Liite 1. Pohjois Pohjanmaan Ely keskuksen strategisen tulossopimuksen tarkistukset LUONNOS 1. ELY keskuksen johdon näkemys strategisen tulossopimuksen toteutumisesta eri painopisteitten suhteen PAINOPISTE A: ALUEELLISEN KILPAILUKYVYN JA VÄESTÖN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Onnistumiset: 1. Nuorisotyöttömyyden ehkäiseminen Nuorisotyöttömyys ei taantuman aikana paisunut sellaisiin lukemiin, kuin ennalta ehkä pelättiin. Nuorisotyöttömyyden ehkäisyyn on keskuksessa panostettu. TE toimistoissa on otettu käyttöön uusi palvelumalli, jossa erityisenä painopisteenä ovat olleet nuoret. Toimijoiden välistä yhteistyötä on onnistuttu lisäämään mm. perustamalla laajapohjainen nuorten ohjauksen työryhmä. Hanketoimintaa on suunnattu nuoria palveleviin hankkeisiin, joskin monet hankkeet ovat vielä käynnistysvaiheessa. 2. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen taantuman jälkeen Koulutuksen suunnittelua ja ennakointia varten on perustettu organisaation sisäinen koulutuksen kehittämis ja hankintaryhmä sekä Ely keskuksesta ja sen ulkopuolisista toimijoista koostuva alueellinen koulutusasioiden neuvottelukunta. ESR rahoituksella on tuettu työvoiman saatavuutta ja osaamistason nostoa. 3. Tuetaan yritysten toimintaedellytyksiä taantumatilanteessa Sekä hankerahoitusta että yritystukea on suunnattu yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi taantumatilanteessa. Alueen kasvuväylä toimijat ovat mm. luoneet uuden toimintamallin, ESR rahoituksella on käynnistymässä yrittäjien omistajanvaihdoshanke ja yhteistyötä seudullisten yrityspalveluiden kanssa on tiivistetty. 4. Rakennemuutosalueiden erityistilanteen huomiointi Rakennemuutosalueella osallistutaan myös julkisten investointihankkeiden rahoittamiseen. Kainuun, Keski Pohjanmaan ja Pohjois Pohjanmaan maakuntien yhteistoiminta alueen liikennestrategia ja liikennejärjestelmäsuunnittelu on käynnistynyt ensimmäisenä Suomessa ja etenee tiiviissä yhteistyössä maakuntien liittojen kanssa Oulun seudun liikennejärjestelmäyhteistyö on ollut aktiivista ja ELY keskus on yhteis työssä tiiviisti mukana. Kehittämiskohteet: Nuorten palvelujen asiakasraati perustetaan. Sukupolven vaihdosta suunnittelevien ja potentiaalisten nuorten yrittäjien kohtaannon edistämiseen panostetaan. Nuorten ja vastavalmistuneiden harjoittelu ja työpaikkojen koordinointia ja tiedottamista kehitetään. 1
ELY keskusten roolia selkeytetään vastaamaan koko liikennejärjestelmän pitkäjänteistä kehittämistä kohti ekotehokasta ja käyttäjälähtöistä liikennejärjestelmää. Perustienpidon rahoituksen, samoin kuin joukkoliikenteen peruspalvelutasoisen palvelun turvaaminen osana arjen liikkumisen perusedellytyksiä. PAINOPISTE B: ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN EDISTÄMINEN Onnistumiset: Ilmastomuutoksen hillintä ja kestävän kehityksen edistäminen ovat tulleet yleisesti hyväksytyiksi periaatteiksi yhteiskunnan ja elinkeinojen kehittämisessä. Tämä on selkeästi nähtävissä suotuisana asennekehityksenä ELYkeskuksen ensimmäisenä