TIKAPUU -Alakoulusta yläkouluun -tutkimushankkeen infotilaisuudet TIKAPUU - Alakoulusta yläkouluun -tutkimusryhmä järjestää elokuussa 2015 kaksi infotilaisuutta. Tilaisuuksissa esitellään tutkimuksen toteutusta ja tähän mennessä saatuja tutkimustuloksia. Jyväskylä: maanantaina 17.8.2015 klo 17.30 19.30 Agora Auditorio 2, osoite Mattilanniemi 2 Jämsä: tiistaina 18.8.2015 klo 17.00 19.00 Vitikkala-sali, Vitikkalan koulu, osoite Joonaantie 1 Lämpimästi tervetuloa mukaan kuuntelemaan ja keskustelemaan! Infotilaisuuden sisältö 1) TIKAPUU-projektin yleinen esittely ja 6. luokan aineistonkeruu 2) Ensimmäisiä havaintoja ja tuloksia 6. luokan aineistosta 3) Seuraavan vaiheen esittely eli 7. luokan aineistonkeruu Kysymykset ja keskustelu tervetullutta jokaisessa vaiheessa! 17.-18.8.2015 TIKAPUU-infotilaisuus 2 1
www.jyu.fi/psychology/tikapuu 1 projektin esittely Ahonen, Kiuru, Hirvonen, Eklund ym. TIKAPUU-tutkimusryhmä, Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto Jyväskylässä ja Jämsässä käynnistyi syksyllä 2014 Suomen Akatemian rahoittama tutkimus Alakoulusta yläkouluun (www.jyu.fi/psychology/tikapuu). Tutkimuksen alkaessa syksyllä 2014 mukaan valittiin 55 alakoulun kuudetta luokkaa (n ~ 800). Tutkimuksessa 2014 2015 aloittaneita oppilaita sekä heidän uusia luokkatovereitaan seurataan lukuvuonna 2015 2016 yläkoulun 7. luokilla. Tutkimuksen kohderyhmänä lukuvuonna 2015 2016 ovat Jyväskylän ja Jämsän tutkimuksessa mukana olevien yläkoulujen kaikki 7.-luokkalaiset sekä heidän vanhempansa ja opettajansa. 17.-18.8.2015 TIKAPUU-infotilaisuus 4 2
Tausta Suomalaiset koululaiset ovat menestyneet erinomaisesti kansainvälisissä oppimistulosten vertailuissa (OECD, 2010). Vuonna 2013 julkaistussa PISA-tutkimuksessa suomalaisten nuorten oppimistuloksissa oli tapahtunut heikentymistä, jonka on arveltu olevan yhteydessä mm. koulumotivaatioon. Nuorten kouluviihtyvyys on tutkimusten perusteella tärkeä kehittämiskohde (Kämppi yms., 2010). TIKAPUU-tutkimuksen tavoitteena on Tunnistaa tekijöitä, jotka tukevat 1. oppimista ja kouluhyvinvointia 2. onnistunutta siirtymää alakoulusta yläkouluun Tarkastella luokkaympäristön kuormitustekijöiden merkitystä opettajien työssä jaksamisen ja nuorten oppimisen kannalta. 17.-18.8.2015 TIKAPUU-infotilaisuus 5 Keskeisiä tutkimuskysymyksiä Millä tavoin oppimistilanteisiin liittyvät tunteet ja motivaatio ovat yhteydessä nuorten oppimiseen ja kouluhyvinvointiin? Miten yksilöiden henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten oppimisvaikeudet tai temperamentti sekä sosiaaliset suhteet yhdessä vaikuttavat nuorten oppimiseen ja kouluhyvinvointiin? Miten luokkaympäristön kuormitustekijät ovat yhteydessä opettajien työssä jaksamiseen ja oppilaiden oppimiseen? Miten nuorten ominaisuudet, sosiaaliset suhteet ja toimintatavat oppimistilanteissä edistävät vs. estävät onnistunutta siirtymää alakoulusta yläkouluun? 17.-18.8.2015 TIKAPUU-infotilaisuus 6 3
TUTKIMUKSEN ASETELMA 17.-18.8.2015 TIKAPUU-infotilaisuus 7 MEA Osa nuorista teki kuudennen luokan keväällä tehtäviä myös tutkijan kanssa kahden kesken. Tehtävien tekemisen aikana kerättiin havaintoja esimerkiksi tunteista, motivaatiosta ja sykevaihtelusta. 17.-18.8.2015 TIKAPUU-infotilaisuus 8 4
