Pihlajalinna Q1 Toimitusjohtaja Mikko Wirén 1.5. 216 1
Q1 Liikevaihto kasvoi, kannattavuus parani Liikevaihto 1,1 miljoonaa euroa, kasvua edelliseen vuoteen 19% eli 52,2 miljoonaa euroa Käyttökate 7, miljoonaa euroa, kasvua edelliseen vuoteen 132% eli 4, miljoonaa euroa Liikevoitto 4,2 (1,3) miljoonaa euroa, liikevoittomarginaali 4,2% (2,6%) Liikevaihtoa kasvattivat erityisesti Kuusiokuntien ja Jämsän soteulkoistukset sekä loppuvuoden yrityskaupat Kuntaulkoistusten onnistunut haltuunotto ja hallinnon kulujen suhteellinen lasku paransivat kannattavuutta 2
Liikevaihdon kasvu jatkuu 4, M 24 215 CAGR +43% 213,3 148,9 14,4,2 1,4 4,1 5,8 8,3 11,9 16,9 2,1 31, 42,1 47,3 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 E216 Note: Net sales figures for 22 23 based on the net sales figures of present MWW Yhtiö Oy (net sales of the parent company called Pihlajalinna Lääkärit Oy at that time), for 24 29 the net sales figures of present MWW Yhtiö Oy (net sales of the Group, in 24 25 called Pihlajalinna Lääkärit Oy, and in 26 29 called Pihlajalinna Oy), for 21 213 the net sales of present Pihlajalinna Terveys Oy (net sales of the Group, called Pihlajalinna Oy at that time), and for 214, the net sales of Pihlajalinna Oy (the Group s net sales). The figures for 22 211 have been prepared according to FAS, and for 212 214 according to IFRS. The net sales for 22 covers 15 months (from 1 October 21 to 31 December 22), and the net sales for 21 covers 13 months (from 1 December 29 to 31 December 21). CAGR = Compound Annual Growth Rate. The Company s CAGR between 24 214 is calculated as follows: CAGR=((148.9/4.1)^(1/1)-1) x 1% = 43%. Source: Pihlajalinna 3
Konsernin avainluvut 1/3 KESKEISET TUNNUSLUVUT Q1/216 Q1/215 215 KESKEISET TUNNUSLUVUT Q1/216 Q1/215 215 TULOSLASKELMA Liikevaihto, milj. euroa 1,1 47,9 213,3 Käyttökate (EBITDA), milj. euroa 7, 3, 11,6 Käyttökate % 7, 6,3 5,4 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä (EBIT), milj. euroa 4,2 1,3 4,5 Liikevoitto % ilman kertaluonteisia eriä 4,2 2,7 2,1 Liikevoitto (EBIT), milj. euroa 4,2 1,3 3,6 Liikevoitto % 4,2 2,6 1,7 Voitto ennen veroja (EBT), milj. euroa 3,8,6 1,3 OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT Osakekohtainen tulos (EPS), euroa,1,3,3 Oma pääoma per osake, eur 4,56,73 4,47 MUUT TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, %( ROCE) 4,8 5,5 3,4 Oman pääoman tuotto, % (ROE) 3,5 22,8 2,3 Omavaraisuusaste, % 43,8 8,1 5,5 Nettovelkaantumisaste, % 21,5 633,8 25,2 Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen 12 kk 1,3 5, 1,9 Korolliset nettovelat, milj. euroa 2,7 69,5 23,5 Bruttoinvestoinnit, milj. euroa 1,3 14,1 44,6 Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa 14, 6,9 17,7 Rahavirta investointien jälkeen 3,9 2,8-14,4 Henkilöstö keskimäärin 4 26 2 73 2 53 Henkilöstö kauden lopussa 4 228 2 261 3 47 4