puolivuotiskautena. Käynnissä oleva yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja rakentamisen energiatalouden parantaminen edistävät merkittävästi energiatehokkuutta ja vähentävät päästöjä. Ilmastostrategian valmistelu etenee yhteistyössä maakunnan liiton ja muiden alueellisten toimijoiden kanssa. Tulvadirektiivin edellyttämät selvitykset tulvariskien arvioinnista ovat käynnissä koko maakunnan alueella samoin kuin EU rahoitteinen hajajätevesien neuvontahanke. Oulussa aloitetaan jätteen poltto energiaksi, mikä vähentää kaatopaikkojen kuormitusta. Happamien sulfaattimaiden päästöjen arviointihanke on käynnistynyt. Hankkeella pyritään edistämään vesienhoidon tavoitteiden toteuttamista. Maakunnassa on edennyt YVA menettelyyn kymmeniä mittavia tuulipuistohankkeita sekä meri että maaalueilla. PP liiton ja POPELYn aloitteesta MMM on käynnistänyt kansallisen suo ja turvemaiden strategian laatimisen. Hyvin merkittävä Uljuan tekojärven perusparannushanke saadaan päätökseen tänä vuonna. Maakunnassa on käynnissä useita yhdysvesijohto ja viemärihankkeita, jotka parantavat huoltovarmuutta ja vesiensuojelua. Kehittämiskohteet: Koko ELY keskuksen puitteissa tulee laajentaa ja syventää yhteistyötä vaikuttavien yhdyskuntahankkeiden kehittämisessä, joilla on sekä elinkeino, liikenne että ympäristöpoliittisia ulottuvuuksia. Maakunnanliitto on luonteva yhteistyökumppani. Oulun kaupunkiseudulla selvitetään kauppapaikkojen sijoittamista ja hiilidioksidipäästöjen vaikutusta yhdyskuntien rakennemallien valinnassa. Toteutetaan joukkoliikenteen kehittämisohjelmaa ja tiivistetään liikenne ja maankäytön suunnittelun yhteensovittamista. Vanhojen kaatopaikkojen metaanipäästöjä vähennetään kaatopaikkojen kunnostamisen myötä. Hajajätevesiasetuksen toimeenpanossa lisätään informaatio ohjausta ja yhteistyötä kuntien kanssa. Varmistetaan tuulipuistohankkeiden yhteensopivuus maakuntakaavoituksen ja ympäristövaatimusten kanssa. Pitkäaikainen tavoite vaelluskalojen palauttamisesta alueen päävesistöihin on edelleen ajankohtainen. Toteutetaan Pohjois Pohjanmaan maakunnallinen suo ohjelmahanke. Vesihuoltolaitosten toimintavarmuutta tehostetaan varavesijärjestelyhankkeella. Jatketaan tulvariskien ja vesiensäännöstelyn hallintaa edistävää Kalajoen pumppaamojen automatisointia. Vesipuitedirektiivin tavoitteita ei saavuteta jos toteutusohjelman laatimisen yhteydessä ei osoiteta toimenpiteiden toteuttamiseen lisärahoitusta. 2
PAINOPISTE C: ELINKEINO, LIIKENNE JA YMPÄRISTÖKESKUSTEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Onnistumiset: ELY keskuksen toiminta on käynnistynyt sujuvasti: yhteiset horisontaaliset toiminnot sekä sisäiset ja ulkoiset työryhmät (hankintatoimen kehittämisryhmä, hankkeiden teemaryhmät, neuvottelukunta ym.) on nimetty ja ovat toiminnassa. Myös vastuualueiden sisäiset ja ulkoiset yhteistyörakenteet on luotu. Pohjoisten ELY keskusten (Kainuu, Lappi ja Pohjois Pohjanmaa) yhteistyö on käynnistynyt kevään aikana. Tavoitteena on tiivis yhteistyö sekä työjako ja erikoistuminen Pohjoisten ELYjen