Energiatehokkuus ja energiaremontit pientaloissa ja taloyhtiöissä Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1
Sisältö Energianeuvonta Keski-Suomessa Yleistä rakennusten energiankulutuksesta Rakennusten energiatehokkuus Määräykset Energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät Energiatehokkuuden parantaminen Lämmitystavat Kotitalousvähennys ja energia-avustus 2
Kuluttajien energianeuvonta Keski- Suomessa Keski-Suomen Energiatoimisto tarjoaa vuosina 2010-2011 kuluttajien energianeuvontaa Keski-Suomessa (Energiaviisas kuluttaja -hanke) Hanke on osa työ- ja elinkeinoministeriön ja Sitran rahoittamaa kansallista energianeuvonnan toteutusta Tavoitteena on tarjota kuluttajille luotettavaa, puolueetonta ja helposti saavutettavaa tietoa energiatehokkuudesta ja uusiutuvasta energiasta arjen keskeisiin valintoihin Neuvontapiste Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta -sivut, sekä puhelin ja sähköposti 3
Rakennusten energiankulutus Rakennusten osuus noin 40 % Suomen energiankulutuksesta Tästä 2/3 kuluu kotitalouksissa Suomessa eniten energiaa kuluttavat tilojen ja veden lämmitys Energiankulutus Suomessa Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa 4
Energian hinta tulevaisuudessa? 5
Suomen energian loppukulutus ja säästötavoitteet 2007-2050, TWh TWh 400 300 200 Tilasto 100 Perusura Tavoite 2020 0 Visio 2050 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 6
Mistä muodostuu suomalaisen päästöt? Asuminen on suomalaisten suurin yksittäinen hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja Rakennusten energiatehokkuudella voidaan saavuttaa jopa neljännes tarvittavista päästövähennyksistä 7
Mihin energiaa kuluu? Pientaloissa kuluu enemmän energiaa lämmitykseen Energiankulutukseen vaikuttavat talon tekninen toteutus sekä asumis- ja kulutustottumukset Energialasku on pientalon suurin vuosittainen menoerä 8
Kerrostalon lämpöenergiatase (Tyypillinen kerrostalokanta) 9
Rivitalon lämpöenergiatase (Tyypillinen rivitalokanta) 10
Pientalon lämpöenergiatase (Jari Hokka, Omakotiliitto) 11
Suomen rakennuskannan lämmitysenergiankulutus 1900-2000 12
Rakentamisen energiatehokkuus - Lähtökohtana määräykset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi 2010 - uudet rakennukset nollaenergiataloja 2021 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden vaatimukset määritellään ympäristöministeriön antamissa rakentamismääräyksissä - määräykset tiukentuvat Jatkossa tulossa myös korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräykset Energiatodistus - ei aseta vähimmäisvaatimuksia, mutta kertoo millainen on lopputulos Esimerkiksi vuoden 2008 normirakennus D-luokkaa, vuoden 2010 normirakennus C-luokkaa Matalaenergiatalo A-luokkaa 13
Tilojen lämmitysenergian kulutus, esimerkkejä (kwh/m 2 ) 14
Kuinka paljon meillä kuluu? - Lämmitys 15
Kuinka paljon meillä kuluu? - Kiinteistösähkö 16
Kuinka paljon meillä kuluu? - Vesi 17
Energiatodistus Rakentamismääräyksissä määrätään kuinka energiatehokkaasti tulee rakentaa Energiatodistus kertoo, kuinka energiatehokas rakennus on (A - G) Nykynormien mukainen kerrostalo saa B tai C - luokan Matalaenergiatalo Normitalo 2010 Normitalo 2008 18
Energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä Rakenteet Ulkoseinät ovet, ikkunat ylä- ja alapohja... Eristävyys ja tiiveys Asuminen ja käyttö Käyttötottumukset tietoisuus, ikärakenne, asenteet Talotekniikka ym. tekniset järjestelmät IV (ja LTO) lämmitys, vesi, automaatio sähkö Häviöt ja kulutus Ylläpito Huollot, säädöt, ennakointi, säännöllisyys, kulutusseuranta 19 (Lähde: TkT Jari Virta, Kiinteistöliitto)
Energiatehokkuuden parantaminen, pieniä ja suurempia tekoja 1. Kiinteistön hallittu energiankäyttö: sisälämpötila, IV, käyttövesi, valaistus, sähkölaitteet 2. Pienet huollot ja korjaukset: ikkunoiden ja ulko-ovien tiivistykset, IV:n ja lämmityksen perussäädöt, yläpohjan lisäeristäminen 3. Lisälämmönlähteet: ilmalämpöpumppu, pelletti/varaava takka, aurinkolämpö 4. Suuremmat energiaremontit ulkoseinän lisäeristäminen, ikkunoiden parannus, IV:n lämmön talteenotto - yleensä muiden korjausten yhteydessä 5. Päälämmitysjärjestelmän vaihto 20
Arvioita energiakorjausten säästöistä 21
Myös ylläpito ja asukkaat vaikuttavat 22
Kodin energiansäästön TOP 5 1. Seuraa huonelämpötilaa. Hanki tarkka lämpömittari ja sijoita se oleskeluvyöhykkeelle, ei ulkoseinälle. Lämpötilan tulisi olla 20-22 C 2. Tuuleta rivakasti ristivedolla, noin 5-10 min. riittää 3. Ota tavoitteeksi alle viiden minuutin suihku. Suurimmat erot kotitalouksien veden käytössä syntyvät peseytymiseen käytetyn veden kulutuksesta 4. Sulje suihku saippuoinnin ajaksi, säästät vettä noin 4-5 litraa/kerta. 5. Helpoin tapa säästää sähköä on sammuttaa turha valaistus ja virta tarpeettomista sähkölaitteista - myös valmiustila!
Lämmitystavan valinta Öljy Monipolttoaine Puu, pelletti Kaukolämpö Aurinko Maa- ja poistoilmalämpöpumput Sähkö Ilmalämpöpumput, ilmasta-ilmaan ilmasta-veteen Varaavat ja pellettitakat 24 24
Lämmitysmuodon merkitys suuri Energiatehokkuuden ohella lämmitystapa vaikuttaa ratkaisevasti talon elinkaaren aikaisiin energiakustannuksiin ja ympäristövaikutuksiin Hankinta- ja käyttökustannukset sekä mahdolliset huollot investointikustannukset tässä ja nyt käyttökustannukset muutos pitkällä aikavälillä Otettava huomioon myös käytettävyys ja asumismukavuus Lämmitystavan ympäristönäkökulma - uusiutuvalla energialla pienemmät ympäristövaikutukset Olemassa olevissa rakennuksissa valintaan vaikuttaa myös lämmönjako - vesikiertoinen vai kuiva 25
Tärkeitä seikkoja valinnassa Mitä enemmän talo kuluttaa energiaa, sitä kannattavampaa on valita lämmitysjärjestelmä, jonka käyttökustannukset ovat pienet Pieneen ja vähän energiaa kuluttavaan taloon on taloudellisinta valita investointikustannuksiltaan edullisempi lämmitysjärjestelmä Lämmitysjärjestelmän kustannukset: investointikustannukset tässä ja nyt käyttökustannukset suuruus ja muutos pitkällä aikavälillä 26
Tärkeitä seikkoja valinnassa Selvitä saatavilla olevat lämmitysmuodot sekä näiden hankintahinta ja käyttökustannukset Yleensä koko järjestelmän kunnostus kannattaa, uusissa tärkeää päälämmitysjärjestelmän valinta Hankinnan vaikutukset ulottuvat jopa kymmenien vuosien päähän Tee vertailuja, mikä on juuri sinulle edullisin ja sopivin? Katso vertailuja ja laskuri www.kesto.fi/lammitys 27
