Elna Hirvonen NUORISOTYÖN JA NUORISOTUTKIMUKSEN MAISTERIOPINNOT Harjoitteluohjeisto Kuva: Teemu Launis Yhteiskunta ja kulttuuritieteiden yksikkö
SISÄLLYS 1. HARJOITTELUN TAVOITTEET 3 2. HARJOITTELUN SISÄLTÖ JA OHJAUS 3 2.1 Temaattinen/kehittävä harjoittelu osana maisteriopintoja 3 2.2 Ohjaus harjoittelussa 4 2.2.1 Ohjauksen tavoitteet 4 2.2.2 Ohjauksen sisältö ja toteutus 4 3. HARJOITTELUN TOTEUTUS 5 3.1 Harjoittelupaikan haku ja harjoittelusta sopiminen 5 3.2 Harjoittelusuunnitelman laadinta 5 3.3 Harjoittelun kulku ja vaiheet 5 3.4 Poikkeamat harjoittelussa 6 4. HARJOITTELUN ARVIOINTI 7 4.1. Ohjaajan arviointi ja opiskelijan itsearviointi 7 4.2. Harjoittelun raportointi 7 4.3. Harjoittelun analysointi 8 5. HARJOITTELUN PAPERIKÄYTÄNNÖT 8 5.1 Ennen harjoittelua 8 5.2 Harjoitteluaikana 8 5.3 Harjoittelun päätyttyä 9 6. HARJOITTELUN REUNAEHDOT 9 7. YHTEYSTIEDOT 9 2
1. HARJOITTELUN TAVOITTEET Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen maisteriopinnoissa voi suorittaa 10 opintopisteen laajuisen käytännön harjoittelun vaihtoehtoisena suorituksena opintojaksoille Nuttu21A ja Nuttu21B Kehittämisprojektin orientoivat opinnot ja Kehittämisprojekti (yht. 10 op). Harjoittelun kesto on kolme (3) kuukautta ja sen suositeltava suoritusaika on 1.3. 31.8. välisenä aikana. Kyseessä on ns. syventävien opintojen harjoittelu, joten siltä edellytetään syvällisempää ja kehittävämpää sisältöä kuin tavanomaiselta korkeakouluharjoittelulta. Harjoittelun tavoitteena on auttaa opiskelijaa teoreettisen tiedon ja käytännön integroinnissa niin, että opiskelija saa tilaisuuden soveltaa teoreettista tietämystään käytännön työssä. Tavoitteena on, että opiskelija syventää sekä omaa ammatillista osaamistaan että kehittää omalta osaltaan nuorisotyötä. Tavoitteena on myös, että opiskelija voi halutessaan hyödyntää harjoittelussa saamaansa tietoa ja kokemusta pro gradu tutkielmansa teossa. Harjoittelupaikoiksi hyväksytään kuntien nuorisopalvelut, vapaa aika, sivistys ja sosiaalitoimi (soveltuvin osin), nuorisojärjestöt, nuoriso ja lastensuojelulaitokset, työ ja elinkeinotoimistojen nuorisopalvelut, ELY keskukset, nuorisotyön valtionhallinto, nuorisotutkimusta harjoittavat tahot sekä muut harjoittelun valvojan hyväksymät paikat. Myös ulkomailla tapahtuva harjoittelu voi tulla kyseeseen. 2. HARJOITTELUN SISÄLTÖ JA OHJAUS 2.1 Temaattinen/kehittävä harjoittelu osana maisteriopintoja Koska kyseessä on vaihtoehtoinen opintojakso opintojaksoille Nuttu21A ja Nuttu21B (Kehittämisprojekti), harjoittelun sisältönä on paneutua tiettyyn teemaan harjoittelupaikassa. Teema voi olla esimerkiksi jokin seuraavista: 1. Tietty kehittämistehtävä, johon opiskelija keskittyy harjoittelunsa ajan. 2. Kehittämishanke tai uusi työmenetelmä, johon harjoittelupaikassa ollaan ryhdytty tai ollaan ryhtymässä. Opiskelija voi toimia hankkeessa joko työntekijänä tai arvioijana. 3. Työyhteisön toiminnan kehittäminen/arviointi harjoittelupaikassa. 4. Harjoittelupaikan roolin/funktion arviointi nuorisopoliittisessa järjestelmässä. 5. Harjoittelupaikan työmenetelmiin/työkäytäntöihin liittyvä tutkimus tai selvitystyö. 3