Konsernin avainluvut 2/3 25 2 Liikevaihto 213,3 14 12 Käyttökate (EBITDA) Käyttökate % Liikevoitto (EBIT) Liikevoitto % 11,6 M 15 1 5 1,1 47,9 1 8 6 4 2 7, 7, 3, 6,3 5,4 4,2 4,2 3,6 1,3 2,6 1,7 Q1/16 Q1/15 215 Q1/16 Q1/15 215 5
Konsernin avainluvut 3/3 12 1 1,1 Liikevaihto 8 EBITDA EBIT 7, 7 6 M 8 6 4 2 62,6 5,9 51,9 47,9 5 4 3 2 1 3,4 3,1 2,1 3, 4,2 1,4 1,,1 1,3 Q1/16 Q4/15 Q3/15 Q2/15 Q1/15 Q1/16 Q4/15 Q3/15 Q2/15 Q1/15 6
Liiketoimintasegmentit L&E ja P&S Lääkärikeskukset ja erikoissairaanhoito Perusterveyden- ja sosiaalihuollon palvelut Liikevaihto kasvoi 54,1 (29,9) miljoonaan euroon Liikevaihdon kasvuun vaikuttivat erityisesti julkinen erikoissairaanhoito ja yrityskaupat Kannattavuus parani - siihen vaikutti erityisesti julkisen erikoissairaanhoidon hyvä hoitoketjujen hallinta Mänttä-Vilppulassa ja Parkanossa sekä yleishallinnon suhteellinen kulujen lasku Liikevaihto kasvoi 46,8 (18,5) miljoonaan euroon Liikevaihdon kasvuun vaikuttivat erityisesti Kuusiokunnat ja Jämsä Kokonaisulkoistusten haltuunotot onnistuivat, jolla positiivinen vaikutus kannattavuuteen (Jämsä, Kuusiokunnat) Osassa kuntaulkoistuksia palveluiden rakennemuutos ja toiminnanohjaus saatu jo lähelle tavoitetta, joka parantaa sopimusten kannattavuutta ja ennustettavuutta 7
Liiketoimintasegmenttien avainluvut L&E P&S L & E Segmentti Q1/216 Q1/215 muutos % 215 P & S Segmentti Q1/216 Q1/215 muutos % 215 Liikevaihto 54,1 29,9 81 119,5 Käyttökate (EBITDA) 5,1 3,1 9,2 Käyttökate % 9,5 % 1,3 % 7,7 % Liikevoitto (EBIT) 2,9 1,6 2,8 Liikevoitto % 5,4 % 5,2 % 2,3 % Liikevaihto 46,8 18,5 153 96,8 Käyttökate (EBITDA) 2,3,2 3,9 Käyttökate % 4,8 % 1,1 % 4,% Liikevoitto (EBIT) 1,8, 2,3 Liikevoitto % 3,8 % -,2 % 2,4 % 8
L & E -segmentin avainluvut M 14 12 1 8 Liikevaihto 119,5 12 1 8 Käyttökate (EBITDA) Käyttökate % 9,2 1,3 9,5 7,7 Liikevoitto (EBIT) Liikevoitto % 6 54,1 6 5,1 5,4 5,2 4 2 29,9 4 2 3,1 2,9 1,6 2,8 2,3 Q1/216 Q1/215 215 Q1/216 Q1/215 215 9
L & E -segmentin avainluvut 6 5 54,1 Liikevaihto 6 5 Käyttökate (EBITDA) 5,1 Liikevoitto (EBIT) M 4 3 2 1 32, 26,8 3,8 29,9 4 3 2 1-1 2,6 1,6 1,9 3,1 2,9 1, -,1,4 1,6 Q1/16 Q4/15 Q3/15 Q2/15 Q1/15 Q1/16 Q4/15 Q3/15 Q2/15 Q1/15 1
P & S -segmentin avainluvut 12 Liikevaihto 6 Käyttökate (EBITDA) Käyttökate % Liikevoitto (EBIT) Liikevoitto % 1 8 96,8 5 4 3,9 4,8 4,1 3,8 M 6 4 2 46,8 18,5 3 2 1-1 2,3,2 1,1 1,8, 2,3 2,4 -,2 Q1/216 Q1/215 215 Q1/216 Q1/215 215 11
P & S -segmentin avainluvut 5 45 46,8 Liikevaihto 2,5 Käyttökate (EBITDA) 2,3 Liikevoitto (EBIT) M 4 35 3 25 2 15 31,4 24,8 22, 18,5 2 1,5 1 1,1 1,3 1,3 1,8,7,8,9 1 5,5,2, Q1/16 Q4/15 Q3/15 Q2/15 Q1/15 Q1/16 Q4/15 Q3/15 Q2/15 Q1/15 12
Konsernin tase - taseen loppusumma 219,9 miljoonaa euroa Q1/216 tunnusluvut vs. Q4/215: 25 Omavaraisuusaste: 43,8% (5,5%) 2 Gearing: 21,5 (25,2) Nettovelan suhde käyttökatteeseen: 1,3x (1,9x) (lainakovenantti: 3,75x, pitkän aikavälin tavoite < 3x) Korolliset nettovelat: 2,7 M (23,5 M ) Käyttämätön fasiliteetti (sis. luotolliset tilit): 43,5 M (58, M ) Liikearvo taseen loppusummasta: 38% (41%) Liikearvo omasta pääomasta: 86% (81%) 15 1 5 Liikearvo 82,9 Muut pitkäaikaiset varat 72,8 Muut lyhytaikaiset varat 31,4 Rahavarat 32,4 Varat Oma pääoma 96,1 Muut lyhytaikaiset velat 6,2 Muut pitkäaikaiset velat 7,6 Rahoitusvelat 55,6 OPO ja velat 13