Tärkeitä seikkoja saneerauksessa Hyvän ja luotettavan urakoitsijan löytäminen Lämmitysjärjestelmän suunnitteluun ja asennukseen tarvitaan ammattilainen Pyydä urakasta 2-3 tarjousta Pyydä kirjallinen tarjous, jossa myös aikataulu Vertaa tarjousten töiden ja tarvikkeiden yhtenevyyttä Mahdollinen suunnitelma ja tarvikelista auttaa tarjouksilla samat lähtökohdat Järjestelmän ja komponenttien takuut Tiedustele urakoitsijan referenssejä Saako järjestelmän avaimet käteen -periaatteella? 28
Lämmitystapojen vertailua - Kaukolämpö + Melko alhaiset investointikustannukset + Yleensä melko edullinen energianhinta + Helppokäyttöinen ja luotettava + Mahdollistaa sähkön yhteistuotannon hyvällä hyötysuhteella + / - Ympäristöystävällisyys riippuu laitoksen käyttämistä polttoaineista - Ei tarjolla kaikkialla - Riippuvuus yhdestä energiantoimittajasta 29
Lämmitystapojen vertailua - Pellettilämmitys + Kotimaista, uusiutuvaa bioenergiaa + Investointikustannukset maltilliset, voi pienentää rakentamalla siilon itse + Pelletin hintakehitys kohtuullisen vakaa ja kilpailukykyinen - Vaatii erillisen teknisen tilan ja pellettivaraston - Vaatii säännöllistä huoltoa (tuhkan poisto viikon-parin välein), ellei automatisoitu 30
Lämmitystapojen vertailua - Maalämpö Käyttää maaperään tai vesistöön sitoutunutta auringon energiaa Keskimäärin vuositason lämpökertoimet 2,6-3,6 Lämpötilaerot tasaantuvat syvemmällä, 15 m eteenpäin erot vähäpätöisiä + Muita lämpöpumppuja parempi hyötysuhde tuotettu energia melko edullista + Ei vaadi juuri huoltoa + / - Ympäristöystävällisyys riippuu sähkön alkuperästä + / - Maaperän sopivuus tarkistettava tapauskohtaisesti - Korkeat investointikustannukset 31
Toimintaperiaate Keruuputkistossa (maassa, kalliossa tai vedessä) kiertää etanoliliuos, jonka lämpöenergia siirretään kylmäaineeseen. Kylmäaine höyrystyy, ja kaasukompressori puristaa höyryn kuumaksi. Kuuma höyry luovuttaa puolestaan energiansa veteen. Lämpöpumpputeknologia toimii parhaiten (parhaalla COParvolla) matalalämpötilaisissa järjestelmissä, jossa pumpulla ei tarvitse tehdä niin paljon työtä (esim. vesikiertoinen lattialämmitys)
Maalämpöpumpun valinta ja Mitoitus tehontarpeen mukaan mitoitus Uudiskohteessa energiaselvityksen pohjalta Saneerauskohteissa lähtökohtaisesti kulutustietojen pohjalta (tarkistettava myös ominaiskulutus) jos takkaa lämmitetään paljon, huomioitava tehontarpeessa! Tehonpeittoaste = kuinka suuri osa lämmitystehon huipputarpeesta on katettu, suositeltava 70-90 % Energianpeittoaste = kuinka suuri osa vuotuisesta energiasta tuotetaan maalämmöllä (vs. sähkövastukset) Täystehomitoitus vs. osatehomitoitus Kokonaisenergiankulutus vuositasolla tärkeä tekijä Ylisuuri pumppu aiheuttaa pätkäkäyntiä ja omakäyttöteho on suurempi -> suurempi sähkönkulutus Lämpökaivossa syytä olla riittävästi kapasiteettia Keski-Suomessa 100 130 kwh/m/vuosi
