KIRJASTOAUTOPALVELUIDEN TARVE JYVÄSKYLÄSSÄ LÄHIVUOSINA Johanna Vesterinen kirjastotoimenjohtaja Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto 13.8. 2007
2 1. Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto, kirjastoautotoiminta Jyväskylän kaupunginkirjastoon Keski-Suomen maakuntakirjastoon kuuluu pääkirjaston lisäksi 7 lähikirjastoa (8. lähikirjasto remonttievakossa ) ja 1 kirjastoauto. Jyväskylässä on ollut kirjastoautotoimintaa jo yli 30 vuoden ajan. Ensimmäinen kirjastoauto, Minna-Kantti, aloitti reitillään marraskuussa 1976. Nykyinen auto on hankittu vuonna 1991 ja sillä on ajettu yli 205 000 kilometriä, viikoittaiseksi reittimatkaksi tulee noin 350 kilometriä. Kirjastoautolla oli vuonna 2006 54 pysäkkiä eri puolilla kaupunkia; auton pysäkeistä 22 oli Kuokkalan alueella ja 13 Jyväskylän kouluilla. Jyväskylä ei myy kirjastoautopalveluita muille kunnille. Kirjastoautotoiminnasta vastaa kirjastotoimenjohtajan lisäksi auto-osastonjohtaja, kaksi autonkuljettajaa ja kirjastovirkailija. Kirjastoauton toimisto- ja työskentelytilat on pääkirjaston yhteydessä. Jyväskylään esitetään hankittavaksi uusi kirjastoauto. Hanke on opetusministeriön vuoden 2008 valtionosuuslistalla, hankkeelle saadaan valtionosuutta 46% auton laskennallisesta hankintahinnasta. Mikäli uusi kirjastoauto hankitaan, tullaan vanha auto poistamaan käytöstä ja toiminta jatkuu edelleen yhdellä kirjastoautolla. 2. Lainamäärät ja lainaajien ikäjakauma kirjaston toimipisteissä Vuonna 2006 Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjastosta lainattiin yhteensä 2 157 509 lainaa. Pääkirjasto on lainamäärältään suurin toimipiste (kokonaislainoista 65%), sen jälkeen tulevat Kortepohja, Keltinmäki, kirjastoauto (kokonaislainoista 4%) ja Huhtasuo (kaikkien lähikirjastojen kokonaisosuus lainoista 30%). Autosta lainataan vuosittain noin 100 000 lainaa. Taulukko 1: Lainamäärät, viiden suurimman toimipisteen vertailu 1 600 000 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0 Lainat v. 2006 Pääkirjasto Kortepohja Keltinmäki Kirjastoauto Huhtasuo Lainaajien ikäjakauma pää- ja lähikirjastoittain sekä kirjastoautossa vuonna 2006 on esitetty taulukossa 2.
3 Taulukko 2: Lainaajien ikäjakauma toimipisteittäin 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 < 15 v. 16-30 v. 31-63 v. 64 v. > Pääkirjasto Kirjastoauto Lähikirjastot yht Ikäryhmässä asiakkaat alle 15 vuotta käy selvästi esille, että kirjastoauton kohderyhmänä on peruskouluikäiset lapset ja nuoret ja että määrä on lähes samansuuruinen pääkirjaston kanssa. Kaikkien lähikirjastojen yhteenlaskettu osuus lapsi- ja nuorisoasiakkaista on huomattavasti suurempi kuin pääkirjaston ja kirjastoauton. Tosin moni alle 15-vuotias asiakas käyttää todennäköisesti niin lähikirjastojen kuin kirjastoautonkin palveluita (koulupysäkit). Ikäryhmän 16 30-vuotiaat asiakkaat ovat selkeimmin pääkirjaston asiakkaita. Tähän ryhmään kuuluvat opiskelijat ja nuoret työikäiset asiakkaat, tosin he käyttävät aktiivisesti myös lähikirjastojen palveluita (nuoret perheelliset edellä mainittujen ryhmien lisäksi). Kirjastoauton käyttäjinä tämä ikäryhmä on