Tuotantolautakunta LIITTEET 6.3.2013
Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta 6.3.2013 30 Liite nro 1 Marit Salo & Pirjo Syväoja Päivitys 12/: Mikkelin kaupungin ehkäisevän päihdetyön strategia 2013 2016 KANNEN KUVA: Niko Väisänen
LUKIJALLE... 3 1. STRATEGIATYÖN PROSESSIKUVAUS... 4 2. PÄIHDETILANTEEN SEURANTA INDIKAATTORIEN AVULLA... 5 3. MIKKELIN PÄIHDETILANNE... 6 3.1 PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TAUSTATEKIJÄT... 6 Työttömyys -indikaattorin arvon muutoksia tulee jatkuvasti arvioida mm. suhteessa kunnan toimeentulotukimenoihin ja seuraaviin palveluihin: työttömien terveydenhuolto ja työttömien aktivointi.... 8 Asunnottomuusindikaattorin kohdalla tulee kunnassa pohtia seuraavia kysymyksiä.... 8 3.2 NUORTEN PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ... 9 3.3 ALKOHOLINKULUTUS... 13 4. PÄIHDEHUOLLON PALVELUT... 14 4.1 Päihdehuollon avopalvelut... 14 4.2 Päihdesairauksien hoito katkaisu- ja kuntoutuslaitoksissa... 15 4.3 Päihdesairauksien hoito terveydenhuollossa... 16 5. LASTEN HUOSTAANOTOT JA LASTENSUOJELUN TUKITOIMET... 17 6. RIKOLLISUUS, RATTIJUOPUMUS JA PÄIHTYMYKSEN TAKIA SÄILÖÖNOTETUT... 19 7. PÄIHTEIDEN KÄYTÖN KUSTANNUKSET... 20 8. EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ MIKKELISSÄ... 23 9. KAUPUNGIN EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN YDINSTARTEGIA... 24 10. Mikkelin ehkäisevän päihdetyön TOIMIALAKOHTAISET TOIMINTASUUNNITELMAT... 30 10.1 SIVISTYSTOIMI: Päivähoito... 30 10.2 SOSIAALI- ja TERVEYSTOIMI: Neuvolatoiminta... 31 10.3 SOSIAALI- ja TERVEYSTOIMI: Kouluterveydenhuolto... 32 10.4 SOSIAALI- ja TERVEYSTOIMI: Opiskeluterveydenhuolto (2.asteen oppilaitokset ja MAMK) 33 10.5 SOSIAALI- ja TERVEYSTOIMI: Avoterveydenhoito/lääkäreiden ja sairaanhoitajien vastaanottotoiminta... 34 10.6 ETELÄ-SAVON TYÖTERVEYS... 35 10.7 SOSIAALI- ja TERVEYSTOIMI: Kotihoito... 36 10.8 SOSIAALI- ja TERVEYSTOIMI: Mielenterveys- ja päihdetyön tukiyksikkö ja mielenterveysvastaanotto... 37 10.9 SOSIAALI- ja TERVEYSTOIMI: Sosiaalityö... 38 10.10 SOSIAALI- ja TERVEYSTOIMI: A-klinikka (ostopalvelut)... 40 10.11 SOSIAALI- ja TERVESYTOIMI: Nuorten kehityksen tukiyksikkö... 411 10.12 SIVISTYSTOIMI: Koulutuspalvelut... 42 10.13 SIVISTYSTOIMI: Liikunta- ja nuorisopalvelut... 433 10.14 MIKKELIN SEURAKUNTAYHTYMÄ... 444 10.15 POLIISI... 455 11. EHKÄISEVÄN PÄIHDESTRATEGIAN VAIKUTUKSET MIKKELIN KAUPUNGIN TALOUSARVIOON.. 477 12. JOHTOPÄÄTÖKSET... 488 13. OHEISLUKEMISTOA... 499 LIITE 1: Kumppanuussopimus LIITE 2: Mikkelin kaupungin tavoite- ja toimintasuunnitelma Alkoholiohjelman kuntakumppanuudelle 2
LUKIJALLE Päihteiden käyttö ja samalla päihteiden käytön haitalliset seuraukset ovat Mikkelissä huolestuttavasti lisääntyneet 2000 -luvulla. Useilla osa-alueilla Mikkelin päihdeongelmien kehitys on valtakunnan keskivertokehitystä huolestuttavampaa. Päihteiden käytön seuraamukset näkyvät jokaisen mikkeliläisen arjessa. Nuorten päihteiden käytössä huolestuttavaa on lukiolaisten humalajuomisen sekä huumekokeilujen lisääntyminen sekä ammattiin opiskelijoiden korkeat prosenttiluvut niin tupakoinnissa, humalajuomisessa kuin huumeiden käytössäkin. Tämä ehkäisevän päihdetyön strategia on laadittu apuvälineeksi johtamaan eri toimijoita päihteistä johtuvien ongelmien ehkäisyssä Mikkelin kaupungissa. Mikkelin palvelutuotantoyksikön päihdepalveluiden kehittämissuunnitelmassa 2015 linjataan, että v. aloitetaan seudullinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman laadinta ja suunnitelma valmistuu v.2014 (kehittämissuunnitelman hyväksytty Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnassa 22.8.). Tämä ehkäisevän päihdetyön strategia on osa Mikkelin kaupungin hyvinvointistrategiaa ja - politiikkaa. Raportissa on kaksi päälukua: Kaupungin ehkäisevän päihdetyön ydinstrategia (luku 9) ja 15:sta eri toimialan toimintasuunnitelmat (luku 10). Lisäksi raportissa esitellään strategiatyön lähtökohtia ja Mikkelin päihdetilannetta indikaattorien valossa. Mikkelissä on päihdeongelmiin päätetty puuttua tarmokkaasti. Voimakas panostus ehkäisevään päihdetyöhön näkyy käsillä olevasta strategiasta ja toimintasuunnitelmista. Lisäksi Mikkelin kaupunki on solminut Alkoholiohjelman kuntakumppanuussopimuksen vuonna 2005 ja sopimusta on jatkettu vuosille 2008 2011. Tarkoituksena on ehkäistä ja vähentää päihteistä aiheutuvia haittoja. Itä-Suomen aluehallintoviraston alaisen alkoholiohjelman aluekoordinaattori vastaa tämän ehkäisevän päihdetyön strategian toimialakohtaisten toimintasuunnitelmien arvioinnista vuosittain. Toimintasuunnitelman arviointi on tehty viimeksi syksyllä 2011. Tämän strategian toimeenpanon toteutumisesta ja seurannasta on vastannut kaupungin terveyden edistämisen yhdyshenkilö yhdessä kaupungin päihdetyöryhmän kanssa. Terveyden edistämisen yhdyshenkilö toimii myös kaupungin ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilönä. Kulukoon tämä strategiakirja edelleen ehkäisevää päihdetyötä tekevien käsissä ja ohjatkoon se toimintaa kohti visiota: Terve, elämä! Mikkelissä 3.12. Pirjo Syväoja, hyvinvointikoordinaattori, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Arja Väänänen, hyvinvointikoordinaattori(3.9. alk.), Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Marit Salo, terveyden edistämisen yhdyshenkilö, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi 3
