V U O S I K E R T O M U S

V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 6

SISÄLTÖ Poliisi vuonna 2006 3 Poliisiylijohtajan katsaus 4 Valvonta ja hälytystoiminta 7 Rikostorjunta 11 Lupapalvelut 14 Kansainvälinen yhteistyö 16 Henkilöstö 18 Talous 21 Sammandrag på svenska 24 Toimittaja Valokuvat Ulkoasu ja taitto Paino Aija Tiainen Esko Jämsä, Aija Tiainen, Helsingin kihlakunnan poliisilaitos, liikkuva poliisi, Pohjolan Sanomat/Helena Laakso Juha Räty/J-Form T:mi Edita Prima oy 2 2006

POLIISI VUONNA 2006 Poliisille vuosi 2006 oli haasteellinen. Suomen EU-puheenjohtajuuden turvajärjestelyt sekä poliisin johtovastuulla olleet kansainväliset kokoukset työllistivät poliisin kaikkia yksiköitä. Puheenjohtajakauden kokousten turvajärjestelyt sujuivat suunnitellusti. Turvajärjestelyt pysyivät oikeissa mittasuhteissa, eivätkä ne vieneet huomiota kokouksissa käsitellyiltä asioilta. Turvatoimet mitoitettiin ulkomaisten tarpeiden mukaan, mutta ne pyrittiin toteuttamaan Suomessa totutulla tavalla. Suomen puheenjohtajuuden aikana poliisin toiminnan kannalta merkittävimpiä sisällöllisiä uudistuksia olivat Prümin sopimukseen liittyminen sekä Schengenalueen laajenemisen ja siihen liittyvän uuden tietojärjestelmän käyttöönoton eteneminen. Suomen EU-puheenjohtajuus oli kokonaisuutena suurin Suomessa koskaan järjestetty, kansainvälisen tason turvatoimien edellyttämä kokonaisuus. Vastaavasti Helsingissä syyskuun alussa järjestetty Euroopan ja Aasian maiden päämiesten konferenssi ASEM6 oli laajin Suomessa koskaan järjestetty kokous. Turvatoimien tarpeellisuutta lisäsivät mm. Euroopan Unionin alueella viime vuosina tapahtuneet terroriteot. Venäjän presidentin Vladimir Putinin osallistuminen EU:n jäsenvaltioiden päämiesten epäviralliseen tapaamiseen lokakuussa Lahdessa tiukensi turvatoimia entisestään. Poliisi tiivisti yhteistyötään muiden viranomaisten kanssa. Poliiseille ja syyttäjille ryhdyttiin järjestämään yhteisiä koulutustilaisuuksia esitutkintayhteistyön kehittämisestä. Vuoden aikana koulutettiin yli 600 syyttäjää ja tutkinnanjohtajana toimivaa poliisia eri puolilta Suomea. Vuoden 2006 aikana poliisin tietoon tuli 763 052 rikosta eli noin 3 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Poliisi selvitti vuonna 2006 yhteensä 583 236 rikosta. Valtaosa selvitysprosenteista parani edellisiin vuosiin verrattuina. Yleinen järjestys ja turvallisuus säilyivät koko maassa hyvänä, vaikka poliisin voimia keskitettiinkin puheenjohtajuuden kokouspaikkakunnille. Myös rikostorjunnan tulokset paranivat. Vuoden aikana käynnistettiin useita poliisin tulevaisuuden kannalta merkittäviä hankkeita, kuten poliisin hallintorakenteen uudistaminen sekä poliisin esitutkinta- ja pakkokeinolakien kokonaisuudistuksen taustaselvitys. Lisäksi poliisin koulutuksen uudistaminen ja oppilaitosten yhdistäminen etenivät. Poliisin toiminnan painopistealueena oli väkivaltarikollisuuden torjunnan tehostaminen. Tavoitteena on vähentää väkivaltarikollisuutta muun muassa paljastamalla piiloon jäävää väkivaltarikollisuutta, tiivistämällä eri viranomaisten yhteistyötä sekä parantamalla poliisityön laatua esimerkiksi kotihälytyksissä sekä esitutkinnassa. Poliisin tietoon tullut vakavin väkivaltarikollisuus väheni vuoden aikana. Poliisille ilmoitettiin aiempaa enemmän tyypillistä piilorikollisuutta, kuten seksuaalirikoksia. Viime vuoden aikana väkivaltarikosten selvitysprosentit paranivat. Alkoholin kulutuksen kasvu näkyi poliisin väkivaltatilastoissa lähinnä kotihälytysten määrän lisääntymisenä. Vuonna 2006 poliisi hoiti 85 591 kotihälytystehtävää, joista perheväkivallaksi luokiteltuja oli 17 648. Perheväkivallasta poliisi kirjasi 4 122 rikosilmoitusta, mikä on lähes kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2002. Myös aiempien vuosien painopistealueiden eli omaisuus- ja talousrikosten torjuntatoimia jatkettiin. 2006 3

POLIISIYLIJOHTAJAN KATSAUS Vuonna 2006 poliisi saavutti parhaan toiminnallisen tuloksensa viiteentoista vuoteen. Onnistumisen taustalla olivat poliisin johtamisen, tulosohjauksen ja seurannan jäntevöittäminen sekä keskittyminen vuosittain yhden painopistealueen kehittämiseen. Poliisin taloudellinen tilanne pysyi hallittuna, vaikka esimerkiksi EU-puheenjohtajuus ja biometrisen passin käyttöönotto aiheuttivat lisäpaineita. Poliisimiesten määrä ylitti rajaksi asetetun vuoden 2002 tason. Vuoden aikana poliisikoulusta valmistuneita poliiseja palkattiin mm. määräaikaisesti EU-puheenjohtajakauden turvallisuustehtäviin. Vuoden päättyessä osalle heistä ei heti löytynyt uusia tehtäviä. Pitkäaikainen työttömyys ei kuitenkaan uhkaa vastavalmistuneita poliiseja, koska suurten ikäluokkien eläköitymisen takia lähivuosina tarvitaan runsaasti uusia poliiseja. Elokuussa otettiin käyttöön uudet biometrisen tunnisteen sisältävät passit. Uusien passien käyttöönotto onnistui nopeasta aikataulusta huolimatta hyvin. Hallinnon uudistus käyntiin Vuonna 2006 poliisiosaston valmisteluvastuulla olleita lakiuudistuksia olivat muun muassa: poliisin hallinnosta annetun lain muuttaminen (100/2007) laki poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta (841/2006) passilain (671/2006) ja henkilökorttilain muuttaminen (biometriset tunnisteet) järjestyksenvalvojista annetun lain muuttaminen (104/2007) rahanpesun estämisestä ja selvittämisestä annetun lain muuttaminen (EY:n III rahanpesudirektiivi) arpajaislain muuttaminen talousrikosten ja harmaan talouden torjuntaan liittyvän viranomaisyhteistyön kehittäminen laki poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen yhteistoiminnasta Poliisin hallinnosta annetun lain muuttaminen hyväksyttiin eduskunnassa joulukuussa 2006. Lakimuutoksella mahdollistetaan poliisilaitosten välisen yhteistoiminnan lisääminen ja myös poliisilaitosten toimialueiden laajentaminen. Paikallispoliisin hallintorakenteiden uudistaminen käynnistettiin loppuvuodesta 2006. Tavoitteena on organisaatio, jossa mahdollisimman kevyillä hallinto- ja johtamisrakenteilla pystytään turvaamaan poliisipalvelut koko maassa. Pyrkimyksenä on myös varmistaa poliisin riittävät kenttäresurssit. Joulukuussa valmistuivat esitykset paikallispoliisin uusiksi hallintorakenteiksi. Lähtökohtana on vähentää poliisilaitosten määrä 90:stä noin 30:een. Selvityshenkilö OTL Klaus Helmisen selvitys Turvallisuusviranomaisten toimivaltuussäännöstöjen uudistamistarpeesta valmistui heinäkuussa 2006. Sisäasiainministeriö ja oikeusministeriö ovat sopineet perustavansa toimikunnan, jonka tehtävänä on käynnistää poliisilain, esitutkintalain ja pakkokeinolain kokonaisuudistus. Laillisuusvalvonnan kehittämistä jatkettiin Poliisin sisäisen laillisuusvalvonnan kehittämistä jatkettiin vuonna 2006. Jokaisessa läänissä ja poliisin valtakunnallisissa yksiköissä suoritettiin tarkastukset suunnitelmien mukaisesti. Myös poliisilaitoksen johdon roolia laillisuusvalvonnan eturintaman toimijana painotettiin. 4 2006

