Nuorisojärjestöjen vetovoimaa Katsaus valtakunnallisten nuorisojärjestöjen ja nuorisotyötä tekevien järjestöjen toimintaan järjestöille suunnatun kyselytutkimuksen perusteella Riikka Taavetti
Riikka Taavetti Nuorisojärjestöjen vetovoimaa Katsaus valtakunnallisten nuorisojärjestöjen ja nuorisotyötä tekevien järjestöjen toimintaan järjestöille suunnatun kyselytutkimuksen perusteella
Riikka Taavetti Nuorisojärjestöjen vetovoimaa Katsaus valtakunnallisten nuorisojärjestöjen ja nuorisotyötä tekevien järjestöjen toimintaan järjestöille suunnatun kyselytutkimuksen perusteella Taitto: Asmo Koste Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Helsinki, 2015
Sisällysluettelo Aluksi...7 Kyselytutkimuksen toteutus...8 Kyselyn laatiminen ja lähettäminen...8 Vastausprosentti ja vastanneiden järjestöjen kuvailu...8 Tulosten käsittely ja tulkinta...12 Järjestöjen tavoittamat nuoret...14 Järjestöjen jäsenmäärät...14 Järjestöjen toimintaan osallistuvat nuoret...15 Nuoret vapaaehtoiset järjestöissä...18 Nuoret päättämässä järjestöissä...21 Järjestöt nuorten työllistäjinä...24 Millaisia nuoria järjestöissä toimii?...25 Järjestöjen kehittäminen...30 Nuorten tavoittaminen...30 Järjestöjen käsityksiä oman toimintansa houkuttelevuudesta ja muutoksesta...32 Järjestöjen käsityksiä järjestötoiminnan muutoksesta...34 Yhteenveto...35 Liite1 Kysely...36 Liite 2 Kyselyn saate...46 Liite 3 Kyselyn perusjoukko ja kyselyyn vastanneet järjestöt...47 Liite 4 Taulukot...50
Aluksi Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n Vetovoima-hanke tutki ja kehitti järjestötoimintaa vuosina 2014 2015. Vetovoima-tutkimuksen tavoitteena oli selvittää järjestötoimintaan osallistuvien nuorten määriä, määrissä tapahtuvia muutoksia sekä järjestöjen kehittämistä. Tutkimuksen toteutti VTM, FM Riikka Taavetti. Tutkimuksen tuloksina syntyi tieteellinen artikkeli, blogikirjoituksia sekä tämä raportti. Yhteistyössä lehtori, VTM, väitöskirjatutkija Hanna Laitisen kanssa Yhteiskuntapolitiikka-lehteen laadittu artikkeli käsittelee nuorten osallistumisen muutoksen ja järjestöjen muutoksen suhdetta järjestöille tehdyn kyselytutkimuksen valossa. Järjestöjen toiminnan kehittämistä taas käsitellään Vetovoima-blogin kirjoituksissa, joita on julkaistu seuraavasti: Haastavaa! Järjestötoiminnan haasteita ja muutoksia Allianssin jäsenjärjestöjen näkökulmasta. 22.12.2014 http://vetovoimablog.com/2014/12/22/haastavaa/ Vapaaehtoistyö kummallinen käsite. 20.5.2015 http://vetovoimablog.com/2015/05/20/vapaaehtoistyo-kummallinen-kasite/ Työ vapaaehtoista kiittää? 28.5.2015 http://vetovoimablog.com/2015/05/28/tyo-vapaaehtoistakiittaa/ Sitä saat mitä mittaat. 8.6.2015 http://vetovoimablog.com/2015/06/08/sita-saat-mita-mittaat/ Nuoria voidaan kyllä kuulla, mutta niitä ei tarvitse uskoa! 23.6.2015 http://vetovoimablog. com/2015/06/23/nuoria-voidaan-kylla-kuullamutta-niita-ei-tarvitse-uskoa/ Ketä kiinnostaa? 1.7.2015 http://vetovoimablog. com/2015/07/01/keta-kiinnostaa/ Mikä on nuorisojärjestötoiminnan ydin? 7.7.2015 http://vetovoimablog.com/2015/07/07/mikaon-nuorisojarjestotoiminnan-ydin/ Raha järjestöä pyörittää? 17.8.2015, http://vetovoimablog.com/2015/08/17/raha-jarjestoa-pyorittaa/ Lisäksi järjestöjen käyttämiä nuorten ikärajoja ja nuorisolain ikämääritelmää on käsitelty Nuorisotutkimuksen verkkokanava Kommentissa 5.3.2015 julkaistussa kirjoituksessa Ikä on vain numero. http://kommentti.fi/node/1060 Tutkimuksessa kerättiin tietoa järjestöille suunnatun kyselyn lisäksi osallistuvalla havainnoinnilla Vetovoima-valmennuksissa syksyn 2014 ja kevään 2015 aikana sekä ryhmähaastatteluin toukokuussa 2015. Haastatteluihin osallistui yhteensä yksitoista haastateltavaa, jotka olivat Vetovoima-valmennuksen valmentajia (eli sparraajia), valmennukseen osallistuneiden järjestöjen edustajia sekä muita järjestötoimijoita. Havainnoinnin ja ryhmähaastattelujen tuloksia käsitellään blogikirjoituksissa. Kyselytutkimuksen vastaukset sekä anonymisoidut haastattelulitteraatiot tallennetaan Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon ja ne ovat saatavilla tutkimuskäyttöön. Tämä raportti kuvaa Vetovoima-tutkimuksen kyselytutkimusosuuden tuloksia. Kyselytutkimuksen toteuttivat yhteistyössä Riikka Taavetti ja Hanna Laitinen, jotka myös käsittelivät kyselyn tulokset. Raportti on luonteeltaan kuvaileva, ei niinkään tulkitseva ja se kuvaa vastaukset kaikkiin kyselyssä kysyttyihin kysymyksiin. Tarkoitus on pyrkiä valottamaan tiivistetysti sitä yleiskuvaa, joka kyselyn avulla muodostuu suomalaisten valtakunnallisten nuorisojärjestöjen toiminnasta. 7
Nuorisojärjestöjen vetovoimaa Kyselytutkimuksen toteutus Kyselyn laatiminen ja lähettäminen Vetovoima-tutkimuksen kysely laadittiin Webropol-kyselynä (koko kysely, liite 1). Kyselyn laatimisesta vastasivat Riikka Taavetti ja Hanna Laitinen. Kyselyä kommentoivat ja testasivat Allianssin työntekijöiden lisäksi kaksi vapaaehtoista nuorisojärjestötoimijaa sekä Nuorisotutkimusverkoston tilastotutkija Sami Myllyniemi. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin sähköpostitse (kyselyn saate, liite 2) 26.11.2014 järjestöille, jotka ovat valtakunnallisia ja jotka ovat tavalla tai toisella määrittäneet itsensä nuorisojärjestöiksi tai nuorisotyötä tekeviksi järjestöiksi. Kyselyn saivat Allianssin jäsenjärjestöistä ne, joilla on nuoriin kohdistuvaa toimintaa. Lisäksi kysely lähetettiin järjestöille, jotka ovat hakeneet opetus- ja kulttuuriministeriöltä (OKM) tai Raha-automaattiyhdistykseltä (RAY) avustusta nuorisojärjestötoimintaan tai nuorisotyöhön. Lisäksi lähestyttiin joitakin maahanmuuttajanuorten ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvien nuorten järjestöjä, jotka eivät ole valtakunnallisia, koska vastaavia koko maan kattavia järjestöjä ei toistaiseksi ole. Laajalla järjestöjen kirjolla pyrittiin siihen, ettei mikään yksittäinen kriteeri, kuten ministeriön avustusten tai Allianssin jäsenyyden kautta nuorisojärjestöksi määrittyminen, rajaisi ja vääristäisi kokonaiskuvaa järjestöistä. Maahanmuuttajajärjestöjen mukaanotolla pyrittiin tavoittamaan sellaisia uudemman järjestötoiminnan ituja, joista saattaa myöhemmin kasvaa merkittäviä nuorisojärjestöjä tai nuorisotyön järjestöjä. Järjestöjä lähestyttiin sekä sähköpostitse muistutusviestein että puhelimitse kahdella-kolmella soittokierroksella joulu-tammikuun aikana