1. STRATEGIATYÖN PROSESSIKUVAUS Strategia on laadittu tasapainotetun tulosmittariston (BSC, balanced score card) teoriaan perustuen. Strategian perusta ja ydin on visiossa, missiossa ja arvoissa. Strategiassa päihdetyötä tarkastellaan neljästä valitusta näkökulmasta: talous, asiakas, prosessi ja henkilöstö. Kriittiset menestystekijät ovat päihdetyön painopistealueita, joissa tavoitellaan onnistumista. Jokaiselle painopistealueelle on laadittu yksi tai useampi tavoite, joiden toteutuminen mahdollistaa vision saavuttamisen. Mikkelin kaupungin ehkäisevän päihdetyön ydinstrategian rakenne: VISIO, MISSIO, ARVOT Henkilöstö Prosessi Asiakas Talous Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Vastuuhenkilöt Aikataulu TOIMIALAKOHTAISET TOIMINTASUUNNITELMAT Miten prosessi etenee tästä eteenpäin? Ehkäisevän päihdetyön strategia valmistui laaja-alaisen työryhmätyöskentelyn tuloksena loppuvuodesta 2005 ja strategiaa on päivitetty sen jälkeen kahdesti: 01/2009 ja 10/. Tämä strategia on voimassa v. - 2014. Päihdetyön systemaattinen ja menestyksekäs johtaminen edellyttää tavoitteiden toteutumisen seurantaa ja mittaamista. Toimintasuunnitelmien vastuuhenkilöt raportoivat tavoitteiden toteutumisesta vuosittain kaupungin terveyden edistämisen yhdyshenkilölle (nimike muuttuu hyvinvointisuunnittelijaksi). Mikkelin kaupungin ehkäisevän päihdetyön toimintakertomus/seurantayhteenveto julkaistaan osana kaupungin hyvinvointikertomusta. Tavoitteena on, että Mikkelissä voitaisiin jatkossa julkaista myös päihdepalvelujen tilinpäätös, osana kunnan hyvinvointitilinpäätöstä. 4
2. PÄIHDETILANTEEN SEURANTA INDIKAATTORIEN AVULLA Indikaattori on vierasperäinen sana, joka tarkoittaa osoitinta tai lukua, joka kertoo asioiden tilasta yhteiskunnassa. Kuntalaisten hyvinvoinnin kehityksen seuraamiseksi elämänkulun eri vaiheissa tarvitaan tilastotietoa. Tätä tietoa käytetään käytännön työn suunnittelussa ja päätöksenteon tukena. Hyvinvoinnin kehitystä mitataan ns. hyvinvointi-indikaattoreiden avulla. Hyvinvointi-indikaattorit mittaavat mm. kuntalaisten fyysistä ympäristöä, elämäntapoja, elinoloja, palveluiden käyttöä, väestökehitystä, sairastavuutta ja kuolleisuutta. Indikaattoritiedon kerääminen ja analysointi on johtamisen keskeisiä osa-alueita myös päihdetyössä. Johtamisessa on ymmärrettävä tiedon merkitys: sitä mitä ei ole mitattu, ei voida myöskään johtaa. Päihdetilannetta kuvaavia tai ennakoivia indikaattoreita on olemassa useita kymmeniä. Indikaattoritiedon avulla saadaan kuva vallitsevasta tilanteesta ja tilanteen kehittymisestä vuodesta toiseen. Tämän strategian perustaksi on valittu seuraavat indikaattorit: 1. Päihteidenkäyttöä ennakoivat tekijät: 1. Päivittäinen tupakointi: 8.ja 9. luokan ja lukion 1. ja 2. kuokan oppilaat 2. Humalajuominen: 8.ja 9. luokan ja lukion 1. ja 2. luokan oppilaat 3. Huumekokeilut: 8.ja 9. luokan ja lukion 1. ja 2. luokan oppilaat 4. Vanhemmuuden puute: 8.ja 9. luokan ja lukion 1. ja 2. luokan oppilaat 5. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat lapset ja nuoret 6. Alkoholijuomien myynti ja kulutus 2. Päihteiden käytön vaikutukset hyvinvointiin: 1. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat 2. Päihdehuollon avopalveluissa olleet asiakkaat 3. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat 4. Päihdehuollon asumispalveluiden asiakkaat 5. Päihtyneiden säilöönotot 6. Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset 7. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset 3. Yleiset taustatekijät: 1. Työttömyys 2. Toimeentulotukea saaneiden määrä 3. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 -vuotiaat 4. Asunnottomat yksinäiset Kaikki kyseiset indikaattoritiedot löytyvät Sotkanetin tietokannasta. 5