MEA Tunteiden analysointi kasvojen tunnistusohjelmalla (FaceReader). Tulosten vertaaminen nuoren omaan arvioon tunteistaan. Huom. Kuvassa on tutkimuksen pilottihenkilö, jonka perheeltä on kirjallinen lupa kuvien käyttämiseen 17.-18.8.2015 TIKAPUU-infotilaisuus 9 2 Ensimmäisiä tutkimustuloksia 6. luokan aineistosta 5
Tulosten esittely I. Tutkimusjoukon kuvailu II. Oppilaita koskevia tuloksia Nuorten toiveet ja huolet alakoulusta yläkouluun siirtymisen suhteen Nuoren temperamentti suhteessa toverisuhteisiin, tunne-elämän oireiluun sekä kouluhyvinvointiin Koulukiusaaminen III. Opettajia koskevia tuloksia Opettajat koulukiusaamisen tunnistajina Opettajien työssä jaksaminen IV. Vanhempia koskevia tuloksia Nuoren temperamentti, vanhemman temperamentti ja nuoren sosioemotionaalinen kehitys Äidin työhyvinvoinnin heijastuminen lapsen hyvinvointiin 17.-18.8.2015 TIKAPUU-infotilaisuus 11 I. Tutkimusjoukon kuvailua 859 oppilasta Jyväskylästä ja Jämsästä 466 tyttöä, 393 poikaa (54%, 46%) 30 alakoulua ja 57 luokkaa, joista 5 yhdysluokkia (5.-6. lk) ja 2 pienryhmiä keskimääräinen luokkakoko 21 oppilasta, vaihteluväli 9-30 (pienryhmät pienempiä) 770 vanhempaa 670 äitiä, 94 isää, 6 muuta (esim. äitipuoli, perhekodin vanhempi) 54 luokanopettajaa ja 3 erityisopettajaa 29 naista, 28 miestä työkokemus: yli 15 vuotta 61%, 5 vuotta tai vähemmän 14% 17.-18.8.2015 TIKAPUU-infotilaisuus 12 6
II. Oppilaita koskevia tuloksia Alakoulusta yläkouluun siirtymiseen liittyvät toiveet ja huolet kuudennen luokan keväällä % nuorista 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Sosiaalisiin suhteisiin liittyvät toiveet ja huolet Kaverit Kiusatuksi joutuminen Toiveet Huolet Luokka ja luokkahenki Opettajat Sisältöluokka Kaverit Kiusatuksi joutuminen Luokka ja luokkahenki Opettajat/ luokanvalvojat Esimerkkejä nuorten toiveista ja huolista Kaverit säilyisi, Joudun luokkaan jossa ei ole kavereita, Saan hyviä kavereita, Kivoja kavereita, Jos en saakaan ystäviä, En tunne ketään, Oon yksin Kukaan ei pitäisi minua vihollisenaan, Mua dissataan, Haluan, että kaikki hyväksyy mut, En sopisi joukkoon Hyviä tyyppejä, Luokat tosi isoja, esim. 40 oppilasta, Haluaisin samalle luokalle edes pari tuttua, Luokat sekottuis, Vanhat kiusaajat Kiva luokanvalvoja, Miten opettajien kanssa tulee toimeen 17.-18.8.2015 TIKAPUU-infotilaisuus 14 7
% nuorista Alakoulusta yläkouluun siirtymiseen liittyvät toiveet ja huolet kuudennen luokan keväällä 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Koulunkäyntiin liittyvät toiveet ja huolet 0 Koulumenestys Koulunkäynti Koulumatkat ja myöhästely Toiveet Huolet 17.