KIRJALLINEN KYSYMYS 305/2010 vp Sähkönkulutuksen mittauksen uudistamisen nopeuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Valtioneuvosto on antanut runsas vuosi sitten asetuksen (66/2009) sähkönkulutuksen mittauksen uudistamisesta. Asetus on tullut voimaan 1.3.2009. Kuitenkin sen siirtymäsäännökset ulottuvat 31.2.2013 saakka. Tietojärjestelmät ja tiedonsiirtojärjestelmät tulee kuitenkin työ- ja elinkeinoministeriön mukaan voida ottaa käyttöön asteittain. Laajamittaisesti tuntilukemien tulee olla asiakkaiden hyödynnettävissä viimeistään vuoden 2012 alusta ja asiakkaalla tulisi olla mahdollisuus hyödyntää sähkön tuntihinnoittelua heti, kun tuntimittari on asetettu. Ministeri Pekkarinen totesi 5. päivänä helmikuuta 2009 asetuksesta tiedotettaessa: "Suomi nousee sähköverkkojen mittaus- ja kuormanohjausteknologian soveltamisessa maailman eturintamaan." Pitkä siirtymäaika ei kuitenkaan aktiivisesti tue kansallisia ilmastotavoitteitamme, joihin kuuluvat energiatehokkuuden lisääminen, sähkönkulutuksen järkevä hallinta ja kulutushuippujen tasaaminen. Kansalaisten reaaliaikainen mahdollisuus säädellä sähkönkulutustaan, ottaen huomioon sähkön hinta, antaa odotuttaa itseään. Näin siitä huolimatta, että tarvittava teknologia on kehitetty ja kaksisuuntaiseen toimintaan pystyviä mittaristoja on asennettu. Samalla työ- ja elinkeinoministeriö selvittää edelleen Suomen sähkönkulutusennusteita. Useat asiantuntijat korostavat energiatehokkuutemme puutteita ja vaillinaisia mahdollisuuksiamme leikata sähkönkulutushuippuja. Osaltaan vastauksena tähän kritiikkiin on reaaliajassa toimivien, kaksisuuntaisten, älykkäiden sähkömittareiden aiottua nopeampi käyttöönotto. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko työ- ja elinkeinoministeriö valmis nopeuttamaan valtioneuvoston asetuksen (66/2009) toimeenpanoa muuttamalla esimerkiksi asetuksen siirtymäsäännöksiä niin, että kansalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa nykyistä tehokkaammin kuluttamansa sähkön hintaan ja olla mukana sähkönkulutushuippujen tasaamisessa? Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 2010 Pentti Tiusanen /vas Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiusasen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 305/2010 vp: Onko työ- ja elinkeinoministeriö valmis nopeuttamaan valtioneuvoston asetuksen (66/2009) toimeenpanoa muuttamalla esimerkiksi asetuksen siirtymäsäännöksiä niin, että kansalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa nykyistä tehokkaammin kuluttamansa sähkön hintaan ja olla mukana sähkönkulutushuippujen tasaamisessa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta annettu asetus käynnisti Suomessa koko maan kattavan ja maailmanlaajuisesti kunnianhimoisen sähköntoimitusten selvityksen ja mittauksen teknologiauudistuksen. Asetuksen seurauksena jo aiemmin tuntimittauksen piiriin kuuluvien suurten ja keskisuurten asiakkaiden lisäksi jakeluverkkojen asiakkaat kokonaisuudessaan siirretään vähintään 80 %:n kattavuudella sähkönkulutuksen tuntimittauksen ja etäluennan piiriin vuoden 2013 loppuun mennessä. Lisäksi uudet mittauslaitteistot varustetaan viestintäverkon kautta ohjattavalla kuormanohjausominaisuudella. Laitteistojen tulee myös kerätä tiedot sähkökatkoista verkonhaltijan tietojärjestelmiin. Mittaustavan ja -teknologian muutoksen tavoitteena on laajentaa entisestään asiakaslähtöistä sähkönkulutuksen joustoa huippukulutustilanteissa, lisätä entisestään sähköjärjestelmän energiatehokkuutta sekä tehostaa sähköntoimitusten selvitysmenettelyä. Uudet mittausvaatimukset ja -teknologia otetaan käyttöön jakeluverkoissa portaittain vuoden 2013 lopussa päättyvän siirtymäkauden kuluessa. Siirtymäkausi on tarpeen mittaustavan muutoksen edellyttämien laajojen investointien ja teknisten muutostöiden toteuttamiseksi. Uudet vaatimukset merkitsevät yhteensä jopa 2,5 miljoonaa uutta tuntimittauslaitteistoa sekä laajoja tietoliikenne- ja tietojärjestelmämuutoksia yli 100 sähköverkkoon. Mittauslaitteistot on