Selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja kotihoidosta Pohjois-Pohjanmaan kunnissa ja kuntayhtymissä. Puhelinhaastatteluaineiston koontiraportti

Selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja kotihoidosta Pohjois-Pohjanmaan kunnissa ja kuntayhtymissä Puhelinhaastatteluaineiston koontiraportti

2 (70) SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 3 2. VÄESTÖ JA VÄESTÖN IKÄÄNTYMINEN... 4 3. IKÄÄNTYNEET... 8 3.1 KOTONA ASUMINEN... 8 3.2 YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO... 11 3.3 IKÄÄNTYNEIDEN MÄÄRÄN KASVUN VAIKUTUS ASUMIS- JA HOIVAPALVELUJEN TARPEESEEN... 15 3.4 ETÄISYYSVYÖHYKEKARTAT JA LÄHIPALVELUPERIAATTEEN TOTEUTUMINEN... 18 3.5 PUHELINHAASTATTELUISTA ESILLE NOSTETTUJA OIVALLUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTEITÄ... 26 3.6 PUHELINHAASTATTELUISTA ESILLE NOSTETTUJA HAASTEITA JA KEHITTÄMISTARPEITA... 28 3.7 HAASTATELTUJEN LISÄHUOMIOITA JA KEHITTÄMISIDEOITA... 29 4. KEHITYSVAMMAISET, MIELENTERVEYSASIAKKAAT JA PÄIHDEASIAKKAAT... 30 5. YHTEENVETO JA POHDINTA... 31 6. TULEVAISUUDEN VISIOITA MEILTÄ JA MUUALTA... 34 7. LÄHTEET... 36 LIITE 1. PUHELINHAASTATTELUJEN KYSYMYKSET... 37 LIITE 2. PUHELINHAASTATTELUIDEN KOONTI VERTAILUTAULUKOIHIN... 38

3 (70) 1. Johdanto Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä tehtiin 1.11.2014 28.2.2015 laaja selvitys Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (myöh. OYS-ERVA) ympärivuorokautisesta hoidosta. Selvitykseen sisällytettiin seuraavat asiakasryhmät ja ympärivuorokautiseen hoitoon kuuluvat palvelualat: Ikääntyneet Kehitysvammaiset Mielenterveysasiakkaat Päihdeasiakkaat Vaikeavammaiset tehostettu palveluasuminen vanhainkoti pitkäaikainen laitoshoito (= vuodeosastohoito) laitoshoito autettu asuminen psykiatrian laitoshoito katkaisuyksiköt kuntoutusyksiköt palveluasuminen (sisältää myös eiympärivuorokautista hoitoa, koska muuta indikaattoria ei ollut saatavilla) Selvitys muodostui kahdesta osasta: a) Koko OYS-ERVAa koskeva taulukko- ja kaavioraportti ja sen pohjalta tehty tiivistelmä o Tietolähteinä käytettiin saatavilla ollutta rekisteri- ja tutkimustietoa o Luettavissa osoitteessa http:///erityisvastuualue o Vastuuhenkilönä projektipäällikkö Sanna Salmela b) Pohjois-Pohjanmaan kuntiin ja kuntayhtymiin suunnattu puhelinhaastattelukierros o Haastatteluilla kerättiin taulukko- ja kaavioraporttia täydentäviä ja syventäviä tietoja o Vastuuhenkilönä hankesuunnittelija Suvi Helanen Tämä raportti pohjautuu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntia ja kuntayhtymiä koskevaan rekisteri- ja tutkimustietoon sekä puhelinhaastatteluihin, joiden kohderyhmänä olivat Pohjois- Pohjanmaan kuntien ja kuntayhtymien vanhuspalveluista (tms.) vastaavat henkilöt. Haastattelut toteutettiin 16.12.2014 12.1.2015 välisenä aikana (45 90 min / haastattelu). Haastattelukysymykset ovat nähtävissä liitteessä 1. Painopiste oli ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoidon tarkastelussa, mutta myös ikääntyneiden kotihoidon ja muiden asumis- ja päivätoiminnan palvelujen tilannetta selvitettiin samanaikaisesti. Myös kehitys- ja vaikeavammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelujen tilannetta kysyttiin. Haastattelun aikana kirjatut vastaukset lähetettiin haastateltaville tarkistettaviksi ja tarvittaessa täydennettäviksi ennen niiden koontia tähän raporttiin. Kuntakohtaisten vastausten koonti on luettavissa liitteessä 2. Raportin tarkoituksena on tukea uusien sote-rakenteiden valmistelua tarjoamalla asiantuntijoille ja päättäjille tietoa ja havaintoja vertailun, tulkinnan ja johtopäätösten tekemistä varten. Raportti toimitetaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johdon lisäksi myös Pohjois-Pohjanmaan liittoon sekä kaikille alueen kunnille ja kuntayhtymille. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä selvitystyötä ohjasivat: Hannu Leskinen, johtaja Pasi Parkkila, kehitysjohtaja Päivi Hirsso, perusterveydenhuollon yksikön johtaja Veikko Kujala, perusterveydenhuollon yksikön asiantuntijalääkäri Selvityksen aikana tehtiin tiivistä yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaan liiton SOTE-hankkeen toimijoiden (mm. Riitta Pitkänen, Harri Hatunen, Inga Taikina-aho, Rauno Malinen) kanssa. Selvityksessä on muun muassa hyödynnetty SOTE-hankkeen aineistoja ja koottua paikkatietoa.