ja kannustettiin vastaamaan kyselyyn. Järjestöiltä saatu palaute kyselyn suhteen oli enimmäkseen positiivista. Järjestöt pitivät myönteisenä sitä, että niiden toiminnasta ollaan kiinnostuneita ja monet lupasivat tehdä parhaansa ehtiäkseen vastaamaan kyselyyn. Moni järjestö valitteli, että loppuvuosi on hyvin kiireistä aikaa ja siksi on vaikeaa ehtiä ottamaan osaa tutkimukseen. Vastausprosentti ja vastanneiden järjestöjen kuvailu Kun kysely suljettiin 19.1.2015, siihen oli vastannut 114 järjestöä 1. Valitettavasti yksikään paikallisista maahanmuuttajanuorten järjestöistä ei vastannut, joten kyselyn otos on kokonaisotanta valtakunnallisista nuorisojärjestöistä. Muutamista järjestöistä, joille kysely lähetettiin, todettiin myöhemmin (esimerkiksi puhelimitse järjestöjen edustajien kanssa käydyn keskustelun jälkeen), etteivät ne itse asiassa tee nuoriin kohdistuvaa työtä tai että ne ovat paikallisia järjestöjä, joten ne poistettiin otannasta. Näin meneteltiin myös yhden vastanneen järjestön kohdalla. Lopputuloksena oli, että kyselyn otos koostui 177 järjestöstä, joista vastasi 113. Kaksi järjestöä vastasi yhteisellä vastauksella, jolloin tilastollisissa analyyseissä käytettävä vastanneiden määrä on 112. Vastausprosentti on 64 prosenttia. Vastanneiden osuutta voi pitää varsin hyvänä ja perusjoukkoa kattavana kokoelmana valtakunnallisia nuorisojärjestöjä ja nuorisotyötä tekeviä järjestöjä. Tällä perusteella voi arvioida, että kyselyn tulokset kuvaavat hyvin tällaisten järjestöjen toimintaa. Kaikki järjestöt eivät tosin vastanneet kaikkiin kysymyksiin, ja erityisesti kysymyksissä, joissa kysyttiin tarkkoja määriä järjestön toimintaan osallistuvista, vastaajamäärät jäivät pitkälti alle sadan. Sekä vastanneissa että vastaamatta jättäneissä järjestöissä oli niin pieniä kuin suuria järjestöjä sekä järjestöjä eri toimialoilta. Eri määritelmin valituista järjestöistä ne, jotka saavat OKM:n avustusta nuorisotyötä tekevinä järjestöinä vastasivat kaikkein ahkerimmin, sillä niiden osalta vastausprosentti oli 71 prosenttia. Heikoin vastausprosentti oli OKM:n avustusta valtakunnallisina nuorisojärjestöinä hakeneilla, joista niistäkin vastasi 1Lisäksi jo suljettuamme kyselyn se jouduttiin avaamaan helmikuussa hetkeksi uudestaan, jolloin yksi järjestö vielä vastasi. Tällöin vastausten käsittely oli jo alkanut, eikä tätä vastausta voitu ottaa huomioon, mutta se on mukana Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon toimitettavassa aineistossa, jolloin vastausten määrä on 114 vastausta (115 järjestöä, koska kahdella järjestöllä on yhteinen vastaus). 8
Kyselytutkimuksen toteutus Kuva 1 Kyselyyn vastanneet. Kunkin vaihtoehdon valinneiden määrä (useat valinnat mahdollisia). (112 vastaajaa) 56 prosenttia. Allianssin jäsenjärjestöistä vastasi 62 prosenttia. Toimialojen osalta edustavuus arvioidaan muuten hyväksi, mutta poliittiset nuoriso- ja opiskelijajärjestöt vastasivat kyselyyn melko heikosti, joten niiden osalta kyselyn vastauksia ei voi pitää kovin edustavina. Luettelo kyselyn perusjoukkoon kuuluvista ja kyselyyn vastanneista järjestöistä on liitteenä (liite 3). Taulukot, joista selviävät kysymyksiin vastanneiden määrät sekä vastausten jakaumat ja tilastolliset tunnusluvut, ovat liitteenä (liite 4). Järjestöjen toimintaa kuvasivat yleisimmin niiden työntekijät. Puolessa tapauksista vastaaja oli järjestön pääsihteeri, toiminnanjohtaja tai muu johtavassa asemassa oleva työntekijä. Toiseksi yleisimmin, neljänneksellä, vastaaja oli nuorisotoiminnasta tai nuorisotyöstä vastaava työntekijä. Noin neljässätoista prosentissa vastauksista vastaaja oli järjestön puheenjohtaja tai muu luottamustoiminen järjestön johdossa. Lopuissa tapauksista vastaaminen oli joko jaettu useamman henkilön kesken tai vastaaja oli joku muu, kuten toimistosihteeri tai hallituksen jäsen (kuva 1). Kysyimme järjestöjen toimialasta avokysymyksellä, johon saadut vastaukset olivat hyvin vaihtelevia ja keskenään yhteismitattomia. Osa järjestöistä vastasi päätoimialakseen yhdellä sanalla esimerkiksi nuorisotyön, mutta toiset siteerasivat pitkiä pätkiä oman järjestönsä erilaisista esittelyistä tai esimerkiksi sääntöjen tarkoituspykälästä. Noin puolet järjestöistä oli muodoltaan liittotai keskusjärjestöjä, joihin kuuluu jäseninä piiri- tai paikallisyhdistyksiä ja reilu kolmannes valtakunnallisia järjestöjä, joihin henkilöjäsenet kuuluvat suoraan. Lisäksi joka kahdeksas vastannut, neljätoista järjestöä, oli katto- tai yhteistyöjärjestö, jonka jäsenet ovat muita järjestöjä. Siitä huolimatta, että kyselyn perusjoukko koostui lopulta vain val- Kuva 2 Järjestöjen rakenne. Kunkin vaihtoehdon valinneiden määrä. (111 vastaajaa) 9
Nuorisojärjestöjen vetovoimaa Kuva 3 Millä järjestön tasolla nuorisotyö tai nuoriin kohdistuva toiminta tapahtuu? Eri vaihtoehdot valinneiden lukumäärät (useat valinnat mahdollisia) (112 vastaajaa) takunnallisista järjestöistä, neljä vastaajaa katsoi kuitenkin, että järjestö on paikallinen. Viisi vastaajaa oli muodoltaan säätiöitä: tätä vaihtoehtoa ei ollut kyselyssä, mutta säätiöiden lukumäärä selvitettiin avovastausten ja muun järjestöjä koskevan tiedon avulla (kuva 2). Niistä järjestöistä, joilla on rekisteröityjä piiritai aluejärjestöjä, näiden lukumäärän ilmoitti 22 vastaajaa. Rekisteröityjä piiri- tai aluejärjestöjä on keskimäärin neljätoista: suurin lukumäärä oli 42 ja pienin neljä. Rekisteröityjen paikallisyhdistysten, kuten osastojen, määrän ilmoitti 44 vastaajaa ja niitä oli keskimäärin 125: pienin määrä oli yksi ja suurin 1 340 osastoa tai paikallisjärjestöä. Kyselyssä nuori määriteltiin voimassa olevan nuorisolain mukaisesti alle 29-vuotiaaksi, eli myös kaikenikäiset lapset kuuluvat nuoren määritelmän piiriin. Kyselyssä kysyttiin kuitenkin, onko järjestöillä käytössä jokin muu nuoren ikämääritelmä. Kysymykseen vastasi myöntävästi 31 järjestöä. Näistä järjestöistä ikäraja oli lain määrittämää korkeampi neljällätoista järjestöllä ja matalampi yhdeksällä. Alhaisin vastauksista löytyvä yläikäraja oli seitsemäntoista vuotta ja korkein 36 vuotta. Lisäksi Nuoren ikämääritelmää ja järjestöjen käyttämiä nuorten ikärajoja on käsitelty tarkemmin Nuorisotutkimuksen verkkokanava Kommentissa julkaistussa kirjoituksessa Ikä on vain numero http://kommentti.fi/node/1060. kymmenellä järjestöllä oli myös alaikäraja nuorille. Muutama