yhdistettävä osaksi verkkojen etäluenta-, mittaustietoja kuormanohjausjärjestelmiä. Verkkojen ja sähköntoimittajien järjestelmien on kyettävä kommunikoimaan keskenään. Tuntimittaukseen ja etäluentaan siirtyminen onkin suurin koko maan kattava jakeluverkkojen investointihanke Suomessa maaseudun sähköistämiskauden jälkeen. Aikataulu jakeluverkkojen etäluettavaan tuntimittaukseen siirtymiselle on seuraava: Asetuksen voimaantulon 1.3.2009 jälkeen tilattujen sähkömittareiden tulee täyttää uudet vaatimukset. Verkonhaltijan tulee asiakkaansa erillisestä tilauksesta tarjota tämän käyttöön tuntimittauslaitteisto, jossa on standardoitu liitäntä reaaliaikaista sähkönkulutuksen seurantaa varten. Vuoden 2009 loppuun mennessä jokaisen jakeluverkonhaltijan on tullut laatia suunnitelma muutoksen toteuttamiseksi. Vuoden 2010 loppuun mennessä kaikki vanhoilla mittareilla varustetut yli 3 x 63 ampeerin kulutuskohteet ja pienimuotoisen sähköntuotannon kohteet tulee saattaa uusien vaatimusten mukaisiksi. Vuoden 2013 loppuun mennessä kussakin verkossa tulee käyttöpaikoista vähintään 80 % olla etäluettavan tuntimittauksen piirissä. Kaikkien yli 3 x 25 ampeerin pääsu- 2
Ministerin vastaus KK 305/2010 vp Pentti Tiusanen /vas lakkeilla varustettujen käyttöpaikkojen tulee olla tuntimitattuja ja etäluettavia. Sähkökauppojen selvitystä koskevien siirtymäsäännösten mukaan sähkökauppojen selvitys on tullut tehdä tuntimittaustietojen perusteella asetuksen voimaantulosta lähtien, jos käyttöpaikkaan on asennettu etäluettava tuntimittari ja asiakkaalla on käytössään tuntipohjainen sähkötuote. Tämä säännös antaa asiakkaille mahdollisuuden hyödyntää laitteistojaan kulutuksen tasaukseen. Tällaisten sähkötuotteiden tarjoaminen puolestaan on sähkönmyyjien vastuulla. Vuoden 2011 loppuun mennessä sähkökaupat tulee aina selvittää tuntimittaustietojen perusteella, kun kohteeseen on asennettu etäluettava tuntimittauslaitteisto. Siirtymäajan kokonaispituus saattaa vaikuttaa pitkältä. Täytäntöönpanon aikataulu on kuitenkin porrastettu. Tämä porrastus antaa jo tänä päivänä mahdollisuuden hyödyntää asennettuja laitteistoja kulutuksen tasaukseen niissä tapauksissa, joissa sähkönkäyttäjät sitä aktiivisesti haluavat. Ajan kuluessa yhä useammat sähkönkäyttäjät saavat mahdollisuuden hyödyntää uusia laitteistoja. Kokonaisuutena katsoen sähkönmittausuudistuksessa ja sen edellyttämässä teknologiamuutoksessa on kysymys erittäin laajasta ja suuriin massoihin sähkönkäyttäjiä, sähköverkkoja, sähkönmyyjiä ja -tuottajia sekä näiden teknologia- ja järjestelmätoimittajia ulottuvasta hankkeesta. Tämä huomioon ottaen en käytännössä näe edellytyksiä aikanaan tarkkaan harkittujen siirtymäaikojen lyhentämiseen, mikäli siirtymäaikoja käytännössä sovelletaan sen mukaisesti kuin asetusta annettaessa on tarkoitettu. Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 2010 Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 305/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Pentti Tiusanen /vänst: Är arbets- och näringsministeriet berett att påskynda verkställandet av statsrådets förordning (66/2009) genom att t.ex. ändra förordningens övergångsbestämmelser så att medborgarna skulle ha möjlighet att mer effektivt än nuförtiden påverka priset på den del som de förbrukar och vara med om att utjämna belastningstopparna? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Förordningen om utredning och mätning av elleveranser satte igång en riksomfattande och globalt sett ambitiös teknologisk reform av utredningen och mätningen av elleveranser i Finland. Till följd av förordningen kommer utöver de stora och medelstora kunder som redan tidigare övergått till timvis mätning också alla kunder hos distributionsnätsbolag, med minst 80 procents täckning, att fram till utgången av 2013 övergå till ett system med timvis mätning och fjärravläsning. Den nya mätapparaturen kommer dessutom att förses med en funktion för styrning av belastningen via kommunikationsnätverket. Apparaturen ska också samla