1/8 23.9.2015/Johtokunta yksikön tutkimuslinjaus 2016-2019 1. Tutkimuksen visio LTL:n tavoitteena on tehdä kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävää tutkimusta, jossa kieliä ja tekstejä tutkitaan kulttuurisessa ja yhteiskunnallisessa kontekstissaan vastata UNIFI:n rakenteellisen kehittämisen hankkeen suosituksiin ja toimia yhtenä kolmesta keskeisestä kielten jatkokoulutusta ja tutkimusta harjoittavasta yliopistosta (Helsingin ja Turun yliopistojen ohella) profiloitua tutkimuksen vahvuusalueille, mikä mahdollistaa myös uudet avaukset, rakentaa ja vahvistaa tieteenalarajat ylittäviä tutkimushankkeita verkottua muiden arvostettujen yliopistojen ja tutkimusyhteisöjen kanssa (yksiköiden, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyö) osallistua kansainväliseen tieteelliseen keskusteluun entistä painokkaammin ja entistä useammalla painopistealueella luoda tutkimuksen ja opetuksen välille entistä kiinteämpi yhteys tehdä aktiivisesti tutkimusta tunnetuksi (tieteen avoimuus, avoin julkaiseminen, näkyvyys myös laajemmin yhteiskunnassa). 2. Tutkimuksen nykyiset ja tulevat painopisteet LTL:n tutkimus on voimakkaassa kehitystyön ja muutoksen vaiheessa. Kansainvälisen tutkimuksen arvioinnin (UTA RAE 2014) mukaan yksikössä harjoitettavan tutkimuksen laatu on kokonaisuutena arvioiden kielentutkimuksessa erittäin hyvää ja kirjallisuudentutkimuksessa erinomaista. Sekä kielen- että kirjallisuudentutkimuksessa on raportin mukaan myös alueita, joilla julkaisutoiminta on korkeinta kansainvälistä tasoa. Lähtökohtana on, että yliopiston perustehtävän mukaisesti korkeatasoista perustutkimusta innostetaan. Kevään 2015 aikana yksikön henkilöstö on tehnyt tutkimuksen tavoitteita hahmottavaa aivoriihityötä, jonka tuloksena on muodostunut uudenlainen kuva tutkimuksen vahvuusalueista ja tulevaisuuden kehityssuunnasta osana dynaamisesti muuttuvaa Tampereen yliopistoa ja Tampere3:a. Tutkimuksen painopisteet siirtyvät entistä enemmän tieteenalapohjaisesta tutkimuksesta kohti monitieteistä ilmiökeskeistä tutkimusta; tämän vaikutusta tutkimustoiminnan rakenteisiin pohditaan. Kehitystyön seurauksena on entistä parempi kansallinen profiloituminen ja kansainvälinen verkottuminen. LTL:ssä tehdään tutkimusta neljällä tieteenalalla. Tutkimuksen painopisteet keskittyvät tieteenalojen vahvuusalueilla toimiviin ilmiöpohjaisiin tutkimusohjelmiin. Yksikössä toimii kolme v. 2012 perustettua monitieteistä ilmiöpohjaista tutkimusohjelmaa ja neljäs on rakenteilla. Postiosoite Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden 33014 Tampereen yliopisto Käyntiosoite Kanslerinrinne 1 Puh 03 3551 7657 Faksi 03 3551 7146 ltl.info@uta.fi www.uta.fi/ltl
2/8 I Tieteenalojen vahvuusalueet Kielitieteellinen tutkimus Kielitieteellisen tutkimuksen kohdekielinä ovat erityisesti pääaineina opiskeltavat englannin, ranskan, ruotsin, saksan, suomen ja venäjän kielet, mutta myös viron, espanjan ja samojedikielten tutkimus on kansallisesti ja osin kansainvälisestikin merkittävää. Vahvuusalueita ovat: 1. Kieli ja yhteiskunta (monikielisen yhteiskunnan ja globalisaation tutkimus). 2. Kielen vaihtelu ja muutos (alueellisen, sosiaalisen ja historiallisen vaihtelun tutkimus). 3. Kielen rakenteiden tutkimus (mm. kontrastiivinen ja kielitypologinen tutkimus, sanastotutkimus). Kirjallisuustieteellinen tutkimus Kirjallisuustieteellisessä tutkimuksessa painottuvat kulttuurin, taiteen ja yhteiskunnan välisen vuorovaikutuksen muodot ja muutokset. Tutkimus tarjoaa metodisia välineitä tekstien ja esitystapojen analysointiin tieteenalarajat ylittäen. Vahvuusalueita ovat: 1. Kertomuksen teoria ja kirjallisuuden narratologia. 