Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi
Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus 2. Uusiutuvan energian määrä ja tavoitteet 3. Uusiutuvan energian vaikuttavuus
Tarkastelun laajuus Tarkasteltavat uusiutuvan energian lajit: Metsähake Tuulivoima Biokaasu sähkön ja lämmön tuotannossa sekä liikennekäytössä Biopolttonesteet liikenteessä ja lämmityksessä Vuodet 21-212 Käyttömäärät, kustannukset valtiolle, kasvihuonekaasujen päästövähennykset sekä metsähakkeen ja tuulivoiman työllisyysvaikutus
Metsähakkeen käyttö Vuonna 212 metsähaketta käytettiin lämpö- ja voimalaitoksissa hieman yli 15 TWh ja maatiloilla noin 3 TWh. TWh 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 21 211 212 Hakkeen käyttö Maatiloilla Lämpö- ja voimalaitoksissa
Metsähake lämpö- ja voimalaitoksissa Vuonna 212 lämpö- ja voimalaitosten metsähakkeesta pienpuuta oli noin puolet ja hakkuutähteitä kolmasosa. Vuoden 22 tavoite metsähakkeelle lämpö- ja voimalaitoksissa on 25 TWh. 3 TWh 25 2 15 1 5 Hakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa Tavoite 22 Järeä runkopuu Kannot ja juurakot Hakkuutähteet Pienpuu 21 211 212 213 214 215 216 217 218 219 22
Tuulisähkön tuotanto Tuulisähkön tuotantoa on saatu käynnistettyä vuosina 21-212 ennakoitua hitaammin, mutta hankevalmistelussa on yli 4 kertaa tavoitteen vaatima määrä tuulivoimaa. GWh 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 21 211 212 213 214 215 216 217 218 219 22 6 GWh Tuulivoimalla tuotettu sähkö Tilastot Tavoite 22
Biokaasulla tuotettu sähkö ja lämpö Biokaasureaktorien tuotanto on kasvanut tasaisesti Biokaasureaktorien vuoden 22 tavoite on 19 MW:n tuotantokapasiteetti. Tuotantomäärälle ei ole esitetty tavoitetta. Kaatopaikkakaasulla tuotetun sähkön ja lämmön määrä on myös lisääntynyt ja on edelleen suurempi kuin biokaasureaktorien tuotanto. 6 GWh 5 4 3 2 1 Biokaasulla tuotettu sähkö ja lämpö lämpö kaatopaikoilta lämpö biokaasureaktoreista sähkö kaatopaikoilta sähkö biokaasureaktoreista 21 211 212
Biokaasun liikennekäyttö Biokaasun liikennekäyttö on vielä pientä. Käyttömäärät kasvavat voimakkaasti, kun uusia jalostamoita ja tankkausasemia perustetaan. 12 1 8 GWh 6 4 Liikennebiokaasun tuotanto 2 21 211 212
Biopolttonesteet Suurin osa biopolttonesteistä käytetään tieliikenteessä, mutta osalla korvataan myös lämmitysöljyä. Vuoden 22 tavoite on 2 % bio-osuus tieliikenteen kokonaisenergiasta. Tieliikenteen tavoitteessa 2. sukupolven tuotteet lasketaan kaksinkertaisena. 14 PJ 12 1 8 6 4 2 Biopolttonesteiden käyttö Lämmityksessä Liikenteessä 21 211 212
Vaikuttavuusarviot Kustannukset valtiolle Vältetyt kasvihuonekaasupäästöt sekä arvio niiden kohdentumisesta PK- ja ei-pk-sektoreille Arvio metsähakkeen ja tuulivoiman työllisyysvaikutuksesta
Valtiolle kohdistuvat kustannukset Metsähaketta on tuettu vuosina 21-212 selvästi enemmän kuin muita tässä tarkasteltuja uusiutuvan energian muotoja. Biopolttonesteiden ja tuulivoiman määrän kasvaessa myös niiden tuet ovat kasvaneet. Vuoden 212 kustannustiedot ovat alustavia. 16 14 12 1 8 Valtiolle kohdistuvat kustannukset Biopolttoöljy lämmityksessä Liikenteen biopolttoaineet Biokaasu, liikenne M 6 4 2 Biokaasu, sähkö ja lämpö Tuulivoima Metsähake 21 211 212* *212 kustannukset alustavia
Investointi- ja tuotantotuet Tarkastelussa mukana oli 26 eri tukea. Valmisteveroalennukset ja puupolttoaineen tuotannon tuet on tässä laskettu tuotantotuiksi. Tuulivoiman kaavoitustuki on laskettu investointitueksi. Vuoden 212 kustannustiedot ovat alustavia. M 16 14 12 1 8 6 4 2 21 211 212* Valtiolle kohdistuvat kustannukset Tuotantotuki, biopolttonesteet Tuotantotuki, biokaasu Tuotantotuki, tuulivoima Tuotantotuki, metsähake Investointituki, biopolttonesteet Investointituki, biokaasu Investointituki, tuulivoima Investointituki, metsähake *212 kustannukset alustavia