3. MIKKELIN PÄIHDETILANNE 3.1 PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TAUSTATEKIJÄT Kun halutaan syventää ymmärrystä päihteidenkäytöstä ja päihdeongelmista, on tarkasteltava tekijöitä, jotka vaikuttavat päihteiden käyttöön. Tällaisia tekijöitä ovat mm. työttömyys, ilman peruskoulun jälkeistä koulutusta jääminen, toimeentulotuen varassa elävät ja asunnottomuus. Sanotaan, että huono-osaisuus kasaantuu, millä tarkoitetaan sitä, että mm. edellä mainitut tekijät ja päihteiden käyttö voivat kasautua samoille henkilöille. 2001 02 03 04 05 06 07 08 09 2010 2011 Työttömät, % työvoimasta 2011 Mikkelissä oli 2359 työtöntä, joista 18-24 - vuotiaita oli 361henkilöä. Mikkeli 15,4 13,9 13,4 13,1 12,8 11,6 9,9 9,2 10,6 10,7 10,3 Lappeenranta 14,8 14,6 14,2 14,2 13,4 12,3 10,8 10,3 12,9 12,3 11,9 Joensuu 18,0 17,3 17,0 17,0 15,9 14,7 14,0 13,9 16,5 14,5 14,0 Seinäjoki 11,5 11,1 10,4 10,0 9,6 8,8 7,7 7,5 9,9 9,2 8,2 Hämeenlinna 12,4 11,5 11,0 10,7 10,3 9,0 7,5 7,0 9,9 10,1 8,9 Koko maa 12,0 11,5 11,3 11,3 10,8 9,7 8,4 8,0 10,3 10,2 9,4 Pitkäaikaistyöttömät, % työvoimasta 2011 Mikkelissä oli 549 pitkäaikaistyötöntä. Mikkeli 4,9 4,2 3,5 3,3 3,0 3,1 2,7 2,1 2,0 2,3 2,4 Lappeenranta 4,2 3,8 3,7 3,8 4,0 3,5 2,7 2,4 2,1 2,4 2,7 Joensuu 4,3 4,0 4,1 4,3 4,3 3,9 3,5 3,1 3,1 2,9 3,0 Seinäjoki 2,5 2,5 2,4 2,1 2,2 2,1 1,7 1,6 1,7 2,1 1,9 Hämeenlinna 3,9 3,5 3,1 3,1 3,1 2,6 2,0 1,5 1,7 2,3 2,3 Koko maa 3,3 3,0 2,8 2,9 2,8 2,5 2,0 1,7 1,6 2,1 2,2 Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista 2010 Mikkelissä sai toimeentulotukea 3030 henkilöä. Mikkeli 8,4 8,1 8,3 7,6 7,1 6,8 6,2 5,7 6,5 6,2 Lappeenranta 10,9 10,8 10,3 9,6 8,8 8,2 7,8 7,7 8,0 7,1 Joensuu 12,5 11,8 11,7 11,4 10,6 10,4 10,3 10,5 11,7 11,3 Seinäjoki 8,5 8,3 7,8 7,7 7,6 7,5 7,4 7,3 7,6 7,0 Hämeenlinna 8,5 8,2 8,0 7,2 7,2 6,7 6,2 6,1 6,5 6,5 Koko maa 8,5 8,3 8,1 7,7 7,2 6,8 6,5 6,4 7,1 7,0 6
Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2010 Mikkelissä oli 459 koulutuksen ulkopuolelle jäänyttä nuorta. Mikkeli 8,8 9,2 9,5 8,1 9,0 9,8 8,7 9,5 9,5 9,1 Lappeenranta 9,8 10,2 9,6 9,1 9,2 9,3 9,6 9,3 9,6 10,1 Joensuu 9,7 9,1 7,7 6,7 6,6 6,7 6,6 6,5 6,5 5,9 Seinäjoki 9,4 8,9 8,1 7,6 7,7 8,0 8,5 8,2 7,8 7,5 Hämeenlinna 12,3 12,9 12,9 12,1 12,4 13,0 12,5 12,6 11,1 11,5 Koko maa 11,9 12,0 11,8 11,4 11,4 11,4 11,7 11,8 11,4 11,4 Asunnottomat yksinäiset / 1000 asukasta 2011 Mikkelissä oli 31 asunnotonta yksinäistä. Mikkeli 0,5 0,6 0,4 0,4 0,7 1,1 1,3 1,7 0,6 1,3 0,6 Lappeenranta 1,5 1,9 1,7 1,2 1,3 1,2 0,9 0,7 0,7 0,7 0,6 Joensuu 2,4 2,5 2,7 2,6 2,0 1,9 1,8 1,5 1,6 1,4 1,4 Seinäjoki 0,7 0,7 0,6 0,6 0,6 0,7 0,6 0,6 0,6 0,6 0,7 Hämeenlinna 1,1 0,8 1,0 0,9 0,9 0,7 0,6 0,8 0,8 0,8 1,0 Koko maa 1,9 1,8 1,6 1,5 1,4 1,4 1,4 1,5 1,5 1,5 1,4 Päihteidenkäytön taustaindikaattorien tulkinta: Työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys Työttömyys -indikaattoriin luetaan 15 74 -vuotiaat työttömät. Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös henkilökohtaisesti lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. Pitkäaikaistyötön on työtön työnhakija, jonka työttömyys on kestänyt ilman keskeytystä vähintään yhden (1) vuoden. Tieto perustuu työ- ja elinkeinotoimistojen asiakasrekisterien tietoihin. Työ toimii usein elämän rytmittäjänä ja työttömyyden kohdatessa riski syrjäytymiselle ja lisääntyneelle päihteiden käytölle kasvaa. Runsas päihteiden käyttö voi myös johtaa työttömyyteen. Toisaalta työssä kiinni pysyminen voi edesauttaa päihteidenkäytön hallintaa. Työttömyyden yleisyys päihdeongelmaisilla tulee esille päihdetapauslaskennoissa ja huumehoidon tietojärjestelmässä. Päihdetapauslaskennassa (2003) todettiin, että päihde-ehtoisista tapauksista lähes puolet alle 50-vuotiaista oli työttömiä ja myös eläkkeellä olevien osuus oli suurempi kuin työssäkäyvien. Huumehoidon tietojärjestelmän mukaan huumehoidon asiakaskunnasta työttömien osuus oli 62 % (2004). Tutkimusten mukaan aikuiselämän kriisejä kestävät huonoimmin alhaisen ammattitaidon ja alhaisen tulotason omaavat ihmiset. Mitä enemmän työttömyys, sairaus ja köyhyys keskittyvät samoille ihmisille, sitä selvemmin huono-osaisuus kasaantuu. Työ antaa elämälle jäsennyksen, 7
työssä joutuu kontakteihin ja kokemusten jakoon muiden ihmisten kanssa, työ luo yhteisöllisiä tavoitteita ja arvoja, antaa sosiaalisen identiteetin ja statuksen sekä pakottaa aktiiviseksi. Työttömyys -indikaattorin arvon muutoksia tulee jatkuvasti arvioida mm. suhteessa kunnan toimeentulotukimenoihin ja seuraaviin palveluihin: työttömien terveydenhuolto ja työttömien aktivointi. Mikkelissä palvelukeskus Reitti vastaa osaltaan kaupungin työllisyydenhoidosta. Työttömien terveystarkastuksia ja kutsunnoissa Time Out-Aikalisätoimintamallia toteutetaan myös yhteistyössä työvoiman palvelukeskus Reitin ja työvoimatoimiston kanssa. Vuoden 2013 alussa voimaan tullut Nuorisotakuu (Yhteiskuntatakuu) velvoittaa kuntia tarjoamaan alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille koulutus-, harjoittelu-, työpaja- tai työpaikan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Kaupunginhallitus on käsitellyt 10.12. nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista ja hyväksynyt painopisteiksi pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisen ja nuorten työllisyyden ja osallisuuden edistämisen. 