-18.8.2015 TIKAPUU-infotilaisuus Koulun tilat yms Sisältöluokka Esimerkkejä nuorten toiveista ja huolista Koulumenestys Numerot paranisi, Arvosanat tipahtaa, Tulisi hyviä numeroita kokeista, Kokeet on vaikeita Koulunkäynti Toivon, että opet ei koko ajan seuraa mitä teen, Saisi olla kännykällä tunnilla ja muutenkin, Liikaa läksyä, Sais olla sisällä, Kaikki aika menee kouluun, Parempaa kouluruokaa, Ruokailu aiemmin, Opin rutiinit ja sopeudun, Seuraamukset unohduksista, Oppisin uusia asioita, Ei niin paljon esitelmiä Koulumatkat ja myöhästely Koulu Koulumatka muuttuu, pitää mennä linkillä, Saan linkkikortin, Menen väärään bussiin, Että myöhästyisin paljon Pääsen xxx kouluun, En pääse xxx kouluun, En eksyisi, En löydä tiettyä luokkaa, Uusi koulu, Että 15 koulu ei ole puhdas Oppilaan temperamentti ja toverisuhteet Hopeasaari, A. (2014). Lapsen temperamenttipiirteiden yhteys sosiaaliseen asemaan ja yksinäisyyteen. Kandidaatin tutkielma, Jyväskylän yliopisto. 6. luokan syksyn aineisto, 16 luokkaa ja 247 oppilasta Temperamentilla tarkoitetaan ihmiselle tyypillistä, yksilöllistä reagoimistai käyttäytymistyyliä, joka erottaa hänet muista. Itse arvioidut temperamenttipiirteet olivat yhteydessä siihen, kuinka luokkatoverit arvioivat oppilasta ja kuinka yksinäisiksi oppilaat itsensä kokivat: Ulospäinsuuntautuneita sekä muista ihmisistä ja uusista asioista kiinnostuneita oppilaita pidettiin suositumpina ja heidät nimettiin mielellään kaveriksi, kun taas ujot oppilaat miellettiin vähemmän suosituiksi Tytöillä ujous ja pojilla aggressiivisuus (vihamielisyys) sekä oman toiminnan hallitsemattomuus olivat yhteydessä vähäisempään kavereiden määrään Ujot ja alakuloisuutta kokeneet oppilaat tunsivat itsensä yksinäisiksi Tytöillä myös pelokkuus (arkuus) ja pojilla tarkkaamattomuus olivat yhteydessä yksinäisyyden kokemukseen 17.-18.8.2015 TIKAPUU-infotilaisuus 16 8
Oppilaan temperamentti ja tunne-elämän oireilu Paananen, K. & Vaununmaa, R. (2014). Temperamentin ja sukupuolen yhteys varhaisnuorten kokemiin emotionaalisiin oireisiin ja masennusoireisiin. Kandidaatin tutkielma, Jyväskylän yliopisto. 6. luokan syksyn aineisto, 16 luokkaa ja 246 oppilasta Tytöt raportoivat keskimäärin enemmän tunne-elämän oireita (mm. asioiden murehtimista, jännittämistä, itkuisuutta, pelokkuutta) kuin pojat Temperamentin osa-alueista tahdonalainen itsesäätely ja ulospäin suuntautuneisuus olivat yhteydessä tunne-elämän oireiden ja masennusoireiden vähäisyyteen: Tarkkaavaisilla ja oman toimintansa hallitsevilla oppilailla oli muita vähemmän tunne-elämän oireilua ja masennusoireita Ujot, uusia ja voimakkaita ärsykkeitä karttavat sekä helposti turhautuvat oppilaat raportoivat muita enemmän tunne-elämän oireita ja masennusoireita 17.-18.8.2015 TIKAPUU-infotilaisuus 17 Nuoren temperamentti, sukupuoli ja kouluhyvinvointi Puonti, V. (2015). The associations of student temperament type, gender and teacher temperament type with adolescent well-being in school. Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto. 6. luokan syksyn aineisto, 577 oppilasta Kuvio 1. K-keskiarvo klusterianalyysi nuorten temperamenttityypeille (n = 577) Standardoidut pistemäärät Joustava (n = 156) Alikontrolloiva (n = 206) Ylikontrolloiva (n = 215) Tahdonalainen itsesäätely Negatiivinen emotionaalisuus Ulospäinsuuntautuneisuus Puonti (2015) 17.-18.8.2015 TIKAPUU-infotilaisuus 18 9