4 (70) 2. Väestö ja väestön ikääntyminen Vuonna 2013 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella asui 403 555 asukasta. Ennusteen mukaan väestömäärä kasvaa vuoteen 2030 mennessä noin 35 000 asukkaalla (9 prosenttia). Ikääntyneiden määrät ja osuudet Pohjois-Pohjanmaan kuntien väestöstä on esitetty taulukossa 1 ja kaaviossa 1. Koko maahan ja muihin OYS-ERVAn sairaanhoitopiireihin verrattuna Pohjois-Pohjanmaan väestö on selkeästi nuorempaa eli ikääntyneiden osuus (19 prosenttia 65 vuotta täyttäneitä) on pienempi kuin muilla. Osuudet kuitenkin vaihtelevat kunnittain merkitsevästi. Esimerkiksi 75 vuotta täyttäneiden osuudet vaihtelevat Limingan neljästä prosentista Vaalan 14 prosenttiin. Väestön ikääntyminen koskettaa myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntia. Ennusteen mukaan vuonna 2030 vähintään 75 vuotta täyttäneitä henkilöitä on jo 23 % väestöstä. Tämä tarkoittaa, että ikääntyneitä on tuolloin yli 35 000 henkilöä enemmän kuin nyt. Käytännössä siis koko tuotantoalueen väestömäärän kasvu tulee ikäihmisten määrän kasvusta. Väestön ikääntyminen kohtelee kuntia eri tavoin. Ikääntyneiden määrän kasvu prosentteina vuoteen 2030 mennessä vaihtelee Siikalatvan 24 prosentista Kempeleen 174 prosenttiin (kaavio 2). Vuoteen 2040 mennessä jo 11 kunnassa kasvu on yli 100 prosenttia. Esimerkiksi Hailuodossa ja Raahessa 75 vuotta täyttäneiden henkilöiden lukumäärä kaksin- ja Kempeleessä jopa lähes kolminkertaistuu vuosien 2013 ja 2030 välillä.

5 (70) TAULUKKO 1. Ikääntyneiden määrä ja osuudet väestössä. 65 vuotta täyttäneet 75 vuotta täyttäneet 80 vuotta täyttäneet vuonna 2013 vuonna 2030 vuonna 2013 vuonna 2030 vuonna 2013 vuonna 2030 Määrä % Määrä % Kasvu (hlöä) Määrä % Määrä % Kasvu (hlöä) Määrä % Määrä % Kasvu (hlöä) KOKO MAA 1056547 19 1495624 26 439077 464396 9 819759 14 355363 272835 5 507549 9 234714 OYS-ERVA 137915 19 199757 26 61842 62248 8 108472 14 46224 35764 5 64992 8 29228 KAINUU 17929 23 23478 33 5549 8339 11 12984 18 4645 4950 6 7729 11 2779 KESKI-POHJANMAA 15816 20 20893 26 5077 7109 9 11931 15 4822 4273 6 7483 9 3210 LAPPI 24650 21 35542 30 10892 11267 10 18772 16 7505 6189 5 11154 9 4965 LÄNSI-POHJA 13840 22 18582 30 4742 6336 10 10422 17 4086 3671 6 6235 10 2564 POHJOIS-POHJANMAA 65680 16 101262 23 35582 29197 7 54363 12 25166 16681 4 32391 7 15710 Alavieska 568 21 739 28 171 319 12 399 15 80 178 7 231 9 53 Haapajärvi 1487 20 2009 29 522 681 9 1112 16 431 399 5 671 10 272 Haapavesi 1355 19 1743 25 388 670 9 993 14 323 379 5 582 8 203 Hailuoto 326 33 432 43 106 120 12 253 25 133 71 7 163 16 92 Ii 1651 17 2601 24 950 784 8 1356 13 572 461 5 795 7 334 Kalajoki 2637 21 3835 28 1198 1206 10 2155 16 949 711 6 1310 10 599 Kempele 2063 12 4012 20 1949 759 5 2077 11 1318 334 2 1282 7 948 Kuusamo 3487 22 5009 33 1522 1597 10 2660 18 1063 867 5 1558 10 691 Kärsämäki 644 24 784 33 140 298 11 435 18 137 156 6 262 11 106 Liminka 801 8 1402 12 601 344 4 674 6 330 210 2 390 3 180 Lumijoki 299 14 496 21 197 150 7 266 11 116 89 4 154 6 65 Merijärvi 224 19 294 26 70 108 9 157 14 49 70 6 94 8 24 Muhos 1354 15 2029 21 675 673 8 1028 10 355 413 5 595 6 182 Nivala 1985 18 2611 23 626 966 9 1519 14 553 587 5 919 8 332 Oulainen 1674 22 2351 32 677 811 10 1361 18 550 502 7 841 11 339 Oulu 26258 14 45505 20 19247 11144 6 23597 11 12453 6243 3 13933 6 7690 Pudasjärvi 2172 25 2680 36 508 1062 12 1515 21 453 589 7 921 13 332 Pyhäjoki 782 23 908 29 126 354 11 550 17 196 224 7 347 11 123 Pyhäjärvi 1596 28 1886 38 290 773 14 1111 22 338 460 8 707 14 247 Pyhäntä 283 18 432 36 149 127 8 230 19 103 72 5 127 11 55 Raahe 4885 19 7002 28 2117 1916 8 4159 16 2243 1111 4 2534 10 1423 Sievi 844 16 1168 22 324 408 8 658 12 250 259 5 395 7 136 Siikajoki 1019 18 1372 25 353 478 9 741 14 263 301 5 413 8 112 Siikalatva 1540 26 1706 34 166 786 13 959 19 173 469 8 576 11 107 Taivalkoski 969 23 1267 33 298 427 10 694 18 267 222 5 421 11 199 Tyrnävä 737 11 1271 16 534 337 5 607 8 270 200 3 352 5 152 Utajärvi 713 24 895 35 182 357 12 478 19 121 219 7 269 11 50 Vaala 937 29 1104 40 167 454 14 591 21 137 268 8 354 13 86 Ylivieska 2390 16 3719 23 1329 1088 7 2028 13 940 617 4 1195 7 578 Lähde: Sotkanet (id:1068/171/3079/749/745/786). % = ikääntyneiden osuus prosentteina koko väestöstä. Kasvu (hlöä) = vuosien 2030 ja 2013 arvojen erotus. Taulukko on poiminta laajasta selvityksestä (taulukko- ja kaavioraportista).