2. Intermediaalisuus, erityisesti kuvan ja sanan välinen tutkimus. 3. Kirjallisuudentutkimuksen yhteydet muihin ihmistieteisiin. 4. Kirjallisuushistoriallinen lajitutkimus ja poetiikka sekä kirjalliset instituutiot osana taiteen ja kulttuurin kenttää. Kulttuurintutkimus Kulttuurintutkimuksen ytimessä on kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin konteksteihin pohjautuva kirjallisten ja muiden tekstien tutkimus. Vahvuusalueita ovat: 1. Kirjallisten ja visuaalisten tekstien tilallisten ulottuvuuksien sekä aika-tila -suhteen tutkimus (mm. ekokritiikki, kaupunkitutkimus, imperiumin tutkimus, dystopiatutkimus). 2. Sosiokulttuuristen identiteettien (etnisyys, luokka, sukupuoli, sukupolvi) kautta tarkasteltavat ilmiöt. 3. Populaarikulttuurin tutkimus (populaarikirjallisuuden, television, sarjakuvien ja elokuvan sekä muun median tutkimus). Käännöstieteellinen tutkimus Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksessa on vahvasti läsnä sekä yhteiskunnallinen että kielellinen ulottuvuus, ja tutkimuksessamme korostuu monikielisyys. Vahvuusalueeita ovat: 1. Sosiologinen ja soveltava kääntämisen ja tulkkauksen tutkimus (käytettävyys ja käyttäjäkeskeinen kääntäminen, koulutus, ammattikuva, toimintaympäristö, työkalut). 2. Multimodaalisuuden tutkimus kääntämisen ja tulkkauksen kontekstissa (mm. kaunokirjallinen kääntäminen, audiovisuaalinen kääntäminen). 3. Tekninen viestintä sekä erikoisalojen (mm. laki ja hallinto, tieteen kieli) kääntämisen ja tulkkauksen tutkimus (modaalisuus, tekstilajit ja kielelliset ulottuvuudet: kaavamaistuneisuus ja kiteytyneisyys, syntaksi, sanasto, termit).
3/8 II Tutkimusohjelmat ilmiökeskeisen tutkimuksen painopisteinä (i) Kieli yhteiskunnassa Kieli yhteiskunnassa -tutkimusohjelma tarkastelee kieltä osana yhteiskuntaa. Ohjelman tutkimustoiminta keskittyy kielen variaation sosiolingvistiseen tutkimukseen, kielen rakenteiden tutkimukseen ja viestintäkäytänteisiin monikielisissä, monikulttuurisissa ja monialaisissa työympäristöissä. Ohjelman piirissä toimii useita SA:n ja säätiöiden rahoittamia hankkeita. Tutkimusohjelman alaan kuuluvat mm. seuraavat tutkimuskohteet: Kielen variaation sosiolingvistinen tutkimus, joka keskittyy muun muassa kielen alueelliseen ja sosiaaliseen variaatioon, kielivarannon kaventumiseen, äidinkielen taitojen heikentymiseen ja maahanmuuttajaväestön kieliongelmiin. Monikielisyyteen liittyvien ilmiöiden tutkimus sekä historiallisissa että nykyhetken monikulttuurisissa konteksteissa. Kielen rakenteiden ja sanaston tutkimus, jossa keskitytään yhtäältä kielellisten mekanismien kuvaukseen ja kielen rakenteiden muutokseen ja toisaalta erikoisalojen sanaston tutkimukseen. (ii) Merkitys, mieli ja kertomus Tamperelaisen kertomuksentutkimuksen tunnustettu erityispiirre on kirjallisen ja arkipäiväisen ilmaisun välisten suhteiden tutkiminen, mikä sekä ohjaa tutkimuskohteiksi valikoituvaa aineistoa että tarjoaa innovatiivisen näkökulman teoreettiseen keskusteluun. Tutkimusohjelman keskeinen periaate on teorioiden arviointi ja kehittäminen suhteessa empiiriseen aineistoon. Kertomuksentutkimus metodina on lähtökohtaisesti ilmiöpohjaista, koska tutkimuksen kohteet ja aineistot radikaalisti muovaavat teoriaa ja tutkimuksen käytäntöjä. Ohjelman piirissä toimii mm. v. 2015 toimintansa aloittanut SA:n konsortiohanke, SA:n tutkijatohtoriprojekti sekä useita säätiöiden rahoittamia hankkeita. Kaunokirjallisuuden lajit ja esitystavat, kuten kerronnallisuus, tarjoavat erityisiä välineitä maailman ymmärtämiseen (tekstuaalisuus, kuvallisuus). Kirjallisen kulttuurin nykyisten ilmenemismuotojen tarkastelu suhteessa historiallisten murrosten tutkimukseen tuottaa myös uusien tekstuaalisten käytäntöjen ja