Nuoren temperamentti, sukupuoli ja kouluhyvinvointi Puonti, V. (2015). The associations of student temperament type, gender and teacher temperament type with adolescent well-being in school. Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto. Itsearvioidut temperamenttipiirteet olivat yhteydessä nuorten kouluhyvinvointiin: temperamentiltaan joustavat nuoret arvioivat kouluhyvinvointinsa paremmaksi kuin temperamenttityypiltään ali- tai ylikontrolloivat nuoret. Tytöt raportoivat kouluhyvinvointinsa paremmaksi kuin pojat. Sukupuolen ja temperamentin välistä yhdysvaikutusta ei löytynyt. => Tyttöjen poikia parempi sopeutuminen kouluympäristöön? => Tiettyjen temperamenttipiirteiden parempi yhteensopivuus kouluympäristön kannassa? => Temperamentiltaan erilaisten oppilaiden kouluhyvinvoinnin tukeminen? 17.-18.8.2015 TIKAPUU-infotilaisuus 19 Oppilaiden raportoima koulukiusaaminen Kajovaara, L., & Raivio, M. (2015). Opettaja koulukiusaamisen osallistujaroolien tunnistajana. Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto. 6. luokan syksyn aineisto, 38 luokkaa ja 558 oppilasta 80 70 %-osuus nuorista 60 50 40 30 20 10 Oppilaiden rapotoima kiusaaminen Oppilaiden raportoima kiusatuksi tuleminen 0 Ei lainkaan 1-2 kertaa syksyn aikana 2-3 kertaa kk Kerran viikossa Useita kertoja viikossa Kajovaara & Raivio (2015) 17.-18.8.2015 TIKAPUU-infotilaisuus 20 10
Koulukiusaamisen osallistujaroolien esiintyvyys oppilaiden arvioimana TIKAPUU-aineistossa (6. luokan syksy) Kajovaara, L., & Raivio, M. (2015). Opettaja koulukiusaamisen osallistujaroolien tunnistajana. Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto. 6. luokan syksyn aineisto, 38 luokkaa ja 558 oppilasta Luokista 21 prosenttia oli sellaisia luokkia, joissa oppilaat eivät olleet nimenneet yhtään koulukiusaamisen osallistujaroolia Taulukko 1. Koulukiusaamisen osallistujaroolien ja ilman roolia jääneiden oppilaiden määrät oppilaiden nimeämänä Kiusaaja Kiusattu Kiusaajan avustaja Kiusatun puolustaja Ei roolia Yhteensä % % % % % % 6 6 4 8 76 100 17.-18.8.2015 TIKAPUU-infotilaisuus 21 III. Opettajia koskevia tuloksia 11
Opettaja koulukiusaamisen tunnistajana Kajovaara, L., & Raivio, M. (2015). Opettaja koulukiusaamisen osallistujaroolien tunnistajana. Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto. Opettajat tunnistivat oppilaiden nimeämistä kiusaajista 54 %, kiusatuista 53 %, kiusaajan avustajista 24 % ja kiusatun puolustajista 35 %. Opettajan taustatekijöistä keskimääräinen työkokemus (6-10 vuotta) auttoi opettajaa tunnistamaan kiusatun ja kiusatun puolustajan melko yhteneväisesti oppilaiden kanssa. Myös opettajan sukupuoli oli yhteydessä koulukiusaamisen osallistujaroolien tunnistamiseen siten, että naisopettajat tunnistivat miesopettajia paremmin kiusatun puolustajan. 17.-18.8.2015 TIKAPUU-infotilaisuus 23 Opettajien työn imu ja työpaineiden käsittely Päivittäin Muutaman kerran viikossa Kerran viikossa Muutaman kerran kuussa Samaa mieltä Siltä väliltä Eri mieltä 7 6 5 4 5 4 3 2 1 Työn imu kaikki naiset miehet 0-5 v 6-15 v yli 15 v Työhön liittyvien paineiden käsittely kaikki naiset miehet 0-5 v 6-15 v yli 15 v Opettajat kokevat työn imua useita kertoja viikossa tai lähes päivittäin Naisopettajat kokivat työn imua keskimäärin useammin kuin miehet Opettajat pystyvät mielestään käsittelemään työhön liittyviä paineita hyvin Pisimpään opettajana toimineet pystyivät käsittelemään työpaineita jonkin verran paremmin kuin 6-15 vuotta työskennelleet 17.-18.8.2015 TIKAPUU-infotilaisuus 24 12