(70) 6 KAAVIO 1. 75 vuotta täyttäneiden osuudet (%) väestöstä vuosina 2013 ja 2030. 0 5 10 15 20 25 30 KOKO MAA OYS-ERVA KAINUU KESKI-POHJANMAA LAPPI LÄNSI-POHJA POHJOIS-POHJANMAA Liminka Kempele Tyrnävä Oulu Lumijoki Ylivieska Muhos Raahe Sievi Ii Pyhäntä Siikajoki Nivala Haapajärvi Haapavesi Merijärvi Kalajoki Kuusamo Taivalkoski Oulainen Pyhäjoki Kärsämäki Alavieska Hailuoto Utajärvi Pudasjärvi Siikalatva Pyhäjärvi Vaala 4 6 5 5 6 9 14 8 14 11 18 9 15 10 16 10 17 7 12 11 8 11 7 11 7 8 10 8 8 8 8 9 9 9 9 9 10 10 10 10 11 11 13 16 12 13 19 14 14 16 14 14 16 18 18 18 17 18 12 15 12 12 19 12 13 19 14 14 % väestöstä v. 2013 % väestöstä v. 2030 25 21 22 21 Lähde: Sotkanet (id: 171 / 745). Kaavio on poiminta laajasta taulukko- ja kaavioraportista.

7 (70) KAAVIO 2. 75 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrän kasvu (%) vuodesta 2013 vuosiin 2030 ja 2040. 0 50 100 150 200 250 300 KOKO MAA OYS-ERVA KAINUU KESKI-POHJANMAA LAPPI LÄNSI-POHJA POHJOIS-POHJANMAA Siikalatva Alavieska Vaala Utajärvi Pudasjärvi Pyhäjärvi Merijärvi Kärsämäki Haapavesi Muhos Siikajoki Pyhäjoki Nivala Sievi Taivalkoski Haapajärvi Kuusamo Oulainen Ii Lumijoki Kalajoki Tyrnävä Pyhäntä Ylivieska Liminka Hailuoto Oulu Raahe Kempele 77 104 74 104 56 73 68 83 67 98 64 82 86 124 22 29 25 48 30 47 34 55 43 55 44 51 45 68 46 59 48 60 53 96 55 72 55 52 57 69 61 63 63 67 68 83 80 85 98 91 73 114 77 119 79 104 80 81 112 86 122 96 111 122 112 117 127 147 Muutos (%) vuodesta 2013 vuoteen 2030 Muutos (%) vuodesta 2013 vuoteen 2040 163 171 174 258 Lähde: Sotkanet (id: 171/745/ 757). Muutosprosentit laskettu kaavalla muutos henkilöinä / 75 vuotta täyttänyt väestö vuonna 2013 x 100. Kaavio on poiminta laajasta taulukko- ja kaavioraportista.

8 (70) 3. Ikääntyneet 3.1 Kotona asuminen Vuonna 2013 Pohjois-Pohjanmaan tuotantoalueen 75 vuotta täyttäneistä 90,0 prosenttia asui kotona, mikä vastaa koko maan (90,3 %) ja OYS-ERVAn (90,0) tilannetta (Salmela 2015, 112). Kotona asuvien määrää tulisi kuitenkin lisätä, sillä STM:n (2013) asettaman valtakunnallisen suosituksen mukaan osuuden tulisi olla 91 92 prosenttia. Monessa kunnassa onkin kehitetty palvelujärjestelmää niin, että kotona asuvien osuus on viime vuosina kasvanut (kaavio 3, taulukko 2). Tästä huolimatta vuonna 2013 vain kolme Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntaa (Kalajoki, Haapavesi, Utajärvi) täytti valtakunnallisen suosituksen. Neljässä kunnassa (Pyhäjärvi, Kuusamo, Kempele ja Vaala) osuus oli suurempi kuin suosituksen yläraja. Muissa kunnissa kotona asuvien osuus on suositusta pienempi. Peräti 18 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kunnassa osuus jää alle 90 prosentin (Salmela 2015, 112). Kun kotona asuvien osuutta vertaa valtakunnalliseen suositukseen, viime vuosina nähtävissä ollut kehityssuunta on kolmessa kunnassa ollut kielteinen ja kuudessa kunnassa myönteinen (kaavio 3, taulukko 2). Kolmessa kunnassa (Alavieskassa, Limingassa ja Siikajoella) valtakunnallinen tavoite kotona asuvien osuudesta on siis vuosien 2011 2013 tietojen perusteella karkaamassa aiempaa kaueammas. Toisaalta Kempeleessä ja Pyhäjärvellä on viime vuosien kehityksen seurauksena jo ylitetty valtakunnallinen suositus kotona asuvien osuudesta. Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien ikääntyneiden osuus Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kunnissa on yli 15 %, mikä on enemmän kuin valtakunnallisessa suosituksessa (13 14 %). Kuntien väliset erot ovat suuret (ääripäissä Utajärvi 8 % ja Merijärvi 30 %). Kempele, Kärsämäki ja Tyrnävä osuvat valtakunnallisen viitearvon sisään. Seitsemässä kunnassa (Utajärvi, Oulainen, Muhos, Lumijoki, Taivalkoski, Alavieska, Kuusamo) jäädään viitearvon alle, ja 18 kunnassa mennään sen yli. (Salmela 2015, 114.) Kotihoidon piirissä olevien osuuden kehitys viime vuosina on nähtävissä kaaviossa 4 ja taulukossa 2. Kahdessa kunnassa (Alavieskassa ja Raahessa) kehityssuunta on valtakunnalliseen suositukseen nähden ollut kielteinen ja kymmenessä kunnassa myönteinen. Toisaalta sinänsä myönteisen kehityksen seurauksena viidessä kunnassa viimeisin arvo on jo suurempi tai pienempi kuin valtakunnallinen suositus.