Lämmitystapojen vertailua - Ilma-vesi lämpöpumppu Kerää lämpöä ulkoilmasta ja siirtää sen veteen + Vesikiertoinen lämmönjako (parantaa vaihtomahdollisuuksia) + / - Investointikustannuksiltaan edullisempi kuin maalämpöpumppu - mutta silti melko suuri hankintahinta + / - Ympäristöystävällisyys riippuu sähkön alkuperästä (kuitenkin kuluttaa periaatteessa enemmän sähköä kuin muut lämpöpumput) - Hyötysuhde (lämpökerroin) vaihtelee huomattavasti ulkoilman lämpötilan mukaan ja on vuositasolla noin 1,5-2,0 (Joutuu toimimaan suurilla lämpötilaeroilla, etenkin käyttöveden lämmityksessä) - Käyttö max. 15-20 pakkasasteeseen saakka - Vaatii rinnalleen toisen täysimittaisen lämmönlähteen (yleensä sähkövastus varaajassa) 34
Lämmitystapojen vertailua - Poistoilmalämpöpumppu Osa rakennuksen ilmanvaihtokonetta Käyttää poistoilman lämpöä - korvaa poistoilman lämmön talteenottolaitteen ja ilmanvaihdon jälkilämmityspatterin Poistoilmasta saadaan lämpöä tasaisesti mutta ei aina riittävästi Kattaa tyypillisesti noin puolet vuotuisesta energian kulutuksesta, mutta ei vaadi rinnalleen täysimittaista lämmitysjärjestelmää Paras pienen kulutuksen kohteisiin + Voi lämmittää tuloilmaa, tiloja vesikiertoisesti ja käyttövettä + Melko edullinen hankintahinta + / - Lämpökerroin 1,5-2,2 - Vaatii rinnalleen täydentävän lämmitysmuodon 35
Lisälämmitysjärjestelmiä - Ilmalämpöpumppu Kerää lämpöä ulkoilmasta ja siirtää sen sisäilmaan + Investointikustannukset edulliset - Hyötysuhde (lämpökerroin) vaihtelee huomattavasti ulkoilman lämpötilan mukaan ja on vuositasolla 1,8-2,2 - Kykenee vain tilojen lämmitykseen - Käyttö max.15-20 pakkasasteeseen saakka - Vaatii rinnalleen aina täysimittaisen lämmitysjärjestelmän - Mikäli teho ei riitä kattamaan koko lämmitystarvetta, pumput joutuvat lähes koko talven käymään täydellä teholla (Mittaukset osoittavat, että pumppujen saavuttamat COP-arvot ovat parempia niiden käydessä osateholla. Niinpä suuritehoisempi pumppu joka käy osateholla säästää enemmän kuin liian pieni) (Lähde: TTY/TM Rakennusmaailma) 36
Lisälämmitysjärjestelmiä - Takat Varaava takka - hyvä tapa korvata päälämmitysjärjestelmän kulutusta Käyttökustannukset riippuvat paljolti pilkkeen hinnasta - saadaanko omasta takaa vai ostetaanko? Vaatii hieman työtä + lämmitystaitoa sekä varastotiloja Hyötysuhde hyvällä varaavalla takalla noin 70 % Pellettitakat - tehokas ja automatisoitu lisälämmitys Lämmittää suuren osan tiloista, voi vesikiertoisena olla ensisijainenkin lämmönlähde Automaattinen sytytys ja toimintojen ohjaus, hyötysuhde jopa yli 85 % Edullinen hankintahinta ja helppo asentaa Kevythormi riittää savupiipuksi 37
Lisälämmitysjärjestelmiä - Aurinkolämpö Saanto huhtikuu - syyskuu Voidaan tuottaa esim. kesällä käyttövesi kokonaan Aurinkokeräimet Säätö- ja pumppuyksikkö Varaaja, kattila lämmin käyttövesi v Esimerkki kustannuksista aurinkokeräin varaaja ohjausyksikkö pumppuyksikkö putkilinja asennus (lähde: VTT) 300-500 /m2 1500-3500 150-600 250-500 25-50 /m etäisyys 700-3000 kylmä käyttövesi Kuva: Aurinkoenergian itserakennuskurssi kalvomateriaali. 2007. Timo Jodat. v 38 38
