OSAVUOSIKATSAUS 3/2010. HSL Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä

OSAVUOSIKATSAUS 3/2010 HSL Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä HELSINKI ESPOO VANTAA KAUNIAINEN KERAVA KIRKKONUMMI

SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTA...2 2. TALOUS...4 2.1 TOIMINTATULOT...4 2.2 TOIMINTAMENOT...4 2.3 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT...6 2.4 POISTOT...6 2.5 TILIKAUDEN TULOS...6 2.6 INVESTOINNIT...6 3. TULOSLASKELMA...7 4. INVESTOINNIT...8 5. KUNTAOSUUDET...9 1 (10)

1. Toiminta HSL:n toiminnassa on perustehtävien hoitamisen ohella keskitytty hyväksytyn strategiaperustan mukaisten tavoitteiden ja mittarien määrittelyyn sekä yhtenäisten toimintatapojen luomiseen ja vakiinnuttamiseen. Syksyn kuluessa on jatkettu strategisten tavoitteiden tarkentamista ja toiminnallistamista HSL:n sekä osasto- ja yksikkö- ja ryhmätason tuloskorteiksi vuodelle 2011. Helsingin seudun yhteisenä hankkeena valmistellun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) liikennejärjestelmäluonnos ja vaikutusten arviointi valmistuivat ja hallitus hyväksyi ne lausuntoja ja kannanottoja varten 26.10. Liikennejärjestelmäehdotuksen viimeistely jatkuu lausuntojen ja kannanottojen perusteella siten, että liikennejärjestelmäpäätös voidaan tehdä vuoden 2011 alussa ja päätöksen jälkeen voidaan tehdä valtion, seudun kuntien ja HSL:n kesken aiesopimus suunnitelman toteuttamisesta. Lippu- ja informaatiojärjestelmähankkeen (LIJ2014) ensimmäinen vaihe eteni suunnitellusti. Matkakortit on vaihdettu standardin mukaisiin kortteihin ja vanhojen matkakorttien käyttö liikennevälineissä päättyy 10.11.2010. Hankkeen 2. vaiheen tarjoukset saatiin syyskuussa. Mikään saaduista tarjouksista ei kuitenkaan vastannut tarjouspyyntöä, ja hallitus päätti keskeyttää hankinnan. Uusi hankintakilpailu käynnistetään marraskuussa. Hankintakilpailun uusiminen merkitsee järjestelmän toteutuksen alun siirtymistä noin puolella vuodella. Hallitus hyväksyi linja-autoliikenteen kilpailuttamisessa sovellettavat yhtenäiset hankintaperiaatteet ja sopimusehdot syyskuussa. Bussikaluston pisteytyksessä huomioidaan uutena osana CO 2 päästöt. Uusia kilpailuttamisperiaatteita sovelletaan ensimmäisen kerran syyskuussa avatussa Espoon ja Vantaan sisäistä liikennettä ja seutuliikennettä koskevassa tarjouskilpailussa, jonka laajuus 12 % HSL:n tilaamista linjakilometreistä. Kilpailu tuodaan hallituksen ratkaistavaksi joulukuussa. Hallitus hyväksyi HSL-bussiliikenteen uuden yhtenäisen tilaajavärityksen 21.9. ja ensimmäiset HSL-värein maalatut bussit aloittivat liikennöinnin marraskuun alussa. HSL-alueen joukkoliikenteen suunnitteluohje valmistui lähetettäväksi kuntiin lausuntoja varten. Neuvottelut metro- ja raitioliikenteen sopimuksista HSL:n ja HKL:n välillä saatiin päätökseen ja hallitus hyväksyi sopimukset kesäkuussa. Liikennöintisopimukset ovat voimassa vuoteen 2024 saakka. Neuvottelut HSL:n ja kuntien välisistä infrasopimuksista ovat jatkuneet koko syksyn. Sopimukset on tarkoitus tuoda hallituksen hyväksyttäväksi marraskuussa. Syksyn 2010 bussiliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus on aloitettu. Koko HSL-alueen kattavan asiakastyytyväisyystutkimuksen 2011 kilpailuttamista ja HSL:n BESTtutkimuksen puheenjohtajuutta vuosina 2011 12 valmistellaan. HSL:n yhdessä Helsingin seudun kuntien kanssa teettämä konsulttiselvitys kehyskuntien mahdollisesta liittymisestä HSL:ään valmistui ja lähetetään kehyskuntien käsiteltäväksi. 2 (10)