toiseksi pienin, syitä kirjastoauton käyttämättömyyteen löytyy esimerkiksi kirjastoauton aikataulujen sopimattomuus omiin menoihin, harrasteisiin, opintoihin Aktiivisten työikäisten ryhmä, 31 63-vuotiaat, käyttävät pää- ja lähikirjastoja, mutta edellistä ikäryhmää aktiivisemmin myös kirjastoautoa. Heillä on enemmän aikaa harrasteisiin ja vapaa-aikaa vietetään myös keskustan ulkopuolella. Jyväskylän kaupunginkirjasto tarjoaa kirjastopalveluita haja-asutus- ja taajama-alueille lähikirjasto- ja kirjastoautopalveluin; Kuokkalan alueen kirjastopalvelut on toistaiseksi hoidettu kirjastoauton avulla. Viimeisen ikäryhmän, yli 64-vuotiaat asiakkaat käyttävät pää- ja lähikirjastoja. Kirjastoauton asiakkaat tässä ryhmässä ovat pääasiassa palvelutalojen ja vastaavien asukkaita. Yhteenvetona voidaan todeta, että lapsilainaajat käyttävät kirjastokorttiaan eniten kirjastoautossa ja lähikirjastoissa: kirjastoautossa lasten osuus lainaajista on 46 %, lähikirjastoissa noin 18 % ja pääkirjastossa 5 %. Tosin ikääntyvien, yli 64-vuotiaiden osuus tulee lähivuosina kasvamaan huomattavasti, joten lapsilainaajien ohella ikääntyneet ovat kirjastoautojen suurimmat käyttäjäryhmät. Myös aiemmin tehdyissä kirjastoautoselvityksissä tämä trendi on tiedostettu 1. Tässä selvityksessä keskitytään jyväskyläläisten ikääntyvien ja lapsilainaajien kirjastoauton käyttöön liittyvien palvelutarpeiden selvittämiseen lähitulevaisuudessa. 1 esim. Kiviluoto, Johanna, 2006: Yhdessä enemmän? Selvitys kirjastoautotoiminnan nykytilanteesta ja kuntienvälisen yhteistyön lisämahdollisuuksista Päijät-Hämeen maakuntakirjastoalueella. Lahden kaupunginkirjasto maakuntakirjasto. Linkki selvitykseen: http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/kirjastoautoselvitys.pdf
4 3. Jyväskylän väestö 2006 sekä arvio 2007 2010, 2015 ja 2020 ikäryhmittäin ja suuralueittain Seuraavien taulukoiden tiedot on poimittu osoitteesta http://www3.jkl.fi/info/vaestoarvio/ JYVÄSKYLÄN VÄESTÖ 2006 SEKÄ ARVIO 2007-2010, 2015 JA 2020 IKÄRYHMITTÄIN Ikä 2006 2007 2008 2009 2010 2015 2020 0-14 12 426 12 458 12 509 12 546 12 598 13 280 12 721 15-64 60 623 61 257 62 062 62 465 62 640 63 084 64 151 65-11 690 11 785 12 029 12 289 12 762 15 836 18 128 Yht. 84 739 85 500 86 600 87 300 88 000 92 200 95 000 Koko kaupungin lasten ja iäkkäiden arviot perustuvat Tilastokeskuksen ennusteeseen Hallintokeskus ja Kaupunkisuunnittelu, MT ja ORi 11.6.2007 Jyväskylän 5 suurinta väestöaluetta ikäryhmittäin, poimittu soveltuvin osin taulukosta http://www3.jkl.fi/info/vaestoarvio/ 0-15 -vuotiaat 2006 2007 2008 2009 2010 2015 2020 Kantakaupunki 1 858 1 880 1 890 1 900 1 880 2 020 1 890 Kypärämäki-Kortepohja 1 563 1 610 1 630 1 640 1 640 1 560 1 640 Huhtasuo 1 481 1 470 1 460 1 470 1 450 1 390 1 340 Kuokkala 3 451 3 270 3 240 3 220 3 140 2 960 2 670 Keltinmäki-Myllyjärvi 1 281 1 310 1 350 1 350 1 420 1 740 2 810 16-64 -vuotiaat 2006 2007 2008 2009 2010 2015 2020 Kantakaupunki 16 763 17 110 17 310 17 430 17 430 17 980 16 830 Kypärämäki-Kortepohja 6 792 7 130 7 410 7 480 7 520 7 070 6 890 Huhtasuo 6 196 6 130 6 060 5 950 5 730 5 230 5 000 Kuokkala 12 286 12 