Konsernin rahavirtalaskelma 3, 2, 14, 13,2 17,7 18,8 1, 6,9, M -1, -1,1-4,2-2,5-2, -3, -4, -32,1 Q1/216 Q1/215 215 12 kk Liiketoiminnan rahav. Investointien rahav. Rahoituksen rahav. 14
Strategiset toimenpiteet Läheteketjun entistä tehokkaampi ohjaus parantaa kannattavuutta kuntaulkoistuksissa ja julkisessa erikoissairaanhoidossa Ikäihmisten palveluiden rakenteen muuntaminen sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaiseksi parantaa palveluiden laatua ja lisää kustannustehokkuutta Asumisen alihankittujen ostopalveluiden asiakaslähtöinen ohjaus tuo merkittäviä säästöjä ja parantaa asiakkaiden elämänlaatua Koko konsernin hankintaprosessin tehostaminen ja ulottaminen kaikkiin yhteisyhtiöihin Etälääketieteen ratkaisuja ja liikkuvia yksiköitä otettu käyttöön, kustannustehokkuutta sekä laatua parantavia sähköisiä ratkaisuja kehitetään ja pilotoidaan aktiivisesti Dextra on laajentunut tavoitteiden mukaisesti Seinäjoelle, Joensuuhun (Nurmes, Outokumpu), kasvanut Lappeenrannassa ja vahvistunut erityisesti Pirkanmaalla Säästöohjelma on edennyt tavoitteiden mukaisesti 15
Soteuudistus ei ihan vielä maalissa Hallitus julkaisi linjauksia 6.4.216 18 maakuntaa, 5 sotealuetta Rahoitus valtiolta, kokonaisveroaste ei nouse Valinnanvapaus: mukana julkinen, yksityinen ja kolmas sektori tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille Järjestämis- ja tuotantovastuu erotetaan Yhtiöittäminen edellytyksenä valinnanvapauden piirissä oleville palveluille, myös julkisille tuottajille (EU) 16
Soteuudistus riskit ja kysymykset Valinnanvapauden laajuus: erikoissairaanhoidon asema, hyvinvointikeskukset, kelakorvausten poistuminen (ei koske työterveyshuoltoa) Erikoissairaanhoidon rajaaminen vain julkisille tahoille ja valinnanvapauden ulkopuolelle voisi johtaa potilaiden hakeutumiseen hoitoon ulkomaille esim. Viroon Politiikka vs. kansalaisten etu Aikataulu (uudistus voimaan tammikuussa 219) on edelleen erittäin tiukka ja toistaiseksi valmisteluvaiheen ilmoitetut aikataulut ovat myöhästyneet Uuden tilanteen mukainen kilpailuttaminen jo käynnistynyt (esimerkiksi Tampereen hyvinvointikeskus) ja kokonaisulkoistukset jatkuvat (esimerkiksi Tervola ja Sulkava). 17
Esitys väliaikaiseksi laiksi Hallitus suunnittelee vievänsä esityksen väliaikaisesta lainsäädännöstä eduskuntaan vielä ennen kesää Ei kieltoa kokonaisulkoistuksille Ei voimassa takautuvasti, eli ei vaikutusta olemassa oleviin ulkoistussopimuksiin Vain erittäin laajoihin kokonaisulkoistuksiin (yli 5 % kunnan sote-käyttötalousmenoista ja yli 5 vuotta pitkä sopimus) sopimusehto, joka mahdollistaa THL-lausunnon perusteella sopimuksen muuttamisen tai irtisanomisen viimeistään 31.12.219 mennessä Lain taustatiedoissa ja