järjestö jakoi nuoret hienojakoisemmin eri ikäryhmiin. Opiskelijajärjestöille kysymys ikärajasta oli hankala, koska niiden jäsenyys määräytyy opiskelijuuden, ei suoraan iän perusteella. Kyselyssä kysyttiin, millä järjestön tasolla nuoriin kohdistuva työ tai nuorisotoiminta tapahtuu enimmäkseen. Vaihtoehtoja oli mahdollista valita useita. Päälinjana näkyy, että nuorisotoiminta on ensisijaisesti keskusjärjestöjen toimintaa, mutta sen ohella toimintaa tehdään myös paikallisella tasolla, joskus myös piiritasolla ja jäsenjärjestöissä. Keskusjärjestöjen korostumiseen vaikuttaa tietysti myös se, ettei läheskään kaikilla vastanneilla järjestöillä ollut piiri- tai paikallisyhdistyksiä. Reilulla neljänneksellä vastanneista toiminta tapahtuu enimmäkseen valtakunnallisen järjestön tasolla ja vajaalla neljänneksellä tämän lisäksi paikallisyhdistyksissä tai toimintaryhmissä. Kuitenkin noin viidennes vastasi, että nuorisotoiminta on ensisijaisesti paikallis- ja piiritason toimintaa (kuva 3). Yli puolella vastanneista järjestöistä ainakin kolme neljäsosaa toiminnasta kohdistuu nuoriin tai on nuorisotoimintaa. Vajaa viidennes järjestöistä kertoi, että niiden toiminnassa nuoriin kohdistuvan toiminnan osuus on pieni, alle neljännes. Noin neljänneksellä vastanneista järjestöistä nuorisotoimintaa on yli neljännes mutta alle kolme neljäsosaa kaikesta toiminnasta (kuva 4). Järjestöjä pyydettiin arvioimaan, mitkä ovat niiden nuoriin kohdistuvan toiminnan tavoitteet. Annetuista vaihtoehdoista kaikkein tärkeimpänä tavoitteena pidettiin nuorten kasvun tukemista, joka oli aivan keskeinen tavoite yli puolelle vastanneista. Toiseksi tärkein tavoite oli nuorten vapaaehtoistoiminnan organisointi ja kolmanneksi muu (kuin päätöksentekoon kohdistuva) yhteiskunnalli- 10
Kyselytutkimuksen toteutus Kuva 4 Miten suuri osa järjestön toiminnasta kohdistuu nuoriin tai on nuorisotoimintaa. Vaihtoehdon valinneiden määrät.(111 vastaajaa) nen vaikuttaminen, mutta nämä eivät enää erottuneet selkeästi muista tavoitteista. Yhdeksäntoista järjestöä ilmoitti muiden valintojen ohella jonkin muun tavoitteen kuin antamamme vaihtoehdot. Näissä yleisimmin mainittuja olivat kasvatus ja kansainvälisyys (kuva 5). Järjestöjen saamaa rahoitusta tiedusteltiin kysymyksellä, jonka tarkoitus oli ainoastaan kartoittaa eri rahoitusmuotojen käytön yleisyyttä, ei eri rahoituslähteiden merkitystä järjestön taloudelle. Kysymyksessä oli mahdollista valita useita vastausvaihtoehtoja. Yleisimmin käytetty rahoitusmuoto Kuva 5 Mitkä ovat järjestön nuoriin liittyvän toiminnan tavoitteet? 11
Nuorisojärjestöjen vetovoimaa oli OKM:n yleisavustus valtakunnallisille nuorisojärjestöille, nuorisotyötä tekeville järjestöille tai nuorisotyön palvelujärjestöille, jota käytti yli kolme neljännestä vastanneista. Noin 30 prosenttia vastanneista käytti OKM:n projektiavustusta tai jonkin muun ministeriön avustusta. Muista ministeriöistä mainittiin yleisimmin ulkoministeriö, mutta myös ympäristöministeriö ja muut ministeriöt saivat mainintoja. Noin 40 prosenttia vastanneista järjestöistä sai lahjoituksia yksityishenkilöiltä ja yli neljänneksellä oli yritysyhteistyötä. RAY:n avustusta saa reilu 30 prosenttia. Noin viisitoista prosenttia vastanneista käyttää jotakin Euroopan unionin rahoituslähdettä (kuva 6). Kyselyn lopussa pyydettiin palautetta kyselyn täyttämisestä. Palautteissa mainittiin useasti, että kysely oli työläs ja pitkä vastata, mutta muutama kiitti sitä myös mielenkiintoiseksi ja ajatuksia herättäneeksi. Lisäksi osa järjestöistä koki kyselyyn vastaamisen vaikeaksi joko siksi, että isossa järjestössä on vaikea tietää tarkkaan paikallisesta toiminnasta tai siksi, että kysymykset tuntuivat enemmän nuorisojärjestöille (tai toisinaan nuorisotyötä tekeville järjestöille) viritetyiltä. Tulosten käsittely ja tulkinta Kyselyn vastauksia on käsitelty siten, että osa avovastauksista on luokiteltu raportoinnin helpottamiseksi. Samoin kysymyksissä, joissa on pyydetty lukuarvoa (esimerkiksi jäsenmäärää tai toimintaan osallistuvien määrää), on kaikki sanalliset arviot muutettu mahdollisimman tarkkaan lukuarvoiksi. Kyselyvastauksia on käsitelty SPSS 22 -tilasto-ohjelmalla, jolla on tätä raporttia varten tehty lähinnä kuvailevia ajoja eli frekvenssijakaumia ja laskettu tilastollisia tunnuslukuja. Kyselytutkimuksiin sisältyy aina virhelähteitä, jotka vaikuttavat tässäkin tutkimuksessa. Kyselyissä vastaajilla on usein tapana kuvata omaa toimintaansa tai tässä tapauksessa omaa järjestöään positiivisemmin kuin miltä tilanne saattaisi ulkoa Kuva 6 Mitä seuraavista rahoituksista järjestö on saanut vuonna 2014? (Useat valinnat mahdollisia) (106 vastaajaa) 12
Kyselytutkimuksen toteutus katsoen näyttää. Lisäksi tässä tapauksessa se, että tutkimuksen toteuttaja oli Allianssi, saattaa vaikuttaa samaan suuntaan: oman toimialan yhteistyötaholle järjestön toimintaa saatetaan pyrkiä kuvaamaan positiivisessa valossa ongelmista helposti vaieten. Tämän raportin tuloksia lukiessa on myös hyvä muistaa, että järjestöjen näkemyksiä esitti tyypillisesti yksi henkilö, useimmiten keskustoimiston työntekijä. Tarkemman tiedon saamiseksi kunkin järjestön toiminnasta olisi tarpeen kysyä myös paikallistasolta ja useammilta toimijoilta järjestöissä. Lisäksi kyselyssä nuorten järjestötoimintaa kuvanneet toimijat olivat tyypillisesti aikuisia, eivät itse nuoria, joten käsitykset nuorten toiminnasta järjestöissä kertovat järjestön johdon, eivät suoraan siinä toimivien nuorten ajatuksista. Kokoava kuvaus, jossa nuorisojärjestöjä ja nuorisotyötä tekeviä järjestöjä kuvataan yhtenä ryhmänä, on myös omiaan häivyttämään järjestöjen välisiä eroja. Kyselyn aineisto on laaja ja varsin kattava, joten se mahdollistaa jatkossa myös monia sellaisia tarkasteluja, joissa järjestöjen ja järjestöryhmien välisiä eroja nostetaan tarkastelun kohteeksi. Järjestöjen rahoitusta käsitellään Vetovoima-blogin kirjoituksessa Raha järjestöä pyörittää? http://vetovoimablog.com/2015/08/17/ raha-jarjestoa-pyorittaa/ 13