HSL:n lanseerauskampanja onnistui hyvin. HSL:n kokonaistunnettuus julkisten liikennepalvelujen tarjoajana oli jo huhtikuussa 95 %, ainoastaan VR oli tunnetumpi. Julkisuuskuva oli neutraali. Kokonaisjulkisuuden määrä oli tammi-syyskuussa 742 juttua. Näistä myönteisiä artikkeleita oli 5 %, neutraaleja 86 % ja kielteisiä 9 %. Artikkeleista oli tasoltaan keskeisiä 67 % ja matalia 33 %. Tiedon jakamiseen ja myönteisen mielikuvan synnyttämiseen pyrittiin ennakoivalla ja ajantasaisella tiedottamisella, kehittämällä poikkeustiedottamista ja Internet -sivustoja sekä uudistamalla aikataulu- ja muut asiakasmateriaalit. Tietoa jaettiin myös kampanjoimalla mm: o työsuhdematkalipun uusista etuuksista o uusien vuorokausilippujen käyttömahdollisuuksista o matkakorttien vaihdosta ja o reittioppaan päästölaskurista sekä kävelijöiden ja pyöräilijöiden reittioppaasta. Liikenteen ammattilaisille suunnattu, jatkossa 3-4 kertaa vuodessa ilmestyvä, Matkaketju-lehti ilmestyi ensimmäisen kerran kesäkuussa. Sisäisessä viestinnässä jatkettiin ekstranetin toimittamista ja rakennettiin joulukuussa käyttöön tulevia Intranet - sivustoja. HSL:n myönteisen mielikuvan vahvistamiseksi ja mielikuvamarkkinoinnin rungoksi valmistettiin kolme lyhytfilmiä, joiden esitys alkoi TV:ssä marraskuussa. Filmeihin sisältyy ensimmäisen kerran myös markkinointiviestinnän peruslupaus: HSL liikuttaa meitä kaikkia. Filmit toimivat markkinoinnin runkona seuraavan parin kolmen vuoden ajan ja niihin liitetään marraskuusta lähtien printti ja verkkomainontaa. Talouden- ja toiminnanohjausjärjestelmän uudistamiseen tähtäävä Toimi! hanke sisältää taloushallinnon, henkilöstöhallinnon, hankintojen hallinnan ja projektien hallinnan keskeiset prosessit ja järjestelmät. Hankkeessa on kuvattu prosessien tavoitetiloja ja laadittu järjestelmäkuvauksia. Tavoitteena on, että hallitus voi päättää neuvottelumenettelyllä toteutettavan hankinnan aloittamisesta joulukuussa. Uudet järjestelmät otetaan käyttöön vaiheittain vuosien 2012 13 aikana. Tehtävien vaativuuden arviointi on meneillään projektiin asetetussa työryhmässä. Laajalle esimieskunnalle järjestetyn koulutuksen jälkeen käynnistettiin vuoden loppuun mennessä käytävät kehityskeskustelut. HSL:n henkilöstölle suunnattu henkilöstökysely on toteutettu ja tuloksia hyödynnetään. Vuoden 2011 alkupuolelle kestävä HSL:n johtoryhmän toiminnan kehittämisvalmennus on aloitettu. Työsuojelun toimintaohjelmaa valmistellaan. Keväällä aloitettiin tarkastajien täydennyskoulutus järjestämällä YTV:stä siirtyneille tarkastajille Helsingin sisäiseen joukkoliikenteeseen liittyvää koulutusta. Syksyllä on järjestetty vastaavasti HKL:stä siirtyneille tarkastajille seudullisen bussi- ja junaliikenteen tarkastamiseen liittyvää koulutusta. Tarkastusyksikkö muutti lokakuun alussa Pasilan asemalta sopivampiin toimitiloihin Helsingin päärautatieaseman länsisiipeen. 3 (10)