kesken. Myös yhteistyötä maakunnan liittojen, AVIen ja muiden sidosryhmien kanssa tehdään säännöllisesti. Maahanmuuttoasiat on organisoitu uudelleen hoidettavaksi laajennetulla toiminta alueella (Pohjois Pohjanmaa ja Kainuu). ELY keskus on tehnyt alueellisen maahanmuuttostrategian ja käynnistänyt pakolaisten kuntiin sijoittamisen strategiatyön. Seudullisten yrityspalveluiden kehittämistyössä on tehty yhteistyösopimuksia seudullisten toimijoiden kanssa. Yritysharavamallin hyödyntäminen TE toimistojen yritysyhteistyössä onnistui hyvin. Kehittämiskohteet: Asiakkuustoimintoa ja asiakkuusstrategian toimeenpanoa tehostetaan työ ja elinkeinoministeriöstä syksyn aikana saatavien linjausten mukaisesti. ELY keskuksessa jatketaan edelleen organisaation keventämistä ja yksikköjen kokoamista lukumäärältään pienemmäksi. Tämä tukee osaltaan tuottavuustavoitteiden toteuttamista sekä synergiaetujen saavuttamista ELY keskuksessa. Oman tuotannon hankkeita (EAKR, ESR, Maaseuturahasto) suunnataan entistä enemmän toteuttamaan keskeisiä maakunnan ja keskuksen tavoitteita ja linjauksia. Hankkeita integroidaan vakiintuneeseen toimintaan. ELY keskuksessa on käynnistetty henkilöstösuunnittelu: tunnistetaan kriittiset osaamisvaatimukset, määritellään tarvittavat uusrekrytoinnit ja henkilöstön kehittämistarpeet. Suunnitteluprosessissa panostetaan erityisesti laadulliseen osioon. 2. ELY keskuksen johdon näkemys alueen tilan kehityksestä vuonna 2010 ja arvio kehityksestä koskien vuotta 2011 Strategista tulossuunnitelmaa 2010 2011 kirjoitettaessa elettiin globaalin taantuman synkintä vaihetta. Tekemiset ja toimenpiteet tähdättiin erityisesti sen vahinkojen ehkäisyyn ja minimointiin Pohjois Pohjanmaalla. Taantuma vaikutti varsinkin 2009 ja 2010 alkuvuonna alueella vahvasti viennin romahdettua aiheuttaen mm. voimakasta työttömyyttä ja yritysten konkursseja. Kovasti taantuma aluetta koettelikin, mutta nyt talouden nousun merkkien voimistuessa näyttää kuitenkin siltä, että taantumasta selvittiin ehkä paremmin, kuin uskallettiin toivoa. Tulevaisuus näyttää varsin kohtuulliselta, vaikka epävarmuustekijöitä talouskasvussa toki edelleen on. Tuoreen aluetalouskatsauksen, joka perustuu alueen eri alojen asiantuntijanäkemyksiin, mukaan odotukset elinkeinoelämän, yritystoiminnan ja työllisyyden kehityksestä ovat kaiken kaikkiaan positiiviset. Alueen vienti on lähtenyt kasvuun ja odotettavissa on, että jos lamaan mentiin viennin romahdettua, voitaisiin sieltä nyt myös nousta sen myötä. Tiedot satamista ja yritysten parantuneet tilauskannat vahvistavat osaltaan käänteen tapahtuneen. 3