Nuorisojärjestöjen vetovoimaa Järjestöjen tavoittamat nuoret Järjestöjen jäsenmäärät Perinteinen, mutta paljon kritisoitu, tapa mitata järjestöjen tavoittamien nuorten määriä on kysyä jäsenmäärää. Kyselyssä kysyttiin sekä järjestöjen kokonaisjäsenmäärää että nuorten jäsenten määrää ja käytettiin OKM:n luokittelua, jossa nuoret jäsenet jaetaan alle 16- ja 16 28-vuotiaisiin jäseniin. Kokonaisuudessaan kyselyyn vastanneiden järjestöjen jäsenmäärä on reilut 900 000 jäsentä (tarkalleen 937 111), joista alle 16-vuotiaita on noin kuudennes (154 279 jäsentä) ja 16 28-vuotiaita vajaa kaksi kolmannesta (542 523 jäsentä). Yhteensä vastanneilla järjestöillä on lähes 700 000 nuorta jäsentä, noin 80 prosenttia niiden kokonaisjäsenmäärästä (yhteensä 696 802 nuorta jäsentä). Seitsemäntoista vastannutta järjestöä ilmoitti, ettei niillä ole lainkaan henkilöjäseniä, edes piiri- tai paikallisyhdistysten kautta. Koska jäsenmäärä on myös OKM:n toimintaavustusta saavilta järjestöiltä pyytämä tieto, kaikkien perusjoukkoon kuuluvien järjestöjen jäsenmäärää voidaan arvioida täydentämällä tietoja OKM:n selvitysten perusteella. OKM:n tiedoista (jäsenmäärä vuoden 2012 lopussa) saadaan yhteenlasketuksi jäsenmääräksi niiden järjestöjen osalta, jotka eivät vastanneet kyselyyn, mutta jotka ovat OKM:n avustamia valtakunnallisia nuorisojärjestöjä, seuraavat tiedot: - alle 16-vuotiaita jäseniä 78 963-16 28-vuotiaita jäseniä 350 156 - yhteensä alle 29-vuotiaita jäseniä 429 119 - yhteensä jäseniä 492 011 Nämä tiedot yhdistämällä kaikkien perusjoukkoon kuuluvien järjestöjen jäsenmääriksi tulisi - alle 16-vuotiaita jäseniä noin 230 000 (233 242) - 16 28-vuotiaita jäseniä noin 890 000 (892 679) - yhteensä alle 29-vuotiaita jäseniä noin 1 100 000 (1 125 921) - yhteensä jäseniä noin 1 400 000 (1 429 122) On syytä muistaa, että näistä summista puuttuvat ne perusjoukkoon kuuluvat järjestöt, jotka ovat OKM:n luokittelussa nuorisotyötä tekeviä tai eivät saa lainkaan ministeriön toiminta-avustusta. Lisäksi, kuten jäsenmäärien kohdalla aina, jäsenyydet ovat päällekkäisiä eli samat nuoret kuuluvat useampaan kyselyyn vastanneeseen järjestöön; lisäksi järjestöjen tavat tilastoida jäsenyyksiä poikkeavat toisistaan. Luotettavaa tietoa siitä, miten moni nuori kuuluu nuorisojärjestöihin, ei ole mahdollista kerätä järjestöjen kautta, vaan siitä pitää kysyä nuorilta itseltään. Järjestöjen näkökulmasta luvut kertovat siitä, miten moni nuori on juuri niiden oman toiminnan piirissä, ja tässä mielessä yhteenlaskettujen jäsenmäärien esittämisen hyöty on jokseenkin kyseenalainen. Järjestöiltä kysyttiin myös vuonna 2014 liittyneiden uusien jäsenten määriä. Osa järjestöistä vastasi tämän tiedon vielä puuttuessa vuoden 2013 tiedoilla. Kysymykseen vastanneiden 57 järjestön jäseniksi oli liittynyt 70 773 henkilöä, joista nuoria oli 53 114 ja näistä alle 16-vuotiaita 18 063. Näissä tiedoissa on huomioitava, että uusien nuorten jäsenten määrän ilmoitti enää 47 vastaajaa ja alle 16-vuotiaiden osalta 38 vastaajaa, joten tiedot eivät kuvaa erityisen hyvin edes kaikkien kyselyyn vastanneiden järjestöjen uusien jäsenten määrää. Järjestöiltä kysyttiin arviota syistä, joiden vuoksi nuoret liittyvät järjestön jäseneksi. Tiivistetysti voi todeta, että järjestöt arvelevat jäsenyyden tärkeimmiksi syiksi toiminnan, kaverit ja arvot tässä järjestyksessä. Tärkeimmäksi syyksi nousi halu osallistua järjestön toimintaan (keskiarvo 4,3, kun 5 tarkoittaa erittäin tärkeää syytä liittyä). Toiseksi tärkeimpänä syynä pidettiin halua kuulua järjestön muodostamaan yhteisöön tai kaveripiiriin (ka. 4,2) ja kolmanneksi tärkeimpänä halua tukea järjestön edustamia arvoja tai aatteita (ka. 3,9). Annetuista seitsemästä vaihtoehdosta merkityksettömimpänä jäsenyyden perusteena pidettiin jäsenetuja (ka. 2,6). Yhteensä kaksitoista järjestöä oli valinnut, että järjestöön liittymisen syynä on (myös) jokin muu kuin annetut vaihtoehdot: nämä syyt olivat järjestön tarjoama koulutus tai palvelut, kansain- 14
Järjestöjen tavoittamat nuoret Kuva 7 Mitkä arvelette nuorten tärkeimmiksi syiksi liittyä järjestöönne? välisyys sekä nuoren ammattiin liittyvät syyt (kuva 7). Jäsenyyttä koskevissa kommenteissa muutama järjestö kertoi käyttävänsä eri ikäluokittelua tai että heidän järjestössään jäsenten ikää ei kysytä, mikä hankaloitti kysymyksiin vastaamista. Lisäksi muutama järjestö korosti, että heidän toimintaansa osallistuminen ei edellytä järjestön jäsenyyttä. Järjestöjen toimintaan osallistuvat nuoret Järjestöiltä kysyttiin myös, miten paljon nuoria ja osallistujia yleensäkin osallistuu järjestöjen lapsille ja nuorille suunnattuun toimintaan. Tähän kysymykseen vastasi kaikkien osallistujien osalta 86 järjestöä ja nuorten osallistujien osalta 81. Nuoria osallistujia vastaajilla oli yhteensä noin 700 000 (tarkalleen 701 793) ja osallistujia lapsille ja nuorille suunnatussa toiminnassa ylipäätään lähes miljoona (tarkalleen 978 281 osallistujaa). Jos näiden vastausten perusteella arvioidaan osallistujamäärää koko perusjoukossa, yhteensä 177 nuorisojärjestön ja nuorisotyötä tekevän järjestön toimintaan osallistuisi arviolta 2 010 000 osallistujaa, joista nuoria olisi 1 530 000 osallistujaa. Näissä arvioissa on muistettava, että mukana on tietenkin runsaasti päällekkäisiä osallistujia: monet nuoret osallistuvat useiden järjestöjen toimintaan eivätkä he välttämättä edes tiedosta olevansa mukana jonkin järjestön toiminnassa. Järjestöjen mahdollisuudet arvioida osallistujamääriä ovat varsin heikot: neljänneksellä vastaus perustui osallistujarekisteriin tai vastaavaan (kuva 8). Kuva 8 Edellä ilmoitettu osallistujamäärä perustuu (102 vastaajaa) 15
Nuorisojärjestöjen vetovoimaa Kuva 9 Viimeisten viiden vuoden aikana toimintaamme osallistuvien nuorten määrä on (109 vastaajaa) Ne järjestöt, joilla tieto osallistujista perustuu osallistujarekisteriin tai vastaavaan, ovat volyymeiltaan hieman pienempiä (osallistujia keskimäärin n. 8000) kuin ne, jotka perustavat määrän arvioon (osallistujia keskimäärin n. 12500), mutta niiden toiminta on vahvemmin suuntautunut nuoriin. Osallistujarekisteriä käyttävillä järjestöillä toimintaan osallistuneita nuoria on keskimäärin enemmän (keskimäärin n. 9000) kuin arvioiden perusteella vastanneilla järjestöillä (keskimäärin n. 8500 nuorta osallistujaa). 