Laillisuusvalvonta tähtää poliisin toiminnan laadun ja kansalaisten luottamuksen ylläpitämiseen sekä virheiden ennalta estämiseen ja tarvittaessa niiden tutkintaan saattamiseen. Valvonnan painopiste on organisaation sisällä. Sitä täydentää ylimpien laillisuusvalvojien valvonta. Myös tietosuojavaltuutetulla on oma tehtävänsä valvoa rekistereiden asianmukaista ylläpitoa ja käyttöä. Sisäinen laillisuusvalvonta on osa normaalia johtamista. Ratkaiseva vastuu valvonnan käytännön toteutuksesta on poliisilaitoksilla. Poliisin lääninjohtojen asiana on valvoa paikallistason valvonnan tarkoituksenmukaisuutta ja toimivuutta sekä puuttua havaittuihin epäkohtiin. Poliisin ylijohto valvoo lääninjohtojen toimintaa sekä Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen ja keskusrikospoliisin, liikkuvan poliisin, suojelupoliisin ja poliisin tietohallintokeskuksen toimintaa. Poliisin toiminnan lainmukaisuuden valvonnan kehittämistä jatkettiin muun muassa apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkan vuonna 2004 tekemän selvityksen sisältämien toimenpidesuositusten pohjalta. Poliisista tehtyjen kanteluiden määrä ennallaan Poliisin lääninjohtojen tarkastustoimintaa kehitettiin systemaattisemmaksi. Painopistealueina olivat edelleen esitutkinnassa käytettävien pakkokeinojen käytön asianmukaisuuden tarkastaminen. Huomiota kiinnitettiin myös siihen, että pakkokeinojen käyttö on ollut rikosten selvittämisen kannalta tarkoituksenmukaista. Tällä on merkitystä mm. rikoksen uhrin oikeusturvan toteutumisen kannalta. Poliisin toiminnasta tehtyjen kanteluiden määrä ei muuttunut merkittävästi vuoden 2006 aikana. Kanteluita tehdään vuosittain yhteensä noin 1 300 kappaletta. Ylimmille laillisuusvalvojille niitä tehdään noin 600, poliisin lääninjohdoille, Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen johdolle sekä valtakunnallisten yksiköiden johdoille noin 450 ja poliisin ylijohdolle noin 250. Näistä valtaosa liittyy rikosten esitutkintaan. Kanteluratkaisuissa kiinnitetään huomiota puhtaasti toiminnan juridisen puolen lisäksi menettelyn tarkoituksenmukaisuuteen kansalaisten perusoikeuksien toteutumisen kannalta. Moitteeseen tai ohjaavaan kannanottoon päädytään noin 5 10 prosentissa tapauksista. Mikäli virheellisessä menettelyssä havaitaan syytä epäillä virkarikosta, määrätään toimitettavaksi esitutkinta. Vuonna 2006 poliisin tekemiksi epäillyistä rikoksista kirjattiin 646 rikosilmoitusta. Määrä on laskenut edellisestä vuodesta noin sadalla ilmoituksella. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkintaa johtaa aina virallinen syyttäjä. Poliisin tietoturvan kehittäminen jatkui Poliisihallinnon tietoturvaperiaatteet tulivat voimaan 1.12.2006. Tietoturvaperiaatteiden tarkoituksena on tarkentaa poliisin tietoturvapolitiikassa määriteltyjä toimintalinjauksia, yhtenäistää menettelyjä sekä lisätä suunnitelmallisuutta. Tietoturvallisuuden auditointia kehitettiin. Poliisiin asetettiin poliisin tietoturvallisuuden johtoryhmän alainen katselmointiryhmä, jonka päätehtävänä oli tuottaa tietojärjestelmäkehityksen ja ylläpidon tarpeisiin turvallisuusmäärittelyrunko. Toukokuussa 2006 järjestettiin ISO 27001- ja ISO 17799 -tietoturvastandardikoulutus. Koulutukseen osallistui yhteensä 85 henkilöä, joista 51 suoritti vapaaehtoisen tentin. Jatkokoulutuksen suoritti ja sisäisen tietoturva-auditoijan pätevyyden sai 20 poliisihallinnon työntekijää. Poliisin tietoturvallisuuden vastuuhenkilöiden koulutusohjelma vietiin loppuun. Neljän viikon mittaisen kokonaisuuden suoritti 16 poliisin henkilöä ja yksi henkilö sidosryhmistä. Koulutusohjelma saa vuonna 2007 jatkoa poliisin ja puolustusvoimien yhteiskurssina. Poliisihallinnon tietoturvallisuuden kausiraportointi käynnistettiin. Raportoinnin avulla on mahdollista antaa kokonaiskuva tietoturvallisuudesta siitä vastaaville henkilöille ja poliisiyksikköjen johdoille. Poliisiasiat kiinnostivat tiedotusvälineitä Poliisin ja tiedotusvälineiden suhdetta kehitettiin aktiivisesti koko maassa. Kaikkiin poliisin yksiköihin nimettiin viestintävastaavat, joille järjestettiin valtakunnallinen koulutustilaisuus. Myös läänit kouluttavat viestintävastaaviaan. Tiedotusvälineiden kiinnostus poliisia kohtaan jatkui aktiivisena sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla. Poliisihallinnolle yhteinen intranet Seitti Vuoden 2006 aikana otettiin käyttöön koko poliisihallinnon yhteinen operatiivinen intranet Seitti. Poliisin henkilöstö- ja sidosryhmälehdestä Poliisi-lehdestä tehtiin lukijatutkimus. Tulosten mukaan suuri osa lukijoista pitää lehteä kiinnostavana ja vähintään melko tärkeänä tiedonsaantikanavana. Markku Salminen poliisiylijohtaja 2006 5

VALVONTA JA HÄLYTYSTOIMINTA Tulostavoitteet EU-puheenjohtajuuteen liittyvät tehtävät Turvajärjestelyjä ohjataan ja sovitetaan yhteen. Kenttä- ja hälytystoiminta Poliisin hälytystehtävien käsittely hätäkeskuksissa ohjeistetaan. Liikenneturvallisuus Automaattisen liikennevalvonnan lisäämisen vaatimat toiminnan uudelleenjärjestelyt ja määräykset toteutetaan sekä laajennetaan valvontaa. Poliisin ulkomaalaisasiat Laitonta maahantuloa ja ihmiskauppaa torjutaan. Terrorismin torjunta Poliisin valmius- ja erityistilannesuunnitelmat ajanmukaistetaan. Suomen EU-puheenjohtajakauden aikana poliisin vastuulla olleiden 36 kokouksen turvajärjestelyt onnistuivat suunnitellusti ilman yllättäviä turvallisuusuhkia. Poliisi sai paljon kiitosta toiminnastaan, mikä osaltaan vahvisti Suomen puheenjohtajakauden eri kokousten ja tapaamisten luomaa myönteistä kuvaa Suomesta ja sen viranomaisten toiminnasta. Kahdeksalla eri paikkakunnalla järjestettyjen kokousten edellyttämät turvajärjestelyt olivat kaikkien aikojen laajimmat ja koskettivat suoraan tai epäsuorasti koko poliisihallintoa. Kokoukset oli luokiteltu kolmeen turvaluokkaan suojelupoliisin tekemän arvion perusteella. Ensimmäisen turvaluokan kokouksia oli 5, toisen 9 ja kolmannen 13. Suurimmat kokoukset olivat ulkoministerien epävirallinen kokous Lappeenrannassa, ASEM6-huippukokous Helsingissä, valtion/hallitusten päämiesten epäviralli- Keskimääräinen toimintavalmiusaika A-luokan hälytystehtävissä, minuuttia 2002 2003 2004 2005 2006 Etelä-Suomen lääni 11,0 10,7 11,2 11,0 11,3 Länsi-Suomen lääni 12,5 13,8 12,7 13,3 14,6 Itä-Suomen lääni 13,6 13,8 15,5 14,8 14,8 Oulun lääni 9,8 9,4 10,4 10,3 15,2 Lapin lääni 11,8 13,0 15,6 17,3 17,7 Helsinki 7,9 7,6 7,9 8,0 10,4 Keskiarvo 11,1 11,2 11,4 12,1 13,4 Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä 6 2006