Toimialoista mainittakoon kaivos, sähkön tuotanto sekä informaatio ja viestintä toimialat. Kaivostoimialalla on vahva vaihe Hituran ja Laivakankaan aloitusten myötä. Myös Taivalkosken Mustavaaran uudelleenaukaisun suhteen on liikettä. Suurten ICT yritysten järjestelyt jatkuvat aiheuttaen lomautuksia ja henkilöstön vähennyksiä. Vastapainona ohjelmistoalan pk yritykset kasvavat ja niitä syntyy lisää. Tuotekehityksessä on myös uusia lupaavia avauksia, kun Nokia, Intel ja Oulun yliopisto ovat perustaneet Ouluun yhteisen 3D tutkimuslaboratorion. Suurenergiaratkaisut Simossa ja Pyhäjoella ovat vireillä ja etenevät vauhdilla. Huomiota tullaan kiinnittämään myös uusiutuvan energian ratkaisuihin. Positiivisesta yleisvireestä huolimatta, yritysten ja toimialojen välillä on suuria eroja, eivätkä suinkaan kaikki ole karistaneet vielä taantumaa kannoiltaan. Työttömyys on ollut laskusuunnassa, vaikkakin eroja alueen sisällä on. Erityisesti lomautettujen määrät ovat laskeneet vuoden takaisesta roimasti, kuten myös rekrytointiongelmat. Korkeasti koulutetun työvoiman saatavuus on hyvä. Työttömien määrän alenemisesta huolimatta pitkäaikaistyöttömyys pahenee Pohjois Pohjanmaalla niin työttömien määrän kuin työttömyysjaksojen keston suhteen. Ikääntyneiden työttömyys kasvaa, mutta nuorten työttömyys alkaa hieman helpottaa. Kaiken kaikkiaan odotukset työllisyystilanteen kohenemisesta seuraavan vuoden aikana ovat positiiviset. Suomen suurin kuntaliitos tapahtuu Pohjois Pohjanmaalla, kun Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo ja Yli Ii yhdistyvät 2013. Laajan kuntarakenteen muuttumisen myötä Ely keskus kiinnittää lähitulevaisuudessa huomioita toimenpiteisiin, joilla tuetaan erityisesti aluerakennetta ja liikennejärjestelmiä. Pohjois Pohjanmaan on erityisesti nuorten maakunta. Harmaantuvassa Euroopassa Pohjois Pohjanmaa on poikkeuksellinen koulutetun, nuoren väestörakenteensa vuoksi. Jotta tämä Suomessa ja Euroopassa yhä harvinaisemmaksi käyvä voimavara voidaan säilyttää Pohjois Pohjanmaalla, keskus suuntaa nuoriin liittyviin avauksiin huomiotaan ja voimavarojaan, erityisesti koulutukseen ja työllistymiseen. Vaarana on, mikäli koulutettuja nuoria ei pystytä pitämään alueella, että he työmarkkinatilanteen kohentuessa siirtyvät muualle. 3. ELY keskuksen strategisen tulossopimuksen tarkistaminen tarkistusohjeen uusien painotusten ja ELYkeskuksen omien ehdotusten pohjalta Ely keskuksen yhteiset strategiset painotukset vuodelle 2011 ovat seuraavat Edistetään erityisesti nuorten työllistymistä Edistetään yritysten omistajasiirroksia ml. sukupolvenvaihdokset Tuetaan yrityksien kansainvälistymis ja kasvuponnisteluissa Varaudutaan alueen suurhankkeisiin; ydinvoima, kaivos ja energiahankkeisiin Huomioidaan kuntarakenteen muutokset Merkittävimmät liikennehankkeet ovat Seinäjoki Oulu rata, valtatie 4:n Oulu Kemi kehittäminen ja Oulun meriväylä Ilmastonmuutoksen hillintä Kehitetään Ely keskuksen asiakaslähtöisyyttä PAINOPISTE A: ALUEELLISEN KILPAILUKYVYN JA VÄESTÖN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Toimintalinja A2: Yritystoiminnan uudistaminen Vahvistetaan edelleen yritystukipalvelujen kokonaisuuksien hallintaa asiakkaan tarpeista lähteväksi, sekä yritystukipalvelujen kohdentamista ja aktivointia yhdessä alueellisten toimijoiden kanssa Kasvuväylä mallin mukaisesti. ELY on aktiivinen kumppani Seudullisissa yrityspalveluissa toimivien organisaatioiden kanssa. 4