2. Talous Osavuosikatsauksen sisältämä vuosiennuste perustuu viimeisiin käytettävissä olleisiin toteutumatietoihin. Lipputulojen ja liikennöintikorvausten toteutumisennusteet perustuvat lokakuun toteutumatietoihin, muilta osin on käytetty syyskuun toteutumatietoja. 2.1 Toimintatulot HSL:n Toimintatulojen arvioidaan olevan yhteensä 490,7 milj. euroa. Niistä 49,0 % on lipputuloja ja 48,0 % kuntaosuuksia. Lipputulot Lipputulojen arvioidaan olevan lähes talousarvion mukaiset 240,3 milj. euroa. Vuonna 2009 joukkoliikenteen matkustajamäärä väheni vajaalla prosentilla edellisvuodesta. Talousarviossa 2010 arvioitiin matkustamisen kasvavan noin prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Metro-, raitio- ja bussiliikenteessä tehtyjen matkojen määrä kasvoi vuoden 2010 kolmannella vuosineljänneksellä noin 2,8 miljoonalla matkalla edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Määrä vastaa noin 1,4 prosentin kasvua. Kuntaosuudet Kunnat maksavat HSL:n kulut kuntaosuuksina siltä osin kuin niitä ei voida kattaa lipputuloilla muilla tuloilla. Kuntaosuudet HSL:n talousarviossa olivat yhteensä 229,7 milj. euroa. Hallitus päätti 26.10.2010 esittää yhtymäkokoukselle Helsingin kuntaosuuden korottamista 6,0 milj. eurolla, jonka jälkeen kuntaosuudet ovat yhteensä 235,7 milj. euroa. Muut toimintatulot Muut toimintatulot, yhteensä 14,7 milj. euroa, koostuvat pääosin valtion tuista, tarkastusmaksutuloista ja liikennöitsijöiltä laskutettavista matkakorttilaitteista ja taukotilojen vuokrista. Valtion tuki suurten kaupunkien joukkoliikenteelle, 5,2 milj. euroa, toteutunee noin 0,1 milj. euroa talousarviota suurempana. Tarkastusmaksutulojen arvioidaan olevan 4,0 milj. euroa ja niistä kirjattavien luottotappioiden määrän 0,6 milj. euroa. Vuokratuottoja arvioidaan kertyvän 1,7 milj. euroa, noin 0,1 milj. euroa arvioitua vähemmän. 2.2 Toimintamenot HSL:n toimintamenojen arvioidaan olevan yhteensä HSL:n 487,8 milj. euroa. Niistä 468,4 milj. euroa (96 %) on palvelujen ostomenoja. Hallitus päätti 26.10. esittää yhtymäkokoukselle toimintamenojen määrärahan korottamista 3,0 milj. eurolla. Tuolloin infrakustannusten määrää ei vielä pystytty arvioimaan. Ennusteessa infrakustannusten määräksi on arvioitu 58,4 milj. euroa. Kustannusten tarkennuttua ylityksestä valmistellaan esitys yhtymäkokoukselle. 4 (10)

Operointikustannukset Joukkoliikenteen operointikustannukset ovat ennusteen mukaan 387,8 milj. euroa, 79,5 % HSL:n toimintamenoista. Bussiliikenne Bussiliikenteen kustannukset ovat ennusteen mukaan yhteensä 252,5 milj. euroa, noin 4,3 milj. euroa yli talousarvion. Ylityksestä noin 3,2 milj. euroa kohdistuu Helsingin sisäiseen liikenteeseen. Ylitystä selittävät paitsi talousarviossa liian pieneksi arvioitu suoritemäärä ja alhainen kustannustaso myös metro- ja raitioliikenteen katkoja korvaava bussiliikenne, josta aiheutuu ylimääräisiä, budjetoimattomia kustannuksia noin 0,6 milj. eurolla. Espoon ja Kauniaisten sisäisen bussiliikenteen kustannukset ylittynevät noin 0,3 milj. euroa. Ylitys aiheutuu talousarvion ylittävästä liikennetarjonnasta, johon Espoo on varautunut omassa talousarviossaan. Vantaan sisäisten linjojen ja Keravan