2. Toimeentulotuen saaminen Toimeentulotukirekisteri sisältää tietoja varsinaista ja ehkäisevää toimeentulotukea saaneista kotitalouksista sekä kuntouttavan työtoiminnan kustannuksia toimeentulotukena saaneista henkilöistä. Tiedot rekisteriä ja tilastoa varten saadaan kuntien sosiaalitoimelta. Indikaattori kertoo yhteiskunnallisesta syrjäytymisuhasta, sillä toimeentulotuki on viimesijaisin toimeentulon tukimuoto. Toimeentulotuen saaminen on läheisesti työttömyyteen liittyvä indikaattori. Toimeentulotukiasiakkaiden syrjäytymisriskejä tutkittaessa on ilmennyt, että huomattavan osan toimeentulotukea hakeneista on vaarassa ajautua syrjäytymiskierteeseen, joka ilmenee työstä syrjäytymisenä, köyhyytenä ja sosiaalisena huono-osaisuutena. 3. Koulutuksen ulkopuolelle jääminen Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä 17 24 -vuotiailla tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta. 4. Asunnottomuus Asunnottomiksi luetaan ulkona, tilapäissuojissa, yömajoissa yms. asuvat, erilaisissa laitoksissa asunnon puutteen vuoksi asuvat sekä tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona asuvat. Lapsuudenkodissaan asuvia nuoria ei lasketa asunnottomiksi. Tiedot asunnottomien lukumääristä perustuvat kuntien erilaisiin rekisteri- ja asiakkuustietoihin sekä arvioihin. Asumispalveluiden puutteellisuus voi näkyä asunnottomuutena ja ensisuojien käyttäjien määrässä. Toisaalta asiakasryhmä on sellainen, etteivät he välttämättä ole halukkaita käyttämään asumispalveluita tai ovat kykenemättömiä pitämään heille järjestettyjä asuntoja. Asunnottomuusindikaattorin kohdalla tulee kunnassa pohtia seuraavia kysymyksiä: Miten kunnassa on päihdehuollon asumispalvelut järjestetty? Onko porrastettuja asumispalveluja saatavilla? Vastaavatko päihdehuollon asumispalvelut olemassa olevaan tarpeeseen? Millaisia ensisuojapalveluja kunnassa on? Millaisia tukimuotoja asumispalvelujen käyttäjille on järjestetty, jotta he kykenisivät pitämään heille järjestetyt asunnot? 8
3.2 NUORTEN PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ Päivittäinen tupakointi Tupakka kuuluu päihteisiin. Tupakka on usein portti muihin päihteisiin, alkoholiin ja huumeisiin. Tupakointi-indikaattori ilmaisee kerran päivässä tai useammin tupakoivien osuuden prosentteina kouluterveyskyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Mikkelissä kouluterveyskysely on toteutettu vuodesta 1996 lähtien, viimeksi vuonna 2010. Valtakunnallinen kouluterveyskysely on tehty joka toinen vuosi, eri alueilla vuorovuosina. Jatkossa kouluterveyskysely tehdään vuodesta 2013 alkaen koko Suomessa samanaikaisesti. Mikkeli 2002 2004 2006 2008 2010 Tupakoi päivittäin, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista miehet 44,0 40,9 naiset 39,5 43,8 yhteensä 42,1 42,1 Tupakoi päivittäin, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista miehet 18,0 8,8 13,3 7,0 7,1 naiset 18,4 13,8 17,0 8,5 11,8 yhteensä 18,2 11,5 15,4 7,9 9,8 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista miehet 18,2 19,2 18,0 10,2 15,6 naiset 19,6 19,6 13,0 11,7 15,0 yhteensä 18,8 19,4 15,5 11,0 15,3 Ammattiopistoissa tehtiin kouluterveyskysely ensimmäisen kerran vuonna 2008. Kyselyn perusteella Etelä-Savon ammattiopistossa tupakoi päivittäin 42 % opiskelijoista vuonna 2008 ja vuonna 2010. Vaikka tupakointi ei ole lisääntynyt kahdessa vuodessa, on luku huolestuttavan korkea ja antaa aihetta jatkotoimenpiteisiin. Päivittäinen tupakointi on ilahduttavasti vähentynyt erityisesti lukiolaisten keskuudessa. Terveys 2015 -ohjelman tavoitteena on, että nuorten tupakointi vähenee siten, että 16 18 -vuotiaista alle 15 % tupakoi vuonna 2015. Mikkelissä yläluokkalaisten tupakoinnin tavoitteeksi on asetettu alle 20 % ja lukiolaisten alle 10 %. Asetettuihin tavoitteisiin päästiin vuonna 2008, mutta tulokset tulee saada pysymään hyvinä ja edelleen paranemaan, etenkin kun nähtävissä on negatiivista kehitystä vuodesta 2008 vuoteen 2010. Mikkelin hyvä tulos kertoo pitkäjänteisestä päihdekasvatustyöstä kouluissa, mutta myös valtakunnallisesta trendistä, jossa tupakointi ei ole enää täysin in juttu. Oppilaitoksissa määrätietoisesti tehtävä savuttomuuden edistämistyö ja v. 2010 voimaan astuneet tupakkalain uudet säädökset ovat edesauttaneet asiaa. 9
Humalajuominen Humalajuomisen indikaattori ilmaisee alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa käyttävien osuuden prosentteina kouluterveyskyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Mikkeli 2002 2004 2006 2008 2010 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista miehet 41,0 41,6 naiset 35,8 36,5 yhteensä 38,7 39,7 miehet 21,5 35,5 30,5 17,3 23,9 naiset 17,8 26,2 27,7 17,8 28,0 yhteensä 19,3 30,2 28,9 17,6 26,3 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista miehet 20,3 22,3 18,3 10,7 13,0 naiset 21,2 22,1 13,4 10,4 11,2 yhteensä 20,8 22,2 15,8 10,6 12,1 Vuoden 2008 ja 2010 kouluterveyskyselyjen perusteella Etelä-Savon ammattiopiston opiskelijoista juo vähintään kerran kuukaudessa itsensä tosi humalaan n. 40 % opiskelijoista. Tämä on erittäin huolestuttava tulos, mikä antaa aihetta jatkotoimenpiteisiin. Humalajuominen on kymmenessä vuodessa ilahduttavasti vähentynyt