ELY käynnistää hyväksytyn asiakkuusstrategian mukaiset toimenpiteet ELY perehdyttää TE toimistot käynnistämään erityisesti ProStart, DesignStart ja Pk LTS tuotteistettuja asiantuntijapalveluja. ELY nopeuttaa yritystukien maksatusta. Painopisteenä voimakasta kasvua tavoittelevat yritykset ja yhteiset toimintatapaprosessit yhteistyölle: Edistetään kasvupotentiaalisten yritysten tunnistamista ja merkittävän panostusten kohdistamista niihin. Vahvistetaan liikeideoiden sparrausta TEM konsernin, julkisten toimijoiden ja yksityisten pääomasijoittajien kanssa yhteistyössä. Hyödynnetään laajasti käynnissä olevien hankkeiden rahoitusta (mm. Uudet urat hanke) uusien innovatiivisten ja kilpailukykyisten yritysten lisäämiseksi. Vahvistetaan pääomasijoitustoimintaa ja tuetaan toimia, joilla yritykset voivat hyödyntää kansainvälisiä asiantuntijaverkostoja. Painopisteenä on viennin, erityisesti palveluviennin, kasvattaminen. Toimenpiteenä luodaan yhteinen toimintatapa ELY keskuksen sisäiselle, alueen toimijoiden ja ELY keskusten väliselle yhteistyölle vientiverkostohankkeiden aihealueiden ja yritysten tunnistamiseksi. ELY tukee yrityksiä sukupolven ja yrittäjyyden vaihdoksissa. Parannetaan ja uudistetaan Innovaatioympäristön toimintaedellytyksiä. Painopisteenä ovat erityisesti mm. tarvelähtöinen T&k toiminnan ja palvelujen tuotteistamisprosessien kehittäminen sekä innovaatioiden synnyttämiseen, aktivointiin ja jatkokehittämiseen edistävät toimet. Rakennerahastotoiminnassa kehitetään edelleen ELY keskuksen sisäistä ja rahastojen välistä yhteistyötä ja teemaryhmien toimintaa rahoituksen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Rahoitusta suunnataan riittävästi liittymissopimuksen mukaisille tavoite 6 alueille. Toimintalinja A3: Aluerakenteen kehittäminen ja liikennejärjestelmien toimivuus Toimintalinjan kärkihankkeet vuonna 2011 ovat: Seinäjoki Oulu ratahanke ja sen rahoituksen turvaaminen valtatie 4 Oulu Kemi kehittäminen Oulun 12 metrin meriväylä Selvitetään myös Hailuodon kiinteän yhteyden, mahdollisen ydinvoimala hankkeen ja valtatien 22 asema maakunnallisen liikennejärjestelmän kehittämisen kannalta. Toimintalinja A4: Maaseudun elinvoimaisuus ja elinkeinot Maakunnan yhteistyöryhmän maaseutujaoston roolia vahvistetaan alueellisen maaseutupolitiikan valmistelijana. Jaoston toiminnasta tiedotetaan ja se järjestää yhdessä muiden viranomaisten ja hankkeiden kanssa maaseutupoliittisen seminaarin. Kansalaistoiminta maaseudun järjestöjen ja verkostojen huomioiminen ja kytkeminen kehittämiseen tapahtuu asiantuntijakuulemisten kautta. Valmistellaan maaseudun oman tuotannon kehittämishanke, jossa saatetaan aluekehityksen käyttöön tietoa ja edistetään kehittämistoimia mm. maaseutuyritysten toimintatoimintaympäristön kehittämiseksi, energiasektorin tavoitteiden toteuttamiseksi sekä maaseudun palveluiden, tuotteiden ja infrastruktuurin ml. laajakaistayhteyksien osalta. Hanke edesauttaa osaltaan toteuttamaan maaseutupoliittisen kokonaisohjelman tavoitetta: ELY:t arvioivat harvaan asutun maaseudun tieverkoston kunnon ja kehittämistarpeet ja laativat alueelleen harvaan asutun maaseudun tieohjelman yhteistyössä alan toimijoiden ja kehittäjien kanssa. 5