2 Tästä voi suuntaa-antavasti päätellä, että pienemmillä järjestöillä, joiden toiminta suuntautuu vahvemmin nuoriin, on todennäköisesti paremmat mahdollisuudet raportoida siitä, miten paljon nuoria heidän toimintansa todella tavoittaa. Tämä saattaa liittyä esimerkiksi 2 Osa järjestöistä on ilmoittanut vain nuorten osallistujien määrän ja osa taas ainoastaan kaikkien osallistujien määrän. Todennäköisesti tästä syystä osallistujarekisteriä käyttävillä järjestöillä nuorten osallistujien keskiarvo on korkeampi kuin kaikkien osallistujien keskiarvo. siihen, että näiden järjestöjen toiminnan rahoittajat edellyttävät tarkkaa raportointia juuri tavoitettujen nuorten määrästä, kun taas vähäisemmin nuorten kanssa tehtävään työhön suuntautuneet järjestöt saavat harvemmin tällaisia rahoitusmuotoja. Kyselyssä tiedusteltiin, miten järjestöjen toimintaan osallistuvien määrä on muuttunut viimeisten viiden vuoden aikana. Yleisimmin, 40 prosentilla vastanneista, toimintaan osallistuvien määrä on noussut, kolmanneksella pysynyt ennallaan ja hiukan useammalla kuin joka kymmenennellä laskenut. Noin joka kymmenes ei osannut arvioida kehitystä (kuva 9). Järjestöjen toimintaan osallistuvista kysyttiin, miten moni kuuluu järjestön arvion mukaan järjestöön jäsenenä. Kysymyksessä oli neljä luokkaa: harva tai ei kukaan (alle neljännes); yli neljännes, mutta alle puolet; yli puolet, mutta alle kolme neljännestä; kaikki tai lähes kaikki (yli kolme neljännestä). Vajaalla kolmanneksella järjestöistä lähes Kuva 10 Niistä nuorista, jotka osallistuvat järjestömme toimintaan, järjestömme jäseniä ovat (103 vastaajaa) 16
Järjestöjen tavoittamat nuoret Kuva 11 Millaista toimintaa järjestönne järjestää lapsille ja nuorille? Avovastaukset luokiteltuna. Prosenttiosuudet, joiden vastauksissa toimintamuoto esiintyy. 1 (108 vastausta) 1 Kuviossa prosenttiosuuksien summa on enemmän kuin sata, koska yhdessä vastauksessa saattoi esiintyä monia toimintamuotoja. kaikki toimintaan osallistuvat ovat järjestön jäseniä ja vielä 15 prosentillakin yli puolet. Viidennes järjestöistä kertoi, että niiden toimintaan osallistuu lähes pelkästään muita kuin jäseniä (kuva 10). Järjestöjen nuorille tarjoaman toiminnan muodoista kysyttiin avokysymyksellä, jonka tulokset luokiteltiin. Järjestetyn toiminnan kirjo on valtava, mutta myös yhtäläisyyksiä löytyy. Kaikkein yleisin toimintamuoto olivat erilaiset koulutukset ja kurssit, joita järjestää lähes 60 prosenttia vastanneista. Erilaisia pienempiä ja suurempia tapahtumia (sekä kaikille avoimia että omalle jäsenistölle suunnattuja) järjestää yli puolet vastanneista järjestöistä ja leirejäkin lähes puolet. Kerhoja ja muita säännöllisesti kokoontuvia toimintamuotoja, kuten vaikka opintopiirejä järjestää lähes 40 prosenttia vastanneista järjestöistä. Kysymykseen vastattiin hyvin vaihtelevalla tarkkuudella, joten luokittelua ja sen seurauksena arviota eri toimintamuotojen yleisyydestä voi pitää lähinnä suuntaa-antavana (kuva 11). Toimintaan osallistumista käsittelevässä avoimessa kommenttikentässä jotkut järjestöt selvitti- Järjestöjen tavoittamien nuorten määrää ja järjestöjen toiminnan vaikuttavuutta on käsitelty Vetovoima-blogin kirjoituksessa Sitä saat mitä mittaat http:// vetovoimablog.com/2015/06/08/ sita-saat-mita-mittaat/. Järjestötoiminnan sisältöjä käsitellään taas kirjoituksessa Mikä on nuorisojärjestötoiminnan ydin? 7.7.2015 http://vetovoimablog. com/2015/07/07/mika-onnuorisojarjestotoiminnan-ydin/ 17
Nuorisojärjestöjen vetovoimaa Kuva 12 Edellä ilmoitettu vapaaehtoisten määrä perustuu (99 vastaajaa) vät tarkemmin, ketkä on laskettu mukaan toimintaan osallistuviksi (esimerkiksi ei kaikki kohdatut nuoret, vaan tapahtumiin osallistuneet tai juuri, että mukana ovat kaikki kohdatut) tai kertoivat tarkemmin arviotaan toimintaan osallistuvien määrässä tapahtuneista muutoksista. Sekä järjestön toiminnan että sen toimintaympäristön muutos vaikuttaa toimintaan osallistuvien määrään: toiminnan monipuolistuminen voi lisätä osallistujien määrää, mutta toisaalta keskittyminen johonkin tiettyyn toimintaan saattaa tuoda sitoutuneempia osallistujia, vaikkakin vähemmän. Nuoret vapaaehtoiset järjestöissä Kyselyssä selvitettiin, miten paljon vapaaehtoisia osallistuu järjestöjen lapsille ja nuorille suunnatun toiminnan järjestämiseen. Tähän kysymykseen vastasi 97 järjestöä ja niiden toimintaa järjestää yhteensä reilut satatuhatta (106 228) vapaaehtoista. Nuoria vapaaehtoisia on vastausten mukaan yli 40 000 (tarkalleen 41 438 vapaaehtoista), mutta tähän kysymykseen vastasi vain 83 järjestöä. Jos näiden vastausten perusteella arvioidaan koko 177 järjestön perusjoukon vapaaehtoisten määrää, saadaan arvioksi, että näiden järjestöjen toimintaa järjestää noin 190 000 vapaaehtoista, joista nuoria on noin 88 000. On korostettava, että nämä arviot ovat erittäin epävarmoja: saattaa olla, että jo ne järjestöt, jotka vastasivat kyselyyn yleensä, mutta jättivät tämän kysymyksen vastaamatta, poikkeavat jollain tavalla systemaattisesti kyselyyn vastanneista järjestöistä. Lisäksi vapaaehtoistyöntekijöiden määrä perustui kysymykseen vastanneillakin erittäin suurelta osin arvioon. Vain reilu viidennes järjestöistä kertoi, että heillä on osallistujarekisteri tai vastaava, jonka perusteella määrä voitiin ilmoittaa (kuva 12). Järjestöiltä tiedusteltiin arviota siitä, miten toimintaan osallistuneiden vapaaehtoisten määrä on kehittynyt viimeisten viiden vuoden aikana. Noin 40 prosentissa järjestöistä vapaaehtoisten määrä on pysynyt ennallaan, reilulla kolmanneksella se on noussut ja hiukan harvemmalla kuin joka kymmenennellä laskenut. Noin joka kuudes vastaaja ei osannut sanoa, miten vapaaehtoisten määrä on kehittynyt: tässä, kuten muissakin toimijamäärien kehittymistä mittaavissa kysymyksissä vastaaminen oli epäilemättä vaikeaa, jos järjestöllä ei ole käytössään luotettavaa osallistujarekisteriä (tai sellaista on vastikään vaihdettu) ja etenkin, jos järjestön keskeiset toimijat ovat vaihtuneet viime vuosina (kuva 13). Lisäksi osalla järjestöistä ei ole lainkaan vapaaehtoisia, ainakaan ellei esimerkiksi hallituksen jäseniä lasketa sellaisiksi, ja järjestön hallintoon osallistuvista kysyttiin erikseen. Kyselyssä kysyttiin, miten moni järjestön nuorista vapaaehtoisista on järjestön jäsen. Kysymyksessä oli käytössä samat neljä luokkaa kuin toimin- Kuva 13 Viimeisten viiden vuoden aikana toimintaa järjestävien vapaaehtoisten määrä on (101 vastaajaa) 18