Opettajien stressin kokemus 39% Stressin kokemus 35% Suurin osa opettajista tunsi stressiä vain vähän tai jonkin verran paljon stressaantuneita oli vain joitakin 11% Ei lainkaan Vain vähän Jonkin verran 11% Melko paljon 5% Paljon 0% Erittäin paljon Eniten stressiä tuottivat työmäärä ja työn vastuullisuus 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2% 4% 5% 9% 5% 2% 5% 25% 12% 16% 7% 14% 18% 30% 39% 4% 33% 23% 35% 16% Liian paljon työtä Vastuu oppilaista ja oppimisesta 30% 26% 26% 30% Haastava luokka Stressiä tuottavat tekijät 28% 21% Häiritsevät oppilaat 23% 37% Suuri luokkakoko 32% 44% Järjestyksen pitäminen luokassa Tuottaa erittäin paljon stressiä Tuottaa paljon stressiä Tuottaa jonkin verran stressiä Tuottaa vähän stressiä Ei tuota lainkaan stressiä 17.-18.8.2015 TIKAPUU-infotilaisuus 25 Luokkaympäristön kuormitustekijät Yleisimmät luokkaympäristön kuormitustekijät 100 % 90 % 13% 4% 13% 13% 16% 11% 14% 80 % 70 % 60 % 50 % 76% 79% 71% 64% 49% 55% 46% 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Tarvittavia ohjeita ei saatavilla 21% 20% 32% 16% 14% 11% 9% 14% 14% 5% 0% 2% 4% 5% 7% 0% 0% 0% 0% 0% 4% Tarvittavat ohjeet Päätöksiä joutuu Ei riittäviä puutteellisia tai tekemään ilman tarvikkeita tai vaikeaselkoisia riittäviä tietoja välineitä Laitteiden ja järjestelmien käyttöä vaikea oppia Tietojärjestelmien toimintaperiaatteita joutuu muistelemaan Ei koskaan Kuukausittain/harvemmin Viikoittain Päivittäin/lähes päivittäin Useita kertoja päivässä Hälyisyys hankaloittaa keskittymistä Yli 85 prosenttia opettajista kohtaa näitä kuormitustekijöitä työssään viikoittain yli 60 prosenttia jopa päivittäin tai useita kertoja päivässä 17.-18.8.2015 TIKAPUU-infotilaisuus 26 13
IV. Vanhempia koskevia tuloksia Nuorten ja vanhempien temperamenttityypit Väänänen, J. (2015). Nuoren ja vanhemman temperamettiyhdistelmät ja niiden yhteys nuoren sosioemotionaaliseen kehitykseen. Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto. 6. luokan syksyn aineisto, 607 oppilasta Temperamenttia tarkasteltiin nuorille ja vanhemmille suunnattujen temperamentin itsearviointikyselyiden (EATQ-R ja ATQ) avulla. df Väänänen (2015) Väänänen (2015) 17.-18.8.2015 TIKAPUU-infotilaisuus 28 14
Nuorten temperamentti, vanhempien temperamentti ja nuorten sosioemotionaalinen kehitys Väänänen, J. (2015). Nuoren ja vanhemman temperamettiyhdistelmät ja niiden yhteys nuoren sosioemotionaaliseen kehitykseen. Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto. Temperamentiltaan joustavat nuoret raportoivat kaikkein vähiten (vähemmän kuin yli- ja alikontrolloivat nuoret) tunne-elämään ja käyttäytymiseen liittyviä oireita ja yliaktiivisuutta. He pitivät itseään myös muita nuoria prososiaalisempina. Temperamentiltaan alikontrolloivat nuoret sen sijaan raportoivat eniten erilaista oireilua (enemmän kuin temperamentiltaan joustavat ja ylikontrolloivat nuoret) ja arvioivat myös olevansa muita nuoria vähemmän prososiaalisia. Temperamentiltaan ylikontrolloivat nuoret arvioivat itsensä alikontrolloivia nuoria prososiaalisemmiksi sekä raportoivat vähemmän yliaktiivisuutta ja vähemmän käytös- ja tunneoireita kuin alikontrolloivat nuoret. Vanhemman temperamenttityypin havaittiin aikaansaavan joitakin eroja nuoren sosioemotionaalisessa kehityksessä nuorten temperamenttityyppien sisällä. Esim. -Kun nuoren joustava temperamentti yhdistyi vanhemman alikontrolloivaan temperamenttiin, ei joustava temperamentti ollutkaan enää yhteydessä vähäisempiin käytösoireisiin kuin ylikontrolloivilla nuorilla. -Nuoren ylikontrolloivan temperamentin yhdistyessä vanhemman alikontrolloivaan temperamenttiin, ei ylikontrolloiva temperamentti ollut enää yhteydessä vähäisempiin tunneoireisiin, vaan tunneoireiden havaittiin tuolloin lisääntyvän. 17.-18.8.2015 TIKAPUU-infotilaisuus 29 Äidin työhyvinvoinnin heijastuminen lapsen hyvinvointiin Äiti-lapsi-suhteen laatu välittävänä tekijänä Mauno, S., Hirvonen, R., Kiuru, N. ym. (valmisteilla oleva kansainvälinen tieteellinen julkaisu) 6. luokan syksyn aineisto, 670 äitiä ja lasta Äidit arvioineet omaa työstä palautumistaan, työn imua (mm. työstä innostuminen, työn tuoma tyydytys), tyytyväisyyttään elämäänsä sekä suhdetta lapseensa (suhteen lämpimyys ja läheisyys) Lapset arvioineet tyytyväisyyttään elämäänsä sekä kouluun liittyvää tyytyväisyyttään Huomioitu perhemuoto, äidin ikä ja koulutustaso, lapsen sukupuoli Alustavat tulokset osoittivat, että äidin työssä jaksaminen heijastui siihen, kuinka tyytyväiseksi hän koki itsensä ja kuinka läheiseksi hän arvioi suhteensa lapseensa. Äidin tyytyväisyys elämäänsä ja äiti-lapsi-suhteen läheisyys edelleen heijastuivat siihen, kuinka tyytyväinen lapsi oli omaan elämäänsä ja koulunkäyntiinsä. 17.-18.8.2015 TIKAPUU-infotilaisuus 30 15
3 Alakoulusta yläkouluun Tutkimuksen eteneminen 7. luokalla Tutkimuksen kohderyhmänä lukuvuonna 2015 2016 ovat Jyväskylän ja Jämsän tutkimuksessa mukana olevien yläkoulujen kaikki 7.-luokkalaiset sekä heidän vanhempansa ja kaikki opettajansa (luokanvalvojat ja aineenopettajat). Tutkimuksen kulku lukuvuonna 2015-2016 Syys-lokakuu 2015 Maalis-huhtikuu 2016 Oppilaat (tiedonkeruu tapahtuu oppituntien aikana) Ryhmäarvioinnit - tutkijat teettävät * 1 oppitunti + välitunti / luokka: motivaatio, sosiaaliset suhteet ja hyvinvointi (yksi yhden oppitunnin tutkimuskäynti) Ryhmäarvioinnit - tutkijat teettävät * nuoren kehitys, nuorelle tyyppiset oppimis- ja toimintatavat, suhde lapseen (mm. vanhemmuustyylit) Kaikki tutkimukseen osallistuneet palkitaan lahjakortein! * täyttöaika noin 30 min 4 oppituntia / luokka (2 kahden oppitunnin tutkimuskäyntiä) * 1. kaksoistunti /luokka: lukusujuvuus, motivaatio ja sosiaaliset suhteet * 2. kaksoistunti/luokka: laskutaito ja sanalliset laskutehtävät, yleinen ja kouluun liittyvä