Toimintalinja A6: Väestön ikääntyminen ja työvoimapolitiikka Uudet määrälliset tulostavoite esitykset on esitetty liitteessä 2. Toimintalinja A7: Maahanmuutto ja kotouttaminen Strategiset linjaukset työstetään valtakunnallisen kuntastrategian linjausten pohjalta. Vastataan kotouttamislain muutosten edellyttämiin ohjaus, neuvonta ja koulutustarpeisiin sekä lain toimeenpanoon liittyviin tehtäviin. Kehitetään alueellisen yhteistyörakenteen toimintaa alueen työvoiman saatavuuteen ja ennakointiin ja ulkomaisen työvoiman tarpeisiin liittyen. PAINOPISTE B: ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN EDISTÄMINEN Toimintalinja B2: Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen Maakuntien yhteistoiminta alueen liikennestrategian ja liikennejärjestelmäsuunnittelun avulla määritetään maakuntien liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteet, joilla turvataan liikennejärjestelmän palvelutaso tulevaisuudessa. Kaupunkiseutujen osalta ELY keskus on mukana seutujen kaavoitushankkeissa edistämässä liikennejärjestelmän toimivuutta ja kevyen liikenteen olosuhteita. Joukkoliikenteen palvelutasoselvitysten laadinta on käynnistynyt Oulun kaupunkiseudulla ja (selvitykset) valmistuvat ELY laajuudessa vuoden 2011 loppuun mennessä. Vuonna 2010 valmistuneen Pohjois Pohjanmaan ilmastostrategian mukaisten toimialoittaisten ja alueellisten ilmasto ohjelmien toteuttaminen sekä toimien seuranta alkaa. Tuulivoimarakentamisen edellyttämää kaavoitusta ja YVA menettelyjä ohjataan sekä annetaan koulutusta lainsäädännön muutoksesta. Hanketoiminnalla (HAKU, SAKU, CATERMASS) selvitetään ja etsitään ratkaisumalleja ilmastonmuutoksen aiheuttamien ympäristöriskien vähentämiseen happamilla sulfaattimailla. Energiatehokkuutta parannetaan mm. rakentamisessa, asumisessa, liikenteessä ja teollisuudessa. Toimintalinja B3: Ympäristönhoito, suojelu ja ekotehokkuus Osallistutaan meristrategiadirektiiviä kansallisesti toimeenpanevan merenhoitosuunnitelman alueelliseen valmisteluun henkilöresurssien mukaan. Merenhoitosuunnitelma eri vaiheineen sovitetaan yhteen tulvadirektiivin toimeenpanoon ja VHS työhön. PAINOPISTE C: ELINKEINO, LIIKENNE JA YMPÄRISTÖKESKUSTEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Toimintalinja C1: Toiminnan asiakaslähtöinen kehittäminen Asiakkuus ELY keskukseen on perustettu asiakkuusryhmä, joka osallistuu valtakunnallisen asiakkuusstrategian jalkauttamiseen paikalliselle tasolle. 6
Pohjoisten ELYjen yhteistyössä asiakkuus on yksi painopistealueista ja pohjoisten ELYjen asiakkuuspäälliköt ovat tehneet yhteistyötä yhteisten toimintamallien rakentamisessa. ELY keskus osallistuu aktiivisesti valtakunnallisen asiakkuusteeman kehittämis ja jalkautustyöhön vuoden 2011 kuluessa. Valmistautuminen CAF itsearviointimallin käyttöönottoon Keskuksessa on kartoitettu keväällä 2010 valmius CAF itsearvioinnin tekemiseen niin osaamisten kuin rakenteiden osalta. Kartoituksen perusteella voidaan