Vältetyt kasvihuonekaasupäästöt Ilman uusiutuvan energian käyttöä Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olisivat olleet korkeammalla tasolla. Myöhemmin tässä kalvosarjassa vältetyistä kasvihuonekaasupäästöistä puhutaan lyhyemmin päästövähennyksinä. Päästövähennysten laskenta edellyttää vertailuskenaariota. MtCO 2 -ekv 9 8 7 6 5 4 3 2 1 21 211 212 Uusiutuvilla vältetyt khk-päästöt (myöhemmin päästövähennykset) Päästötilastot
Päästövähennykset energialajeittain Metsähakkeen osuus tässä arvioiduista päästövähennyksistä oli noin 8 % vuonna 212 ja liikenteen biopolttonesteiden 1 %. MtCO 2 -ekv. 8 7 6 5 4 3 2 1 21 211 212.3 Päästövähennys.4.83 Biopolttoöljy.24 lämmityksessä.3 Liikenteen biopolttoaineet Biokaasu liikennekäytössä Biokaasu sähkön ja 212, lämmön tuotannossa MtCO Tuulivoima 2 -ekv. Metsähake 6.2 Päästövähennys Metsähake Tuulivoima Biokaasu sähkön ja lämmön tuotannossa Biokaasu liikennekäytössä Liikenteen biopolttoaineet Biopolttoöljy lämmityksessä
Päästövähennysten kohdentuminen Noin ¾ näistä päästövähennyksistä kohdistuu päästökauppasektorille. Osuus on hieman laskenut vuodesta 21, kun liikenteen biopolttonesteiden määrä on kasvanut muita nopeammin. 8 7 MtCO 2 -ekv. 6 5 4 3 2. Päästövähennys ei-pk-sektorilla PK -sektorilla 212 MtCO 2 -ekv. Päästövähennys PK -sektorilla ei-pk-sektorilla 2 1 5.6 21 211 212
MtCO 2 -ekv. 8 7 6 5 4 3 2 1 PK- ja ei-pk-sektori energialajeittain Uusiutuvan energian eri lajien päästövähennysten arvioitu jakautuminen päästökauppa- ja ei-päästökauppasektorien välillä on esitetty alla. 21 211 212 Päästövähennys.1.4.83 ei-pks, bioöljy lämmityksessä ei-pks, liikenteen bio.p.a. ei-pks,.99 biokaasu liik. ei-pks, biokaasu s&l.14 ei-pks, metsähake.3 PKS, biokaasu s&l PKS, tuulivoima PKS, metsähake.3 212 MtCO 2 -ekv. 5.2 Päästövähennys PKS, metsähake PKS, tuulivoima PKS, biokaasu s&l ei-pks, metsähake ei-pks, biokaasu s&l ei-pks, biokaasu liik. ei-pks, liikenteen bio.p.a. ei-pks, bioöljy lämmityksessä
Maankäytön vaikutus päästöihin Metsähakkeen nettopäästövähennykset ovat huomattavasti edellisiä arvioita pienemmät, kun arvioihin otetaan mukaan vaikutus maankäyttösektoriin. Vaikutus maankäyttösektoriin on arvioitu suhteessa vertailuskenaarioon. Arvioon sisältyy huomattava epävarmuus. 7 MtCO 2 -ekv. 6 5 4 3 2 1 Metsähakkeen päästövaikutus päästövähennys energiasektorilla vaikutus maankäyttösektoriin Nettovaikutus -1-2 21 211 212
Biopolttonesteiden nettovaikutus Biopolttonesteitä ja niiden raaka-aineita tuodaan Suomeen. Nettopäästövähennys on selvästi edellisiä arvioita pienempi, kun huomioidaan RES-direktiivin mukainen arvio tuotannon päästöistä muualla maailmassa. Toisen sukupolven biopolttonesteiden nettopäästövähennykset arvioidaan selvästi suuremmaksi kuin ensimmäisen sukupolven. MtCO 2 -ekv. 1.9.8.7.6.5.4.3.2.1 -.1 Biopolttonesteiden globaali päästövaikutus (liikenne + lämmitys) Päästövähennys Suomessa Vaikutus muualla maailmassa Nettovaikutus 21 211 212
Työllisyysvaikutus Suomessa Suomen uusiutuvan energian tukemisen vaikutus metsähakkeen ja tuulivoiman nettotyöllistävyyteen on arviolta tasolla 14 htv/v vuonna 212. Alojen kokonaistyöllisyysvaikutus on suurempi, sillä näihin arvioihin ei sisälly mm. uusiutuvan energian teknologiaviennin työllisyysvaikutus. 16 14 htv/v 12 1 8 6 4 2 Nettovaikutus työllisyyteen Tuulivoima Metsähake 21 211 212
Kiitos! Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi