80. Pelastustoimi S e l v i t y s o s a : Pelastustoimen tehtävänä ovat tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen, pelastustoiminta onnettomuustilanteissa sekä poikkeusolojen väestönsuojelutehtävien hoitaminen sekä niihin varautuminen. Pelastuslaitosten hoitamat tehtävät ovat viime vuosina lisääntyneet. Erityisesti pelastuslaitosten hoitamat terveydenhuollon ensivastetehtävät, erilaiset viranomaisten yhteistoimintatehtävät ja luonnononnettomuuksien aiheuttamat tehtävät ovat lisääntyneet. Palokuolemien määrä on kansainvälisesti ottaen pysynyt Suomessa korkealla tasolla. Tuhopolttojen määrä on ollut viime vuosina kasvussa. Vakavien luonnononnettomuuksien kuten myrskyjen, tulvien ja metsäpalojen riskin arvioidaan tulevaisuudessa lisääntyvän. Sisäasiainministeriö asettaa pelastustoimelle seuraavat alustavat tulostavoitteet: Käynnistetään väestön suojaamisen strategian edellyttämät toimenpiteet ja strategian osana jatketaan pelastustoimen johtamisjärjestelmähanketta. Kehitetään pelastustoimen toimintaa suuronnettomuustilanteissa sekä niissä tarvittavia tietojärjestelmiä. Ryhdytään toimenpiteisiin väestönsuojelujärjestelmän uudistamiseksi vastaamaan uusia uhkakuvia. Käynnistetään asumisen turvallisuuden parantamiseen tähtääviä pelastustoimen toimenpiteitä. Tutkimustoimintaa kehitetään palvelemaan koko toimialan tarpeita. Viitaten luvun 26.01 perusteluihin siviilikriisinhallintakoulutus vakiinnutetaan osaksi Pelastusopiston toimintaa. Hätäkeskusten toimintaedellytyksiä vahvistetaan, palveluja ja niiden laatua kehitetään sekä johtamista parannetaan, jotta hätäkeskukset kykenevät selviytymään tehtävistään. Hätäkeskusten voimavarojen yhteiskäyttöä tehostetaan hätäkeskustietojärjestelmää ja toimintatapoja kehittämällä. Tunnusluvut arvio tavoite SUORITTEET Pelastuslaitosten hälytysluonteisten tehtävien määrä, arvio 94 051 96 000 85 000 tulipaloista aiheutuvat tehtävät 12 970 14 000 12 000 tarkistus- ja varmistustehtävät 28 614 29 000 27 000 ensivastetehtävät 24 213 26 000 24 000 muut tehtävät 28 254 27 000 22 000 Hätäilmoitusten määrä, kpl, arvio 2 408 000 3 700 000 3 700 000 josta hätäpuhelujen määrä, kpl 1 885 904 2 900 000 2 900 000 kentälle välitetyt tehtävät, kpl 978 375 1 503 000 1 503 000 Pelastusopiston tutkinnot (ml. AMK-tutkinnot), kpl, vähintään 238 268 239 Pelastusopiston koulutettavapäivät, kpl, vähintään 99 359 109 830 105 615 PALVELUKYKY JA LAATU Ensimmäinen yksikkö saapuu onnettomuustapauksista paikalle 1. riskialueella (6 min), % 58 56 90 Ensimmäinen yksikkö saapuu onnettomuustapauksista paikalle 2. riskialueella (10 min), % 85 85 90 Erityiskohteiden palotarkastus, vähintään (%) 85 100 100 86 %:ssa hätäpuheluista vastausaika on 10 sekuntia 8,4 10 10 Hätäpuheluun vastataan 10 sekunnissa (% hätäpuheluista) 94,8 1) 86,0 90,0 Kiireellisissä tapauksissa aika hätäilmoituksesta tehtäväksiantoon on tehtävän edellyttämässä ajassa, % 90 90 90 Hätäkeskuslaitoksen yhteistyöviranomaisten tyytyväisyysindeksi (asteikko 1 5), vähintään ei mitattu 3,5 3,75 1) Toteutumassa on mukana vain ELS-tietojärjestelmässä mukana olevat hätäkeskukset. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Väestöstä on tyytyväinen Hätäkeskuslaitoksen palveluihin, vähintään (1 5) 4,29 4,00 4,30 TALOUDELLISUUS Hätäkeskustoiminnasta aiheutuvat bruttokustannukset, /asukas, enintään 2) 8,2 9,9 9,8 Pelastusopiston tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijakohtainen vuotuinen käyttömeno,, enintään 24 600 26 000 25 100 Pelastusopiston koulutettavapäivän hinta,, enintään 136 132 136 TUOTTAVUUS Hätäpuhelujen määrä/hätäkeskuspäivystäjä - 7 000 7 000 Pelastusopiston henkilöstökulut/koulutettavapäivät 48,51 50,00 51,50 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA Pelastusopisto Henkilöstömäärä 103 103 104 Sukupuolijakauma, miehet/naiset 81/22 80/23 80/24 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään 10,50 10,00 9,5 Hätäkeskuslaitos Henkilöstömäärä 772 777 758 Sukupuolijakauma, miehet/naiset 349/423 351/426 343/415 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään 13,5 12,0 11,0 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) budjetoitu varsinainen talousarvio Maksullisen toiminnan tuotot 3 498 4 419 4 578 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 3 703 4 714 4 686 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -205-295 -108 Kustannusvastaavuus, % 94,5 93,7 97,6 Hintatuki 292 292 - Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen 87-3 -108 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : P a l o k u o l e m a t. Palokuolemien määrä on voimakkaasti kasvanut viime vuosina. Myös valtiontilintarkastajat ovat kiinnittäneet asiaan huomiota (K 16/ vp). Väestön määrään suhteutettuna Suomessa on palokuolemia selvästi enemmän kuin muissa Pohjoismaissa ja moninkertaisesti verrattuna useisiin muihin läntisen Euroopan maihin. Tulipaloissa on viime vuosina kuollut vuosittain yli 100 henkilöä. Tavoitteena on, että vuoteen 2012 mennessä palokuolemat vähenisivät siten, että niitä olisi vuosittain enintään 30. 2) Vuoden tunnusluku on nettoluku. Tavoite on muutettu vuodesta alkaen bruttoluvuksi. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Lähes kaikki palokuolemat liittyvät asumiseen ja asukkaan omaan käyttäytymiseen. Kuolemaan johtaneista tulipaloista yli 90 prosenttia tapahtuu asuinympäristössä, ja useimmiten tulipaloon menehtynyt henkilö on ollut palon syttyessä asunnossaan yksin. Suurimmassa vaarassa ovat henkilöt, joiden havainnointi- ja toimintakyky on tavalla tai toisella alentunut. Tulevaisuuden kannalta tilanne onkin varsin huolestuttava, sillä pelkästään väestön ikääntymisen vaikutuksen arvioidaan lisäävän palokuolemien määrän 130 140:een vuoteen 2025 mennessä. Jotta tällainen kehitys voidaan torjua, on ripeästi ja tehokkaasti ryhdyttävä paloturvallisuutta parantaviin toimiin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan palokuolemia voidaan vähentää tehokkaimmin asentamalla riskiryhmien asuntoihin automaattinen sammutuslaitteisto. Arvioiden mukaan tällaisen sammutuslaitteiston avulla palokuolemia voidaan vähentää vuositasolla jopa 60 90 henkilöllä. Paloturvallisuutta voidaan parantaa neuvonnalla sekä yleistä paloturvallisuutta koskevalla valistuksella. Valiokunta pitää myös tärkeänä paloturvallisten sähkölaitteiden kehittämistä ja käyttöä. Lisäksi on tärkeää, että taloyhtiöt ja muut tahot huolehtivat pelastuslain mukaisten pelastussuunnitelmien laatimisesta. Palokuolemien vähentämiseksi on tiedossa monia keinoja, joiden toteuttamiseen on ryhdyttävä määrätietoisesti. Valiokunta korostaa, että asetettujen tavoitteiden saavuttaminen vaatii hallinnonalojen välistä yhteistyötä. L ä ä k ä r i - j a p e l a s t u s h e l i k o p t e r i t o i m i n n a n j ä r j e s t ä m i n e n j a r a h o i t u s. Eduskunta on edellyttänyt jo vuonna 2002, että mahdollisuudet aloittaa lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminta valtakunnallisena, valtion talousarviosta rahoitettavana toimintana selvitetään pikaisesti. Hallitusohjelmaan kirjattiinkin vuonna 2003 tavoitteeksi, että "osana turvaverkostoa kehitetään lääkäri- ja pelastushelikopteritoimintaa koko maassa. Pyrkimyksenä on