information om elavbrott och lagra den i nätinnehavarens datasystem. Syftet med ändringen av sättet och tekniken för att mäta elförbrukning var att ytterligare öka den kundbaserade flexibiliteten i elförbrukningen under perioder med toppbelastning, ytterligare förbättra elsystemets energieffektivitet samt att effektivisera förfarandet för utredning av elleveranser. De nya kraven på mätning och mätteknik införs stegvis i distributionsnäten under den övergångsperiod som löper ut vid utgången av 2013. En övergångsperiod behövs med tanke på de omfattande investeringar och tekniska ändringsarbeten som det ändrade mätningssättet kräver. De nya kraven innebär att det behövs sammanlagt till och med 2,5 miljoner nya apparater för timvis mätning samt omfattande ändringar i datakommunikations- och informationssystemen i fler än 100 elnät. Mätapparaturerna ska integreras med nätverkens system för fjärravläsning, mätningsuppgifter och belastningsstyrning. Nätverken och elleverantörernas system måste kunna kommunicera med varandra. Övergången till timvis mätning och fjärravläsning av elmätare är ju också det största riksomfattande investeringsprojektet i distributionsnäten i Finland sedan elektrifieringen av landsbygden. Tidtabellen för övergången till fjärravläsbar timvis mätning i distributionsnäten är följande: De elmätare som beställts efter förordningens ikraftträdande 1.3.2009 ska uppfylla de nya kraven. Nätinnehavaren ska på särskild beställning av kunden till kundens förfogande ställa timmätningsapparatur med standardanslutning för uppföljning av elförbrukningen i realtid. Varje distributionsnätinnehavare har varit skyldig att före utgången av 2009 uppgöra en plan för genomförandet av ändringen. Alla eldriftsställen som har gamla mätare och huvudsäkringar som är över 3 x 63 ampere samt eldriftsställen inom den småskaliga elproduktionen ska ha bragts i överens- 4
Ministerns svar KK 305/2010 vp Pentti Tiusanen /vas stämmelse med de nya kraven senast vid utgången av 2010. Senast vid utgången av 2013 ska minst 80 procent av eldriftsställen i varje nätverk omfattas av systemet med timvis mätning. Samtliga eldriftsställen som är utrustade med huvudsäkringar som är större än 3 x 25 ampere ska omfattas av systemet med timvis mätning och fjärravläsning. Enligt de övergångsbestämmelser som gäller utredningen av elleveranser ska utredningen av elleveranser efter att förordningen trätt i kraft ha gjorts på basis av uppgifterna från den timvisa mätningen, om eldriftsstället har försetts med en fjärravläsbar timmätare och kunden till sitt förfogande har en timbaserad elprodukt. Denna bestämmelse ger kunderna möjlighet att utnyttja sin apparatur till utjämning av förbrukningen. Elförsäljarna å sin sida har ansvaret för att sådana elprodukter tillhandahålls kunderna. Senast vid utgången av 2011 och därefter ska elleveranserna alltid utredas på basis av uppgifterna från den timvisa mätningen om eldriftsstället har försetts med en fjärravläsbar timmätningsapparatur. Övergångsperiodens totala längd kan verka lång. Tidtabellen har dock planerats så att verkställandet ska ske steg för steg. Denna stegvisa införande av det nya systemet ger redan i dag en möjlighet att utnyttja den installerade apparaturen för utjämning av förbrukningen i de fall då elförbrukarna det vill. Med tiden kommer allt fler elförbrukare att få möjlighet att utnyttja den nya apparaturen. Ändringen av sättet att mäta elförbrukningen och den ändring av teknik som denna förutsätter är som helhet betraktat ett mycket omfattande projekt som berör stora skaror elförbrukare, många elnät, elförsäljare och elproducenter samt de teknik- och systemleverantörer som dessa anlitar. Med hänsyn tagen till det som sägs ovan anser jag att det inte föreligger några förutsättningar för att förkorta de ovan nämnda noga övervägda tidsfristerna, om övergångsperioderna i praktiken tillämpas på det sätt som avsågs när förordningen utfärdades. Helsingfors den 7 maj 2010 Näringsminister Mauri Pekkarinen 5