Cygnaeuksenkatu 2 Tontin vaiheet, suojelu ja museotoiminta

Cygnaeuksenkatu 2 Tontin vaiheet, suojelu ja museotoiminta

Cygnaeuksenkatu 2 Näkymä 1880-luvulla Jyväsjärven rannasta Rantakadulle, vasemmassa reunassa tontille vuonna 1861 tehty pieni asuinrakennus. n kuva-arkisto/museoviraston kuva-arkisto 22.1.2010 Heli-Maija Voutilainen

Tontti Tontti edustaa ainoana jäljellä olevana kokonaisuutena Jyväskylän alkuperäisen, Carl Ludvig Engelin laatiman asemakaavan (1837) mukaista pihapiiriä Tontin nykyiset rakennukset 1861 kirvesmies Anders Sparvinin lesken Marian rakennuttama talo 1890 seppä Herman Toivolan talo 1890 Toivolan paja, 1891 laajennus 1896 makasiinirakennus (varastot, liiterit, käymälät, navetta ja talli) 1897 päärakennus, synnytyslaitos (kaksi asuntoa yläkerrassa, kivijalassa kauppapuoti, asuinhuone, kaksi keittiötä ja pesutupa) Säilyneisyys Pihapiiri ja tontin nykyiset rakennukset ovat säilyneet hyvin alkuperäisessä asussaan

n käsityöläiskodit Kupariseppä Sjöblomin talo 1842, Vaasankadun yläpää Hattumaakari Fagerlundin talo 1844, Cygnaeuksenkatu Rakennusten siirtäminen Ruusupuistoon 1950-luvulla Avattiin n käsityöläiskoteina kuparisepän talona ja puusepän talona - vuonna 1956 Ruusupuistosta kadun toiselle puolelle museon laajennuksen alta vuonna 1989 Uusi paikka historiallisesti perusteltu tontin varhaisten rakennusvaiheiden vuoksi; tontilta on purettu vastaavia pieniä empiretyylisiä asuinrakennuksia, siirtoa suunniteltiin jo vuonna 1986

Cygnaeuksenkatu 2 Tontin vanhin rakennus valmistui vuonna 1840 ja Herman Toivolan rakennuttama suuri päärakennus vuonna 1897. n kuva-arkisto 22.1.2010 Heli-Maija Voutilainen

- suojelu Museotoiminta tontilla Kuparisepän talon sisustetut interiöörit: kaksi eteistä, kyökki, kolme kamaria ja sali sekä kuparisepän ja suutarinhuoneet Puusepäntalo: eteinen,verstas ja hellahuone Sparvinin talo: näyttelytila ja infopiste Makasiinirakennuksessa navetta kolmelle lehmälle, talli neljälle hevoselle, kaksi hyyskää viidellä osastolla sekä lantaruuma Makasiinirakennuksella erityismerkitys ainoana ruutukaava-alueella säilyneenä piharakennuksena Työpajoja, työnäytöksiä, opastuksia Vuotuisjuhlien huomioonottaminen toiminnassa Perinnerakentamisen neuvontapiste Perinnekasvien näyttely pihapiirissä Ympärivuotinen aukiolo

- suojelu Rakennusperinnön säilyttäminen Rakennukset muodostavat ainutlaatuisen ja hyvin alkuperäisessä asussaan säilyneen puutalokokonaisuuden Jyväskylän kaupungin ruutuasemakaava-alueella Rakennusten kunnostaminen ja tuleva käyttö suunnitellaan ja mitoitetaan niin, että vanhojen rakennusten rakennushistorialliset ja rakennustekniset arvot pystytään korjaamisen ja käytön yhteydessä turvaamaan ja säilyttämään Korjaukset ovat pääosin palauttavia ja entistäviä ja ne tehdään niillä materiaaleilla ja työtavoilla, joilla rakennukset on aikoinaan tehty

- piha Pihapiiristä yhtenäinen historiallinen kokonaisuus 1800-luvun jälkipuolella pihapiiri oli kauppias- ja käsityöläisperheen omistuksessa ja myöhemmin synnytyslaitoksen ja sen henkilökunnan käytössä Pihan ilme poikkesi esimerkiksi jyväskyläläisten lehtori- tai virkamiesperheiden pihoista Cygnaeuksenkatu 2:n piha oli paremminkin toiminnallinen piha kuin oleskelupiha istutettuine puutarhoineen ja erityisen hienosti hoidettuine käytävineen, istutuksissa on syytä pitäytyä aikakaudelle tyypillisissä lajeissa Pihasuunnitelmaa tehtäessä pyritään siihen, että pihan hiekka- ja nurmipinta ovat sellaiset kuin 1800-luvun loppupuolella jyväskyläläisten kauppiaiden ja käsityöläisten talojen pihoilla oli