pelastushelikopteritoiminnan rahoituksen siirtäminen raha-automaattiavustusten sijaan valtion talousarviosta tapahtuvaksi". Sisäasiainministeriön työryhmä ei pitänyt täyttä rahoitusta valtion talousarviosta kuitenkaan toteuttamiskelpoisena, vaan päätyi esittämään ns. kumppanuusmallia. Mallin mukaan sisäasiainministeriö rahoittaa etsintä- ja pelastustoiminnan, sairaanhoitopiirit lääkinnällisen toiminnan ja lentotoiminta rahoitetaan raha-automaattiyhdistyksen avustuksella. Raha-automaattiyhdistys ei ole kuitenkaan voinut myöntää avustusta lentotoimintaan, koska lento-operaattoreiden kilpailuttamisen tuloksista on jätetty kaksi hakemusta markkinaoikeuteen. Hankintamenettely on siten keskeytetty, kunnes markkinaoikeus on antanut asiasta ratkaisun. Kuluvana vuonna onkin myönnetty Medi-Heli ry:lle valtion väliaikaista rahoitusta lentotoimintaan. Valtiovarainvaliokunta on mietinnössään VaVM 45/ vp katsonut, että toiminnan järjestäminen ja rahoitus vaativat vielä lisäselvityksiä sekä pitänyt edelleen parhaana vaihtoehtona rahoituksen siirtämistä valtion talousarviosta tapahtuvaksi. Lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminnan rahoituksen tulee olla valtion vastuulla. Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä: V a l i o k u n n a n l a u s u m a e h d o t u s 3 : Eduskunta edellyttää, että lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminta rahoitetaan tulevaisuudessa valtakunnallisena toimintana valtion talousarviosta. E d u s k u n n a n l a u s u m a 3 : Eduskunta edellyttää, että lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminta rahoitetaan tulevaisuudessa valtakunnallisena toimintana valtion talousarviosta. 21. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 61 089 000 euroa. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymiin ja rahoittamiin hankkeisiin. S e l v i t y s o s a : budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot 61 732 69 039 67 766 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Bruttotulot 6 263 6 707 6 677 Nettomenot 55 469 62 332 61 089 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 3 823 siirtynyt seuraavalle vuodelle 10 694 Pelastusopiston bruttomenot ja -tulot (1 000 euroa) arvio tavoite Bruttomenot 14 074 13 909 14 325 Tulot 3 876 3 127 3 349 Henkilötyövuodet 91 103 105 Hätäkeskuslaitoksen bruttomenot ja -tulot (1 000 euroa) arvio tavoite Bruttomenot 45 241 51 486 51 035 Tulot 2 344 3 580 3 328 Henkilötyövuodet 589 750 784 Tuloissa on huomioitu 1 890 000 euroa Savonia -ammattikorkeakoulun maksamina korvauksina Pelastusopiston antaman ammattikorkeakouluopetuksen johdosta. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 200 000 euroa huoneistopalosimulaattorin vuokramenoina, 17 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta ja 113 000 euroa VEL-maksun hoitokuluosuutena sekä vähennyksenä 88 000 euroa kahden henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentille 26.01.23. talousarvio 61 089 000 II lisätalousarvio 1 578 000 I lisätalousarvio 160 000 talousarvio 60 594 000 tilinpäätös 62 340 000 22. Erityismenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 2 090 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää pelastuslain (468/2003) 77 :n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen ja toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä etsintä- ja pelastustehtäviin ja siihen liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamisesta Ilmailulaitokselle sekä kustannuksiin metsäpalojen tähystystoiminnasta ja kansainvälisen hätäavun antamisesta ja vastaanottamisesta ja siihen