todeta että vastuualueilla on vaihtelevasti kokemusta ja osaamista, joka on kertynyt aikaisemmista laatuarvioinneista. Mallin käyttöönottoon on valmistauduttu rakenteellisesti nimeämällä vastuualuekohtaiset yhteyshenkilöt. Edellisen perustella lähtökohdat itsearviointiin ovat kohtuullisen hyvät, joskin ohjaavalta taholta odotetaan käyttöönoton yhteydessä koulutusta. Osaamisasioiden uudelleenorganisointi Osaamisasiat organisoidaan kokonaisvaltaisesti E vastuualueella. Tehtävään on asetettu työryhmä. Uusi organisoituminen otetaan käyttöön käyttöönotto 1.1.2011. Toimintalinja C2: Yhteistyö maakunnan liittojen, AVI virastojen ja muiden sidosryhmien kanssa TEM: ELY keskusten strategiatyö tulee organisoida siten, että vastuualueiden vuoropuhelu varmistetaan ja että yhteistyö tuottaa entistä paremmin synergiaetuja. Riittävästä yhteistyöstä AVIen ja metsäkeskusten kanssa tulee huolehtia. (Työstö 13.9. palaverissa) TEM: Niiden ELY keskusten, joiden toimialue ulottuu yhden tai kahden vastuualueen osalta toisen ELY keskuksen alueelle, tulee huolehtia sekä ko. ELY keskuksen että maakunnan liittojen osallistumismahdollisuuksista valmisteluun. Tavoitteet ja toimenpiteet esitetään sen ELY keskuksen tulossuunnitelmassa, joka vastaa toiminnasta. (Työstö 13.9. palaverissa) ELY:n EAKR/ESR rahoituskäytäntöjä kehitetään niin, että yhteishankkeiden toteuttaminen eri tutkimuslaitosten ja viranomaisten kesken on myös jatkossa mahdollista ELY:n EU rahoituksella. ELY ja Pohjois ja Keski Pohjanmaan liitot sekä liikenneasioissa Kainuun maakuntakuntayhtymä toimivat yhteistyökumppaneina alueiden kehittämisessä. Osaamisen ja kulttuurin toimialoilla ELY keskus toteuttaa yhteistyössä Pohjois Suomen AVIn, Pohjois Pohjanmaan liiton sekä Kainuun ELYn kanssa kansainvälistä yhteistyötä keskinäisesti sovittavan työnjaon puitteissa. Toimintalinja III C3: Johtaminen ja toimintakulttuuri TEM: Vuoden 2010 loppupuolella otetaan käyttöön ELYjen yhteinen monivuotinen ja vastuualuekohtainen henkilöstösuunnitelma. (Työstö 13.9. palaverissa) TEM: Käynnistetään ELY keskusten yhteinen lähiajan henkilöstörakenteen kehittämisohjelma, jonka toteutukseen tulee valmistautua. (Työstö 13.9. palaverissa) TEM: Kehittämistoimenpiteet raportoidaan osana tulosraportointia. Mahdolliset muut toteutus tai suunnitteluvaiheessa olevat kehittämistoimenpiteet tulee niveltää valtakunnallisten teemojen käytäntöön vientiin. (Työstö 13.9. palaverissa) Muita huomioita: 7
Opetus ja kulttuuriministeriön tulee pyrkiä seuraavalla tulossopimuskierroksella toiminnalliseen tulossopimukseen myös koulutus ja tiedepolitiikan osaston alaisten tehtävien osalta. Substanssimäärärahoista sovitaan kunkin vastuualueen toiminnallisissa tulossopimusneuvotteluissa, mutta nykyisiin toiminnallisiin tulossopimuksiin eivät sisälly ammatillisen aikuiskoulutuksen työelämän kehittämisja palvelutehtävien valtionavustukset. KTPO:n substanssiin kohdistuu myös valtaosa ESR toiminnasta, jonka yhteensovittamista kansallisen toiminnan kanssa tulisi tarkastella toiminnallisella tasolla. 8