6. Harjoittelupaikan laadun arviointiin liittyvä tutkimus tai selvitystyö. 7. Jokin muu yhdessä harjoittelupaikan ja yliopiston harjoittelunvalvojan kanssa sovittu teema. Kyseinen teema ja sen suorittaminen tulee käydä selvästi ilmi jo harjoittelusuunnitelmassa (ks. kohta 3.2). 2.2 Ohjaus harjoittelussa Harjoittelupaikan hyväksymisen edellytyksenä on, että harjoittelijalle järjestetään koko harjoitteluajan kestävä ohjaus ja hänelle määrätään nimeltä mainittu harjoittelun ohjaaja. Ohjauksella halutaan korostaa sitä, että harjoittelu on osa opiskelua. Ohjaajan tulisi olla henkilö, jolla on aikaa paneutua harjoitteluun ja joka tuntee ao. paikan työkäytännöt. 2.2.1 Ohjauksen tavoitteet Perehdyttää harjoittelupaikan rooliin ja asemaan nuorisotyössä, nuorisopolitiikassa tai nuorisotutkimuksessa. Ohjauksessa tulisi pohtia nuorisotyön tavoitteita yleensä ja erityisesti tämän työpisteen asemaa nuorisotyön kokonaisuudessa: mitkä ovat työn erityispiirteet, mitä työ vaatii, mitä se antaa. Opiskelijan tulisi tutustua myös harjoittelupaikan yhteistyökumppaneiden työhön ja toimintatapoihin. Antaa yleiskuva nuorisotyöammatista ja nuorisotyön menetelmistä ko. paikassa. Valita ja rakentaa yhdessä opiskelijan kanssa harjoittelun teema, johon opiskelija keskittyy harjoittelunsa ajan. Ohjaus työtehtävien suorittamisessa on tärkeää, mutta samalla on hyvä muistaa, että harjoittelun yksi perustehtävä on antaa opiskelijalle mahdollisuus itsenäiseen työskentelyyn. Opiskelijan oma aloitteisuus on ensiarvoisen tärkeää! Opiskelijan on hyvä joutua pohtimaan eri työmenetelmien eroja, tuloksia ja niiden tarkoituksenmukaisuutta. Ohjaajan tulisi rohkaista harjoittelijaa myös kehittämään ja uudistamaan harjoittelupaikan työtapoja. 2.2.2 Ohjauksen sisältö ja toteutus Varsinkin harjoittelun alussa henkilökohtainen perehdyttäminen on tärkeää ja aikaa vaativaa. Harjoittelija tutustutetaan työpaikkaansa, työtovereihin, harjoittelupaikan yhteistyökumppaneihin ja hänelle kerrotaan harjoittelijan oikeudet ja velvollisuudet. Häiriintymätöntä keskusteluaikaa on hyvä varata kylliksi, sillä tarkoitus ei ole pelkästään työn opettaminen (vertaa tavoitteet). Jos mahdollista koko työyhteisön työntekijöiden kanssa olisi hyvä sopia, että harjoittelija voi kysymyksineen kääntyä heidän puoleensa. 4