Matilda Toivola ja synnytyslaitoksen henkilökuntaa vuonna 1890 valmistuneen Toivolan talon edessä. Synnytyslaitos siirtyi tontille vuonna 1899. kuva-arkisto

Cygnaeuksenkatu 2 - kaupunkilaispiha Tärkeää, että Cygnaeuksenkatu 2:n portista sisään astuttuaan tavoittaa saman hengen kuin, mikä 1800-luvun jälkipuolen kaupunkilaispihassa aikoinaan oli Vaikka tontille siirrettävät n käsityöläiskodit ovat museorakennuksia samoin kuin jatkossa niin sanottu Sparvinin talo ja osa makasiinirakennuksesta, ei pihapiirin saa näyttää jaetulta Toiminta ja rakennuksista huolehtiminen tulee jatkossa suunnitella yhteistyössä n kanssa Käsityöläiskodit sisustettuine interiööreineen ovat 1800-luvun käsityöläiselämästä kertovia museorakennuksia Käsityöläiskotien välittämää tietoa on mahdollisuus onnistuneesti suunniteltuna elävöittää tontin ja sen muiden rakennusten toiminnassa.

Poimintoja tontin vaiheista 1838 huutokaupataan värjäri Anders Nygrenille 1840 Läntisen poikkikadun varteen pieni asuinrakennus 1843 tontti maalarimestari Fredrik Wilhelm Römanin omistukseen 1844 omistajaksi Lohtajalta tullut kirvesmies Anders Sparvin 1861 leski Maria Sparvin rakennuttaa pienen talon Rantakadun varteen ja asuinrakennuksen jatkeeksi ulkorakennuksen 1863 omistajaksi Johan Sparvin (kirvesmies, myöh. laivuri ja kauppias), rakentaa pienen asuinrakennuksen keskelle tonttia 1879-80 vanha ulkorakennus korjataan perinpohjaisesti 1881 Joh. Joutsenen piirustusten mukaan lankkupuoti, kaksi liiteriä ja talli vuonna 1840 tehdyn asuinrakennuksen jatkeeksi 1882 Johan Sparvinista kauppias

Poimintoja tontin vaiheista 1887 tontti keuruulaisen Abraham Hoskarin omistukseen 1890 tontin yläosaan valmistuu seppä Herman Toivolan suunnittelema paja ja asuinrakennus 1891 tontin omistajaksi Herman Toivola, joka oli asunut pihapiirissä vuodesta 1880 ja ollut vuodesta 1885 lähtien naimisissa Johan Sparvinin tyttären kansakoulunopettaja Maria Sparvinin kanssa 1886 syntyi Muisto Herman Toivola, äiti kuoli lapsivuoteeseen 1892 Rantakadun vuonna 1861 tehty talo korjataan perusteellisesti 1893 Herman Toivola solmi avioliiton Maria Eskolinin kanssa, pieni asuinrakennus tontin keskeltä puretaan 1896 Otto Ekmanin piirtämä makasiinirakennus pajan ja pienen asuinrakennuksen väliin 1897 Oskari Toikan piirtämä suuri asuinrakennus lankkupuodin paikalle

Osasuurennus vuonna 1896 tehdystä uuden asuinrakennuksen rakennuspiirustuksesta. Jyväskylän kaupunginarkisto. Kuva Jussi Jäppinen

Poimintoja tontin vaiheista 1899 Lapsensynnytyslaitos Toivolan uuteen asuinrakennukseen 1903 tontille sähkövalo, 1914 vesijohto 1907 Toivolan sepänliike konkurssiin, mutta jatkaa toimintaa tontilla vuoteen 1918 saakka nimellä Herman Toivola & Poika 1909 Uno Jaatinen aloittaa piharakennuksen tallissa valtion siitosorien kasvatuksen 1910-1918 omistajina Anton Fredrikson ja Julius Johnson 1918 uudeksi omistajaksi Kuuromykkäkoulun opettaja Martti Pihkala 1919 synnytyslaitos lopettaa toimintansa 1928 Pihkala myy tontin rakennuksineen kirkkoherra Väinö Mattilalle, jolta se siirtyy perikunnalle 1967 1985 rakennusten purkuilmoitus jätetään, suojelu vireille 1992 kaupunki lunastaa tontin ja suojeluasemakaava vireille

Synnytyslaitoksen portailla Matilda Toivola synnytyslaitoksen henkilökunnan kanssa. Kätilö Tilda Tourunen alaportaalla lapsi sylissään ja kätilö Josefina Gästrin rouva Toivolan vieressä. Toinen nuoremmista naisista synnytyslaitoksen palvelija ja toinen pesijä. n kuva-arkisto

Kuvalinkki: http://www3.jkl.fi/ksmuseo/press