9 (70) KAAVIO 3. Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet (Pohjois-Pohjanmaan liiton SOTE-hanke, Harri Hatunen). Lisätty vihreä alue osoittamaan STM:n (2013) valtakunnallisen suosituksen viitearvo vuodelle 2017 (91 92 %). Huom! Vuonna 2013 Hailuodossa kotona asuvien osuus oli 87,8 %. Sotkanetin tieto 99,2 % on virheellinen. Oheisessa kaaviossa Hailuoto sijoittuu siis todellisuudessa Sievin ja Tyrnävän väliin. (Arja Rantapelkonen.)

10 (70) KAAVIO 4. Säännöllisen kotihoidon piirissä olevat 75 vuotta täyttäneet (Pohjois-Pohjanmaan liiton SOTE-hanke, Harri Hatunen). Lisätty vihreä alue osoittamaan STM:n (2013) valtakunnallisen suosituksen viitearvo vuodelle 2017 (13 14 %).

11 (70) 3.2 Ympärivuorokautinen hoito Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen piirissä oli vuonna 2013 Pohjois-Pohjanmaalla 6,9 % ikääntyneestä väestöstä, mikä vastaa valtakunnallista suositusta (6-7 %). Myönteisestä kokonaistuloksesta huolimatta kunnista vain Liminka, Pudasjärvi, Kuusamo ja Taivalkoski täyttävät suosituksen. Viisi kuntaa (Oulu, Vaala, Ii, Haapavesi, Kempele) on suosituksen alapuolella ja 20 kuntaa yläpuolella. (Salmela 2015, 120). Tehostetun palveluasumisen kehityssuunta viime vuosina on nähtävissä kaaviossa 5 ja taulukossa 2. Kahdessa kunnassa kehityssuunta on valtakunnalliseen suositukseen nähden ollut viime vuosina kielteinen (Pyhäjoki ja Reisjärvi) ja neljässä myönteinen (Pyhäntä, Ylivieska, Raahe ja Siikajoki). Toisaalta Raahessa ja Siikajoella on sinänsä myönteisen kehityksen seurauksena vuonna 2013 jo ylitetty valtakunnallisen suosituksen yläraja. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ikääntyneistä 2,9 % oli vuonna 2013 vanhainkodissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa, mikä on valtakunnallisen suosituksen ylärajalla (2-3 %). Vain Haapavesi, Taivalkoski ja Tyrnävä osuvat valtakunnallisen viitearvon sisälle. Yhdeksässä kunnassa (Hailuoto, Kalajoki, Ylivieska, Kempele, Siikalatva, Nivala, Haapajärvi, Vaala, Raahe) laitoshoidossa olevien osuus on suositusta pienempi ja seitsemässä kunnassa (Pyhäjoki, Ii, Pudasjärvi, Oulu, Muhos, Siikajoki, Liminka) suurempi. (Salmela 2015, 122.) Vanhainkodissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien osuutta koskevat kehityssuunnat viime vuosina ovat nähtävissä kaaviossa 6 ja taulukossa 2. Kahdessa kunnassa kehityssuunta on ollut valtakunnalliseen suositukseen nähden kielteinen (Kalajoki ja Ylivieska) ja neljässä kunnassa myönteinen (Oulu, Raahe, Tyrnävä ja Haapavesi). Raahessa tosin laitoshoidossa olevien osuus on vuonna 2013 jo alittanut valtakunnallisen tavoitteen alarajan.

12 (70) KAAVIO 5. Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12. (Pohjois-Pohjanmaan liiton SOTE-hanke, Harri Hatunen). Lisätty vihreä alue osoittamaan STM:n (2013) valtakunnallisen suosituksen viitearvo vuodelle 2017 (6-7 %). Huom! Vuonna 2013 Hailuodossa tehostetussa palveluasumisessa olevien osuus oli 15 %. Sotkanetin tieto 0 % on virheellinen. Oheisessa kaaviossa Hailuoto sijoittuu siis todellisuudessa toiseen äärilaitaan eli Pyhännän ja Lumijoen väliin. (Arja Rantapelkonen.)