430 12 620 12 690 12 590 12 190 11 640 Keltinmäki-Myllyjärvi 4 999 4 970 4 910 5 020 5 420 5 720 7 180 yli 65-vuotiaat 2006 2007 2008 2009 2010 2015 2020 Kantakaupunki 5 035 4 970 5 000 5 020 5 090 5 300 6 080 Kypärämäki-Kortepohja 1 537 1 560 1 600 1 630 1 690 2 400 2 670 Huhtasuo 1 049 1 050 1 090 1 140 1 220 1 680 1 960 Kuokkala 9 52 1 000 1 030 1 070 1 170 1 750 2 090 Keltinmäki-Myllyjärvi 709 740 790 810 860 1 190 1 410 Koko kaupungin lasten ja iäkkäiden arviot perustuvat Tilastokeskuksen ennusteeseen Hallintokeskus ja Kaupunkisuunnittelu, MT ja ORi 11.6.2007 4. Ikärakenteen muutos ja vaikutus kirjastopalvelujen tarjontaan ja Jyväskylän vanhuspoliittinen strategia 2002-2010 Kirjastoautotoimintaa ja kirjaston kotipalvelua kutsutaan yhteisnimellä hakeutuva palvelu. Tulevaisuudessa hakeutuvan palvelun kysyntä tulee kasvamaan ikärakenteen muutoksesta johtuen: kuntalaisten ikääntyessä joustavien ja hakeutuvien palveluiden tulee löytyä läheltä kotia
5 tai asuinpaikkaa. Kaikki asiakkaat eivät liikuntakyvyn rajallisuudesta huolimatta halua kotipalvelua, vaan käyttävät omatoimisesti kirjastopalveluita. Näille asiakkaille kirjastoauto on ensiarvoisen tärkeä palvelutoiminto. Kaikki asiakkaat eivät tulevaisuudessakaan asu kantakaupungissa tai vilkkaissa taajamissa; Joensuun seudun kirjastoautoselvityksessä 2 on osuvasti todettu, että nimenomaan haja-asutusalueilla kirjastoauton merkitys korostuu tulevaisuudessa entisestään, koska näillä alueilla ei usein ole mitään kilpailevaa palveluntarjontaa (kioskeja, videovuokraamoita). Samoin matka kiinteään kirjastoon voi olla pitkä tai hankala kulkea, varsinkin jos omaa autoa ei ole käytettävissä. Jyväskylän vanhuspoliittisessa strategiassa 3 on linjattu hyvää ikääntymistä tukevien toimenpiteiden painopistealueet. Strategian keskeinen tavoite on [ ] tukea ikääntyvien ihmisten itsenäistä selviytymistä ja kotona, tutussa ympäristössä asumista. Tätä edesauttavat yksilön mahdollisimman hyvä fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, esteetön ja turvallinen asuin- ja elinympäristö sekä asiakaslähtöisesti järjestetyt tarpeenmukaiset palvelut. Harrastus- ja virkistystoimintaan kuuluu merkittävänä osana sosiaalista kanssakäymistä, joka ehkäisee yksinäisyyttä ja masentuneisuutta. Ikääntyvien ihmisten omaehtoisen toiminnan tukeminen ja sen arvostaminen ovat siten oleellista heidän kokonaishyvinvointinsa kannalta. (http://www.jyvaskyla.fi/sotepa/vanhuspoliittinenstrategia/tiivistelma.html ) Kaupungin vanhuspoliittinen strategia on linjassa Jyväskylän kaupunkistrategian 4 kanssa; jälkimmäisen kohdassa 3 huolehditaan hyvinvoinnin perusteista mm. kannustamalla kaupunkilaisia vastuuseen omasta terveydestään, lähiympäristöstään ja läheisistään. Omasta terveydestä huolehtiminen on kokonaisvaltaisesti fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista huolehtimista. Kirjaston ja sen palveluiden rooli ihmisen eri ikävaiheissa ja elämäntilanteissa on kiistaton: se tarjoaa monipuolisen ja tasa-arvoisen pääsyn tiedon, elämysten ja kokemusten lähteille painetussa ja sähköisessä muodossa. Vanhuspoliittisen strategian