yläluokkalaisten keskuudessa, mutta lisääntynyt lukiolaisten keskuudessa, mikä on huolestuttava käänne. Tavoitteeksi oli asetettu, että yläluokkalaisten humalajuominen vähenee ja on korkeintaan 22 % ja lukiolaisten korkeintaan 30 %. Nuorten asenteet tupakointia ja päihteiden käyttöä kohtaan ovat viime vuosina höltyneet ja tämä on ehkä vaikuttanut myös humalajuomisen lisääntymiseen. Vuoden 2011 kouluterveyskyselyn (Pohjois-, Länsi-, Lounais- ja Sisä-Suomi, Ahvenanmaan maakunta) mukaan peruskoulun yläluokkalaisista 45 %, lukiolaisista 25 % ja ammattiin opiskelevista 17 % ilmoitti, etteivät käytä ollenkaan alkoholia. Raittius oli lähes yhtä yleistä tytöillä ja pojilla. Viikoittain alkoholia joi yläluokkalaisista 6 %, lukiolaisista 10 % ja ammattiin opiskelevista 22 %. 10
Huumekokeilut Huumekokeiluindikaattori ilmaisee ainakin kerran marihuanaa, hasista, ekstaasia, Subutexia, heroiinia, kokaiinia, amfetamiinia, LSD:tä tai muita vastaavia huumeita kokeilleiden osuuden prosentteina kouluterveyskyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Mikkeli 2002 2004 2006 2008 2010 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista miehet 17,5 22,0 naiset 18,1 25,5 yhteensä 17,9 23,3 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista miehet 11,2 11,4 7,3 10,4 14,0 naiset 10,9 10,1 12,4 5,6 9,8 yhteensä 11,1 10,6 10,3 7,6 11,6 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.- luokan oppilaista miehet 6,9 6,1 5,3 5,0 8,8 naiset 7,3 8,6 3,8 2,7 6,1 yhteensä 7,1 7,4 4,5 3,9 7,4 Etelä-Savon ammattiopistossa huumekokeilut ovat lisääntyneet merkittävästi kahdessa vuodessa. Vuoden 2010 kouluterveyskyselyn tuloksissa näkyi merkittävä kannabiskokeilujen lisääntyminen erityisesti ammattiin opiskelevilla pojilla. Tämä suuntaus on erittäin huolestuttava tulos, mikä antaa aihetta jatkotoimenpiteisiin. Lisäksi yhä useammat nuoret tiesivät tuttavapiiristään jonkun, joka oli kokeillut huumaavia aineita. Myös huumaavien aineiden tarjonta ystävien ja tuttavien taholta oli yleisempää ja huumeiden hankintaa pidettiin helpompana. Tämä on huolestuttavaa, sillä kaveripiirin kokeilut ovat vahvasti yhteydessä nuorten omiin kokeiluihin. Mikkelissä huumekokeilut ovat sekä yläluokkalaisilla että lukiolaisilla ilahduttavasti vähentyneet vuoteen 2008 asti mutta lisääntyneet tämän jälkeen merkittävästi. Vuonna 2010 laittomien huumeiden kokeilijoita oli jo n. 12 % lukiolaisista ja 7,5 % yläluokkalaisista. Terveys 2015 -ohjelman tavoitteena on, että huumeiden käyttöön liittyvät terveysongelmat eivät ole vuonna 2015 yleisempiä kuin 1990 -luvun alussa. Tavoitteeksi oli asetettu, että Mikkelissä yläluokkalaisten ja lukiolaisten huumekokeilut vähenevät alle 10 %:iin. Tavoitteeseen päästiin vuonna 2008 mutta jo vuonna 2010 tavoite ylittyi lukiolaisten kohdalla. Kouluterveyskyselyn tuloksia käsitellään nykyisin mm. oppilashuoltoryhmissä ja vanhempainilloissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) esittää, että kouluterveyskyselyn sisältämää tietoa hyödynnettäisiin myös kunnan strategisessa päätöksenteossa ja että kunnissa olisi poikkihallinnollinen yhteistyöryhmä, jossa sovittaisiin yhdessä painopistealueista ja 11
tavoitteista. Mikkelissä yhteistyöryhmänä toimii lasten, nuorten ja perhepalveluiden kehittämis-, arviointi- ja seurantaryhmä (Ennaltaehkäisyn ja varhaisen tuen poikkihallinnollinen ohjausryhmä). Mikkelissä on tehty hyvää yhteistyötä päihdehaittojen ehkäisyssä poliisin, sosiaalityöntekijöiden ja nuorten parissa työskentelevien kanssa sekä alkoholin saatavuutta valvovien viranomaisten kanssa (poliisi, alkoholitarkastajat, ravintolat, vähittäismyynti). Ongelmiin on pyritty puuttumaan mahdollisimman varhain. Esimerkiksi 6.luokkalaisille on järjestetty Selvästi paras - päihdekasvatusviikko keväisin ja Etelä-Savon ammattiopiston opiskelijoille hyvinvointitapahtuma syksyisin. Vanhemmuuden puute Vanhemmuuden puute saattaa altistaa päihdekokeiluille ja päihteiden käytölle. Siksi indikaattori valittiin Mikkelin ehkäisevään päihdestrategiaan. Kouluterveyskyselyn vanhemmuuden puute indikaattori koostuu seuraavista osa-alueista: Vanhemmat eivät tunne nuoren ystäviä, eivät tiedä missä he viettävät viikonloppuiltansa, nuori ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan, eikä nuori saa kotoa apua kouluvaikeuksiinsa. Mikkeli 2002 2004 2006 2008 2010 Vanhemmuuden puutetta, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista miehet 28,3 23,4 naiset 27,0 32,7 yhteensä 27,8 27,3 Vanhemmuuden puutetta, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista miehet 20,2 24,9 31,3 23,4 21,2 naiset 20,5 25,3 21,6 21,9 21,7 yhteensä 20,3 25,1 25,7 22,5 21,5 Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista miehet 21,9 25,3 22,0 16,4 19,1 naiset 27,0 22,1 22,0 24,9 21,0 yhteensä 24,3 23,6 22,0 20,7 20,0 Tulosten perusteella voidaan todeta, että yläluokkalaisten kokemukset vanhempiensa tuesta ja osallisuudesta ovat jonkin verran parantuneet seurantajakson aikana. Lukiolaisilla kokemukset ovat hieman huonontuneet ja ammattiin opiskelevilla tytöillä merkittävästi huonontuneet. Jatkossa huomio tulisi kiinnittää erityisesti poikiin, sillä kouluterveyskyselyn tulosten perusteella vanhemmat tietävät huonommin poikien kuin tyttöjen viikonloppuviettopaikat, pojat ovat tyttöjä useammin vailla läheistä ystävää ja pojat valvovat myöhempään kuin tytöt. 12