medioiden kriittistä lukutaitoa. Ilmiöinä esimerkiksi poliittinen puhe ja kertomukset hyvinvoinnista soveltuvat lähestyttäviksi kertomuksentutkimuksen analyyttisten metodien ja ison datan analyysivälineiden yhdistelmin. Narratologia on tunnistanut useita kielen rakenteita, jotka liittyvät subjektiuden, sosiaalisen kontekstoitumisen ja ideologisen suuntautumisen osoittamiseen. Näiden avulla digitaalisia menetelmiä voidaan kehittää tunnistamaan ja myöhemmin ehdottamaan merkittäviä ilmaisuja isoista aineistoista. Ilmiöitä, kuten sosiaalisen vuorovaikutuksen muutoksia eri mediaympäristöissä, tarkastellaan monitieteisesti yhteisen aineiston pohjalta vertaillen.
4/8 (iii) Kielen ja kirjallisuuden tilat ja ympäristöt Tutkimusohjelman lähtökohtana on, että sekä kieli että tilallisuus määrittelevät kaikkea inhimillistä toimintaa ja kokemusta. Ohjelma keskittyy kielen välittämien tilallisten muuttujien ja muutosten analyysiin, sillä tilan käsitteellistäminen auttaa ymmärtämään ja jäsentää kirjallisuuden ja muiden kulttuuristen tekstien merkityksiä niiden yhteiskunnallisissa ja historiallisissa konteksteissa. Tutkimusohjelma hyödyntää alan monipuolista tutkimusperinnettä ja uusimpia teorioita. Tämä mahdollistaa tilan, paikan ja ympäristön tarkastelemisen sekä yksilötasolla että laajemmin yhteiskunnallisten suhteiden verkostoina. Ohjelman piirissä toimii mm. SA:n rahoittama monitieteinen AQUA-hanke sekä säätiöiden rahoittamia hankkeita. Tilalliseen tutkimukseen kuuluvat seuraavat tutkimuskohteet: Monikulttuuristen ja -kielisten tilojen ja paikkojen tutkimus globaalissa maailmassa. Tutkimus tarkastelee kulttuurien, identiteettien ja paikkojen välisiä kytköksiä ja miten näiden kytkösten kautta voidaan ymmärtää liikkuvaa maailmaa. Tutkimuksen ilmiöt liittyvät siirtolaisuuteen, jälkikoloniaalisiin muutoksiin, rajojen uudelleenmäärittelyyn sekä kielellisiin ja kulttuurisiin rajanylityksiin (muun muassa populaarien konseptien, diskurssien ja tekstilajien kierrättämiseen ja kotouttamiseen). Monitieteinen alue- ja kaupunkitutkimus tarkastelee kaupunkikirjallisuuden ja kaupunkiympäristön kokemista ja esittämistä sekä niiden kulttuurisia merkityksiä. Aluetutkimus kohdistuu suomalaisen ympäristön lisäksi kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin tutkimukseen myös American Studies ja Russian Studies -aloilla. Ekokriittinen tutkimus tarkastelee kielen, kirjallisuuden ja muiden kulttuurintuotteiden kautta ihmisten ympäristösuhdetta ja paikan tajua. Keskeinen tutkimuskohde on utopian ja dystopian vuoropuhelu, jonka kautta kaunokirjallisuus ja muut taiteenlajit käsittelevät luontosuhdetta, ympäristön tilaa ja erilaisia uhkakuvia. Virtuaalisten tilojen tutkimus tarkastelee virtuaalisen verkostoitumisen vaikutuksia sekä aika-paikan merkitystä ja kokemista digitaalista teknologiaa hyödyntävissä opetus- ja oppimisympäristöissä. (iv) näkökulmia digitaalisaatioon (Digi-LTL) (työnimi) LTL:n kaikilla tieteenaloilla paljon digitaalisuuteen ja mediaan liittyvää tutkimusta, mikä tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet uudelle monitieteiselle tutkimusohjelmalle (mm. korpuslingvistiikka, intermediaalisuus, multimodaalisuus, opetusteknologia, hypertekstit, digitaalinen diskurssi). Käynnissä on useita tutkimushankkeita, joissa tarkastellaan esim. kielen, kulttuurin ja vuorovaikutuksen ilmiöitä digitaalisissa aineistoissa ja uusissa mediaympäristöissä. Vireillä on myös useita SA:n digiohjelman hankehakemuksia. Tutkimuksen tämänhetkisiä vahvuusalueita ovat mm. seuraavat: Digitaaliset tutkimusaineistot (ns. big data) Kokemus ja kokemuksellisuus Käytettävyys Kulttuurinen vuorovaikutus Oppiminen ja uudet mediaympäristöt.