13 (70) KAAVIO 6. Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet (Pohjois-Pohjanmaan liiton SOTE-hanke, Harri Hatunen). Lisätty vihreä alue osoittamaan STM:n (2013) valtakunnallisen suosituksen viitearvo vuodelle 2017 (2-3 %). Huom! Vuonna 2013 Hailuodossa laitoshoidossa olevien osuus oli 0 %. (Arja Rantapelkonen.)

(70) 14 TAULUKKO 2. Kunnat, joissa vuosina 2011 2013 on ollut selkeä nouseva tai laskeva trendi* + trendin suunta suhteessa valtakunnallisiin suosituksiin (= myönteinen tai kielteinen). Osuudessa havaittu yleinen kehityssuunta vuosina 2011 2013 Kotona asuvat Säännöllisen kotihoidon piirissä olevat Tehostetussa palveluasumisessa asuvat Vanhainkodissa pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat tai Osuus laskenut Alavieska (-) Liminka (-) Siikajoki (-) Alavieska (-) Kempele Liminka (+) Pyhäntä (+) Taivalkoski (+, O) Ylivieska (+) Pyhäntä (+) Ylivieska (+) Kalajoki (-) Oulu (+) Raahe (+, O) Tyrnävä Ylivieska (-) Osuus kasvanut Haapajärvi (+) Kempele (^, O) Oulu (+) Oulainen (+) Pyhäjärvi (+, O) Pyhäntä (+) Ylivieska (+) Oulainen (+) Haapavesi (+, O) Ii (+, O) Pyhäjärvi (+, O) Raahe (-) Siikalatva (+, O) Pyhäjoki (-) Raahe (+, O) Reisjärvi (-) Siikajoki (+, O) Utajärvi (^, O) Haapavesi (+) * Trendien havainnointi on tehty silmämääräisesti kaavioista 3-6. Muissa kuin tässä taulukossa mainituissa kunnissa osuus on vaihdellut vuosittain ilman selvästi havaittavissa olevaa nousevaa tai laskevaa kehityssuuntaa. Merkkien selitykset: (-) = vuosina 2011 2013 havaittu kehityssuunta on valtakunnalliseen suositukseen nähden kielteinen. (+) = vuosina 2011 2013 havaittu kehityssuunta on valtakunnallisiin suosituksiin nähden myönteinen. (+, O) = kehityssuunta on ollut myönteinen, mutta valtakunnallisen tavoitteen ylä- tai alaraja on vuonna 2013 jo ohitettu eli vuoden 2013 arvo on jo suurempi tai pienempi kuin valtakunnallinen suositus. (^, 0) = kehityssuunnasta huolimatta arvo on vuosina 2011 2012 ollut valtakunnallisen viitearvon sisällä, mutta vuoden 2013 arvo on suurempi tai pienempi kuin valtakunnallinen suositus. Alleviivaus = viime vuosien myönteisen kehityksen myötä ainakin viimeisin eli vuoden 2013 arvo vastaa valtakunnallista suositusta

(70) 15 3.3 Ikääntyneiden määrän kasvun vaikutus asumis- ja hoivapalvelujen tarpeeseen Ikääntyneiden määrän merkittävä kasvu vaikuttaa vääjäämättä kuntien tarjoamien asumis- ja hoivapalvelujen tarpeeseen. Näitä vaikutuksia on kuvattu taulukoissa 3 ja 4. TAULUKKO 3. 75 vuotta täyttäneiden lukumäärän kasvun vaikutukset asumis- ja hoivapalvelujen tarpeeseen. Sekä vuoden 2013 että 2030 luvut perustuvat STM:n valtakunnallisiin suosituksiin. Jos suositus (91 %) toteutuu, kotona asuvia on Jos suositus (13 %) toteutuu, säännöllistä kotihoitoa saa Jos suositus (6 %) toteutuu, tehostetussa palveluasumisessa asuu Jos suositus (2 %) toteutuu, pitkäaikaisessa laitoshoidossa on Vuonna Kasvu Vuonna Kasvu Vuonna Kasvu Vuonna Kasvu 2013 2030 (lkm) 2013 2030 (lkm) 2013 2030 (lkm) 2013 2030 (lkm) KOKO MAA 422600 745981 323380 60371 106569 46197 27864 49186 21322 9288 16395 7107 OYS-ERVA 56646 98710 42064 8092 14101 6009 3735 6508 2773 1245 2169 924 POHJOIS-POHJANMAA 26569 49470 22901 3796 7067 3272 1752 3262 1510 584 1087 503 Alavieska 290 363 73 41 52 10 19 24 5 6 8 2 Haapajärvi 620 1012 392 89 145 56 41 67 26 14 22 9 Haapavesi 610 904 294 87 129 42 40 60 19 13 20 6 Hailuoto 109 230 121 16 33 17 7 15 8 2 5 3 Ii 713 1234 521 102 176 74 47 81 34 16 27 11 Kalajoki 1097 1961 864 157 280 123 72 129 57 24 43 19 Kempele 691 1890 1199 99 270 171 46 125 79 15 42 26 Kuusamo 1453 2421 967 208 346 138 96 160 64 32 53 21 Kärsämäki 271 396 125 39 57 18 18 26 8 6 9 3 Liminka 313 613 300 45 88 43 21 40 20 7 13 7 Lumijoki 137 242 106 20 35 15 9 16 7 3 5 2 Merijärvi 98 143 45 14 20 6 6 9 3 2 3 1 Muhos 612 935 323 87 134 46 40 62 21 13 21 7 Nivala 879 1382 503 126 197 72 58 91 33 19 30 11 Oulainen 738 1239 501 105 177 72 49 82 33 16 27 11 Oulu 10141 21473 11332 1449 3068 1619 669 1416 747 223 472 249 Pudasjärvi 966 1379 412 138 197 59 64 91 27 21 30 9 Pyhäjoki 322 501 178 46 72 25 21 33 12 7 11 4 Pyhäjärvi 703 1011 308 100 144 44 46 67 20 15 22 7 Pyhäntä 116 209 94 17 30 13 8 14 6 3 5 2 Raahe 1744 3785 2041 249 541 292 115 250 135 38 83 45 Sievi 371 599 228 53 86 33 24 39 15 8 13 5 Siikajoki 435 674 239 62 96 34 29 44 16 10 15 5 Siikalatva 715 873 157 102 125 22 47 58 10 16 19 3 Taivalkoski 389 632 243 56 90 35 26 42 16 9 14 5 Tyrnävä 307 552 246 44 79 35 20 36 16 7 12 5 Utajärvi 325 435 110 46 62 16 21 29 7 7 10 2 Vaala 413 538 125 59 77 18 27 35 8 9 12 3 Ylivieska 990 1845 855 141 264 122 65 122 56 22 41 19 Lähde: Sotkanet (id:171/745). Taulukon idea on saatu Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton SOTE-hankkeesta (Riitta Pitkänen ja Harri Hatunen).