Huomiota tulee kiinnittää myös lasten ja nuorten masennuksen varhaiseen tunnistamiseen koulussa ja napakkaan hoitoon ohjaukseen. Tulosten mukaan masennuksesta kerrotaan paljon useammin ystäville kuin vanhemmille tai terveydenhuollon työntekijöille. Eräs pojille suunnattu palvelu on Väestöliiton poikien puhelin, johon pojat soittavat paljon. 3.3 ALKOHOLINKULUTUS Alkoholin kokonaiskulutus saadaan laskemalla yhteen tilastoitu ja tilastoimaton kulutus. Tilastoitua kulutusta mittaa alkoholijuomien myynti (ks. taulukko). Tämä indikaattori ilmaisee vuoden aikana kunnan/kaupungin alueella Alkon myymälöistä myydyn ja kunnan alueella sijaitseviin elintarvikeliikkeisiin, kioskeihin, huoltoasemille ja anniskeluravintoloille toimitettujen alkoholijuomien määrän 100 %:n alkoholina laskettuna litroina jokaista vastaavalla alueella asuvaa kohden. Tilastoimaton kulutus käsittää mm. turistien ulkomailla nauttiman alkoholin ja alkoholituonnin sekä laillisen, että laittoman kotivalmistuksen. Tilastoimattoman kulutuksen valtakunnalliseksi keskiarvoksi arvioitiin vuonna 2011 1,9 litraa. Vuonna 2010 alkoholin matkustajatuonnin osuus alkoholin kokonaiskulutuksesta oli 15 %, samoin edelleen vuonna 2011. 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa Mikkeli 8,6 9,0 8,9 9,4 9,5 9,7 10,0 9,7 9,5 9,3 9,4 Joensuu 7,5 7,7 7,9 8,9 9,3 9,5 9,8 9,7 9,5 9,3 9,3 Lappeenranta 7,5 7,8 8,1 8,8 8,9 9,2 9,7 9,4 9,3 9,1 9,4 Hämeenlinna 8,4 8,8 8,9 9,4 9,4 9,8 10,3 10,0 9,8 9,5 9,6 Seinäjoki 7,0 7,2 7,5 7,9 8,3 8,4 8,6 8,6 8,2 7,9 8,0 Koko maa 7,3 7,6 7,7 8,2 8,2 8,4 8,7 8,5 8,3 8,1 8,2 Mikkelin ehkäisevän päihdetyön strategiassa asetettiin alkoholin kokonaiskulutuksen tavoitteeksi alle 10 litraa 100 % alkoholia kunnan asukasta kohden vuoteen 2011 mennessä. Tähän tavoitteeseen ei päästy, sillä kokonaiskulutus oli vuonna 2011 Mikkelissä 11,3 litraa (tilastoitu 9,4 l + tilastoimaton 1,9 l). Koko maassa kokonaiskulutus oli vuonna 2011 10,1 litraa. Mikkelin vertailukaupungeissa Joensuussa, Lappeenrannassa, Hämeenlinnassa ja Seinäjoella on alkoholin kulutus kasvanut 10 - vuodessa Mikkeliä enemmänkin. Vuodet 2006-2008 ovat olleet kulutuksen huippuvuosia, jonka jälkeen kulutus on lähtenyt laskuun. Alkoholiveron korotukset (tammilokakuu 2009) ovat osaltaan vaikuttaneet laskevaan kulutukseen. Alkoholin kulutus jakautuu väestössä epätasaisesti ja on arvioitu, että eniten juova kymmenes juo puolet kaikesta kulutetusta alkoholista (Mäkelä ym. 2010 Päihdetilastollinen vuosikirja). Suurkuluttajien määrän, samoin kuin heidän juomansa alkoholin määrän arvioidaan kasvaneen 2000 luvulla. Nyt kuitenkin haittojen kasvu näyttäisi pysähtyneen ja osin kääntyneen laskuun. 13
Suositeltavaa pohdintaa: Mistä kuntalaiset hankkivat käyttämänsä alkoholin ja mikä on vähittäismyynnin osuus myydystä alkoholista ja vähittäismyyntipisteiden määrä kunnassa? Mikä on vähittäismyynnin ja anniskelun suhde? Anniskelun asiakaspaikkojen määrä (pysyvät luvat) suhteessa asukaslukuun? Miten alkoholin myynnin ajallinen vaihtelu näkyy tilastoissa (esim. kesämökkiläiset)? Ravintolassa valvotuissa oloissa juodaan vain 10 % alkoholista, siksi on tärkeää kiinnittää huomio muualla juotuun alkoholiin. Mikkelissä Suomen vapaa-asuntojen kärkikuntana on vapaaajanasukkaita yhteensä 10 000 ja se lisää meillä osittain alkoholin kulutusta sekä myös tilapäisesti alkoholin haittojen näkymistä päivystyksissä tapaturmien ym. johdosta. 4. PÄIHDEHUOLLON PALVELUT Päihdepalvelujärjestelmä koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon yleisistä avohoitomuotoisista palveluista kuten terveyskeskusten, työterveyshuollon, koulu- ja opiskelijahuollon ja mielenterveys- ja sosiaalitoimistojen antamista palveluista sekä laitosmuotoisista palveluista sairaaloissa ja asumispalveluissa. Avohoidon erityispalveluja tarjoavat esimerkiksi A-klinikat, nuorisoasemat, päihdepysäkit, terveysneuvontapisteet ja päiväkeskukset. Päihdehuollon laitospalveluja antavat muun muassa katkaisuhoitoasemat, kuntoutuslaitokset ja asumispalvelut. Päihdepalvelujen järjestämisvastuu kuuluu kunnille. 