Toimintakyky, opiskelu ja kulttuuri kappaleessa kirjasto nostetaan esiin yhtenä keskeisenä elinikäisen oppimisen paikkana ja tarjoajana sekä helposti saavutettavana lähipalveluna: Keskitettyjen palvelujen lisäksi järjestetään alueellisesti hajautettuja palveluja, jotka ovat ihmisiä lähellä, helposti saavutettavissa. Yhtenä esimerkkinä ovat paikalliskirjastoissa järjestettävät ikäihmisten kirjakerhot. (http://www.jyvaskyla.fi/sotepa/vanhuspoliittinenstrategia/opiskelu.html ) Lähikirjastojen ohella myös kirjastoautossa on monipuoliset mahdollisuudet erilaisiin toimintoihin: normaalin, noin 4 500 niteen kokoelman lisäksi autoon on mahdollista hankkia internet-yhteyksin varustettu asiakaspääte, autossa on aina kirjastoammattilainen neuvontaa ja opastusta varten; kirjailijavieraat, eri alojen asiantuntijat ja muut vierailijat kulkevat auton mukana sinne, missä asiakkaatkin ovat. Kirjastoautot ovat parhaimmillaan monipalvelukeskuksia: esimerkiksi Tuusniemen ja Kaavin yhteistoiminnallisessa kirjastoautossa on online-lottomahdollisuus, Heinäveden kirjastoautosta voi ostaa käsikauppalääkkeitä ja Outokummun kirjastoauto tarjoaa rajoitettuja Postin palveluita. Moni kirjastoauto on toiminut äänestyspaikkana. Vaikka kirjastoautoista onkin mahdollisuus saada muita, ei-perinteisiä kirjastopalveluita, on huomattava, ettei kirjastohenkilökunta voi toimia mainittujen palveluiden täysammattilaisena. 5 2 Toivanen, Pekka, 2005: Selvitys kirjastoautotoiminnan yhteistyömahdollisuuksista Joensuun seutukunnalla ja sen lähialueilla. Joensuun kaupunginkirjasto. Linkki selvitykseen: http://www.jns.fi/dman/document.phx?documentid=je26405085046622&cmd=download 3 http://www.jyvaskyla.fi/sotepa/vanhuspoliittinenstrategia/ 4 http://www.jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/kaupunkistrategia 5 Toivanen, Pekka, emt.
6 Olisi kuitenkin luontevaa, että kirjastoautosta voisi saada mm. Kelan, työvoimatoimiston tai terveydenhuollon neuvontaa ja palvelua. Autossa voisi olla esitteitä ja lomakkeita jaossa, lisäksi auton internetpääte toimii ajantasaisena yhteytenä kyseiseen palveluun. Kelan virkailijan tai terveydenhoitajan voisi tavata kirjastoautossa esimerkiksi kerran kuussa. Tällaiset toimintamuodot on suhteellisen helppo järjestää normaalin kirjastoautotoiminnan puitteissa ja (lähitulevaisuudessa) ovat hyvä esimerkki hakeutuvasta toiminnasta. 5. Lapsilainaajien kirjastoautopalvelut Jyväskylässä Jyväskylän alueella toimii kolmisenkymmentä vuosiluokkien 1 9 perusopetusta antavaa koulua, joissa on yhteensä noin 6 500 oppilasta. Jyväskylän sivistystoimenjohtaja Laila Landénin asettaman työryhmän suunnitelma koulukirjastojen kehittämisestä Jyväskylässä on valmistunut tammikuussa 2007 6, joten tässä selvityksessä ei puututa koulukirjastojen toimintaan. Koulujen kirjastot toimivat kunnallisen kirjastopalvelun tukena, koulujen omina lähipalveluina ja käsikirjastoina. Jyväskylän kirjastoautolla on yhteensä 13 koulupysäkkiä reittinsä varrella; kaikkiaan pysäkkejä on 54. Jyväskylän koulupysäkkejä ovat Huhtarinteen koulu Nenäinniemen koulu Kuokkalan yläaste Näkövammaisten koulu Tikan koulu Lehtisaaren koulu Muuratsalon koulu Jyväskylän kristillinen koulu Pohjanlammen koulu Haukkarannan koulu Keljon koulu Kypärämäen koulu (lisätty 1.6. 