Järjestöjen tavoittamat nuoret Kuva 14 Toimintaa järjestävistä vapaaehtoisista järjestömme jäseniä ovat (96 vastaajaa) taan osallistuvien osalta: harva tai ei kukaan (alle neljännes); yli neljännes, mutta alle puolet; yli puolet, mutta alle kolme neljännestä; kaikki tai lähes kaikki (yli kolme neljännestä). Noin puolessa kysymykseen vastanneista järjestöistä lähes kaikki vapaaehtoiset ovat järjestön jäseniä ja lähes kahdessa kolmasosassa järjestöistä ainakin puolet vapaaehtoisista kuuluu järjestöön. Noin joka kymmenes järjestöistä on sellaisia, joissa vapaaehtoisista vähemmistö, mutta kuitenkin yli neljännes kuuluu järjestöön, ja vähän useammassa taas hyvin harva vapaaehtoinen on jäsen osa näistä järjestöistä on arvatenkin sellaisia, joilla ei ole lainkaan henkilöjäseniä. Lisäksi hiukan useampi kuin joka kymmenes järjestöistä ei osannut arvioida asiaa (kuva 14). Nuorille on tarjolla järjestöissä hyvin moninainen joukko erilaisia vapaaehtoistehtäviä. Järjestöjen tarjoamista vapaaehtoistehtävistä kysyttiin avokysy- Kuva 15 Millaisia vapaaehtoistehtäviä järjestössänne on tarjolla nuorille? Avovastaukset luokiteltuna. Prosenttiosuudet, joiden vastauksissa tehtävä esiintyy. 1 (95 vastaajaa) 1 Kuviossa prosenttiosuuksien summa on enemmän kuin sata, koska yhdessä vastauksessa saattoi esiintyä monia vapaaehtoistehtäviä. 19
Nuorisojärjestöjen vetovoimaa myksellä ja annetut vastaukset luokiteltiin (kuva 15). Mitä erilaisimpien järjestöjen vapaaehtoistehtävistä löytyi myös yhteistä: yli puolet kyselyyn vastanneista järjestöistä kertoi, että nuoret vapaaehtoiset osallistuvat tapahtumien järjestämiseen. Lähes puolella oli tarjolla myös erilaisia ohjaus-, koulutus- ja ryhmänvetotehtäviä. Lisäksi kolmanneksella järjestöistä vapaaehtoistehtäviin kuului erilaisia suunnittelutehtäviä, paikkoja työryhmissä, vastuita ja luottamustehtäviä. Näitä tehtäviä tosin on varmasti nuorille tarjolla paljon useammassakin järjestössä: kyselyssä kysyttiin erikseen nuorista järjestön luottamustoimissa, ja osa järjestöistä on saattanut jättää siksi luottamustoimet pois vapaaehtoistehtävien joukosta. Hiukan harvinaisempia vapaaehtoistehtäviä olivat talkootyöt, joita oli neljänneksellä järjestöistä. Noin joka kuudennella järjestöllä oli myös tehtäviä, jotka liittyivät jotenkin julkaisemiseen tai mediaan: nämä saattoivat olla esimerkiksi omaan järjestölehteen kirjoittamista tai vaikka blogin pitämistä. Noin joka kymmenennessä järjestössä vapaaehtoistehtävät sisälsivät myös järjestön edustamista, kouluttamista järjestön ulkopuolelle tai erilaisiin vierailuihin osallistumista. Samoin joka kymmenennellä järjestöllä järjestön kampanjoihin ja tekemään edunvalvontatyöhön osallistui nuoria vapaaehtoisia. Toisten nuorten mentorointi tai vertaistukijana toimiminen oli nuorten vapaaehtoisten työtä noin joka kahdeksannessa järjestössä. Muiden auttaminen oli harvoin mainittu vapaaehtoistyön muoto: sen mainitsi vain viitisen prosenttia vastanneista. Järjestöt myös palkitsevat vapaaehtoisia eri tavoin (kuva 16). Yleisin palkitsemiskeino järjestöissä oli vapaaehtoisille tarjottava virkistys: vapaaehtoisille järjestetään illanviettoja ja tarjotaan tavallisia Kuva 16 Järjestöjen käyttämät vapaaehtoisten palkitsemistavat. Avovastaukset luokiteltuna. Prosenttiosuudet, joiden vastauksissa palkitsemistapa esiintyy. 1 (92 vastaajaa) 1 Kuviossa prosenttiosuuksien summa on enemmän kuin sata, koska yhdessä vastauksessa saattoi esiintyä monia palkitsemistapoja. 20
Järjestöjen tavoittamat nuoret kokoustarjoiluja parempaa purtavaa. Tätä tekee yli puolet vastanneista järjestöistä. Lähes yhtä moni, puolet järjestöistä, kirjoittaa vapaaehtoisille todistuksia vapaaehtoistoiminnasta ainakin pyydettäessä. Joillain käytäntönä on, että isommista vapaaehtoistöistä todistuksen saa aina ja pienemmistä pyynnöstä. Lisäksi vajaa kymmenen prosenttia mainitsi erikseen, että vapaaehtoistyöstä voi saada suosituksen palkkatyöhön tai opintosuorituksia epäilemättä todistuksia vapaaehtoistyöstä kirjoitetaan osin juuri näitä tarkoituksia varten myös muissa järjestöissä. Reilu kuudennes järjestöistä antaa vapaaehtoisille ansiomerkkejä tai esimerkiksi vuoden vapaaehtoisen stipendejä Vajaassa 30 prosentissa järjestöistä vapaaehtoisille annetaan raha-arvoltaan pieniä muistamisia tai lahjoja. Nämä voivat olla esimerkiksi joulukortteja tai muita säännöllisiä muistamisia aktiivisesti toiminnassa oleville. Neljännes järjestöistä ilmoitti, että vapaaehtoisille maksetaan päivärahoja tai kulukorvauksia. Suoraan rahamuotoista palkitsemista oli palkkioiden muodossa vajaalla viidenneksellä ja erilaisten toimintaan saatavien avustusten tai esimerkiksi omista tapahtumista saatavien alennusten muodossa joka kahdeksannella järjestöllä. Suoraan vapaaehtoisten toimintaan liittyviä palkitsemisen muotoja ovat vapaaehtoisille tarjottava koulutus, jota antoi joka viides järjestö: koulutus voi toki olla välttämätöntä jo vapaaehtoisen työn kannalta, mutta siitä voi ajatella olevan hyötyä myös muussa elämässä ja siten sitä voi pitää myös palkkiona. Samoin noin viidennes kertoi, että vapaaehtoisilla on mahdollisuus edetä järjestössä ja päästä esimerkiksi kansainvälisille vierailuille. Myös vapaaehtoisten työlleen saaman tuen ja palautteen mainitsi vajaa kymmenes järjestöistä. Nämä kaikki saattavat kuulua niin oleellisina muotoina vapaaehtoistyöhön, ettei niitä välttämättä tulla erikseen maininneeksi palkitsemiskeinoina. Viimeisessä vapaaehtoistoimintaa koskevassa kysymyksessä pyydettiin järjestöjä kertomaan mahdollisia kommentteja vapaaehtoistyöstä ja siinä tapahtuneista muutoksista. Vastauksissa moni järjestö korosti, että vapaaehtoistyöhön panostamalla, esimerkiksi työntekijäresursseja lisäämällä tai organisaatiorakennetta muuttamalla, on saatu aikaan tulosta ja vapaaehtoisten määrä kasvaa. Toisaalta esille tuotiin myös se, että toiminnan ammattimaistuminen saattaa vähentää vapaaehtoistyötä. Muutama vastaaja kertoi, että vapaaehtoisia on helpompaa löytää kuin jäseniä. Muutama koki toisaalta, että vapaaehtoisia on vaikea löytää ja yksittäiset vastaajat harmittelivat järjestön resurssien vähäisyyttä, nuorten kiireisyyttä ja nuorten sitoutumista vain pieniin hankkeisiin kerrallaan. Vastauksissa tuotiin esille, ettei vapaaehtoisten määrä ole ainoa tärkeä mittari, vaan keskeistä on myös työn laatu, eli se mitä vapaaehtoisten panoksella saadaan aikaan. Nuoret päättämässä järjestöissä Järjestöiltä kysyttiin, miten paljon nuoria osallistuu järjestöjen hallintoon, päätöksentekoon ja toiminnan suunnitteluun yhtäältä valtakunnallisella ja toisaalta piiri- ja