5/8 3. Laatu ja vaikuttavuus UTA RAE 2014 -raportin mukaan LTL:n tutkimuksen laatu on kokonaisuutena arvioiden erittäin hyvää, osittain erinomainen tai jopa korkeinta kansainvälistä tasoa. Tutkimuksen painoalueilla tähdätään korkeaan kansainväliseen tasoon (sekä laatuun että tunnettuuteen). Kannustetaan sekä korkean kansainvälisen tason tutkimusta että siihen pyrkivää tutkimusta. Pyritään tunnistamaan nousevia tutkimuksen aloja, joita vahvistetaan valitun tutkimuksen profiilin mukaisesti mm. rekrytoinnein. Kansallista ja kansainvälistä vaikuttavuutta edistetään aktiivisesti tieteellisen toiminnan eri osa-alueilla (julkaisut, tilaisuudet, keskustelut, luentosarjat, verkostoituminen). Yhteistyö Tampereen kaupungin ja koulujen kanssa, tutkimuksen tuonti koulutusratkaisujen tueksi. Tieteen popularisointi. 4. Tutkimuksen organisointi Tutkimuskeskus PLURAL PLURAL: Research Centre for Language, Translation and Literary Studies Keskeinen osa yksikön tutkimuksen infrastruktuuria; yksikön tutkimusohjelmat ja tohtoriohjelmat ovat osa PLURALia. Kielten, kirjallisuuden, kulttuurin sekä käännöstieteellisen tutkimuksen monitieteinen yhteenliittymä, jonka tavoitteena on vahvistaa, profiloida ja koordinoida yksikössä tehtävää tutkimustyötä yli kieli- ja oppiainerajojen.
6/8 Tarjoaa yksikön tohtoriopiskelijoille ja tutkijoille korkeatasoista teoria- ja metodiopetusta ja edistää yksikön sisäisten moninäkökulmaisten tutkimusyhteisöjen luomista sekä verkostoitumista yksikön ulkopuolelle. Luo tutkimusyhteisöjä tuomalla tutkijoita yhteen erilaisten konferenssien, seminaarien, teemailtapäivien ja Studia generalia -luentosarjojen avulla ja lisää näin yksikön tutkimuksen näkyvyyttä sekä vaikuttavuutta. Järjestää tapahtumia ja tutkimuspäiviä, joihin myös yliopiston ulkopuolisia tahoja kutsutaan mukaan keskustelemaan ajankohtaisista teemoista. Tutkimuskeskuksen johtoryhmä on samalla LTL:n jatkokoulutus- sekä dosenttitoimikunta. Johtoryhmään kuuluvat yksikön johtaja, tohtoriohjelmien johtajat, tutkimusohjelmien johtajat, kaksi opetus- ja tutkimushenkilökunnan ei-professori-edustajaa sekä kaksi tohtoriopiskelijaa. Johtoryhmän sihteerinä toimii tutkimusasioista vastaava yliopistopalveluiden henkilö. Tutkimuskeskuksen johtajana toimii johtoryhmän puheenjohtaja. Tutkimuskeskus Narrare Narrare: Centre for Interdisciplinary Narrative Studies Monitieteinen tutkimuskeskus, joka kokoaa yhteen Tampereen yliopiston eri yksiköissä tehtävän kertomuksen tutkimuksen. Tutkimuskeskus keskittyy tieteidenväliseen vuoropuheluun kertomuksen tutkimuksessa. Pyrkii tuottamaan uutta teoreettista ymmärrystä alan peruskäsitteistä sekä kehittämään metodologisia työkaluja eri ihmistieteiden piirissä työskenteleville kertomuksen tutkijoille. Tutkimuskeskuksen toiminnalla on neljä painopistealuetta, joista kullekin on nimetty kaksi vastuuhenkilöä eri tieteenaloilta. Kunkin painopistealueen alla toimii useita tutkimusryhmiä, jotka tekevät keskenään yhteistyötä. Kaikilla neljällä alueella kiinnostuksen kohteena on taiteen ja arjen kertomusten suhde ja vuorovaikutus: ne kulttuuriset mallit, joilla meitä ohjataan kerronnallistamaan kokemuksiamme, ja ne tavat, joilla eri medioissa uusinnetaan, manipuloidaan ja kyseenalaistetaan näitä malleja. Lisäksi kaikilla neljällä alueella pyritään uudenlaiseen kertomusteoreettiseen ymmärrykseen ja eri tieteenaloja