2007 alkaen lähikirjaston remontin vuoksi, säilynee pienkirjaston aloittamisen jälkeen) Suurin osa lapsilainaajista asioi kirjastoautossa nimenomaan koulupysäkillä ja mahdollisesti oman asuinalueensa pysäkillä. Kirjastoauton reittiaika koulupysäkeillä vaihtelee 20 minuutista 50 minuuttiin. Reitti ajetaan kerran viikossa lukuun ottamatta koulujen loma-aikoja ja kirjastoauton heinäkuun huoltotaukoa. Kaikki asiakkaat iästä tai statuksesta riippumatta käyttävät kirjastoautossa omaa kirjastokorttiaan, aivan kuten kiinteässä kirjastossa. Monelle lapsilainaajalle kirjastoauto on ensimmäinen ja joskus ainoa kirjaston palvelumuoto, mitä he voivat käyttää säännöllisesti, omatoimisesti ja turvallisesti. Kirjastoauto toimii linkkinä muihin kirjastoihin ja niiden palveluihin. Kirjastoautossa opitaan kirjastokäytön perustaidot, lainaaminen ja palauttaminen, aineiston löytäminen hyllystä, kirjastokortin merkitys, käyttösäännöt, miten kirjastossa toimitaan ja miten lainatusta aineistosta huolehditaan kirjastokäytön kansalaistaidot. 6 Ojaluoto, Elli et al., 2007: Koulukirjastotyöryhmän suunnitelma koulukirjastojen kehittämisestä Jyväskylässä. Linkki suunnitelmaan: http://www.jkl.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/10535_koulukirjastotyoryhman_suunnitelma. pdf
7 Kiviluodon 7 tekemässä selvityksessä suunnataan katse lapsiin ja nuoriin kirjaston asiakkaina. Kirjaston tehtävä niin perinteisen kuin uusien lukutaitojen (medialukutaito, verkkotieto, sirpaleinen tieto) tukijana on merkittävä. Kirjastojen odotetaan tukevan lasten lukutaidon kehittymistä monipuolisen ja ajantasaisen kokoelman avulla. Kirjastoautot ovat tarjonneet koululaisille hakeutuvaa lähipalvelua jo vuosikymmenien ajan. Uuden kirjastoauton hankinnan myötä taataan tärkeän palvelumuodon jatkuminen myös tulevaisuudessa. Koulupysäkeillä on suuri merkitys ja opettajien kanssa tehdään tiivistä, molempia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä. Kirjastoauton osastonjohtajan Riitta Kaleniuksen mukaan meillä [Jyväskylän kirjastoautossa] käy paljon pienten lasten vanhempia sekä perhepäivähoitajia - päiväkotejakin on seitsemän, joista Kuokkalan toimintakeskuksessa viisi ryhmää. Esimerkiksi Ylämyllyjärven pysäkille vanhemmat uskaltavat päästää aika pieniäkin lapsia itsekseen käymään, kun eivät aina itse ehdi mukaan. (Sähköpostiviesti Kalenius > Vesterinen 9.8. 2007) Jyväskylässä, kuten muissakin kaupungeissa, lukiot, toisen asteen oppilaitokset ja muut koulut sijaitsevat pääasiassa taajamien keskustassa, lähellä kiinteitä kirjastoja. Näin ollen kirjastoauton pysäkkiaikaa on voitu sijoittaa taajamien ja haja-asutusalueiden kouluille. 7 Kiviluoto, Johanna, 2006: Yhdessä enemmän? Selvitys kirjastoautotoiminnan nykytilanteesta ja kuntienvälisen yhteistyön lisämahdollisuuksista Päijät-Hämeen maakuntakirjastoalueella. Lahden kaupunginkirjasto maakuntakirjasto. Linkki selvitykseen: http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/kirjastoautoselvitys.pdf