perusteluissa selvästi väärä käsitys tehtyjen kokonaisulkoistusten vaikutuksista ja syistä (tarpeettomien resurssien betonointi ja kiinteistöjen rakentaminen) Edelleen merkittävä perustuslaillinen ongelma kieltää talouskriisissä olevalta kunnalta lakisääteisten sote-palveluiden turvaaminen ja talouden tasapainottaminen ulkoistamalla Pihlajalinnan olemassa olevat kokonaisulkoistukset täyttävät sote-uudistuksen päätavoitteet: sote-integraatio, läpinäkyvyys, kustannustehokkuus ja tasapuoliset palvelut 18
Väliaikaisen lain vaikutukset Kokonaisulkoistus toteutettu ennen lain voimaan astumista Ei vaikutusta Uusi kokonaisulkoistus lain voimaantulon jälkeen (koko ja kesto) Ei vaikutusta (<5 vuotta tai < 5 % kunnan sote käyttötalousmenoista) Liitettävä sopimusehto (>5% ja > 5 vuotta tai > 5 M kiinteistöinvestointi) THL:n lausunto ulkoistuksen sopimisesta soteuudistukseen ja maakunnalliseen soteen Ei vaikutusta (THL:n lausunto positiivinen) Neuvottelumenettely (THL:n lausunto negatiivinen) Neuvottelemalla muutetaan ulkoistussopimusta yhteensopivaksi soteuudistukseen Neuvottelu epäonnistuu 12 kk irtisanomisajalla sopimuksen päättyminen 19
Ajankohtaista markkinoilla Suupohjan kunnat (Karijoki, Teuva, Isojoki ja Kauhajoki) harkitsevat liittymistä yhteistoiminta-alueeseen Kuusiokuntien kanssa, sotepäätöksenteko on vielä kesken Mänttä-Vilppulassa hankintapäätöksen valitusprosessi edelleen kesken, nykyinen sopimus on voimassa ja palvelutuotanto pyörii Jokilaakson sairaala oikeusasiamiehen ja hallinto-oikeuden päätöksellä valinnanvapauden piirissä, mahdollistaa jokaiselle suomalaiselle ja EUkansalaiselle sairaalan valitsemisen julkisen erikoissairaanhoidon yksikökseen 2
Yhteistyökuntien talous kuntoon soteulkoistuksella Pihlajalinnan yhteistyökuntien talous oli ylijäämäinen viime tilikaudella onnistuneella sote-ulkoistuksella on erittäin suuri positiivinen vaikutus kuntien talouteen Mänttä-Vilppula, Parkano ja Juupajoki Mänttä-Vilppulassa THL:n tutkimuksen jatko vuosilta 214 ja 215 osoitti, että kustannukset laskivat edelleen verrattuna verrokkikuntien kehitykseen 21
THL-tutkimuksen jatko Mänttä-Vilppulan sotemenojen kehityksestä Mänttä-Vilppulasta kerättiin vertailukelpoiset sosiaali- ja terveydenhuollon kustannustiedot vuosilta 214 215 samalla menetelmällä kuin aiemmassakin tutkimuksessa ja verrattiin lukuja verrokkikuntien menojen kehitykseen. 213 214 Mänttä-Vilppulan sotenettomenot nousivat nimellisesti 1,7%, kun verrokkikunnissa nousu oli 2,8%. 214 215 Mänttä-Vilppulan menojen nousu oli vain,6%. 22
Pihlajalinnan ohjeistus ja taloudelliset tavoitteet ennallaan Lyhyen aikavälin ohjeistus Pihlajalinnan vuoden 216 liikevaihto ylittää 4 miljoonaa euroa ja liikevoittomarginaali ilman kertaluonteisia eriä paranee vuodesta 215 Pitkän aikavälin tavoitteet Liikevoiton (EBIT) taso yli 7% liikevaihdosta Nettovelan taso alle 3x käyttökate (EBITDA) Osinkopolitiikka Osinkona jaetaan vähintään 1/3 tilikauden tuloksesta 23
Kiitos!