Välitön palaute rakentavassa hengessä on tärkeää. Opiskelija ei ole ammatillisesti valmis, joten hän on halukas kuulemaan arviointia. Ohjaajan ja opiskelijan suhde on vastavuoroinen: ohjattava saa ohjaajalta turvallisuutta, neuvoja, tietoja ammatista jne., vastaavasti ohjaaja ja harjoittelupaikka ylipäätään voi saada opiskelijalta uusia tuoreita näkemyksiä ja virikkeitä. 3. HARJOITTELUN TOTEUTUS Harjoitteluun lähteville opiskelijoille on ensimmäinen ohjaustilaisuus syyslukukauden loppupuolella ja toinen kevätlukukaudella. 3.1 Harjoittelupaikan haku ja harjoittelusta sopiminen Opiskelija hakee harjoittelupaikan itse, mutta hän on yhteistyössä harjoittelun valvojan (nuorisotyön lehtori) ja harjoittelun yhdyshenkilön kanssa. Kun opiskelija on ollut yhteydessä haluamaansa harjoittelupaikkaan, harjoittelun yhdyshenkilö lähettää yliopistolta harjoittelupaikkaan harjoittelusopimuksen. Harjoittelupaikan tulee palauttaa hyväksymänsä sopimus yliopistolle viimeistään kaksi viikkoa ennen harjoittelun alkamista. 3.2 Harjoittelusuunnitelman laadinta Opiskelija ja hänen ohjaajansa laativat ja allekirjoittavat yhdessä harjoittelusuunnitelman. Suunnitelma lähetetään nuorisotyön lehtorille hyväksyttäväksi viimeistään 2 viikon kuluttua harjoittelun alkamisesta. Harjoittelusuunnitelmassa tulee olla ohjaajan ja opiskelijan esitys esiin nostettavasta teemasta. Päävastuu harjoittelusuunnitelmasta on ohjaajalla. 3.3 Harjoittelun kulku ja vaiheet Orientoitumisvaihe Orientoitumisvaiheen eli perehdyttämisen pituudeksi riittää 1 2 viikkoa. Tänä aikana opiskelijan tulisi kaikissa harjoittelupaikoissa perehtyä harjoittelupaikkaa koskevaan lainsäädäntöön, ohje ja johtosääntöihin tai esim. järjestön sääntöihin talouteen, toiminnan rahoituslähteisiin ja taloudellisiin vastuukysymyksiin harjoittelupaikan tehtäviin, resursseihin, organisaatioon ja hallintoon sekä ulkopuolisiin yhteyksiin virka ja työehtosopimuksiin henkilöstöpolitiikkaan (määrä, koulutus, työpaikkakoulutus, yhteistoiminta yms.) keskeisiin toimintaperiaatteisiin ja menetelmiin työn kohteina olevien nuorten ongelmiin työpaikan nuorisopoliittiseen funktioon 5
mahdollisiin kansainvälisiin suhteisiin Ohjauksen toteuttamisesta tulee sopia esim. siten, että ohjaaja varaa kahtena ensimmäisenä viikkona joustavasti aikaansa opiskelijaa varten ja harjoittelun jatkuessa sopii opiskelijan kanssa ohjauskeskusteluista erikseen. Toteutusvaihe Harjoittelujakson keskeisenä sisältönä on nostaa harjoittelusta/ harjoittelupaikasta esiin tietty teema, jota käsitellään sekä harjoitteluraportissa että harjoittelun analyysikeskusteluissa. Teema voi olla esimerkiksi jokin seuraavista: 1. Tietty kehittämistehtävä, johon opiskelija keskittyy harjoittelunsa ajan. 2. Kehittämishanke tai uusi työmenetelmä, johon harjoittelupaikassa ollaan ryhdytty tai ollaan ryhtymässä. Opiskelija voi toimia hankkeessa joko työntekijänä tai arvioijana. 3. Työyhteisön toiminnan kehittäminen/arviointi harjoittelupaikassa. 4. Harjoittelupaikan roolin/funktion arviointi nuorisopoliittisessa järjestelmässä. 5. Harjoittelupaikan työmenetelmiin/työkäytäntöihin liittyvä tutkimus tai selvitystyö. 6. Harjoittelupaikan laadun arviointiin liittyvä tutkimus tai selvitystyö. 7. Jokin muu yhdessä harjoittelupaikan ja yliopiston harjoittelunvalvojan kanssa sovittu teema. Päätösvaihe Harjoittelun päätösvaiheeseen kuuluu harjoittelun tavoitteiden tarkastelu (missä määrin tavoitteet on saavutettu, mikä on jäänyt toteutumatta ja miksi), harjoittelussa saadun kokemuksen arviointi yhdessä ohjaajan kanssa, ohjaussuhteen päättäminen asia ja tunnetasolla sekä annettujen ohjeiden mukaisen harjoitteluraportin laadinta. Erityisesti keskitytään harjoittelussa valitun teeman työstämiseen. 3.4 Poikkeamat harjoittelussa Harjoittelun keskeyttämisestä sairauden tai muun syyn vuoksi on välittömästi ilmoitettava harjoittelun yhdyshenkilölle. Jos sairauden perusteella joutuu olemaan poissa harjoittelusta enemmän kuin 5 päivää, jatkuu harjoittelu ylimenevän ajan verran. Tentteihin osallistumisesta harjoittelun aikana opiskelija voi neuvotella harjoittelunohjaajan kanssa. 6
Harjoittelu on kuitenkin itsessään olennainen osa opiskelua, jota ei tule rasittaa kohtuuttomasti muilla opinnoilla. Harjoittelun siirtämisestä jostain pakottavasta syystä opiskelija sopii harjoittelun valvojan kanssa. Harjoittelun valvojana yliopistolla toimii nuorisotyön lehtori. 4. HARJOITTELUN ARVIOINTI Arvioinnilla on erittäin tärkeä merkitys. Yhtäältä se auttaa opiskelijaa omassa oppimisprosessissaan. Toisaalta arvioinnilla saadaan arvokasta tietoa harjoittelupaikkaan, sekä tietoa harjoittelun onnistumisesta opettajille ja harjoittelunohjaajille. 4.1. Ohjaajan arviointi ja opiskelijan itsearviointi Sekä harjoittelupaikalla toimivaa ohjaajaa että opiskelijaa pyydetään täyttämään arviointilomake harjoittelusta harjoittelun päättyessä. Se on hyvä täyttää ennen viimeistä ohjauskeskustelua, jossa opiskelija ja harjoittelunohjaaja yhteisesti arvioivat harjoittelua. Ohjaajan arviointilomakkeesta tulee käydä selkeästi ilmi harjoittelun kestäneen sovitun ajan. 4.2. Harjoittelun raportointi Opiskelija kirjoittaa harjoittelustaan raportin seuraavien ohjeiden mukaan. Raportin pituus on n. 10 sivua ja sen jäsentely on esimerkiksi seuraava: I Harjoittelupaikkaselostus (lyhyesti omin sanoin) tavoite organisaatio, hallinto menetelmät, työmuodot II Harjoittelijan asema ja ohjaus työpaikalla III Harjoittelusta esiin nostettava teema IV Harjoittelusta saadun kokemuksen arviointi V Mahdolliset harjoitteluun liittyvät kehitysehdotukset Raportissa pääpaino on harjoitteluaikana työstetyn teeman esittelyssä. Raportti jätetään yliopiston harjoittelun valvojalle viimeistään 2 viikkoa ennen ilmoitettua harjoittelunanalyysiaikaa. 7