nen tapaaminen Lahdessa sekä Barcelonan prosessin seurantaa koskeva ulkoministerikokous Tampereella. Suurimpien kokousten turvatehtäviin osallistui tuhansia ja pienempiin kokouksiin satoja poliisimiehiä eri puolilta Suomea. Poliisille antoivat virka-apua mm. puolustusvoimat, rajavartiolaitos, ilmailuviranomaiset sekä tulli. Viranomaisyhteistyö sujui erittäin hyvin. Turvajärjestelyiden kustannukset olivat lähes kymmenen miljoonaa euroa. Hälytystehtävien määrä kasvoi edelleen Poliisin kaikkien hälytystehtävien määrä kasvoi edellisten vuosien tapaan. Hälytystehtäviä oli vuoden mittaan 1 072 747. Lisäystä on edelliseen vuoteen verrattuna noin 45 380 hälytyksen verran. Kiireellisimpien A-luokan tehtävien osuus oli 3 % hälytystehtävien kokonaismäärästä. Poliisia työllistivät eniten päihtyneet henkilöt, häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta sekä kotihälytykset. Hälytystehtävien jaottelussa käytetyt nimikkeet eivät vastaa sellaisenaan rikosnimikkeitä. Kiireellisinä hoidettavien A-luokan hälytystehtävien määrän kehitys johtuu tilastointiohjeiden tarkistamisesta. Vuonna 2006 poliisi hoiti aiempaa enemmän kotihälytystehtäviä eli yhteensä 85 591 kotihälytystehtävää, joista perheväkivallaksi luokiteltuja tehtäviä oli joka viides. Perheväkivallan osalta poliisi kirjasi rikosilmoituksia 4 122. Määrä on lähes kaksinkertaistunut neljässä vuodessa. Katuturvallisuusindeksi on parantunut hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2006 se oli 91,66, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli 91,51. Katuturvallisuusindeksi on ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen sekä liikennejuopumusten painotetun lukumäärän suhde väestön määrään. Turvallisuus on sitä parempi, mitä suurempi tämä luku on. Poliisin keskimääräinen valtakunnallinen toimintavalmiusaika kiireellisinä hoidettavissa A-luokan hälytystehtävissä oli 13,4 minuuttia, mikä on jonkun verran edellisvuotta huonompi. Pisimpään poliisipartion paikalle tulo kesti Lapin (17,7 min.) ja Oulun (15,2 min.) lääneissä. Helsingissä poliisi oli paikalla 10,4 minuutissa. Toimintavalmiusaikaan vaikuttaa oleellisesti se, kuinka paljon poliisilla on käytössään hälytyspartioita ja mitkä ovat ajoetäisyydet. Paikallispoliisin ja liikkuvan poliisin yhteistyötä hälytystehtävien hoidossa on tehostettu paikallistasolla yhteistoimintasopimuksin. Alkoholiveron alennus vaikutti yhä Vuoden 2004 keväällä tehty alkoholiveron alentaminen näkyi jo saman vuoden tilastoissa sekä poliisin tehtävissä että poliisin tietoon tulleessa rikollisuudessa. Tuolloin poliisin säilöön ottamien päihtyneiden henkilöiden määrä kasvoi edellisistä vuosista huomattavasti, erotus oli noin 10 000 henkilöä edellisiin vuosiin verrattuina. Säilöön otettujen määrä on tämän jälkeen vuosittain laskenut, mutta se ei ole kuitenkaan yltänyt veromuutosta edeltävien vuosien tasolle. Vuonna 2006 poliisi säilytti tiloissaan 101 039 päihtynyttä. Määrä laski edellisestä vuodesta runsaalla 2 500 henkilöllä ja vuodesta 2004 runsaalla 6 700 henkilöllä. Katuturvallisuusindeksi 2002 2003 2004 2005 2006 96,19 93,71 90,52 90,51 91,66 Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä Katuturvallisuusindeksi on ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen, ratti- ja liikennejuopumusten painotetun lukumäärän suhde väestön määrään. Mitä suurempi luku, sitä parempi turvallisuus. Hälytystehtävät 2002 2003 2004 2005 2006 Päihtyneet henkilöt 93 400 90 328 104 992 103 517 103 131 Häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta 88 637 88 161 92 676 91 780 94 349 Kuljetustehtävät 56 709 57 236 57 561 57 004 55 296 Kotihälytykset 59 896 63 888 74 209 81 227 85 591 Liikennejuopumukset 51 711 54 609 59 350 54 878 51 355 Vahingonteot 22 363 21 280 21 249 22 082 20 935 Kotihälytykset Yhteensä Perheväkivalta 2002 59 896 15 086 2003 63 888 15 300 2004 74 209 15 837 2005 81 227 17 133 2006 85 591 17 648 Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä Kaikki hälytystehtävät 927 943 940 029 998 493 1 027 371 1 072 747 A-luokan hälytystehtävät* 29 795 25 241 22 941 25 087 30 893 Lähde: Poliisin tulotietojärjestelmä * Kiireellisinä hoidettavien A-luokan hälytystehtävien määrän kehitys johtuu tilastointiohjeiden tarkistamisesta. Hälytystehtävien jaottelussa käytetyt nimikkeet eivät vastaa suoraan rikosnimikkeitä. 2006 7

Hätäkeskuksia ohjeistettiin Suomalaisten käsityksiä oman asuinalueensa turvallisuudesta viikonloppuiltaisin Vuoden 2005 aikana saatiin valmiiksi valtakunnallinen hätäkeskusuudistus. Uudistuksessa poliisin hälytyskeskukset ja kuntien ylläpitämät hätäkeskukset korvattiin yhteisillä valtion hätäkeskuksilla, joihin on keskitetty kaikki poliisin, pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen kiireelliset hätäpuhelut. Poliisin virkoja hätäkeskuksiin on siirtynyt noin 170. Vuonna 2006 päivitettiin poliisin hälytys- ja kenttätoimintaa koskeva ohje hätäkeskuksille. Ohjeella pyritään yhdenmukaistamaan poliisin tehtäväilmoitusten kirjaamiskäytännöt tehtäviä välitettäessä. Tämän lisäksi poliisi ohjeistaa hätäkeskuksia paikallisesti. Liikenneturvallisuus koheni Liikenneturvallisuusindeksi Vuosi 1997 = 100 Liikenneturvallisuus parani huomattavasti liikenneturvallisuusindeksillä mitattuna. Vuonna 2006 indeksin arvo oli 150, kun vastaava arvo vuotta aikaisemmin oli 136. Liikenneturvallisuusindeksi on rekisteröityjen autojen ja moottoripyörien määrä jaettuna liikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden painotetulla lukuarvolla. Vuonna 2006 liikenteessä kuoli ennakkotietojen mukaan 330 henkilöä eli 36 henkilöä edellistä vuotta vähemmän (366). Myös liikenteessä loukkaantuneita oli 479 vähemmän. Vuonna 2006 liikenteessä loukkaantui 8 500 ihmistä. Rattijuoppojen määrä liikennevirrassa (0,15 %) pysyi samalla tasolla kuin vuonna 2005. Kiinni otettujen rattijuoppojen määrä väheni noin 200:lla. Kiinni jääneitä rattijuoppoja oli 25 816. Vuonna 2005 rattijuoppojen määrä oli 26 039. Samaan aikaan rattijuopumusonnettomuuksissa loukkaantuneet vähenivät 1114:stä 983:een eli 131:llä. Rattijuopumus vaikuttaisi näiden lukujen perusteella olevan hieman vähenemässä. Poliisin rattijuopumusvalvontaan käytetty työaika väheni noin 29 000 tunnilla EU:n puheenjohtajuuskauden kokousten turvaamisten takia. Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä Huumeiden testaukseen tehokkaita laitteita Liikenteen huumetapauksiin puuttumista parannettiin ottamalla käyttöön entistä tehokkaampia huumeiden pikatestauslaitteita. Poliisi osti vuonna 2006 noin 14 000 kertakäyttöistä pikatestauslaitetta. Huumeita tai lääkkeitä todettiin noin 3 600 tapauksessa. Määrä lisääntyi noin 600:lla vuoteen 2005 verrattuna. Poliisi selvitti mahdollisuutta ottaa käyttöön poliisiautoihin sijoitettavia tarkkuusalkometrejä, jotka mahdollistaisivat tehokkaamman rattijuopumusvalvonnan. Selvitystyötä jatketaan vuonna 2007 poliisiveneissä. 8 2006