(70) 16 TAULUKKO 3. 75 vuotta täyttäneiden lukumäärän kasvun vaikutukset asumis- ja hoivapalvelujen tarpeeseen. Vuoden 2013 luvut perustuvat kotona asuneiden, kotihoidon piiriin kuuluneiden ja tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olleiden todelliseen lukumäärään. Vuotta 2030 koskevat luvut perustuvat STM:n valtakunnallisiin suosituksiin. Kotona asuvia Säännöllistä kotihoitoa saavia Tehostetussa palveluasumisessa asuvia Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia Vuonna Kasvu Vuonna Muutos Vuonna Muutos Vuonna Muutos 2013 2030 (lkm) 2013 2030 (lkm) 2013 2030 (lkm) 2013 2030 (lkm) OYS-ERVA 56020 98710 42690 8333 14101 5768 4592 6508 1916 1596 2169 573 POHJOIS-POHJANMAA 26277 49470 23193 4567 7067 2500 2024 3262 1238 875 1087 212 Alavieska 277 363 86 38 52 14 38 24-14 8 Haapajärvi 602 1012 410 135 145 10 67 67 0 12 22 10 Haapavesi 616 904 288 98 129 31 38 60 22 15 20 5 Hailuoto 104 230 126 33 17 15-2 0 5 5 Ii 711 1234 523 131 176 45 41 81 40 31 27-4 Kalajoki 1097 1961 864 220 280 60 93 129 36 13 43 30 Kempele 707 1890 1183 99 270 171 43 125 82 9 42 33 Kuusamo 1485 2421 936 196 346 150 111 160 49 53 Kärsämäki 264 396 132 39 57 18 34 26-8 9 Liminka 301 613 312 59 88 29 21 40 19 21 13-8 Lumijoki 126 242 116 17 35 18 24 16-8 5 Merijärvi 97 143 46 33 20-13 11 9-2 3 Muhos 583 935 352 73 134 61 56 62 6 34 21-13 Nivala 843 1382 539 166 197 31 107 91-16 16 30 14 Oulainen 708 1239 531 80 177 97 98 82-16 27 Oulu 10066 21473 11407 1596 3068 1472 538 1416 878 535 472-63 Pudasjärvi 950 1379 429 178 197 19 68 91 23 44 30-14 Pyhäjoki 308 501 193 75 72-3 35 33-2 11 11 0 Pyhäjärvi 714 1011 297 134 144 10 59 67 8 22 Pyhäntä 105 209 104 30 30 0 18 14-4 5 Raahe 1732 3785 2053 415 541 126 146 250 104 37 83 46 Sievi 357 599 242 99 86-13 48 39-9 13 Siikajoki 409 674 265 133 96-37 40 44 4 28 15-13 Siikalatva 705 873 168 141 125-16 69 58-11 12 19 7 Taivalkoski 386 632 246 49 90 41 30 42 12 11 14 3 Tyrnävä 297 552 255 44 79 35 30 36 6 9 12 3 Utajärvi 328 435 107 30 62 32 27 29 2 10 Vaala 424 538 114 71 77 6 22 35 13 8 12 4 Ylivieska 977 1845 868 188 264 76 95 122 27 12 41 29 Lähde: Sotkanet (id:1570/3216/3261/3367/171/745). Jos STM:n (2013) valtakunnalliset suositukset säännöllisen kotihoidon piirissä, tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien osuudesta toteutuvat, näiden palvelujen piiriin tulee vuoteen 2030 mennessä OYS-ERVAn alueella noin 8250 uutta ikääntynyttä henkilöä. Näistä puolet eli 3950 henkilöä asuu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella. Tämä tarkoittaa monelle kunnalle merkittävää lisäystä nykytilanteeseen verrattuna. Esimerkiksi Kempeleessä säännöllistä kotihoitoa tarvitsevien ja tehostetussa palveluasumisessa asuvien määrä lähes kolminkertaistuisi ja laitoshoidossa olevien määrä yli nelinkertaistuisi. (Taulukko 4.)