palvelevien käsitteiden ja metodien muovaamiseen. Painopistealueet tulevat muovautumaan ja muuttumaan ajan myötä. Tutkimuskeskus on avoin erilaisille näkökulmille monitieteiseen kertomuksen tutkimukseen. RAE suositusten mukaisesti Narrare edelleen syventää ja laajentaa yhteistyötä eri tieteenalojen kanssa erityisesti yhteiskunnan ja terveyden eri ilmiöissä. Tutkimusohjelmat (ks. kohta 2). Tutkimushankkeet. LTL:ssä toimii syksyllä 2015 useita ulkopuolista rahoitusta saavia tutkimushankkeita, jotka sijoittuvat tutkimuksen painopistealueille (ks. kohta 5). Yksikön tutkijat ja tutkimuskeskukset osallistuvat kansallisen ja kansainvälisen tutkimusrahoituksen hakuun; tavoitteena on ulkopuolisen rahoituksen kasvattaminen.
7/8 Hankkeiden kautta tuleva rahoitus tehostaa tutkijaliikkuvuutta, monitieteisten/ kansainvälisten tutkimusryhmien muodostumista ja luo mahdollisuuksia jo väitelleiden tutkijoiden nivoutumiseen yksikön tutkimusyhteisöön. Tutkimusrahoituksen haussa käytetään sekä ön sijoitetun että tutkimuspalveluissa toimivien yliopistopalveluiden henkilökunnan apua. Yksikkö järjestää vuosittain hakuvalmennusta erilaisiin rahoitushakuihin (esim. hakupaja, tutkimussuunnitelmakoulutus). Tutkimukseen kannustaminen ja tutkimusmahdollisuuksien luominen. Jokaisella tulee olla mahdollisuus tehdä tutkimusta työsuunnitelman puitteissa. Opetuksen organisointi niin, että se tukee henkilökunnan tutkimusmahdollisuuksia. Työnjako: tutkimusmahdollisuuksien jakautuminen mahdollisimman tasaisesti tutkintoohjelman sisällä. Yhteiset ohjeet tutkimuksen ja opetuksen suhteesta työsuunnitelmissa. Opetushenkilökunnan tutkimuskausi. Yksikkö tarjoaa työtilat ja -välineet kaikille ön työsuhteessa oleville tutkimustehtävissä toimiville ja pyrkii tarjoamaan työpisteen kaikille apurahatutkijoille. 5. Tutkimuksen resurssit (ulkoiset ja sisäiset) Tutkimushenkilöstö (opetushenkilöstö, tohtoriopiskelijat, tutkijat, vierailevat professorit). Perusrahoitus (työsuunnitelmat, tutkimuskausi; tohtoriopiskelijat) Tutkimuksen osuus 26,1 % % vv. 2015-2016 (35,5 %, kun jatkokoulutus otetaan mukaan) (vrt. 21,5 % lukuvuonna. 2011-2012, jatkokoulutus mukaan lukien 31,9 %). Ulkopuolinen rahoitus V. 2015 on käynnissä kuusi SA:n rahoittamaa tutkimushanketta, joista kaksi on konsortiohankkeita sekä useita säätiöiden rahoituksella toimivia tutkimus- ja väitöskirjahankkeita. Tavoitteena SA- ja kv. hankerahoituksen ja säätiörahoituksen kasvu. Tukea rahoituksen hakuun (tutkimussuunnitelmakoulutus, hakupaja, tutkimuspalvelut). Tutkimushankkeet on esitellään tutkimus PLURALin sivulla (http://www.uta.fi/ltl/plural/index.html). 6. Rekrytointipolitiikka Rekrytointi keskeinen tutkimusta edistävä ja vahvistava keino. Rekrytoinneissa keskeistä yksikön tutkimuksen painopisteet ja tulevaisuusvisiot. Tehtäväntäyttösuunnitelmissa huomiota siihen, millaista tutkimusaktiivisuutta ja tutkimuksen suuntautumista painopistealueille hakijoilta edellytetään. Yksikkö pyrkii strategisella suunnittelulla avaamaan vuoteen 2020 mennessä määräaikaisia post doc tehtäviä. 7. Julkaisusuunnitelma Työsuunnitelmiin myös julkaisusuunnitelmat (ks. kohta 9). Yksikkö järjestää kansallisten ja kansainvälisten yhteistyökumppanien kanssa seminaarija konferenssitoimintaa; tavoitteena luoda ja tiivistää kansallisia ja kansainvälisiä yhteyksiä ja sitä kautta myös julkaisutoimintaa.