Raskaan liikenteen valvonta nostettiin nopeusvalvonnan, rattijuopumusvalvonnan ja turvalaitteiden käytön valvonnan ohella tärkeimmäksi valvontakohteeksi. Paikallispoliisin liikennevalvonnan kehittämishankkeessa laadittiin loppuraportti, jossa esitettyjä keinoja otetaan käyttöön vuonna 2007. Liikennevalvonnan näkyvyyttä parannetaan mm. valvonnasta ilmoittavilla tauluilla. Käytössä 60 automaattista valvontakameraa Vuonna 2006 poliisilla oli 60 automaattista valvontakameraa, joita käytettiin 440 kiinteässä valvontatolpassa. Kameravalvottuja teitä oli yhteensä 2 300 kilometriä. Kameravalvonnan on sekä kotimaisen kokemuksen että kansanvälisten tutkimusten mukaan todettu estävän liikenneonnettomuuksia. Kameravalvotuilla tieosuuksilla törkeimpien ylinopeuksien määrä vähenee selvästi ja kuolonkolareitakin sattuu vähemmän. Tyypillinen kameravalvontarikkomus on 18 25 km/h:n ylinopeus. Poliisilla oli käytössään myös 15 autoihin sijoitettua nopeusvalvontayksikköä. Niillä tehostetaan pääasiassa taajamien valvontaa sellaisissa paikoissa, joissa liikenneonnettomuuksia tapahtuu eniten. Terrorismin torjuntavalmius hyvä Terrorismin torjunta perustuu Euroopan unionin strategisiin linjauksiin. Näitä ovat kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen, terrorismin rahoituksen selvittäminen ja estäminen sekä Euroopan unionin elinten ja jäsenvaltioiden valmiuksien lisääminen terrorismin paljastamisessa, tutkinnassa ja syyttämisessä. Tavoitteena on mahdollisten uusien terroritekojen estäminen, kansainvälisen liikenteen turvaaminen ja rajaturvallisuuden varmistaminen sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden toimintavalmiuksien lisääminen terroritekojen tapahduttua. Lisäksi pyritään vaikuttamaan niihin tekijöihin, jotka lisäävät terrorismin tukijoita ja varsinaisia terroristeja. Erityisen tärkeää on yhteistyön lisääminen terrorismin torjunnassa kaikkein tärkeimmiksi arvioitujen kolmansien valtioiden kanssa. Kansainvälisen terrorismin torjunta edellyttää tiivistä kansallista ja pääasiassa tiedustelupalvelujen ja poliisiorganisaatioiden välistä kansainvälistä yhteistyötä. Tämä on pääasiassa tietojen keräämistä, yhdistämistä ja analysointia. Vaikka terroriteon uhka Suomessa on tällä hetkellä vähäinen, on terrorismin torjuntavalmius kansallisella tasolla pidettävä korkeana. Suomi ei ole syrjäisen sijaintinsa tai muiden erityistekijöidensä vuoksi terroristeille helppo kohde. Poliisin terrorismirikosten torjunnan toimintasuunnitelmat ovat ajan tasalla. Ulkomaalaisvalvontaa tehostettiin Maan sisäistä ulkomaalaisvalvontaa tehostettiin ja suunnitelmallisuutta lisättiin mm. antamalla poliisille uusi ohje ulkomaalaisvalvonnasta joulukuussa 2005. Samanaikaisesti ryhdyttiin tekemään säännöllisesti päivitettäviä tiivistelmiä ulkomaalaisten kenttävalvontaan. Näillä sekä koulutuksella parannettiin kenttäpartioiden valmiuksia ulkomaalaisvalvonnassa. Poliisi osallistui sisäasiainministeriön Suomen ja Venäjän maahanmuuttoviranomaisten yhteistyön kehittämiseen tähtäävään hankkeeseen. Tavoitteena on Suomen ja Venäjän maahanmuuttoviranomaisten käytännön yhteistyön vahvistaminen luomalla pysyviä yhteistyöjärjestelmiä, joiden avulla pyritään edistämään hallittua maahanmuuttoa ja torjumaan laitonta maahanmuuttoa ja ihmiskauppaa. Poliisi on toteuttanut yhdessä muiden viranomaisten kanssa sisäasiainministeriön kansallista ihmiskaupan vastaista toimintasuunnitelmaa, joka perustuu valtioneuvoston hyväksymään Suomen kansallisen ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanoon. Tavoitteena on ihmiskaupan torjunta sekä uhrien nopea tunnistaminen ja auttamisen aloittaminen. 13 vuotta kansainvälistä siviilikriisinhallinnan poliisitoimintaa Suomen poliisi on osallistunut 13 vuoden ajan kansainvälisen siviilikriisinhallinnan poliisitoimintaan yhteensä 403 henkilötyövuoden verran. Vuodesta 1994 alkaen on suomalainen poliisi ollut mukana 351 kertaa yhteensä 245 henkilön voimin. Vuoden 2006 lopussa kansainvälisen siviilikriisinhallinnan poliisitehtävissä oli 23 suomalaista, 8:ssa eri operaatiossa tai projektissa kolmessa maanosassa. Vuoden 2006 touko-kesäkuussa järjestettiin Poliisikoulussa kansainvälisen siviilikriisinhallinnan poliisitehtäviin valmentava kurssi 26 osanottajalle, joista yksi oli Ruotsin poliisista. Vuoden aikana lähetettiin osanottajia Euroopan Poliisiakatemian (CEPOL) ym. tahojen järjestämille siviilikriisinhallinnan kursseille. Koulutuksissa oli myös suomalaisia kouluttajia. Kansainvälisen siviilikriisinhallinnan poliisitehtävistä palaaville järjestettiin viikon pituisia kotiutumiskoulutuspäiviä Poliisikoulussa. Poliisihallinnon edustajia osallistui myös Multinational Experiment 5 -kokeilutoiminnan suunnitteluun sekä Euroopan Unionin Civilian Headline Goal 2008 -suunnittelukokouksiin. 2006 9

RIKOSTORJUNTA Tulostavoitteet Väkivaltarikollisuutta vähennetään ja väkivaltarikollisuuden vähentämiseen tähtäävän rikoksentorjuntaohjelman poliisia koskevien toimenpiteiden toimeenpanoa jatketaan. Talousrikostorjunnan ja harmaan talouden torjunnan tehostamistoimia jatketaan. Omaisuusrikosten selvitystasoa nostetaan. Järjestäytyneen rikollisuuden toimintamahdollisuuksia heikennetään ja valmistellaan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntastrategia. Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen ( PTR) sekä poliisin ja syyttäjän välistä yhteistyötä tehostetaan. Kansalaiset luottavat poliisiin ja sen kykyyn selvittää ja ennalta estää rikoksia. Vuosi 2006 oli rikostorjunnan kannalta kokonaisuudessaan onnistunut. Poliisin tietoon tuli 763 052 rikosta, mikä oli noin 3 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin (787 307 rikosta vuonna 2005). Rikosten selvitystasoa onnistuttiin pitämään yllä. Omaisuusrikoksia tuli poliisin tietoon 244 291 eli määrä oli selvästi laskenut edellisestä vuodesta (258 779 vuonna 2005). Selvitettyjen omaisuusrikosten määrä oli 38,3 % (39,4 % vuonna 2005) ja rikoslakirikosten (ilman liikennerikoksia) 49 %. Rikostorjunta on laaja käsite Rikostorjuntaan kuuluu muun muassa ennalta estävä työ, tiedottaminen, rikostutkinta, taktinen ja tekninen tutkinta, kuulusteleminen, valistus, lainvalmistelu, rekisteröinti, yhteistyö viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa. Rikostorjunta on siis laajempi käsite kuin perinteisesti ymmärretty rikospoliisityö. Rikostutkinnan tila -hanke käynnisti vuonna 2003 laajan rikostutkinnan tarkastelun ja aloitti mittavat rikostorjunnan tehostamistoimet. Vuonna 2006 poliisi kohdisti voimavaransa ja ennakoivat toimet yhteiskunnan turvallisuuden kannalta kriittisiin kohtiin yhteistyössä muiden turvallisuusalan toimijoiden kanssa. Rikostorjunnan neljä keskeistä sektoria ovat sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaisesti omaisuusrikostorjunta, talousrikostorjunta, väkivaltarikostorjunta sekä huumausaine- ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta. DNA-rekisteröinnit tuottaneet tulosta DNA-rekisteröinnit ovat tehokas keino ennalta ehkäistä ja selvittää rikoksia. Poliisi on saanut selvitettyä vuosia tai jopa vuosikymmeniä vanhoja vakavia rikoksia tehos- 10 2006