4.1 Päihdehuollon avopalvelut Päihdehuollon avopalveluindikaattori ilmaisee vuoden aikana A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyvien asiakkaiden määrää tuhatta asukasta kohden. Asiakkaiden lukumäärään vuoden aikana lasketaan kukin henkilö vain kerran riippumatta kuinka monta kertaa hän on ollut asiakkaana. A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyvien asiakkaiden määrä suhteutettuna koko väestöön kuvaa osaltaan alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamia ongelmien määrää ja niiden vaikeusastetta. On kuitenkin huomattava, että päihdehuollon avopalveluiden määrä riippuu myös käytettävissä olevista resursseista sekä vallitsevista käytännöistä. Esimerkiksi Mikkelissä avopalveluita annetaan myös terveyskeskuksessa. 2001 02 03 04 05 06 07 08 09 2010 2011 Mikkeli 11,2 11,1 12,2 12,1 12,4 13,0 13,3 16,3 13,1 12,9 12,2 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita /1000 asukasta Lappeenranta 9,0 9,6 9,7 10,5 9,2 9,2 9,6 11,5 9,7 8,6 8,3 Joensuu 6,6 8,0 7,3 7,7 4,3 7,3 7,0 9,8 9,1 8,3 8,8 Seinäjoki 7,5 7,9 10,6 11,9 12,4 10,7 9,2 8,4 6,3 9,5 9,2 Hämeenlinna 9,9 9,8 8,0 9,2 9,2 9,8 9,2 9,5 9,6 8,8 9,2 Koko maa 9,2 9,0 9,0 9,2 9,3 9,5 9,7 10,0 9,8 9,3 9,1 14
Mikkelissä päihdehuollon avopalvelujen käyttäjien määrät ovat lisääntyneet maltillisesti 10 - vuoden seurantajakson aikana lukuun ottamatta huippuvuotta 2008. Koko maan ja vertailukaupunkien keskiarvoon verrattuna määrät on korkeita. Mikkeliläiset asiakkaat ja käynnit A-klinikalla 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 asiakkaat 603 633 647 675 639 742 703 käynnit 6300 6733 7384 8303 7692 7771 8333 Käynnit/asiakas 10,5 10,6 11,4 12,3 12 10,5 11,9 A-klinikan luvuissa näkyvät lisääntyneet huumeasiakkaat, Nuorten päihdepysäkki Mixstopin lopettaminen 2007 lopussa ja sieltä huomattavan määrän nuoria siirtyminen A-klinikan asiakkaiksi. 4.2 Päihdesairauksien hoito katkaisu- ja kuntoutuslaitoksissa Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden määrä suhteutettuna koko väestöön kuvaa osaltaan alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamia ongelmien määrää ja niiden vaikeusastetta. Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päihdehuollon katkaisu- ja kuntoutusyksiköissä laitoshoidossa olleiden asiakkaiden osuuden tuhatta asukasta kohden. Tiedot kattavat kunnan päihdepalvelujen oman tuotannon ja palvelujen ostot eli kunnan kustantamat palvelut. 2001 02 03 04 05 06 07 08 09 2010 2011 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta Mikkeli 5,5 2,0 2,4 2,2 2,7 2,3 2,1 1,8 1,6 3,2 3,9 Lappeenranta 5,8 5,7 5,2 5,4 5,1 5,9 5,4 5,3 4,8 4,7 4,8 Joensuu 2,9 2,1 2,6 2,2 2,5 2,1 2,3 2,0 1,5 2,2 3,1 Seinäjoki 5,3 5,2 5,6 6,0 5,2 7,3 8,4 6,1 5,0 5,0 5,0 Hämeenlinna 3,3 3,1 3,3 3,4 3,2 3,8 3,8 3,4 3,9 3,4 2,6 Koko maa 3,1 3,0 3,1 3,2 3,2 3,3 3,2 3,2 3,2 3,2 3,2 Mikkelissä laitoshoidossa olleiden päihdeongelmaisten määrä laski merkittävästi 2008 ja 2009, mutta on noussut sen jälkeen. Kehitys johtunee avohoitopalvelujen kohtalaisesta lisääntymisestä, mutta mahdollisesti myös sosiaalityöntekijöiden puutteesta ja maksusitoumuskäytännöistä. Vertailukaupungeista Lappeenrannassa ja Seinäjoella on laitoshoidossa olleiden henkilöiden määrä paljon korkeampi kuin Mikkelissä ja maassa keskimäärin. Katkaisu- ja kuntoutuslaitoksissa hoidettiin 271 mikkeliläistä vuonna 2001 ja 191 mikkeliläistä vuonna 2011. 15
2001 02 03 04 05 06 07 08 09 2010 2011 Mikkeli 0,8 0,9 1,0 1,1 1,1 0,8 0,9 1,7 0,9 0,8 1,1 Lappeenranta 0,8 1,3 1,2 1,0 1,1 1,1 1,5 1,9 2,0 3,0 2,0 Päihdehuollon asumispalveluissa Joensuu 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,3 0,4 0,4 0,2 0,2 0,0 asiakkaita/ Seinäjoki 0,1 0,2 0,2 0,2 0,2 0,1 0,2 0,1 0,1 0,1 0,1 1000 asukasta Hämeenlinna 0,6 0,6 0,6 0,7 0,6 0,6 0,6 0,6 0,7 0,6 0,5 Koko maa 0,9 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,2 1,2 1,2 1,2 Päihdehuollon asumispalveluissa oli vuonna 2010 yhteensä 38 asiakasta ja 57 asiakasta vuonna 2011. On huomioitava, että kuntien kustantaman laitoshoidon ja asumispalveluiden määrä riippuu myös käytettävissä olevista resursseista sekä vallitsevista hoitokäytännöistä. Mikäli laitospalveluja tai niiden ostosopimusta ei kunnassa ole, näkyvät asiakkaat todennäköisesti sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla. Laitospalvelujen vähäinen käyttö ei näin ollen välttämättä kerro palvelujen vähäisestä tarpeesta, vaan siitä miten näitä palveluja on saatavilla. 4.3 Päihdesairauksien hoito terveydenhuollossa Päihteiden käytön vuoksi sairaalahoitoa tarvinneiden potilaiden määrä suhteutettuna koko väestöön kuvaa osaltaan päihteiden käytön aiheuttaman sairauksien määrää ja vaikeusastetta. Indikaattori ilmaisee vuoden aikana alkoholi, huumausaine, lääkeaine tai korvikkeet - päädiagnooseilla sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden lukumäärän tuhatta asukasta kohti. 