8/8 Julkaisukanavat: JUFO-tietoisuuden lisääminen, ja huolenpito siitä, että oman alan arvostetut julkaisukanavat ovat JUFO:ssa edustettuina. avoimuuden edistäminen: open access -julkaisut, rinnakkaisjulkaiseminen Yksikön oma verkkojulkaisusarja Tampere Studies in Language, Translation and Literature. 8. Jatkokoulutus KIRA-raportissa TaY yksi kolmesta laajasti vieraiden kielten alan jatkokoulutusta tarjoavista Suomen yliopistoista myös tulevaisuudessa. Kielten tohtoriohjelma ja kirjallisuustieteen tohtoriohjelma jatkokoulutuksen perustana. Monipuolinen koulutustarjonta myös toisten yksiköiden ja mahdollisesti eri yliopistojen välillä (ks. KIRA, valtakunnallinen Langnet, kirjallisuudentutkimuksen valtakunnallinen yhteistyö): säännöllinen tutkimusseminaaritoiminta muut tutkimustapahtumat (seminaarit, vierailuluennot, jne.) kurssitarjonta, esim. metodikoulutusta maisteri- ja tohtoriopiskelijoille työskentely hankkeissa tai muissa tutkimukseen liittyvissä ryhmissä (konferenssijärjestelyt, julkaisujen toimittaminen, jne.) tukea rahoitushakemusten tekoon (mm. hakupajatoiminta). PLURAL osallistuu myös yliopiston yhteisen jatkokoulutuksen ja sen kurssitarjottimen kehittämiseen. Kansainvälistyminen osaksi jokaisen tohtoriopiskelijan koulutusta koko sen ajan jo varhaisesta vaiheesta lähtien (verkostoituminen, vaihto-ohjelmat). Yksikön budjetissa varataan resursseja tohtoriopiskelijoiden osallistumiseen kansainvälisiin kongresseihin. Tohtoriopiskelijoiden rekrytointi: painotus yksikön vahvuusalueille; pyritään lisäämään myös ulkomaalaisten jatko-opiskelijoiden rekrytointia. 9. Kansainvälistyminen Määritellään kansainvälistymisen tavoitteet, toimintatavat ja strategiset kumppanit entistä selkeämmin (, tutkinto-ohjelmat, tutkimusryhmät). LTL:n kansainvälinen julkaisutoiminta opetus- ja tutkimushenkilöstöön suhteutettuna on yliopiston hyvää keskitasoa (vv. 2012-2014 keskimäärin 0,81 julkaisua/htv; vrt JKK 0,70 ja YKY 0, 87). Tavoitteena pidetään vähintään 1 kv-julkaisu/htv. Vahvistetaan yksikön tutkinto-ohjelmien ja tutkijoiden olemassa olevia ja toimivia kansainvälisiä yhteyksiä, uusia rakennetaan tarkoituksenmukaisesti sekä kannustetaan entistä laajempaan kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön. Tuetaan henkilökunnan ja jatko-opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta; kannustetaan vierailuihin ulkomaalaisissa yliopistoissa. Tuetaan kansainvälisten konferenssien ja tutkijatapaamisten järjestämistä. Kannustetaan kansainvälisen tutkimusrahoituksen hakuun ja tuetaan sitä.