tetun rekisteröinnin ansiosta. DNA-rekisteröintien avulla rikosten selvitysprosentti on noussut selkeästi. DNA-rekisteriä ja tutkimuksia tehdään keskitetysti keskusrikospoliisin toimitiloissa Vantaalla. DNA-tutkimuksia tehtiin paitsi vireillä olevien rikosten tutkinnassa myös esimerkiksi tutkittaessa Lappeenrannan Huhtiniemestä löydettyä joukkohautaa. Poliisi paljasti piilossa olevaa väkivaltarikollisuutta Poliisin toiminnan painopistealueena oli vuonna 2006 väkivaltarikollisuuden torjunnan tehostaminen. Väkivallan vähentäminen on keskeinen tavoite sisäisen turvallisuuden ohjelmassa sekä yksi osa kunnallisissa turvallisuussuunnitelmissa. Poliisi panosti torjuntatoimia erityisesti lapsiin kohdistuviin rikoksiin vuonna 2006. Tavoitteena on pitkällä aikavälillä vähentää väkivaltarikollisuutta muun muassa tuomalla esiin piiloon jäävää väkivaltarikollisuutta, tiivistämällä eri viranomaisyhteistyötä ja kiinnittämällä huomiota poliisityön laatuun esimerkiksi kotihälytyskeikoilla sekä esitutkinnassa. Toimet näyttäisivät vähentäneen vakavinta väkivaltarikollisuutta eli henkirikoksia sekä niiden yrityksiä. Poliisi onnistui paljastamaan aiempaa enemmän myös piilorikollisuutta. Myös väkivaltarikosten selvitysprosentit paranivat. Erityistä huomiota kiinnitettiin eri yhteistyötahojen välisen toiminnan parantamiseen väkivallan kierteen katkaisemiseksi sekä asianosaisten ohjaukseen tukipalvelujen piiriin. Poliisille ilmoitettiin vuonna 2006 yhteensä lähes 32 000 väkivaltarikosta. Henkirikoksia ja niiden yrityksiä tuli poliisin tietoon viime vuonna 388 kappaletta, mikä on 75 tapausta vähemmän kuin vuonna 2005. Poliisin tietoon tulleiden henkirikosten yritysten määrä onkin laskenut merkittävästi. Toteutuneiden henkirikosten määrä laski edellisvuodesta yhdellä ollen 113 vuonna 2006. Kynnys ilmoittaa seksuaalirikos madaltunut Suuri osa seksuaalirikoksista jää piilorikoksiksi. Näyttäisi kuitenkin siltä, että kynnys ilmoittaa seksuaalirikoksista poliisille olisi madaltunut. Seksuaalirikoksia tuli poliisin tietoon viime vuonna yhteensä 620 kappaletta eli 37 enemmän kuin edellisenä vuonna. Seksuaalirikoksista ja lasten kaltoin kohtelusta käytiin viime vuonna vilkasta julkista keskustelua. Poliisi teki väkivallan vähentämiseksi aktiivisesti konkreettista yhteistyötä sosiaali- ja terveysministeriön, Rikoksentorjuntaneuvoston, opetushallituksen sekä monien järjestöjen, kuten Mannerheimin lastensuojeluliiton ja Rikosuhripäivystyksen kanssa. Hyvä esimerkki on koulurauhaan liittyvä yhteistyö. Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2002 2003 2004 2005 2006 Kaikki rikokset 740 206 762 556 787 838 787 307 763 052 Rikoslakirikokset (ilman liikenne- ja huumausainerikoksia) 350 970 352 311 339 915 325 897 311 908 Omaisuusrikokset 289 497 289 131 273 896 258 779 244 291 Törkeät yksilöön kohdistuvat rikokset 3 369 3 246 3 460 3 237 3 105 Tutkittavana olevat tai tutkintaa odottavat talousrikosjutut (ei rikosten määrä) 2 245 2 425 1 983 1 941 1 806 Huumausainerikokset 13 851 15 105 14 496 14 478 13 374 Törkeät huumausainerikokset 762 747 579 564 658 Liikennerikokset 155 463 171 022 186 443 191 370 192 433 Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä 2006 11

Väkivaltarikokset Väkivaltarikosten kehitys 2002 2003 2004 2005 2006 Ilmoitettu 29 057 29 846 30 844 31 656 31 941 Selvitetty 21 845 23 291 25 143 25 089 25 294 Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä Rikosten selvitysprosentteja 2002 2003 2004 2005 2006 Omaisuusrikokset 34,2 36,2 37,3 39,4 38,3 Törkeät yksilöön kohdistuvat rikokset 79,8 86,1 86,3 82,0 85,3 Rikoslakirikokset 59,4 61,7 65,0 66,8 67,0 Rikoslakirikokset (ilman liikennerikoksia) 43,5 45,6 47,7 49,6 49,0 Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä Kattavaa rikospaikkatutkintaa omaisuusrikoksissa Omaisuusrikosten selvitystason nostamiseen on viime vuosina panostettu voimakkaasti. Toiminnan ohjauksessa ja johtamisessa on painotettu muun ohella kattavan rikospaikkatutkinnan suorittamista, rikoksesta epäiltyjen rekisteröintiä, tekijäkeskeistä tutkintamallia, niin sanottujen pimeiden rikosten sarjoittamista sekä analyysitoimintaa. Tulevaisuudessa poliisi jatkaa rikostutkinnan ja torjuntatoimenpiteiden kehittämistä. Talousrikosten tutkinta-aika lyheni Huolestuneisuus rikoksen tai onnettomuuden kohteeksi joutumisesta Talousrikosten keskimääräinen tutkinta-aika lyheni merkittävästi tutkinnan tehostamistoimien tuloksena. Talousrikosten paljastamista tehostettiin muun muassa lisäämällä resursseja paljastavaan toimintaan ja kehittämällä liiketoimintakiellon valvontaa. Liiketoimintakiellon rikkomisten yhteydessä paljastui usein muitakin talousrikoksia. Tuomioistuin määrää liiketoimintakieltoon henkilön, joka on syyllistynyt yritystoiminnassa tapahtuviin rikoksiin ja liiketoimintakiellon rikkominen tarkoittaa tämäntyyppisen rikollisen toiminnan jatkamista. Huumausainerikokset lisääntyivät Huumausainerikosten torjunnassa poliisi keskittyi törkeiden huumausainerikosten paljastamiseen, minkä vuoksi törkeiden huumausainerikosten suhteellinen osuus huumausainerikoksista kasvoi. Kansainvälinen yhteistyö tähtää jatkossakin huumausaineiden pysäyttämiseen viimeistään Suomen rajoille sekä rikosvastuun toteuttamiseen rikoksesta epäiltyjen kotimaissa. Tähän liittyy myös valmisteilla oleva PTR-viranomaisten järjestäytyneen rikollisuuden torjuntastrategia. Huumausaine- ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta on poliisin toiminnan painopistealueena vuonna 2007. 12 2006

Rikoksesta epäillyt ikäryhmittäin Ikäryhmä Rikosten määrä 2002 2003 2004 2005 2006 Alle 14-vuotiaat 10 079 11 881 12 619 11 310 10 985 15 17-vuotiaat 33 721 33 922 36 178 40 063 36 174 18 20-vuotiaat 73 969 75 480 73 869 69 471 64 987 Yli 20-vuotiaat 451 680 479 398 506 428 519 040 510 038 Ikä ei tiedossa 2 315 2 867 2 797 3 015 2 590 Yhteensä 571 764 603 548 631 891 642 899 624 774 Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä Lähipoliisitoiminnan strategiaa valmisteltiin Väkivallan uhriksi joutuneet iän ja sukupuolen mukaan 2006 Vuoden 2006 aikana valmisteltiin lähipoliisitoiminnan strategiaa. Lähipoliisitoiminta on poliisin perustehtävän hoitamista kansalaisläheisesti, laadukkaasti ja tehokkaasti. Lähipoliisitoiminnan tavoitteena on tuottaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta, vähentää ja ehkäistä rikollisuutta ja järjestyshäiriöitä sekä säilyttää mielikuva poliisista myönteisenä ja poliisiin kohdistuva luottamus korkealla tasolla. EU-puheenjohtajuus tiukensi rajamuodollisuuksia EU-puheenjohtajakausi toi velvoitteita poliisille myös rikostorjunnan näkökulmasta. Mahdollisiin terroritekoihin varauduttiin muun muassa rajamuodollisuuksia tilapäisesti tiukentamalla. Puheenjohtajakauden järjestelyjen onnistuminen vaati tiivistä yhteistyötä eri viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa. Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen (PTR) valtakunnallinen ja alueellinen rikostiedustelu ja rikosanalyysi olivat puheenjohtajakaudella korostuneessa asemassa. PTR-yhteistyötä markkinoitiin laajasti ja se sai osakseen suurta huomiota. Toimintamallia aiotaankin laajentaa EU-alueen sisällä. Tulipalojen vuosi Vuonna 2006 tapahtui useita vakavia tulipaloja. Esimerkiksi pian vapun jälkeen paloivat Helsingin keskustassa vanhat makasiinit, hiukan myöhemmin Porvoon kirkko ja kohta tämän jälkeen Kaivokselan kirkko Vantaalla. Tutkinnallisesti nämä palot vaativat rikosteknistä ja rikostaktista erityisosaamista. Poliisi suuntasi voimavarojaan myös siihen, oliko paloilla yhteyttä toisiinsa tai oliko kyseessä uusi trendi. Näille tulipaloille ominaista oli, että levitessään ne olisivat voineet aiheuttaa erittäin suurta tuhoa. Henkilövahingoilta kuitenkin vältyttiin. 2006 13