(70) 17 Pohjois-Pohjanmaan SOTE-hankkeessa on kerätty tiedot pitkäaikaisen laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen asiakaspaikkojen määrästä maakunnassa. Pitkäaikaisen laitoshoidon paikkoja oli vuonna 2014 yli tuhat, ja tehostetun palveluasumisen paikkoja yli 2400. Hankkeessa on myös verrattu näitä lukuja siihen, kuinka paljon asiakaspaikoille olisi tarvetta vuonna 2025, jos valtakunnalliset suositukset pitkäaikaisen laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen piirissä olevista henkilöistä toteutuisivat (taulukko 5). Tulokset osoittavat, että laitoshoidon paikoista on tällä hetkellä Pohjois-Pohjanmaalla ylitarjontaa, minkä vuoksi nykyiset asiakaspaikat riittävät vielä vuonna 2025 ja hieman pidemmällekin. Myös tehostetun palveluasumisen paikoista on tällä hetkellä ylitarjontaa, mutta vuoteen 2025 mennessä paikkoja tarvitaan jonkin verran lisää. Puhelinhaastattelujen tietojen perusteella ympärivuorokautiseen hoitoon jonotti vuodenvaihteessa 2014 2015 sairaanhoitopiirimme kunnissa hieman yli 300 ikääntynyttä henkilöä. Puhelinhaastatteluun vastanneiden vanhuspalveluista vastaavien johtajien mielestä vuosiin 2020 2025 mennessä olisi ympärivuorokautisten hoitopaikkojen lisätarve omissa kunnissa järjestettävinä palveluina vajaa 300 paikkaa, mikäli palvelut järjestettäisiin ja tuotettaisiin edelleen omissa kunnissa nykymallilla. TAULUKKO 5. Hoivapaikkojen ja tehostetun palveluasumisen asiakaspaikat ja laskennallinen tarve vuosina 2013 ja 2025. Pitkäaikainen laitoshoito Tehostettu palveluasuminen Asiakaspaikat vuonna 2014 Suosituksen perusteella laskettu tarve asiakaspaikkojen lukumäärälle vuonna 2013 2025 Yli 1000 581 901 Yli 2400 (julkisia 1483, yksityisiä 924) Lähde: Pohjois-Pohjanmaan liiton SOTE-hanke. 1743 2702

(70) 18 3.4 Etäisyysvyöhykekartat ja lähipalveluperiaatteen toteutuminen Seuraavilla sivuilla on esitetty paikkatietoon perustuvia, Pohjois-Pohjanmaan kuntakeskusten ja hoivapalveluyksiköiden sijainnin perusteella laadittuja etäisyysvyöhykekarttoja ja -taulukoita. Karttoihin on sijoitettu yli 75-vuotiaiden ikääntyneiden henkilöiden asuntoja ja palveluasumispaikkoja. Karttojen ja taulukoiden avulla on mahdollista tehdä havaintoja alueen tiiviydestä ja harvaanasumisesta, palveluiden keskittymisestä ja lähipalveluperiaatteen toteutumisesta. Etäisyydet kuntakeskuksiin (kartta 1 ja taulukko 6): Maakunnassamme on maantieteellisesti paljon pieniä kuntia, joiden kuntakeskukset sijaitsevat alle 10 kilometrin päässä toisistaan. Näissä kunnissa lähipalveluperiaate toteutuisi hyvin, vaikka palvelu olisi saatavissa naapurikunnan puolella. Tällöin yhteinen palvelutuotantoalue voisi lähtökohtaisesti rakentua varsin joustavasti. 20 kilometrin etäisyysvyöhyke kuntakeskuksista peittää Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin 29 jäsenkunnasta kaikki muut paitsi maantieteellisesti laajimmat kuntamme Siikalatvan, Raahen, Vaalan, Oulun, Iin, Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon. Näissäkin kunnissa ikääntyneet ovat sijoittuneet Siikalatvaa ja Pudasjärveä lukuun ottamatta yli 80-prosenttisesti asumaan 20 km:n säteelle keskustasta. Reisjärven kunta ei ole Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkunta, mutta koska sairaanhoitopiiriin kuuluva Selänteen peruspalvelukuntayhtymä tuottaa sen vanhuspalvelut, Reisjärvi on mukana etäisyysvyöhykekartoissa. Myös Reisjärvi kuuluu kuntiin, joissa 20 kilometrin etäisyysvyöhyke kattaa koko kunnan. Ikääntyneistä asukkaista yli 70 % saavuttaa kuntakeskuksiin sijoittuneet perus- ja lähipalvelut nykyisellään alle 10 kilometrin etäisyydeltä. Puolessa kunnistamme yli 70 % ikääntyneistä saavuttaa kuntakeskusten palvelut tätäkin pienemmällä etäisyydellä (5 kilometrin säteellä). Vain Siikalatvan kunnassa alle 25 % ikääntyneistä sijoittuu 10 kilometrin säteen sisälle kuntakeskuksista, joten lähipalveluperiaate ei siellä aina toteudu. Etäisyydet hoivapalveluihin (kartta 2 ja taulukko 7): Hoivapalveluiden yksiköt ovat sijoittuneet pääsääntöisesti kuntakeskuksiin. Kuntien omia hoivayksiköitä ei ole lainkaan Sievissä, Kalajoella, Merijärvellä, Oulaisissa, Kärsämäellä, Lumijoella, Kempeleessä ja Hailuodossa. Siikalatvalla, Raahessa ja Iissä on kaksi yksikköä, ja Oulussa kahdeksan kaupungin oman tuotannon hoivayksikköä. Karkeasti todeten 50 80 % ikääntyneistä asuu 10 kilometrin säteellä hoivapalveluista. Vain Siikalatvan kunnassa suurin osa ikääntyneistä asuu yli 10 20 kilometrin etäisyydellä ja kauempanakin hoivapalveluista (entisissä Kestilän ja Rantsilan taajamissa). Kartat 3 ja 4: Puhelinhaastatteluiden mukaan monessa kunnassa ympärivuorokautisen hoidon pitkäaikaispaikkoja ei lasketa lähipalveluiksi. Joka tapauksessa valtaosa alueemme yli 75-vuotiaista ikääntyneistä asuu alle 20 kilometrin etäisyydellä laitos-, hoiva- ja tehostetun palveluasumisen yksiköistä.