2001 02 03 04 05 06 07 08 09 2010 2011 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta Mikkeli 4,7 4,9 5,2 5,1 4,8 4,6 5,1 5,6 5,5 3,2 Lappeenranta 3,7 3,8 4,0 4,1 3,6 3,8 3,2 3,4 2,6 2,5 Joensuu 5,9 6,5 6,9 6,2 5,9 6,2 6,0 6,4 5,8 4,2 Seinäjoki 2,6 2,2 2,0 2,6 2,3 2,2 2,6 2,7 2,5 2,1 Hämeenlinna 2,5 3,0 2,9 2,9 3,4 2,9 2,4 2,5 2,3 2,4 Koko maa 3,9 3,9 3,8 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 3,9 3,5 Mikkelissä päihdesairauksien takia hoidettujen potilaiden määrä on ollut jatkuvasti koko maata suurempaa, mutta määrä väheni olennaisesti v.2010, jolloin hoidettujen kokonaismäärä oli 158 henkilöä. Huippuvuotena 2008 hoidettavien määrä oli 275 henkilöä. Määrät ovat olleet laskusuunteiset myös vertailukaupungeissa. 231 mikkeliläistä hoidettiin päihdesairauksien vuoksi laitoshoidossa vuonna 2000 ja 250 henkilöä vuonna 2007. On huomattava, että sairaalahoidon määrä riippuu myös käytettävissä olevista resursseista (esim. miten päihteisiin liittyvää sairaalahoitoa ja/tai avohoitoa alueella on tarjolla) sekä vallitsevista hoitokäytännöistä. Mikäli kunnassa on päihdehuollon erityispalveluita (esim. päihdehuollon 16
laitoksia; katkaisut ja päihdekuntoutus), hoidetaan sairaaloissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla todennäköisesti vähemmän päihteiden vuoksi hoitoa tarvitsevia asiakkaita. Tätä indikaattoria on syytä tarkastella rinnan Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat - indikaattorin kanssa. Sama asiakas voi olla molemmissa hoito-/palvelumuodoissa asiakkaana saman vuoden aikana. Vaikka päihdesairauksien vuoksi hoidettavien potilaiden määrät ovat vähentyneet, ovat alkoholin käyttöön liittyvät sairaudet ja alkoholimyrkytykset edelleen yleisin kuolinsyy työikäisten naisten ja miesten keskuudessa. Alkoholiin liittyviä kuolemia on vuosittain koko maassa yli 3000. Suositeltavaa pohdintaa: Miten kunnan päihdehuollon avopalvelut on järjestetty? Miten katkaisuhoidot kunnassa järjestetään? Missä palveluissa kuntalaisella on mahdollista saada päihdehuollon kuntoutusta? Onko päihdepalveluiden avo- ja laitoshoidon järjestämistapa kunnassa tarkoituksenmukainen ja tarvetta vastaava? 5. LASTEN HUOSTAANOTOT JA LASTENSUOJELUN TUKITOIMET 2001 02 03 04 05 06 07 08 09 2010 Mikkeli 0,6 0,6 0,6 0,7 0,9 0,9 0,9 0,9 0,8 0,8 Huostassa olleet 0-17- vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä Lappeenranta 0,7 0,9 1,0 1,0 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 Joensuu 0,7 0,8 0,9 0,9 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,6 Seinäjoki 0,4 0,4 0,5 0,4 0,4 0,4 0,4 0,5 0,5 0,7 Hämeenlinna 0,7 0,7 0,7 0,8 1,1 1,0 1,1 1,1 1,2 1,2 Koko maa 0,7 0,7 0,8 0,8 0,8 0,9 0,9 1,0 1,0 1,1 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Mikkeli 4,6 5,6 6,3 5,5 5,2 6,0 5,7 6,5 6,9 7,9 Lappeenranta 4,9 5,1 6,1 6,9 6,0 6,4 7,3 4,5 5,0 4,3 Joensuu 4,6 4,9 4,4 5,3 4,5 4,7 4,8 5,1 4,7 3,8 Seinäjoki 4,1 4,8 3,1 4,1 4,3 4,5 5,1 5,9 6,4 6,4 Hämeenlinna 4,3 5,1 5,9 6,2 3,1 2,8 3,4 8,8 8,1 9,1 Koko maa 4,0 4,4 4,7 5,0 4,9 5,0 5,3 5,4 5,8 6,5 Huostaanottoindikaattori sisältää kiireellisesti huostaan otetut, huostaan otetut, sekä tahdonvastaisesti huostaan otetut lapset. Mikkelissä huostaanottojen määrä lisääntyi merkittävästi vuosina 2004 2005, mutta sittemmin kasvu on saatu pysäytettyä panostamalla enemmän varhaiseen puuttumiseen ja avohuollon tukipalveluiden lisäämiseen. Huostaanottoja oli 17
Mikkelissä vuonna 2011 vähemmän kuin vertailukaupungeissa (pois lukien Seinäjoki) ja maassa keskimäärin. Kokonaiskuvan saamiseksi tulee huostaanottojen lisäksi tarkastella lastensuojelun avohuollon piirissä olevien lasten ja nuorten määrää. Mikkelissä tukitoimien piirissä on enemmän lapsia ja nuoria kuin koko maassa ja muissa vertailukaupungeissa (pois lukien Hämeenlinna) keskimäärin. Avohuollon tukitoimien lisääminen voi vähentää sijoitusten määrää, mutta huostaanottojen määrä voi lisääntyä, kun lastensuojelullisia toimenpiteitä vaativia tilanteita tulee enemmän esille. Lastensuojelullisten toimenpiteiden taustalla voivat olla niin vanhemmista kuin lapsistakin johtuvat syyt. Usein taustalla on päihteiden käyttö; vanhempien päihteiden käyttö nuorempien lasten kohdalla ja nuoren oma päihteiden käyttö vanhempien ikäryhmien kohdalla. Mikkelissä huostaan otettujen ja avohuollon tukitoimien piirissä olevien 0-17v lukumäärän kehitys: 2001 02 03 04 05 06 07 08 09 2010 huostaan 57 55 63 72 91 91 89 80 78 70 otettu avohuollossa 467 558 616 531 500 579 543 606 635 718 Mikkelissä tehtiin 750 lastensuojeluilmoitusta vuonna 2008, 617 vuonna 2009, 788 vuonna 2010 sekä 813 vuonna 2011. Vanhemman ja/tai nuoren päihteiden käyttö oli merkittävä syy lastensuojelun tarpeeseen. Mikkelissä on puututtu varhain alaikäisen halussa pitämiin päihteisiin ja humalajuomiseen erityisesti poliisin ja poliisin tiloissa toimivan sosiaalityöntekijän toimesta ja tehty lastensuojeluilmoitus päihtyneistä alaikäisistä. Suositeltavaa pohdintaa: o Millaisia avohuollollisia tukitoimia kunnassa järjestetään? Millaisia muutoksia niiden järjestämisessä on tapahtunut? o Millaista yhteistyötä lastensuojelu ja päihdepalvelut kunnassa tekevät? o Millaiset ovat sijaishuollon resurssit suhteessa tarpeeseen? o Millaiset ovat sijaishuollon kustannukset kunnassa? 18