paikallistasolla. Valtakunnallista tasoa koskevaan kysymykseen vastasi 88 järjestöä, jotka ilmoittivat, että niiden hallintoon ja päätöksentekoon osallistuu eri tavoin yhteensä 1 858 nuorta. Paikallista ja piiritasoa koskevaan kysymykseen vastasi 47 järjestöä, joiden hallintoon ja päätöksentekoon osallistuu 5 794 nuorta. On huomattava, että näihin kysymyksiin jätti vastaamatta verraten moni kyselyyn muuten vastanneista järjestöistä ja siksi tuloksia voi pitää lähinnä suuntaaantavina. Nuorten päätöksentekijöiden osallisuuden näkökulmasta suoria lukuja kiinnostavampaa saattaa olla nuorten osuus päätöksentekijöistä järjestöissä. Valtakunnallisen hallinnon osalta nuorten osuus ylipäätään päätöksentekijöiden joukossa vaihteli nollan ja sadan prosentin välillä ja keskiarvo oli 47 prosenttia (vastanneita järjestöjä 86). Kun nuorten osuus valtakunnallisessa päätöksenteossa jaetaan desiileiksi eli kymmenten prosenttien mukaisiin luokkiin, nähdään, että käytännössä kokonaan nuorten hallussa Nuorten vapaaehtoistehtäviä järjestöissä sekä vapaaehtoisten palkitsemista on käsitelty kahdessa Vetovoima-blogin kirjoituksessa, Vapaaehtoistyö kummallinen käsite http://vetovoimablog. com/2015/05/20/vapaaehtoistyokummallinen-kasite/ ja Työ vapaaehtoista kiittää? http:// vetovoimablog.com/2015/05/28/ tyo-vapaaehtoista-kiittaa/ 21
Nuorisojärjestöjen vetovoimaa Kuva 17 Nuorten osuus valtakunnalliseen hallintoon ja päätöksentekoon osallistuneista (86 vastaajaa) olevia järjestöjä, joissa päätöksentekijöistä on nuoria yli 90 prosenttia, on tähän kysymykseen vastanneista kolmetoista prosenttia. Eniten näin luokiteltuna on järjestöjä, joissa nuorten osuus päätöksentekijöistä on 10 20 prosenttia (kuva 17). Paikallisella tasolla nuorten osuus kysymykseen vastanneiden 43 järjestön joukossa vaihteli kolmen ja sadan prosentin välillä, keskiarvon ollessa 51 prosenttia. Nuorten osuus oli yli 90 prosenttia paikallisessa hallinnossa noin viidenneksessä tähän kysymykseen vastanneista järjestöistä. Eli nuorten osuus paikallisen tason hallinnossa ja päätöksenteossa oli yleisesti siis hieman suurempi kuin valtakunnallisella tasolla (kuva 18). Kuva 18 Nuorten osuus paikalliseen ja alueelliseen hallintoon ja päätöksentekoon osallistuneista (43 vastaajaa) 22
Järjestöjen tavoittamat nuoret Kuva 19 Valtakunnalliseen hallintoon tai päätöksentekoon osallistuneiden määrä perustuu (98 vastaajaa) Kuva 20 Paikalliseen hallintoon tai päätöksentekoon osallistuneiden määrä perustuu (55 vastaajaa) Päätöksentekoon osallistuvien osalta järjestöjen mahdollisuudet arvioida määriä perustuivat muita osallistumisen muotoja useammin osallistujarekisteriin tai vastaavaan, jollainen oli käytössä reilulla kolmanneksella vastanneista järjestöistä. Yli puolet perusti kuitenkin vastauksensa arvioon. Piiri- ja paikallistason osalta vain harvalla, 13 järjestöllä, oli käytössä osallistujarekisteri tai vastaava, jonka perusteella nuorten määrä voitiin ilmoittaa (kuvat 19 ja 20). Kuva 21 Viimeisten viiden vuoden aikana valtakunnallisen tason hallintoon ja päätöksentekoon osallistuvien nuorten määrä on (102 vastaajaa) Kuva 22 Viimeisten viiden vuoden aikana piiri- ja paikallistasolla hallintoon ja päätöksentekoon osallistuvien nuorten määrä on (58 vastaajaa) 23
Nuorisojärjestöjen vetovoimaa Kuva 23 Onko järjestöllä valtakunnallisella tai paikallisella tasolla jokin nuorten osallistumista edistävä elin, kuten nuorisotyöryhmä tai vastaava? Avovastaukset luokiteltuna. Prosenttiosuudet, joiden vastauksissa osallistamistapa esiintyy. 1 (46 vastaajaa) 1 Kuviossa prosenttiosuuksien summa on enemmän kuin sata, koska yhdessä vastauksessa saattoi esiintyä monia osallistamistapoja. Järjestöjen arvion mukaan viimeisten viiden vuoden aikana hallintoon ja päätöksentekoon valtakunnallisella tasolla osallistuneiden määrä on pysynyt samana yli puolella ja noussut reilulla viidenneksellä järjestöistä. Vain yksi järjestö ilmoitti määrän laskeneen. Piiri- ja paikallistasolla suunta oli samankaltainen, joskin kysymykseen vastasi vain vähän yli puolet kyselyyn vastanneista järjestöistä. Niistä kolmella osallistuneiden määrä oli laskenut, muilla noussut tai pysynyt ennallaan (kuvat 21 ja 22). Avokysymyksellä kysyttiin, onko järjestöillä jokin nuorten osallistumista edistävä elin tai muu järjestely, jonka avulla nuorten osallisuutta pyritään lisäämään. Kysymykseen vastasi 76 järjestöä, joista 30 kertoi, ettei tällaista erityisjärjestelyä ole, eli 46 kyselyyn vastanneella järjestöllä oli jokin nuorten osallistumista edistävä järjestely. Vastanneista 29 järjestöllä oli nuorisotoimikunta tai vastaava. Lisäksi muutama mainitsi, että nuorten osallisuutta edistetään paikallisesti, nuorten osallistuminen on jonkin työntekijän erityisvastuulla tai että heillä on periaatteena yrittää saada nuoria osallistumaan järjestön kaikkeen toimintaan (kuva 23). Järjestöt nuorten työllistäjinä Järjestöjen henkilöstön osalta kysyttiin, miten paljon järjestöjen nuoriin kohdistuvassa toiminnassa työskentelee henkilöstöä sekä miten moni työntekijöistä on nuori. Yhteensä tähän kysymykseen vastanneet järjestöt ilmoittivat, että valtakunnallisella tasolla nuorisotoiminnassa työskentelee 1 102 työntekijää (99 järjestöä), joista nuoria on 204 (89 Nuorten osallisuutta ja sen edistämistä järjestöissä käsitellään Vetovoima-blogin kirjoituksessa Nuoria voidaan kyllä kuulla, mutta niitä ei tarvitse uskoa! http:// vetovoimablog.com/2015/06/23/ nuoria-voidaan-kylla-kuulla-muttaniita-ei-tarvitse-uskoa/. 24