sisäisten linjojen kustannukset ylittynevät molemmat noin 0,1 milj. eurolla. Ylitys aiheutuu kasvaneesta liikennetarjonnasta. Kirkkonummen U-liikenteen kustannukset ylittynevät noin 0,5 milj. eurolla. U-liikenteessä korvausta liikennöitsijälle maksetaan tehtyjen matkojen perusteella, ja matkamäärät ovat kasvaneet. Junaliikenne Junaliikenteen kustannukset ovat arvion mukaan yhteensä 62,3 milj. euroa. HSL/VR-sopimuksen mukaisten kustannusten arvioidaan olevan 55,9 milj. euroa, 1,9 milj. euroa alle talousarvion. Korvauksia pienentävät alkuvuoden poikkeukselliset häiriöt, joiden vuoksi vuoroja jäi ajamatta ja jotka johtivat myös sanktioihin. Kolmannen vyöhykkeen junaliikenteen kustannuksiksi arvioidaan 6,4 milj. euroa, mikä ylittää talousarvion 0,6 milj. eurolla. Kustannukset kasvavat lisääntyneen matkustuksen myötä. Metro- ja raitiotie- ja lauttaliikenne Metro- ja raitioliikennesopimukset HSL:n ja HKL:n välillä hyväksyttiin kesäkuussa. Metroliikenteen kustannusten arvioidaan olevan 23,9 milj. euroa, mikä alittaa talousarvion 0,8 milj. eurolla. Raitioliikenteen kustannuksiksi arvioidaan 45,3 milj. euroa, 0,2 milj. euroa talousarviota vähemmän. Lauttaliikenteen kustannuksiksi on arvioitu talousarvion mukaiset 3,8 milj. euroa. Neuvottelut lauttaliikennesopimuksesta HSL:n ja HKL:n välillä ovat vielä kesken. Infrakustannukset Infrakustannuksiksi on arvioitu 58,4 milj. euroa. Infrakustannukset sisältävät kustannukset Helsingiltä 56,3 milj. euroa, Espoolta 1,7 milj. euroa, Vantaalta 0,3 milj. euroa, Keravalta 0,06 milj. euroa sekä Kirkkonummelta 0,03 milj. euroa. Lisäksi talousarviossa HKLn infrakustannuksiin sisältyvästä osuudesta on siirretty sosiaalitilojen ja infolaitteiden + Helmin osuudet yleiskustannuksiin, yht. 1,6 milj. euroa. Muut kustannukset Muiden kuin operointi- ja infrakustannusten määräksi arvioidaan 41,7 milj. euroa. Muiden ulkopuolisilta hankittavien palvelujen ostojen arvioidaan olevan yhteensä 22,3 milj. euroa, noin 0,9 milj. euroa alle talousarvion. 5 (10)

Henkilöstökulujen arvioidaan olevan 15,3 milj. euroa, noin 0,5 milj. euroa yli talousarvion. Henkilöstömääräksi talousarviossa arvioitiin keskimäärin 334 henkilöä. Kesäkuussa HSL:n palveluksessa oli 344 henkilöä. Vuokrakulujen arvioidaan olevan yhteensä 2,2 milj. euro ja aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden kustannusten noin 1,1 milj. euroa sekä muiden kulujen 0,8 milj. euroa. 2.3 Rahoitustuotot ja kulut Rahoituksen nettokustannuksiksi arvioitiin talousarviossa 0,7 milj. euroa. Pitkäaikaista lainaa arvioitiin tarvittavan 10 milj. euroa ja lyhytaikaista lainaa 20 milj. euroa. Pitkäaikaista lainaa ei vuoden 2010 aikana ole tarpeen nostaa ja lyhytaikaista rahoitusta on tarvittu vain satunnaisesti. Korkotuotot kattanevat vähäiset rahoituskulut. 2.4 Poistot Suunnitelmapoistot ovat yhtensä 4,7 milj. euroa, ja ne ylittyvät talousarvioon verrattuna noin 1,1 milj. eurolla, mikä kasvattaa vastaavasti yleisten kustannusten kuntaosuutta. Poistojen ylittymisen syynä on HKL:ltä HSL:lle siirtyvän omaisuuden arviointi käypään hintaan, mitä ei ennakoitu talousarviossa. HKL:ltä siirtyvän omaisuuden arvo on noin 4,8 milj. euroa, ja poistoja siitä kirjataan vuosina 2010 2013 noin 1,2 milj. euroa vuodessa. 2.5 Tilikauden tulos Tilikauden tuloksen rahoituserien ja poistojen jälkeen arvioidaan olevan 1,8 milj. euroa alijäämäinen, kun talousarviossa oli varauduttu 1,3 milj. euron alijäämäiseen tulokseen. 2.6 Investoinnit Vuoden 2010 Investointimenojen arvioidaan olevan yhteensä 7,3 milj. euroa, mikä alittaa talousarvion 2,8 milj. eurolla (28,0 %). Valtaosa investointimenoista, 5,9 milj. euroa, liittyy nykyisen matkakorttijärjestelmän ylläpitoon ja lippu- ja informaatiojärjestelmän (LIJ 2014) rakentamiseen liittyvistä hankinnoista. Muiden operatiivisten tietojärjestelmien, lähiverkon kehittämiseen ja ylläpitoon sekä toimitilojen remontointiin käytetään arvion mukaan 1,4 milj. euroa. Talousarvion alittuminen aiheutuu pääosin siirtyvistä matkakorttijärjestelmän hankkeista. Vuoden 2010 investointien lisäksi HSL:n pysyviin vastaaviin kirjataan HKL:stä ja YTV:stä HSL:lle siirtyvä omaisuus, yhteensä 21,4 milj. euroa. Siirtyvä omaisuus vaikuttaa poistoihin, joiden kokonaismäärän arvioidaan olevan 4,7 milj. euroa ja ylittävän talousarvion 1,1 milj. eurolla. 6 (10)

3. Tuloslaskelma TA 2010 Muutettu ENNUSTE 2010 Muutos Muutos Tot. tot. - % tot. - % Tot./Muut. HSL yhteensä TA 2010 Enn./Muut.T Enn./Muut. TA A TA Tot./ENN. eur % 1.1.-30.9. 2010 Toimintatuotot 484 535 681 490 535 681 490 709 469 173 788 0,0 % 356 740 761 72,7 % 72,7 % Myyntituotot 240 792 000 240 792 000 240 912 000 120 000 0,0 % 177 765 281 73,8 % 73,8 % Lipputulot yhteensä 240 223 000 240 223 000 240 343 000 120 000 0,0 % 177 266 755 73,8 % 73,8 % Seutuliikenteen lipputulot 91 839 000 91 839 000 91 846 000 7 000 0,0 % 67 682 329 73,7 % 73,7 % Lähiseutuliikenteen lipputulot (LS2) 1 399 320 1 399 320 1 420 000 20 680 1,5 % 1 020 011 72,9 % 71,8 % Lähiseutuliikenteen lipputulot (LS3) 6 374 680 6 374 680 6 680 000 305 320 4,8 % 4 823 706 75,7 % 72,2 % Helsingin sisäiset lipputulot 118 457 000 118 457 000 117 484 000-973 000-0,8 % 87 135 165 73,6 % 74,2 % Espoon sisäiset lipputulot 12 343 000 12 343 000 12 638 000 295 000 2,4 % 9 179 602 74,4 % 72,6 % Kauniaisten sisäiset lipputulot 79 000 79 000 84 000 5 000 6,3 % 60 858 77,0 % 72,4 % Vantaan sisäiset lipputulot 9 219 000 9 219 000 9 535 000 316 000 3,4 % 6 903 461 74,9 % 72,4 % Keravan sisäiset lipputulot 220 000 220 000 266 000 46 000 20,9 % 188 962 85,9 % 71,0 % Kirkkonummen sisäiset lipputulot 292 000 292 000 390 000 98 000 33,6 % 272 662 93,4 % 69,9 % Muut myyntituotot yhteensä 569 000 569 000 569 000 0 0,0 % 498 526 87,6 % 87,6 % Korvaukset kunnilta 229 659 041 236 791 041 236 791 041 0 0,0 % 174 944 733 73,9 % 73,9 % Kuntaosuudet 229 659 041 235 659 041 235 659 041 0 0,0 % 172 244 250 73,1 % 73,1 % Muut yhteistoimintakorvaukset 0 1 132 000 1 132 000 0 0,0 % 2 700 483 238,6 % 238,6 % Muut myyntitulot 1 050 000 1 050 000 1 211 508 161 508 15,4 % 943 695 89,9 % 77,9 % Maksutuotot 4 050 000 4 050 000 4 050 000 0 0,0 % 1 369 009 33,8 % 33,8 % Tuet ja avustukset 5 879 000 5 879 000 5 878 500-500 0,0 % 329 698 5,6 % 5,6 % Vuokratuotot 1 763 420 1 763 420 1 674 140-89 280-5,1 % 1 234 260 70,0 % 73,7 % Muut toimintatuotot 1 342 220 210 220 192 280-17 940-8,5 % 154 085 