4.3. Harjoittelun analysointi Syyslukukauden alussa keskustellaan pienryhmissä harjoittelusta saaduista kokemuksista. Näissä harjoittelun palautetilaisuuksissa kukin opiskelija esittää harjoittelussa työstämänsä teeman, josta keskustellaan opiskelijan alustuksen pohjalta. 5. HARJOITTELUN PAPERIKÄYTÄNNÖT 5.1 Ennen harjoittelua 1. Toimita harjoittelun yhdyshenkilölle seuraavat tiedot heti kun sinut on luvattu ottaa harjoitteluun, jotta harjoittelupaikkaan voidaan lähettää sopimuslomake, harjoitteluohjeet ja ohje työnantajalle: mikä on harjoittelupaikkasi ja sen osoite harjoitteluasi ohjaava henkilö ja hänen yhteystietonsa harjoittelun tarkka ajankohta miltä kuukausilta haluat työharjoittelutukea maksettavan Voit ilmoittaa nämä puhelimitse, sähköpostilla tai suoraan harjoittelun yhdyshenkilölle (Hanna Carroll). 2. Harjoittelupaikka palauttaa sopimuksen, jossa vahvistetaan sinun ottamisesi harjoitteluun ja harjoittelutuen maksamisperiaatteet. Yleisin käytäntö on se, että harjoittelupaikka maksaa harjoittelusta palkan sinulle kolmelta kuukaudelta, mutta se voi laskuttaa yhteiskunta ja kulttuuritieteiden yksikköä maksimissaan kahdelta kuukaudelta, yhteensä 2200 euroa. Sinulle kuukausittain maksettava summa on kuitenkin pienempi, sillä henkilösivukustannukset vähennetään edellä mainitusta. 3. Voit saada myös opintotukea siltä kuukaudelta, jolta saat työharjoittelun tukea. Ilmoita opintotukikansliaan, mikäli et halua käyttää opintotukikuukausiasi harjoittelun aikana. 5.2 Harjoitteluaikana 1. Tee harjoittelusta työsopimus työpaikan kanssa ja toimita verokorttisi harjoittelupaikkaan. 2. Laadi harjoittelusuunnitelma kahden ensimmäisen viikon kuluessa yhdessä ohjaajasi kanssa, ohjaaja päävastuussa. Lähetä se nuorisotyön lehtorille. 3. Pidä harjoittelustasi harjoittelupäiväkirjaa (suositus). 4. Täytä harjoittelun itsearviointilomake harjoittelun päättyessä. Harjoittelusi ohjaaja täyttää omalta osaltaan arviointilomakkeen harjoittelustasi. 8
5. Työnantaja antaa työtodistuksen sinulle. 5.3 Harjoittelun päätyttyä Tee jo harjoittelun kuluessa raporttia harjoittelustasi, viimeistele se ohjeiden mukaisesti ja toimita viimeistään 2 viikkoa ennen harjoitteluanalyysiä moodlen kautta nuorisotyön lehtorille. Harjoittelupäiväkirjan pito on hyvä väline harjoitteluraportin kokoamiseen ja harjoittelukokemusten työstämiseen. 6. HARJOITTELUN REUNAEHDOT 1) Harjoittelutuen katto on max 4 kk koko yliopisto opintojen aikana 2) Tukea ei makseta jo valmistuneille maistereille 3) Harjoittelupaikan oma rahoitus pitää olla vähintään yksi kk 4) Työnantaja laskuttaa harjoittelun päätyttyä yksikköä harjoittelusopimuksessa sovitun tukisumman 5) Opiskelija on työ/virkasuhteessa harjoittelupaikkaan 6) Ulkomailla harjoittelevien tulee olla työsuhteessa suomalaiseen työnantajaan jotta tukirahaa voidaan maksaa 7) Ulkomailla harjoittelevien kannattaa harkita myös yliopiston kansainvälisten asioiden matka avustusta vaihtoehtona harjoittelutuelle 9) Harjoitteluun sisältyvinä pakollisina opintoina ovat harjoittelun ohjaustilaisuudet I ja II sekä analyysiseminaari 7. YHTEYSTIEDOT Harjoittelun valvojana yliopistolla toimii nuorisotyön lehtori Elna Hirvonen (elna.hirvonen@uta.fi), puh. 050 4201519 ja harjoittelun yhdyshenkilönä opintosihteeri Hanna Carroll (hanna.carroll@uta.fi), puh. 03 3551 6489. 9