Järjestöjen tavoittamat nuoret Kuva 24 Viimeisten viiden vuoden aikana järjestössä palkkatyössä olevien nuorten määrä on (103 vastaajaa) järjestöä). Henkilötyövuosina koko nuorisotoiminnan henkilöstö oli 696 henkilötyövuotta (83 järjestössä), mikä kertoo siitä, että iso osa työntekijöistä on osa-aikaisia tai työskentelee vain osan vuodesta esimerkiksi projekteissa tai kesäisin leireillä. Piirija paikallistasolla järjestöt ilmoittivat työskentelevän 2 009 henkilöä (33 järjestöä), joiden henkilötyövuosia on 429 (35 järjestöä). Palkkatyössä olevien nuorten määrä on järjestöissä enimmäkseen pysynyt ennallaan (hieman yli puolet vastanneista järjestöistä) ja hiukan useammalla noussut kuin laskenut (kuva 24). Avovastauksissaan järjestöt kertoivat, että järjestöjen toimintaa pyöritetään pitkälti vapaaehtoisvoimin ja että raja palkkatyön ja vapaaehtoisuuden välillä on häilyvä: toisinaan toiminnasta maksetaan esimerkiksi puheenjohtajistolle pieniä palkkioita. Nuoriin kohdistuvassa toiminnassa harjoittelijana, työkokeilijana tai vastaavissa tehtävissä työskenteli järjestöjen vastausten mukaan 345 henkilöä (82 vastannutta järjestöä), joista nuoria oli 313 (80 vastannutta järjestöä). Nuorten harjoittelijoiden määrät ovat nousussa: nousua oli 31 järjestössä, määrä oli pysynyt ennallaan 36 järjestössä ja vain 9 järjestössä nuorten harjoittelijoiden määrät olivat laskeneet (kuva 25). Avovastauksissaan muutama järjestö kertoikin, että nuorten harjoittelijoiden saamiseen on viime aikoina erityisesti panostettu ja että harjoittelua kohtaan on paljon kiinnostusta. Millaisia nuoria järjestöissä toimii? Kyselyssä pyrittiin myös selvittämään, millaisia nuoria järjestöjen toimintaan osallistuu. Ikäryhmittäin jaoteltuna tiedusteltiin, millä tavoin eriikäiset nuoret osallistuvat järjestöjen toimintaan. Toimintaan osallistuvien osalta koko nuorten joukko katetaan melko tasaisesti tosin siten, että 13 19-vuotiaat ja 20 24-vuotiaat jonkin verran painottuvat (kuva 26). Toimintaa järjestävien vapaaehtoisten osalta painotus on luonnollisesti hieman vanhemmissa nuorissa, yli 20-vuotiaissa, ja hallintoon sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla osallistuvissa tämä näkyy vielä selvemmin (kuvat 27, 28 ja 29). Tyttöjen ja poikien tai naisten ja miesten osallistumisen suhteen näkyy, että toimintaan osallistuvista enemmistö on tyttöjä, mutta pelkästään Kuva 25 Viimeisten viiden vuoden aikana nuorten harjoittelijoiden ja vastaavien määrä järjestössä on (93 vastaajaa) 25
Nuorisojärjestöjen vetovoimaa Kuva 26 Toimintaan osallistuvista nuorista on Kuva 27 Toimintaa järjestävistä vapaaehtoisista nuorista on tytöille tai pojille suunnatut järjestöt ovat hyvin harvinaisia. Sen sijaan järjestöjä, joissa on vapaaehtoisina vain naisia ja tyttöjä on muutama, ja muutenkin painotus tyttöihin tuntuu tällä tasolla lisääntyvän. Tyttöjen ja naisten osuus vaikuttaa hiukan vähentyvän valtakunnallisen päätöksenteon osalta, mutta edelleen järjestöistä useampi arvioi mukana olevan enimmäkseen tyttöjä kuin enimmäkseen poikia (kuvat 30, 31 ja 32). Eri vähemmistöryhmien osalta järjestöjen arvioiden mukaan vain harvassa järjestössä oli mukana huomattavan paljon vähemmistöihin kuuluvia nuoria, ellei järjestö nimenomaan ollut suunnattu tähän ryhmään kuuluville nuorille. Ainoastaan kielivähemmistöihin kuuluvia nuoria arvioitiin olevan huomattavan paljon mukana yli kymmenen järjestön toiminnassa. Kysymyksen kohdalla on otettava huomioon, että perustui täysin vastaajan omaan arvioon, paljonko on huomattavan paljon vähemmistöön kuuluvia nuoria (kuva 34). Muiden vähemmistöjen kuin jo kysymyksessä mainittujen osalta järjestöt kertoivat toimintaansa osallistuvan esimerkiksi nuoria, joilla on erilaisia neurologisista ongelmia tai oppimisvaikeuksia. Kielivähemmistöjen osalta mainittuja kieliä olivat ruotsi, saame, englanti, viro, venäjä, espanja, ara- 26
Järjestöjen tavoittamat nuoret Kuva 28 Järjestömme hallintoon tai päätöksentekoon osallistuvista nuorista valtakunnallisella tasolla on Kuva 29 Järjestömme hallintoon tai päätöksentekoon osallistuvista nuorista piiri- tai paikallistasolla on bia, somali, ranska, saksa, kurdi, ruanda, afgaani, thai, unkari, albania, amhara, bengali, bulgaria, dari, hindi, kiina, kroaatti, lao, lingala, mandingo, nepali, persia (tai farsi), tagalog, turkki, ukraina, vietnam, wolof, swahili, heprea, myanmar ja viittomakieli. Tämän kysymyksen osalta moni järjestö kommentoi, ettei siihen ole mahdollista vastata, koska järjestöt eivät voi eivätkä halua tilastoida toimintaan osallistuvien nuorten taustoja tai mahdollisia vähemmistöihin kuulumisia. Tässä mielessä onkin kiinnostavaa, että kaikkein useimmin järjestöt ilmoit- 27
Nuorisojärjestöjen vetovoimaa Kuva 30 Toimintaan osallistuvista nuorista on Kuva 31 Toimintaa järjestävistä vapaaehtoisista nuorista on Kuva 32 Järjestömme hallintoon tai päätöksentekoon osallistuvista nuorista valtakunnallisella tasolla on 28
Järjestöjen tavoittamat nuoret Kuva 33 Järjestömme hallintoon tai päätöksentekoon osallistuvista nuorista piiri- tai paikallistasolla on tavat eri vähemmistöryhmien osalta, ettei niiden toimintaan osallistu lainkaan liikuntavammaisia tai aistivammaisia nuoria (näin vastasi 17 järjestöä), sillä juuri näiden ominaisuuksien luulisi tulevan useimmin järjestötoiminnassa huomatuksi (kuva 34). Järjestötoimintaan osallistuvia nuoria ja järjestötoiminnan yhdenvertaisuutta käsitellään Vetovoima-blogin kirjoituksessa Ketä kiinnostaa? http://vetovoimablog. com/2015/07/01/keta-kiinnostaa/ Kuva 34 Järjestöjen toiminnassa on mukana eri vähemmistöryhmiin kuuluvia nuoria 29
Nuorisojärjestöjen vetovoimaa Järjestöjen kehittäminen Nuorten tavoittaminen Kyselyssä tiedusteltiin avokysymyksellä, miten järjestöt olivat pyrkineet tavoittamaan nuoria. Kysymykseen vastasi yhteensä 89 järjestöä (kuva 35). Kaikkein yleisin uusien osallistujien tavoittamisen tapa oli viestinnän lisääminen tai parantaminen, sillä usea järjestö epäili, etteivät läheskään kaikki toiminnasta mahdollisesti kiinnostuneet nuoret vielä tunne järjestöä tai sen toimintaa. Lisäksi vajaa kolmannes järjestöistä on pyrkinyt hyödyntämään nettiä toiminnassaan enemmän: tämä saattoi tarkoittaa joko verkkoviestintää tai myös toiminnan viemistä nettiin. Kolmannes kysymykseen vastanneista järjestöistä oli pyrkinyt kehittämään toimintaansa siten, että se kiinnostaisi nuoria enemmän. Reilu viidennes vastanneista oli pyrkinyt lisäämään yhteistyötä joko muiden järjestöjen tai esimerkiksi koulujen ja nuorisotoimen kanssa tavoittaakseen nuoria. Lisäksi noin joka seitsemäs järjestö oli pyrkinyt viemään järjestön sinne, missä nuoret ovat, kuten kouluihin tai nuorisotiloille. Paikallisen toiminnan kehittämiseen oli panostanut hiukan useampi kuin joka kymmenes vastanneista Kuva 35 Miten järjestönne on viimeisten noin viiden vuoden aikana pyrkinyt tavoittamaan lisää nuoria (mikäli se on ollut järjestönne tavoite)? Avovastaukset luokiteltuna. Prosenttiosuudet, joiden vastauksissa tavoittamisen tapa esiintyy. 1 (89 vastaajaa) 1 Kuviossa prosenttiosuuksien summa on enemmän kuin sata, koska yhdessä vastauksessa saattoi esiintyä monia tavoittamisen tapoja. 30