varautumisesta. Määrärahaa saa käyttää myös poliisiviranomaisen johtamaan etsintä- tai muuhun vastaavaan virka-aputehtävään. Määrärahaa voidaan käyttää myös pelastuslain 74 :ssä tarkoitetulla tavalla ilma-alusten käyttöä pelastustoiminnassa koskevan valmiuden ylläpitämiseen sekä pelastuslain 87 :n 2 momentin mukaisten erityisten palon- tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisen avun antamiseen EU:n ja kansainvälisten järjestöjen pelastuspalvelu- ja siviilikriisinhallintajärjestelmien puitteissa sekä YK:n alaisena toimivien katastrofien arviointi-, koordinointi- ja tukiryhmien (UNDAC, UNDAC-support, IHP), NATO:n Euro-Atlanttisen kumppanuusneuvoston (EAPC) asiantuntijoiden, Suomen pelastuspalvelun kansainvälisen komennuskunnan (FRF) kahden- tai monenvälisistä komennuksista johtuviin palkkaus-, varautumisja toimintakustannuksiin sekä sisäasiainministeriön määräämistä kuntien pelastustehtävistä lähialueilla aiheutuviin toimintakustannuksiin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
S e l v i t y s o s a : Tavoitteet Metsäpalot voidaan havaita aikaisessa vaiheessa, jolloin paloalat ja vahingot jäävät pieniksi. Osallistumalla pelastus- ja lääkärihelikoptereiden rahoitukseen varmistetaan helikoptereiden käytettävyys kadonneiden etsinnässä ja muussa pelastustoiminnassa. Pelastustoimelle luotuja henkilöstö- ja materiaalivalmiuksia kyetään käyttämään kansainvälisissä pelastus- ja avunantotehtävissä. Määrärahan mitoituksen perusteena on Suomen kansainvälisen pelastuskomennuskunnan lähettäminen yhteen tehtävään tai osallistuminen 3 5 pienempään tehtävään tai materiaaliavun antaminen yhteen katastrofiin. Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Ilma-alusten käyttö pelastuspalveluun 1 520 000 Metsäpalojen tähystystoiminta 286 000 Kansainvälisen hätäavun antaminen ja vastaanottaminen sekä siihen varautuminen 190 000 Pelastuslain 87 :n 2 momentin mukaiset tutkimukset 10 000 Pelastuslain 77 :n mukaiset avustukset 84 000 Yhteensä 2 090 000 talousarvio 2 090 000 II lisätalousarvio 4 055 000 talousarvio 2 090 000 tilinpäätös 3 422 349 31. Valtionavustukset (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 3 510 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen alueen pelastustoimen valtionavustuksesta annetun lain (1122/2003) nojalla pelastustoimen hoidon kannalta tarpeellisen kaluston tai järjestelmän hankinnasta aiheutuviin huomattaviin kustannuksiin sekä kehittämishankkeisiin pelastustoimen alueille. Määrärahaa saa käyttää myös pelastuslain (468/2003) 77 :n 2 momentin mukaisten avustusten maksamiseen väestönsuojelumenoihin kunnille ja pelastustoimen alueille. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 200 000 euroa siirtona momentille 26.01.21 siviilikriisinhallinnan koulutusmenoihin. Tavoitteet Momentilta myönnetyn rahoituksen tavoitteena on parantaa pelastustoimen palvelujen laatua ja pelastustoiminnan sekä väestönsuojelun valmiutta, sekä tehostaa voimavarojen käyttöä. Lisäksi määrärahan avulla edistetään pelastustoimen alueiden tasapainoista kehittymistä. Tuloksellisuustavoitteet arvio tavoite Tuettujen VIRVE -päätelaitteiden määrä 196 0 0 Tuettujen kehittämishankkeiden määrä 7 15 15 Tuettujen paloautojen määrä 57 45 30 Tuettujen kuntien johtokeskusten määrä 2 2 2 Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Valtionosuus pelastustoimen alueille 3 410 000 Pelastuslain 77 :n 2 momentin mukaiset avustukset 100 000 Yhteensä 3 510 000 talousarvio 3 510 000 I lisätalousarvio -100 000 talousarvio 3 710 000 tilinpäätös 3 710 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5