LUPAPALVELUT Tulostavoitteet Otetaan käyttöön korkean turvatason passit, joissa biometrisenä tunnisteena on kasvokuva. Lupapalveluille asetettu vuotuinen tuottotavoite saavutetaan. Poliisin palvelujen tärkeys kansalaisten mielestä Passiuudistuksen ensimmäinen vaihe toteutui 21.8.2006, jolloin poliisi ryhtyi myöntämään uusia biometrisin tunnistein varustettuja passeja. Uuden passin tietosivun sisällä on mikrosiru, johon on tallennettu samat tiedot kuin tietosivulle eli kasvokuva, henkilötiedot ja passin tiedot. Sirullisen passin normaali voimassaoloaika on viisi vuotta. Uusi passi on aikaisempaa turvallisempi matkustusasiakirja. Sen käyttöönotto on EU-maiden yhteinen hanke, jonka tavoitteena on tehdä passien väärentämisestä ja väärinkäytöstä entistä vaikeampaa. Uudistuksen jälkeen passin toimitusaika on nopeampi ja hakemuksen voi jättää mihin tahansa poliisin lupapalvelupisteeseen tai ulkomaan lähetystöön. Passiuudistuksen myötä uusi passilaki astui voimaan. Poliisin myöntämien lupien määrä kasvoi Poliisi myönsi vuonna 2006 noin 1 550 000 erilaista lupaa. Kasvua aikaisempaan vuoteen oli 16 %. Lupamäärän kasvu johtui osittain passiuudistuksesta, koska vanhanmallisia passeja haettiin runsaasti ennen uudistuksen voimaantuloa. Myös ampuma-aselupien ja ajokorttien määrät kasvoivat. Vuonna 2006 lupatuotot olivat 40 085 240 euroa, joten nousua oli edelliseen vuoteen verrattuna 11,4 %. Lupasuoritteiden määrä nousi noin 16 %:lla edelliseen vuoteen verrattuna. Maksullisiin lupapalveluihin käytetty työaika oli 464 henkilötyövuotta, mikä on vähemmän kuin edellisenä vuonna. 14 2006

Myönnetyt luvat 2002 2003 2004 2005 2006 Ajoluvat 316 793 298 132 292 760 305 387 325 678 Passit 355 079 309 405 365 947 432 304 515 778 Henkilökortit 65 631 81 445 37 145 35 445 39 886 Ampuma-aseluvat 76 600 76 787 84 083 77 636 82 047 Lähde: poliisin tulostietojärjestelmä Lupahallinnon lomakkeita sähköistettiin Sähköisen asioinnin kehittämistoimenpiteitä jatkettiin. Poliisin lupahallinnon lomakkeita sähköistettiin ja ajanvarausjärjestelmän käyttöönottoa valmisteltiin. Poliisin passia ja henkilökorttia koskevat tietojärjestelmät uudistettiin. Poliisi osallistuu myös yhteispalvelun tehostamishankkeeseen. Hankkeen pilottipaikat aloittavat toimintansa vuonna 2007. Poliisin lupapalveluauton kokeilua suunniteltiin ja valmisteltiin siten, että poliisin lupapalveluautokokeilu alkoi maaliskuussa 2007 Ylä-Savon poliisilaitoksella. Kokeilulla haetaan kokemuksia siitä, miten palveluautolla voitaisiin parantaa asukkaiden palveluita. Auto on täydellinen poliisin lupapiste. Se on varustettu kaikella tarvittavalla tietotekniikalla ja yhteyksin poliisin tietojärjestelmiin. Ampuma-aselupien yhtenäistäminen eteni Ampuma-aseisiin liittyvien lupien myöntämismenettelyiden ja myöntämisperusteiden yhdenmukaistamista koskeva hanke eteni aikataulun mukaisesti. Yhtenäistämisohjeen luonnos oli lausuntokierroksella ja ohjetta ja sen täytäntöönpanoon liittyvää koulutusohjelmaa valmisteltiin. Rahankeräyksestä uusi laki Rahankeräyslaki tuli voimaan 1.7.2006. Rahapelifoorumi antoi 16.4.2006 mietintönsä Suomalainen rahapeli-, bingopeli-, tavara-arpajais- ja rahankeräyspolitiikka. Rahapelifoorumin linjausten toteuttaminen siirtyi vaalien jälkeiselle hallitukselle. Yksityisen turva-alan henkilömäärä kasvoi Poliisin turvallisuusalan valvontayksikön valvoman yksityisen turvallisuusalan henkilöiden määrä jatkoi kasvuaan. Erityisesti lisääntyivät järjestyksenvalvojiksi hyväksytyt henkilöt. Järjestyksenvalvojaksi hyväksyttyjä oli joulukuussa 2006 noin 53 000. Vartioimisliikelupien määrä vähentyi hieman, mutta sen sijaan vartijoiden määrä pysyi vuoden aikana entisellä tasolla. Turvallisuusalan valvontayksikön esille saamien rikkomusten määrä nousi edellisestä vuodesta. Rikkomusten ja rikosten määrä on kuitenkin edelleen kokonaisuutena arvioiden vähäistä. Kulunutta vuotta leimasi toiminnan kehittäminen niin yksikön organisatoriselta kannalta kuin yksityisen turvallisuusalan koulutusten suhteen. 2006 15

KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Tulostavoitteet Suomen EU-puheenjohtajakausi hoidetaan poliisin osalta tuloksellisesti. Edistetään hallinnon valmiuksia ja tietoa poliisin kansainvälisistä asioista. Vuosi 2006 oli poliisin kansainväliselle toiminnalle erityisen merkittävä ja haasteellinen. Suomen hyvin onnistunut EU-puheenjohtajakausi vuoden jälkimmäisellä puoliskolla oli vuosia kestäneen valmistelun tulosta. Erilaisissa puheenjohtajakauden tehtävissä toimi yhteensä noin 30 poliisihallinnon asiantuntijaa sisäasiainministeriön poliisiosastosta, keskusrikospoliisista, suojelupoliisista, poliisin tietohallintokeskuksesta, poliisiammattikorkeakoulusta sekä Länsi-Suomen lääninjohdosta. Poliisihallinnon edustajat toimivat puheenjohtajina useissa neuvoston työryhmissä Brysselissä sekä muutamassa Europolin työryhmässä Haagissa. Lisäksi puheenjohtajakauden aikana järjestettiin lukuisia epävirallisia kokouksia ja tapaamisia. Poliisi asetti puheenjohtajuuskauden tavoitteiksi operatiivisen viranomaisyhteistyön tehostamisen, Europolin toiminnan ja säädöspohjan kehittämisen, lainvalvontaviranomaisten välisen tietojenvaihdon kehittämisen, Schengen-alueen laajentamisen, terrorismin torjunnan ja EU Venäjä-yhteistyön kehittämisen. Tavoitteet toteutuivat hyvin, ja monilla osa-alueilla saavutettiin merkittävää edistystä. Viranomaisten operatiivista yhteistyötä tehostettiin Suomen puheenjohtajakauden keskeisimpiä tavoitteita oli tehostaa operatiivista viranomaisyhteistyötä Euroopan unionin tasolla. Suomalaista poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen (PTR) yhteistyömallia esiteltiin laajasti eri yhteyksissä. Aiheesta keskusteltiin Tampereella järjestetyssä epävirallisessa oikeus- ja sisäministerien kokouksessa, minkä jälkeen aloitetta käsiteltiin neuvoston työryhmissä. Operatiivisen viranomaisyhteistyön kehittäminen otettiin osaksi Haagin toimintaohjelman välitarkastelua. Myös EU:n keskeisten lainvalvontavirastojen toimintaedellytyksiin kiinnitettiin erityistä huomiota. Europolin kehittämisestä yhteisymmärrykseen Itävalta käynnisti alkuvuonna 2006 keskustelun Europolin tulevaisuudesta. Asiaa käsiteltiin useissa asiantuntijakokouksissa, joiden pohjalta koottiin asiakirja Europolin kehittämismahdollisuuksista. Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto hyväksyi kesäkuussa 2006 päätelmät, joiden mukaan olisi tarkasteltava, voitaisiinko Europol-yleissopimus korvata neuvoston päätöksellä. Europolin tulevaisuutta koskeva keskustelu jatkui tiiviinä Suomen puheenjohtajakaudella. Joulukuussa 2006 saavutettiin poliittinen yhteisymmärrys yleissopimuksen korvaamisesta neuvoston päätöksellä sekä hyväksyttiin suositukset lyhyen aikavälin tavoitteiden toteuttamiseksi. Konkreettinen keskustelu linjausten pohjalta on aloitettu Saksan puheenjohtajakaudella. Suomi teki puheenjohtajakaudellaan aktiivisesti työtä myös sen varmistamiseksi, että yleissopimuksen kolme muutospöytäkirjaa ja niiden täytäntöönpanosäännökset tulevat voimaan kevään 2007 aikana. 16 2006