73,3 % 80,1 % Toimintakulut -481 556 253-484 556 253-487 804 258-3 248 005 0,7 % -352 582 777 72,8 % 72,3 % Henkilöstökulut -14 730 709-15 230 709-15 259 824-29 115 0,2 % -10 702 236 70,3 % 70,1 % Palvelujen ostot -463 083 417-465 083 417-468 398 752-3 315 335 0,7 % -339 286 595 73,0 % 72,4 % Liikenteen operointikustannukset yht. -385 818 000-387 818 000-387 756 000 62 000 0,0 % -283 172 042 73,0 % 73,0 % Bussiliikenteen operointikustannukset -248 202 000-252 506 000-252 493 000 13 000 0,0 % -184 067 166 72,9 % 72,9 % Junaliikenteen operointikustannukset -63 611 000-62 300 000-62 251 000 49 000-0,1 % -45 082 544 72,4 % 72,4 % Metroliikenteen operointikustannukset -24 675 000-23 900 000-23 900 000 0 0,0 % -18 053 637 75,5 % 75,5 % Raitioliikenteen operointikustannukset -45 518 000-45 300 000-45 300 000 0 0,0 % -33 109 695 73,1 % 73,1 % Lauttaliikenteen operointikustannukset -3 812 000-3 812 000-3 812 000 0 0,0 % -2 859 000 75,0 % 75,0 % Infrapalvelut yhteensä -55 844 393-55 844 393-58 354 374-2 509 981 4,5 % -40 537 080 72,6 % 69,5 % Bussiliikenteen infrapalvelut -336 000-336 000-2 731 000-2 395 000 712,8 % -252 000 75,0 % 9,2 % Junaliikenteen infrapalvelut -540 969-540 969-971 969-431 000 79,7 % -405 729 75,0 % 41,7 % Metroliikenteen infrapalvelut -38 292 327-38 292 327-38 748 000-455 673 1,2 % -28 719 243 75,0 % 74,1 % Raitioliikenteen infrapalvelut -14 776 743-14 776 743-15 800 000-1 023 257 6,9 % -11 082 555 75,0 % 70,1 % Lauttaliikenteen infrapalvelut -103 405-103 405-103 405 0 0,0 % -77 553 75,0 % 75,0 % Muut infrapalvelut -1 794 949-1 794 949 0 1 794 949-100,0 % 0 0,0 % Muut palvelujen ostot yhteensä -21 421 024-21 421 024-22 288 378-867 354 4,0 % -15 577 473 72,7 % 69,9 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -843 620-1 043 620-1 125 555-81 935 7,9 % -817 239 78,3 % 72,6 % Vuokrakulut -2 092 130-2 392 130-2 218 689 173 441-7,3 % -1 593 640 66,6 % 71,8 % Muut kulut -806 377-806 377-801 438 4 939-0,6 % -183 068 22,7 % 22,8 % Toimintakate 2 979 428 5 979 428 2 905 211-3 074 217-51,4 % 4 157 985 69,5 % 143,1 % Rahoitustuotot ja -kulut -691 565-691 565 0 691 565-100,0 % 25 489-3,7 % Vuosikate 2 287 863 5 287 863 2 905 211-2 382 652-45,1 % 4 183 474 79,1 % 144,0 % Poistot -3 587 863-3 587 863-4 716 708-1 128 845 31,5 % -3 591 663 100,1 % 76,1 % Satunnaiset tuotot ja kulut 0 0 6 560 6 560 75 000 1143,3 % Tilikauden tulos -1 300 000 1 700 000-1 804 937-3 504 937-206,2 % 666 811 39,2 % -36,9 % Tilikauden yli-/alijäämä -1 300 000 1 700 000-1 804 937-3 504 937-206,2 % 666 811 39,2 % -36,9 % Toimintatuotot / Toimintakulut, % 100,6 % 101,2 % 100,6 % 101,2 % - ilman kuntaosuuksia, % 52,9 % 52,4 % 52,1 % 51,6 % Toimintakate, % 0,6 % 1,2 % 0,6 % 1,2 % Vuosikate, % 0,5 % 1,1 % 0,6 % 1,2 % Vuosikate / Poistot, % 63,8 % 147,4 % 61,6 % 116,5 % 7 (10)