hyvinvointi Opettajat (kyselyihin vastataan mahdollisuuksien mukaan sillä aikaa, kun tutkijat teettävät tehtäviä ja kyselyjä oppilaille, kyselyihin on mahdollista vastata myös elektronisella lomakkeella) Opettajakyselyt * opettajan oma temperamentti, opettajuutta koskevat käsitykset ja opetuskäytännöt, luokkaympäristön kuormitustekijät ja työssä jaksaminen * täyttöaika noin 30 min Oppilaskohtainen kysely (opettaja-arvio) * opettaja täyttää osaotoksen oppilaiden kohdalta (n. 6 arvioitavaa oppilasta/opettaja) * arvioitu täyttöaika yhteensä 45 minuuttia Vanhemmat (kyselyihin vastataan joko elektronisella lomakkeella tai postitse) * Aineiston yhtenäisyyden vuoksi pyrimme saamaan arviot pääsääntöisesti äideiltä, mutta halutessaan myös isät voivat esittää omat arvionsa Vanhempien kyselyt 32 16
Tutkimuslupien kerääminen Jyväskylän ja Jämsän opetusjohtajien Eino Leisimon ja Sami Lahden sekä aluerehtoreiden luvat tutkimuksen toteuttamiseen on saatu keväällä 2014. Myös ala-ja yläkoulujen rehtorit ovat suhtautuneet myönteisesti tutkimukseen. Perheiden suostumukset tutkimukseen kerättiin keväällä/alkusyksyllä 2014 (tutkimukseen uusina tulevilta perheiltä kerätään suostumukset nyt elokuussa). Kuudennen luokan opettajien suostumukset tutkimukseen kerättiin keväällä/alkusyksyllä 2014 Seitsemännen luokan opettajilta kerätään suostumukset tutkimukseen osallistumiseen elokuussa 2015. 17.-18.8.2015 TIKAPUU-infotilaisuus 33 Palaute ja palkkiot Kerromme tutkimustuloksista mukana oleville perheille ja opettajille tutkimuksen kuluessa. Myös opetustoimen johdolle ja rehtoreille lähetetään tietoa tutkimustuloksista. Opettajat saavat lukuvuosittain ryhmä- ja oppilaskohtaiset pistemäärät luku- ja laskutehtävistä. Palkitsemme osallistujat (opettajat, vanhemmat, oppilaat) lahjakorteilla Tulosten hyödyntäminen Lisätietoa tukitoimien suunnitteluun sellaisten nuorten tueksi, joilla on oppimisvaikeuksia tai muita koulunkäyntiin liittyviä ongelmia. Lisätietoa toimintatavoista, jotka vähentävät luokkaympäristöön liittyviä kuormitustekijöitä ja edistävät opettajien työssä jaksamista. 17.-18.8.2015 TIKAPUU-infotilaisuus 34 17
Tutkimustulosten raportointi Tutkimustulokset julkaistaan kansainvälisissä ja kansallisissa tieteellisissä lehdissä. Lisäksi laaditaan yleistajuisia kirjoituksia ammattilehtiin. Poimintoja tuloksista on myöhemmin luettavissa myös TIKAPUU-tutkimuksen internetsivuilla (www.jyu.fi/psychology/tikapuu). Tutkimusetiikka Käsittelemme tutkimusaineistoa luottamuksellisesti tutkimuksen kaikissa vaiheissa. Jyväskylän yliopiston eettinen toimikunta on arvioinut tutkimusta koskevan suunnitelman ja katsonut, ettei tutkimus sisällä eettisiä ongelmia. 17.-18.8.2015 TIKAPUU-infotilaisuus 35 Tutkimusryhmän yhteystiedot www.jyu.fi/psychology/tikapuu Tutkimuksen johtajat: Timo Ahonen Noona Kiuru p. 050 553 8437 p. 040 805 4740 timo.p.s.ahonen@jyu.fi noona.h.kiuru@jyu.fi Projektitutkija Projektisihteeri Riikka Hirvonen Tarja Honkanen p. 040 805 4237 p. 040 805 3506 riikka.e.hirvonen@jyu.fi tarja.a.honkanen@jyu.fi 17.-18.8.2015 TIKAPUU-infotilaisuus 36 18