Schengen-alue laajenee vaiheittain Schengen-alueen laajentumista valmisteltiin tiiviisti vuoden 2006 aikana. Suomen puheenjohtajakaudella uusien jäsenvaltioiden arvioinnit saatettiin loppuun muilta osin paitsi Schengenin tietojärjestelmän osalta. Lisäksi Schengenin tietojärjestelmän edistymisen kannalta merkittävistä SIS II -lainsäädäntöaloitteista saavutettiin poliittinen yksimielisyys. Suomi neuvotteli myös ratkaisun tilanteeseen, joka mahdollistaa sisärajatarkastusten poistamisen uusien jäsenvaltioiden maarajoilta vuoden 2007 loppuun mennessä ja lentokentiltä maaliskuun 2008 loppuun mennessä, mikäli uudet jäsenvaltiot täyttävät kaikki Schengenin säännöstön asettamat edellytykset. Terrorismin torjuntaa kehitettiin Terrorismin torjunnassa panostettiin EU:ssa vuonna 2005 hyväksyttyjen kattavien strategioiden tehokkaaseen toteuttamiseen. Tältä osin EU:n toimintaa mukautettiin toimintaympäristön muutosten mukaisesti. Suomen puheenjohtajakaudella tuettiin myös EU:n kriittisen infrastruktuurin suojeluohjelman laatimista sekä sen ulkosuhdeulottuvuuden kehittämistä Venäjän kanssa. Suomen aloitetta Aasian ja Euroopan maiden (ASEM) terrorismin torjunnan yksiköiden päälliköiden säännöllisestä kokoontumisesta käsiteltiin Kööpenhaminassa kesäkuussa 2006 järjestetyssä ASEM-terrorismikonferenssissa. Kokouksen johtopäätöksenä todettiin, että aloitteen toteuttamismahdollisuuksia tulisi edelleen selvittää. Helsingissä syyskuussa 2006 järjestetyn ASEM-johtajien huippukokouksen hyväksymässä Helsinki-julistuksessa ilmaistiin tavoite ASEM-prosessin syventämiseksi. Yhteistyön syventäminen mahdollistaisi konkreettisten toimintaohjelmien laatimisen priorisoiduille politiikkalohkoille. Prümin sopimuksesta neuvoteltiin Suomi ilmaisi vuoden 2006 aikana kiinnostuksensa liittyä seitsemän EU-valtion neuvottelemaan ns. Prümin sopimukseen ja on syksystä 2006 lähtien ollut mukana sopimuksen jatkovalmistelussa. Prümin sopimus sisältää määräykset muun muassa keskinäisestä DNA-, sormenjälki- ja ajoneuvorekisteritietojen saamisesta, rajat ylittävästä operatiivisesta yhteistyöstä sekä terrorismin ja laittoman maahanmuuton torjunnasta. Sopimus toteuttaa osaltaan Haagin ohjelmassa vahvistettua saatavuusperiaatetta. Hallitus antoi loppuvuodesta 2006 eduskunnalle esityksen Suomen liittymisestä Prümin sopimukseen ja siihen liittyvistä lainmuutoksista. Eduskunta hyväksyi esityksen alkuvuodesta 2007. Saksa on käynnistänyt puheenjohtajakaudellaan hankkeen Prümin sopimuksen sisällyttämisestä EU:n oikeusjärjestelmään. Itämeriyhteistyön puheenjohtajamaa Suomi toimi vuoden 2006 loppuun saakka puheenjohtajana Itämeren alueen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisessa toimintaryhmässä (Task Force on Organised Crime in the Baltic Sea Region). Toimintaryhmä on tärkeä yhteistyöfoorumi vakavien kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden uhkien torjunnassa Itämeren alueella erityisesti EU:n jäsenvaltioiden ja Venäjän välillä. Suomen puheenjohtajakauden keskeisimpänä strategisena tavoitteena oli kehittää toimintaa nykyisestä rikoslajikohtaisesta lähestymistavasta projektimuotoiseen tavoitehakuiseen ja tietojohtoiseen PTR-viranomaisten yhteistoimintaan. Suomen puheenjohtajakauden aikana toteutettiin tai aloitettiin yhteensä yli 30 operaatiota ja projektia. EU-puheenjohtajakauden aikana toimintaryhmää esiteltiin muille EU-valtioille erinomaisesti toimivana eurooppalaisen alueellisen rikostorjuntayhteistyön mallina. EU:n ulkosuhteissa edistyttiin Oikeus- ja sisäasioiden ulkoisessa ulottuvuudessa saavutettiin vuonna 2006 merkittäviä tuloksia erityisesti suhteissa Afrikkaan, Länsi-Balkaniin ja Venäjään. Suomen puheenjohtajakaudella käynnistettiin Länsi-Balkanin alueellisen yhteistyökeskuksen (SECI) ja EU:n yhteistyön kehittäminen sekä laadittiin EU:n sisäinen toiminta-asiakirja yhteistyöstä Venäjän kanssa. EU:n ja Venäjän yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa siirtyi Suomen puheenjohtajakaudella myös huomattavasti operatiivisemmalle tasolle. Itämeren alueen poliisiministereiden kokous Kolilla toukokuussa 2006. VIEREINEN SIVU: Itämeren alueen poliisipäälliköt koolla Helsingissä kesällä 2006. 2006 17

HENKILÖSTÖ Tulostavoitteet Poliisimiesten määrä pidetään vuoden 2002 tasolla hätäkeskuksiin siirtyvää henkilöstöä lukuun ottamatta. Valtakunnallinen poliisimiesten lukumäärä on vähintään 7 570. Poliisin palkkaus ja muut palvelussuhteen ehdot edistävät poliisiin rekrytointia. Poliisihallinnossa työskenteli vuonna 2006 yhteensä 10 952 henkilöä. Poliisin henkilöstön kokonaismäärä vuonna 2006 oli 64 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2005. Poliiseja vuonna 2006 oli 7 645 lukuun ottamatta opiskelijoita. Kun vuoden 2002 poliisien määrästä vähennetään Hätäkeskuslaitoksen palvelukseen siirtyneet poliisihenkilöt, poliisien kokonaismäärä ylitti vuoden 2002 tason. Vuoteen 2005 verrattuna heidän määränsä laski 66:llä. Naisten osuus poliisihallinnon henkilöstöstä vuonna 2006 oli 26 %. Määrä nousi hiukan edellisestä vuodesta. Miehistöstä naisia oli 14,8 %, alipäällystöstä 6,2 %, päällystöstä 5,6 % ja päälliköistä 1,8 %. Henkilöstön vähennykset johtuvat osittain valtionhallinnon tuottavuusohjelmien toteuttamisen aloittamisesta poliisihallinnossa. Poliisien määrä Suomen asukaslukuun verrattuna on edelleen hiukan vähentynyt. Vuonna 2006 asukkaita yhtä poliisia kohden oli 683, kun vastaava luku vuotta aikaisemmin oli 678 ja 675 vuonna 2004. Tuottavuuden tehostaminen alkoi Vuonna 2006 aloitettiin valtionhallinnon tuottavuusohjelmien toteuttaminen. Tuottavuutta on tarkoitus tehostaa mm. uudistamalla rakenteita ja toimintaa sekä lisäämällä tietotekniikan käyttöä. Tavoitteena on selvitä nykyistä pienemmällä henkilöstöllä. Poliisihallinnon tuottavuusohjelmia ovat muun muassa: hallintorakenteen ja yhteispalvelun kehittäminen sähköisen asioinnin lisääminen Poliisiammattikorkeakoulun ja Poliisikoulun yhdistäminen tietohallintokeskuksen toimintojen kehittäminen Tuottavuusohjelmiin sisältyvät henkilöstövähennykset toteutetaan eläkepoistuman avulla. Poliisitoimen henkilöstön vähennystavoite vuoteen 2011 mennessä on 362 henkilötyövuotta. Vähennyksiä ei kohdisteta operatiiviseen poliisihenkilöstöön. Tasa-arvosta suunnitelma Vuonna 2006 päivitettiin poliisin valtakunnallinen tasaarvosuunnitelma vastaamaan tasa-arvolain uudistuksen vaatimuksia. Poliisin valtakunnallinen tasa-arvosuunnitelma on puiteasiakirja, jonka sisältämiä lyhyen ja pitkän tähtäimen suunnitelmia konkretisoidaan tulostavoitteiksi sekä alue- että paikallistasolla. Johtamista kehitettiin ja osaamista johdettiin Vuonna 2006 hyväksyttiin poliisin johtamisen ja kokonaiskehittämisen suunnitelma. Vuoden aikana käynnistettiin myös esimiesten johtamisen arviointijärjestelmän kehittäminen Poliisiammattikorkeakoulun johdolla. 18 2006