4. Investoinnit TA 2010 KS 2010 ENN. 2010 Q3 Tot. % Tot./KS Muutos eur Tot. ENN./ 30.9.2010 TA10 Muutos % ENN./ TA10 INVESTOINTIMENOT YHTEENSÄ 10 128 000 9 789 450 7 287 950 28,0 % 3 288 689-2 840 050-28,0 % Toimiala-IT Linjastojen suunnittelutyökalu 140 000 140 000 80 000 0,0 % 0-60 000-42,9 % JOREn kehittäminen 170 000 170 000 100 000 7,5 % 12 766-70 000-41,2 % KOLAn kehittäminen 50 000 50 000 70 000 27,3 % 13 673 20 000 40,0 % L-infon hyödyntäminen 80 000 80 000 60 000 18,3 % 14 621-20 000-25,0 % Liikenteen infokannan kehittäminen 80 000 60 000 60 000 35,5 % 23 067-20 000-25,0 % Tarkastusmaksusovellus 30 000 30 000 20 000 9,1 % 2 739-10 000-33,3 % Matkustajalaskentalaitteet 120 000 120 000 120 000 23,0 % 0 0 0,0 % Palautejärjestelmä 20 000 20 000 10 000 26,7 % 5 333-10 000-50,0 % Toimiala-IT:n kehittäminen 0 0 50 000 14 000 50 000 Aikataulusuunnittelutyökalu (Hastus) 0 0 200 000 0 200 000 Liikennejärjestelmäsuunnittelun tietojärjestelmän kehittäminen 51 000 51 000 45 000 33,3 % 23 000-6 000-11,8 % HSL:n intra- ja extranetin rakentaminen 300 000 250 000 230 000 13,0 % 58 204-70 000-23,3 % Asiakassovellukset Reittiopas 150 000 150 000 150 000 23,2 % 34 800 0 0,0 % Kevyen liikenteen reittiopas 20 000 20 000 50 000 65,3 % 13 050 30 000 150,0 % Jokeri-info 100 000 100 000 0 0,0 % 0-100 000-100,0 % Matkakorttijärjestelmä Matkakortin laitteistohankinnat 20 000 20 000 35 000 0,0 % 0 15 000 75,0 % Tuotekehitys: järjestelmän kehittäminen 300 000 300 000 300 000 88,1 % 108 450 0 0,0 % Varikoiden laitehankinnat 20 000 20 000 0 0,0 % 0-20 000-100,0 % Tilitysautomaatit 50 000 50 000 0 0,0 % 0-50 000-100,0 % Ajoneuvolaitteiden hankinnat 300 000 300 000 300 000 95,1 % 285 240 0 0,0 % Lippuautomaatit (nykyiset) 1 237 000 967 000 20 000 2,1 % 19 866-1 217 000-98,4 % Korttien lisähankinnat (vanhat kortit) 40 000 0 0 0-40 000-100,0 % Liityntäpysäköinti 10 000 10 000 0 0,0 % 0-10 000-100,0 % SM5-junien laitehankinnat 70 000 70 000 70 000 6,8 % 4 782 0 0,0 % Teema-kumppanisovellus 0 0 490 500 139 500 490 500 Matkakortin nettipalvelut 0 0 50 000 16 200 50 000 LIJ2014 Järjestelmä 2014, 1. vaihe 330 000 600 000 600 000 81,1 % 487 662 270 000 81,8 % Järjestelmä 2014, 2. vaihe 980 000 1 700 000 900 000 32,9 % 623 848-80 000-8,2 % LIJ2014-viestintä 100 000 100 000 100 000 0,0 % 0 0 0,0 % Inform aatiojärjestelm ä Matkustajainfon kehitt./muut 760 000 760 000 150 000 7,5 % 28 692-610 000-80,3 % Aikataulu- ja infonäyttöjä - uudet (LCD-TFT) 100 000 100 000 100 000 0,0 % 0 0 0,0 % Aikataulu- ja infonäyttöjä - korvaavat (LCD-TFT) 90 000 90 000 0 0,0 % 0-90 000-100,0 % Kampin infolaitteet 30 000 30 000 30 000 0,0 % 0 0 0,0 % Patterinäytöt 1 000 000 1 000 000 1 060 000 1,9 % 308 714 60 000 6,0 % RaPaLa -laitteet 50 000 50 000 90 000 10,7 % 5 360 40 000 80,0 % Reaaliaikainfot-(ja sähkönsyöttö) 140 000 140 000 0 0,0 % 0-140 000-100,0 % Helmi1 risteyslaitteet, varikkolaitteet ym 300 000 300 000 100 000 0,0 % 22 017-200 000-66,7 % Helmi1 ajoneuvolaitteet 480 000 480 000 340 000 23,5 % 155 353-140 000-29,2 % Helmi1/LED-näytöt busseihin 350 000 350 000 0 0,0 % 0-350 000-100,0 % Kampin info- ja ohjausjärjestelmä 20 000 20 000 0 0,0 % 0-20 000-100,0 % MONO (Näyttötaulujen hallintajärjestelmä) 50 000 50 000 30 000 0,0 % 7 802-20 000-40,0 % Aikataulunäyttöjen hankinnat 100 000 100 000 0 0,0 % 0-100 000-100,0 % LIJ 2014 Informaatiojärjestelmä 720 000 0 0 0-720 000-100,0 % HKL:ltä siirtyvät investoinnit 900 000 0 0 0-900 000-100,0 % Enon kehittäminen 0 0 190 000 66 097 190 000 Muut IT-investoinnit Lähiverkon toimisto-ohjelmistot 