Hybridijärjestelmät, esimerkkejä Uusia ratkaisuja joissa asennus, käyttö ja kokonaiskustannukset eivät niin vakiintuneet Pellettilämmitys + aurinkokeräimet Pellettikattila voidaan sammuttaa kesäksi Vältetään pienimmän osatehon käyttö ja huonoin hyötysuhde/epäpuhdas palamien Maalämpö + aurinko + poistoilma Lämmönkeruunesteen esilämmitys pumpun hyötysuhde nousee selvästi Suorasähkö + pellettitakka + aurinko Talvella merkittävä osa tilojen lämmityksestä pelletillä Kesäinen käyttövesi auringolla 39
Esimerkkejä lämmitysmuotojen investointi- ja energiakustannuksista (Uudispien-/rivitalo, alv 23 %) Lämmitysjärjestelmä Investointi Ostoenergian hinta KL / Pelletti / Sähkö Hyötysuhde (%) Kaukolämpö 110 m2 7 000 70 /MWh 99 (lämmönvaihdin) Kaukolämpö 750 m2 15 000 65 /MWh 99 Pelletti 110 m2 12 000 53 /MWh 85 % Pelletti 750 m2 27 000 53 /MWh 85 % Maalämpö 110 m2 14 000 150 /MWh 3,0 COP Maalämpö 750 m2 32 000 150 /MWh 3,0 COP Ilma-vesi LP 110 m2 9 000 150 /MWh 1,7 COP Ilma-vesi LP 330 m2 14 000 150 /MWh 1,7 COP Sis. tarvittavat laitteet ja asennuksen, pelletissä lisäksi varastotilat 40
Esim. uusi 150 m 2 matalaenergiatalo, (laskenta-aika 15 vuotta) Kulutus 13 MWh Sähkö 13,5 c/kwh, nousee 7,9 %/a Kaukolämpö 8 c/kwh, nousee 7 %/a Öljy 10,3 c/kwh, nousee 8,3 %/a Huomioitu vesikiertoisen lattialämmityksen investointi 4000 Ei huomioitu korkokustannuksia (noin 2500-5000, kun laina -aika 7 vuotta ) Huom: laskennassa ei pellettilämmitystä, mutta sen kokonaisedullisuus on samaa luokkaa kauko- ja maalämmön kanssa 41
Esim. vanha 130 m 2 talo (laskenta-aika 15 vuotta, öljylämmitys 27 MWh, sis. alv) Huom: laskennassa ei pellettilämmitystä, mutta sen kokonaisedullisuus on samaa luokkaa kauko- ja maalämmön kanssa 42
Esim. vanha 130 m 2 talo (laskenta-aika 15 vuotta, varaava sähköl. 27 MWh, sis. alv) Huom: laskennassa ei pellettilämmitystä, mutta sen kokonaisedullisuus on samaa luokkaa kauko- ja maalämmön kanssa 43
Kotitalousvähennys ja energiaavustus Kotitaloudet voivat saada kotitaloustyön tukea verotuksessaan Tuki 60 % työn osuudesta (2011, muuttuu jatkossa) Pientalojen energiaremontit ja lämmitystapamuutokset Lisäksi kunnalta energia-avustusta (ARA, vaihtelee vuosittain) Pientaloille lämmitystapamuutosten laite- ja materiaalikustannuksiin Taloyhtiöille energiaremontteihin ja lämmitystapakustannuksiin Kannattaa seurata tilannetta ja kysyä kunnalta/kaupungilta ajoissa! 44
Yhteenveto Seuraa kulutusta (lämpö, sähkö, vesi) ja vertaile Säännöllisellä ylläpidolla ja huollolla varmistetaan rakennuksen energiatehokas toiminta Asumisen kulutustottumuksilla saa helposti säästöjä Suuremmat energiaremontit tehokkaita muihin korjauksiin yhdistettynä (ikkunat, ulkoseinät, IV) Lämmitystavan muutoksella edullisempaa energiaa Selvitä energia-avustukset ja kotitalousvähennyksen käyttö 45
Lisää tietoa Katso neuvontatietoa ja -tapahtumia Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta Tietoa rakentamisesta ja lämmitystavoista www.kesto.fi/rakentaminen, www.kesto.fi/lammitys Tai kysy meiltä suoraan energianeuvonta@kesto.fi Muita hyödyllisiä linkkejä Energiatehokas rakentaminen www.energiatehokaskoti.fi Tietoa korjausrakentamiseen www.korjaustieto.fi 46