Tuottavuusohjelmien vaatimukset ja tulossa oleva väestön ikärakenteen muutos huomioon ottaen osaamisen johtamisen ja hallinnan merkitys tulevat korostumaan. Vuonna 2006 poliisihallinnossa työskenteli osaamisen johtamista pohtiva työryhmä, jonka tehtävänä oli hahmotella systemaattista osaamisen johtamisen mallia poliisihallintoon. PALKE aloitti Joensuussa Sisäasiainhallinnon palvelukeskus PALKE aloitti Joensuussa vuoden 2006 alussa. Palvelukeskukseen on keskitetty koko sisäasiainhallinnon talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalvelut. Keskuksessa työskenteli vuoden 2006 lopussa 145 henkilöä. Kalle Toivasesta Vuoden poliisi Vuoden Poliisiksi valittiin mikkeliläinen rikosylikomisario Kalle Toivanen. Arvonimi myönnettiin Toivaselle hänen yhteistyöhakuisesta asenteestaan sekä aloitteellisuudestaan poliisin ja sosiaalityön yhteistoiminnan kehittämisessä. Hän on myös mukana sovittelussa sekä kehittämässä nuorten rikoksentekijöiden nopeutettua käsittelymallia Mikkelin kihlakunnan poliisilaitoksella. Vuonna 2006 Vuoden Poliisi valittiin 31. kerran. Poliisimiehet (ilman opiskelijoita) Vuoden poliisi Kalle Toivanen. 2002 2003 3004 2005 2006 7 745 7 764 7 718 7 711 7 645 Poliisikoulussa järjestetään kielikokeita Poliisin perustutkinnon vuonna 2006 suoritti 350 opiskelijaa, joista 22 suoritti ruotsinkielisen tutkinnon. Poliisin perustutkintokoulutukseen haki yhteensä 1 769 henkilöä, joista ruotsinkieliseen koulutuksen 73 henkilöä. Vuonna 2006 aloituspaikkojen määrä oli yhteensä 408, joista suomenkielisessä koulutuksessa aloitti 379 ja ruotsinkielisessä koulutuksessa 19 opiskelijaa. Sidosryhmien edustajille oli varattu 5 aloituspaikkaa. Aloituspaikoista jäi täyttämättä 5 paikkaa ruotsinkielisessä koulutuksessa. Poliisin alipäällystön tutkintoja suoritettiin 54. Poliisin alipäällystön tutkintoon haki 207 henkilöä. Vuoden 2006 joulukuussa astui voimaan asetus, jonka mukaan Poliisikoulusta valmistuvat poliisimiehet voivat suorittaa toisen kotimaisen kielen kielikokeen oppilaitoksen järjestämässä kielikokeessa. Vanha päällystökoulutus päättyi Viimeiset kolmivuotisen poliisipäällystön tutkintokoulutuksen 35 opiskelijaa valmistuivat kesäkuussa 2006 Poliisiammattikorkeakoulusta. Uusimuotoisen poliisipäällystön tutkintokoulutuksen A-opinnoista valmistui opiskelijoita sekä suomenkieliseltä (33 opiskelijaa) että ruotsinkieliseltä (14 opiskelijaa) kurssilta joulukuussa 2006. Vuotta aikaisemmin A-opinnoista Poliisin henkilöstö 2002 2003 3004 2005 2006 Päälliköt 144 142 145 144 142 Päällystö 627 635 633 651 672 Alipäällystö 2 444 2 410 2 409 2 403 2 349 Miehistö 4 529 4 577 4 532 4 513 4 483 Opiskelijat 538 486 527 534 563 Vartijat 409 415 414 405 402 Toimistotyöntekijät 1 578 1 579 1 565 1 559 1 511 Muut 704 743 781 806 831 Koko henkilöstö 10 974 10 988 11 005 11 016 10 952 Poliisin henkilöstön keski-ikä 2002 2003 2004 2005 2006 Päälliköt 51,0 51,7 52,1 52,4 53,3 Päällystö 48,4 48,0 47,8 47,7 47,6 Alipäällystö 46,9 47,1 47,0 47,0 47,1 Miehistö 38,2 38,0 37,8 37,6 37,5 Opiskelijat 26,5 26,2 26,1 26,1 26,2 Vartijat 42,0 42,0 42,7 43,1 43,5 Toimistotyöntekijät 45,7 46,0 46,4 46,6 47,2 Muut 43,1 43,3 43,3 43,8 44,1 Henkilöstöryhmä 41,9 41,9 41,9 41,9 41,9 2006 19

valmistuneet henkilöt jatkoivat opiskelua B-opinnoissa tähtäimenään ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. Uudistettu poliisipäällystön tutkinto koostuu nyt kahdesta jaksosta. Ensimmäinen jakso kestää puolitoista vuotta ja se järjestetään pääasiassa Poliisiammattikorkeakoulussa Otaniemessä Espoossa. Toinen jakso suoritetaan työn ohessa pääasiassa kotipaikkakunnalla. Opetus koostuu lähi-, etä- ja itseopiskelusta ja se toteutetaan osittain verkossa. Opiskelija saa ensimmäisen jakson suoritettuaan todistuksen poliisipäällystön tutkinnon A-opintojen suorittamisesta, johon opiskelun voi halutessaan päättää. A-opinnot antavat kelpoisuuden komisarion ja rikoskomisarion virkoihin. B-opinnot suoritettuaan opiskelija valmistuu ammattikorkeakoulututkintoon, joka antaa kelpoisuuden ylempiin päällystön virkoihin. Putkan kanta-asiakkaita tutkittiin Poliisiammattikorkeakoulun toteuttamassa päihtymyssuojan kanta-asiakkaiden tutkimuksessa käsiteltiin sitä, miten putkan kanta-asiakkaaksi päädytään, keitä kanta-asiakkaat ovat ja miten he kokevat kiinniottotilanteet ja putkaan joutumisen. Lisäksi kuvattiin viranomaisten nykyistä työnjakoa asunnottomien päihdeongelmaisten käsittelyssä ja pohdittiin ongelman ratkaisumahdollisuuksia. Muissa Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksissa tarkasteltiin mm. työturvallisuusrikoksia, talousrikosten esikäsittely-yksikön vastaanottoa, talousrikostorjunnan tilaa paikallispoliisissa, Suomen talousrikosten kontrollijärjestelmää, todistajien uhkailua ja suojelua, rasistista rikollisuutta, esitutkintaviranomaisten ja syyttäjien yhteistyötä sekä paikallista turvallisuussuunnittelua. Uuden oppilaitoksen peruskivi muurattiin Tampereella sijaitsevasta Poliisikoulusta ja Espoon Otaniemessä olevasta Poliisiammattikorkeakoulusta muodostettavan uuden poliisioppilaitoksen peruskivi muurattiin maaliskuussa 2006 Hervannassa Tampereella. Yhdistyvän oppilaitoksen rakennus- ja saneeraustyöt aloitettiin kesällä 2005. Poliisikoulutus ja poliisialan tutkimus keskittyvät Tampereelle vuoden 2008 alussa. Uusi opiskelija-asuntola ja harjoitusalue valmistuivat loppuvuodesta 2006. Harjoitusalue otettiin koekäyttöön joulukuussa. Harjoitusalueeseen kuuluu toimintatalo ja kulissikatu, joissa poliisitoimintaa voidaan harjoitella. Yhdistyvän oppilaitoksen henkilöstösuunnitelma valmistui. Oppilaitokset tekivät myös yhteisen toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2008 2012, tulossuunnitelman vuodelle 2007 sekä valmistelivat poliisin koulutusstrategiaa vuosille 2007 2014. Suunnitelmien pohjalta tehtiin poliisin ylijohdon kanssa ensimmäistä kertaa oppilaitosten yhteinen tulossopimus vuodelle 2007. Poliisiammattikorkeakoulun pääkaupunkiseudulle jäävän vakituisen henkilöstön virkasiirrot aloitettiin vuoden 2006 alusta. Vuoden aikana virkasiirtoja toteutettiin 10, jotka tehtiin sisäasiainministeriön hallinnonalalle. Vuoden 2006 loppuun mennessä 16 henkilöä oli ilmoittanut oppilaitosten yhdistyttyä siirtyvänsä Tampereelle. Poliisiammattikorkeakoulussa työskenteli 60 henkilöä, joista puolet on vakinaisia ja puolet määräaikaisia. Poliisikoulussa henkilökuntaa oli 171, joista vakinaisia on 122. Poliisin tekniikkakeskuksen uusien tilojen saneeraus alkoi Poliisin tekniikkakeskuksen (PTK) uusien tilojen saneeraus Kuusankoskella alkoi lokakuussa 2006. Tekniikkakeskus siirtyy Helsingistä Kuusankoskelle syksyllä 2007. Pääkaupunkiseudulle jää palvelupiste sekä elektroniikkahuolto. Poliisikoulussa Tampereella sijaitseva palvelupiste jatkaa toimintaansa. Tekniikkakeskuksen henkilöistä vuoden 2006 aikana muihin poliisihallinnon yksiköihin siirrettiin 11. Vuonna 2006 kaksi tekniikkakeskuksen henkilöä siirtyi työskentelemään Kouvolan poliisin tiloihin Kuusankosken tilojen valmistumiseen saakka. Vuoden aikana Kuusankoskelle ilmoitti siirtyvänsä noin 16 henkilöä. Tekniikkakeskuksessa työskenteli 55 henkilöä, joista 44 oli vakinaisia ja 11 määräaikaisia. Syyskuussa tuli voimaan poliisin hallintolain muutos, jonka mukaan PTK voi hankkia, ylläpitää ja kehittää poliisin lisäksi myös valtion ja kunnan turvallisuusviranomaisten kalustoa, välineitä ja varusteita sekä muidenkin valtion ja kunnan viranomaisten turvakalustoa, -välineitä ja -varusteita. 20 2006