50 000 70 000 142 000 37,6 % 26 339 92 000 184,0 % Taloushallinnon ohjelmistot 50 000 50 000 42 000 35,7 % 24 500-8 000-16,0 % Lähiverkon atk-laitteet 70 000 85 000 122 000 91,4 % 120 607 52 000 74,3 % IT-infran käyttöönottoprojekti 175 950 175 950 67,8 % 120 481 175 950 Puhelinratkaisun käyttöönotto 27 000 27 000 0,0 % 0 27 000 MS lisenssit 175 000 100 000 34,8 % 60 951 100 000 Tietoliikenteen käyttöönotto 50 000 50 000 0,0 % 0 50 000 Kulunvalvontajärjestelmä 8 500 8 500 0,0 % 0 8 500 Muut yhteiset hankinnat Kalusto-/toimitilaratkaisut 100 000 300 000 420 000 115,3 % 440 976 320 000 320,0 % HKL:stä ja YTV:stä siirtyvä omaisuus 20 417 849 21 409 244 104,9 % Pysyviin vastaaviin kirj. investoinnit yhteensä 10 128 000 30 207 299 28 697 194 80,0 % 8 (10)

5. Kuntaosuudet A. Kustannukset kunnittain 2010, ennuste Operointikustannukset - PKS 224,635 83,803 1,797 62,982 0,691 0,617 374,525-3. vyöhyke 1,990 1,013 0,009 1,177 4,145 4,897 13,231 Yhteensä 226,625 84,816 1,806 64,159 4,836 5,514 387,756 %-jakautuma 58,4 % 21,9 % 0,5 % 16,5 % 1,2 % 1,4 % 100,0 % Yleiskustannukset - PKS 25,225 7,089 0,134 4,765 0,078 0,066 37,357-3. vyöhyke 0,095 0,055 0,000 0,109 0,266 0,156 0,681 Yhteensä 25,320 7,144 0,134 4,874 0,344 0,222 38,038 %-jakautuma 66,6 % 18,8 % 0,4 % 12,8 % 0,9 % 0,6 % 100,0 % Infrakustannukset - PKS 50,168 4,426 0,081 3,262 0,167 0,157 58,261-3. vyöhyke 0,015 0,010 0,000 0,010 0,038 0,020 0,093 Yhteensä 50,183 4,436 0,081 3,272 0,205 0,177 58,354 %-jakautuma 86,0 % 7,6 % 0,1 % 5,6 % 0,4 % 0,3 % 100,0 % Kustannukset yhteensä - PKS 300,028 95,318 2,012 71,009 0,936 0,840 470,143-3. vyöhyke 2,100 1,078 0,009 1,296 4,449 5,073 14,005 Yhteensä 302,128 96,396 2,021 72,305 5,385 5,913 484,148 %-jakautuma 62,4 % 19,9 % 0,4 % 14,9 % 1,1 % 1,2 % 100,0 % B. Lipputulot kunnittain 2010, ennuste - PKS 144,054 48,452 1,192 36,899 0,522 0,469 231,588-3. vyöhyke 1,499 1,254 0,039 0,922 2,673 2,368 8,755 Yhteensä 145,553 49,706 1,231 37,821 3,195 2,837 240,343 %-jakautuma 60,6 % 20,7 % 0,5 % 15,7 % 1,3 % 1,2 % 100,0 % C. Kuntaosuudet ennen aikaisempien vuosien ylijäämää, valtionapuja ja muita tukia 2010, ennuste - PKS 155,974 46,866 0,820 34,110 0,414 0,371 238,555-3. vyöhyke 0,601-0,176-0,030 0,374 1,776 2,705 5,250 Yhteensä 156,575 46,690 0,790 34,484 2,190 3,076 243,805 %-jakautuma 64,2 % 19,2 % 0,3 % 14,1 % 0,9 % 1,3 % 100,0 % Kuntaosuudesta tehtävät vähennykset 2010, ennuste - ed. vuosien ylijäämä 0,612 0,455 0,076 0,157 0,000 0,000 1,300 - valtionavut 2,751 1,153 0,041 0,932 0,160 0,172 5,209 - muut tuet 1,132 1,132 Yhteensä 4,495 1,608 0,117 1,089 0,160 0,172 7,641 %-jakautuma 58,8 % 21,0 % 1,5 % 14,3 % 2,1 % 2,3 % 100,0 % D. Kuntaosuudet vähennysten jälkeen 2010, ennuste Yhteensä 152,080 45,082 0,673 33,395 2,030 2,904 236,164 %-jakautuma 64,4 % 19,1 % 0,3 % 14,1 % 0,9 % 1,2 % 100,0 % Subventio kunnittain 50,3 % 46,8 % 33,3 % 46,2 % 37,7 % 49,1 % 48,8 % 9 (10)

Vertailu kuntaosuudet ennuste 2010 - TA2010 Kuntaosuudet vähennysten jälkeen TA2010 Yhteensä 148,974 45,570 0,687 34,257 1,883 2,512 233,883 %-jakautuma 63,7 % 19,5 % 0,3 % 14,7 % 0,8 % 1,1 % 100,0 % Erotus enn.2010-ta2010 3,106-0,488-0,014-0,862 0,147 0,392 2,281 10 (10)