtajat

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 15/2003 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL 2000, 33521 TAMPERE Puhelin: (03) 247 5111 Faksi: (03) 247 4042 Toimituskunta: Ylilääkäri Timo Koivula (03) 247 6155 sähköpostimuoto: Kehittämispäällikkö Juha Heino (03) 247 5124 etunimi.sukunimi@pshp.fi Ylihoitaja Pirjo Aalto (03) 247 3162 Viestintäpäällikkö Leena Kuupakko (03) 247 6107 Toimitussihteeri Anne Pyydönniemi (03) 247 5599 ISBN 951-667-078-4 ISSN 1238-2639