(70) 19 Tarkasteltaessa koko maakuntaa voi todeta, että kunnissa, joissa on omia hoivapalveluiden yksiköitä, yksiköt sijaitsevat kuntakeskuksissa. Näiden hoivayksiköiden 10 20 kilometrin ulottuvuussäteen ulkopuolella asuu yli 75-vuotiaita vain harva-asutusti eli 1-5 henkilöä / km 2, pääsääntöisesti teiden varsille sijoittuneissa kodeissaan. He ovat kotipalvelun / kotihoidon asiakkaita, omaishoitosopimusasiakkaita, palveluseteliasiakkaita tai ilman kunnan tarjoamia palveluita kotonaan asuvia ikääntyneitä. Maantieteellisesti isoimmissa kunnissamme (kuten Raahessa, Siikalatvassa, Oulussa, Pudasjärvellä, Taivalkoskella ja Kuusamossa) myös harvassa ja kauempana kuntakeskuksista asuvien ikääntyneiden määrä nousee merkittäväksi suhteessa koko kunnan yli 75-vuotiaiden määrään. Sama tilanne on myös kunnissa, joissa ei ole hoivayksiköitä. Näissä kunnissa kotona asumista tukevien palveluiden sekä kotihoidon suunnitteluun ja toteutukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Paikkatietoa, toiminnanohjausjärjestelmiä ja mobiiliteknologiaa on hyödynnettävä tulevaisuudessa entistä enemmän kotona asumista tukevien palveluiden suunnittelussa ja käytännön toteutuksessa sekä optimoinnissa. Tässä on huomioitava erityisesti henkilöstön kuuleminen, asenteet ja palveluprosessin uudistus, laajakaistan ja langattomien yhteyksien verkon ulottuvuudet sekä verkko-, ict- ja mobiilikustannusten ennakointi ja niihin varautuminen. Lisäksi on noussut esiin, että hoiva- ja laitosyksiköitä tulisi muuttaa yksiköiksi, jotka tarjoavat kotiutusta, kotona asumista ja omaishoitoa tukevaa tehostettua kuntoutustoimintaa. Myös kaukana palveluista asuvien ikääntyneiden ohjaaminen palvelukeskuksiin, yhteisöasumiseen tai palveluasumisen yksiköihin SAS-prosessissa on nostettava esille vaihtoehtona (SAS-prosessit perustuvat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kehittämään Selvitä-Arvioi-Sijoita- eli SAStoimintamalliin). Monituottajuus on tehostetun palveluasumisen osalta kasvussa, sillä yksityisiä toimijoita on maakunnassamme jo lähes 40 % palveluntuottajista sekä hoitopaikkojen määrästä. Myös tehostetun palveluasumisen yksiköt, niin julkiset kuin yksityiset, sijaitsevat kuntakeskuksissa eli ikääntyneiden asumisen keskittymissä.

(70) 20 KARTTA 1. Etäisyysvyöhykkeet kuntakeskuksittain (Pohjois-Pohjanmaan SOTE-hanke, Inga Taikina-aho).

21 (70) TAULUKKO 6. Pohjois-Pohjanmaan ja Vaalan vuoden 2013 väestö ja yli 75 -vuotiaat 5, 10 ja 20 km säteellä kunnan keskustasta (Pohjois- Pohjanmaan liiton SOTE-hanke, Inga Taikina-aho).

(70) 22 KARTTA 2. Etäisyysvyöhykkeet hoivapalveluista lokakuussa 2014 (Pohjois-Pohjanmaan liiton SO- TE-hanke, Inga Taikina-aho).

23 (70) TAULUKKO 7. Pohjois-Pohjanmaan ja Vaalan vuoden 2013 väestö ja yli 75 -vuotiaat 5, 10 ja 20 km säteellä hoivapalvelusta (Pohjois-Pohjanmaan liiton SOTE-hanke, Inga Taikina-aho).

(70) 24 KARTTA 3. Yli 75-vuotiaiden määrä / km 2 ja etäisyysvyöhykkeet hoivapalveluista lokakuussa 2014 (Pohjois-Pohjanmaan liiton SOTE-hanke, Inga Taikina-aho).

(70) 25 KARTTA 4. Yli 75-vuotiaiden määrä / km 2 ja ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen lokakuussa 2014 (Pohjois-Pohjanmaan liiton SOTE-hanke, Inga Taikina-aho).