LUUNIEMI IISALMI Yleissuunnitelma. Kirkkokatu 8 A 8, Oulu puh (08) , fax (08)



Samankaltaiset tiedostot
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka ,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18

Hoidon periaatteet ja yksityiskohdat

Alemmassa kerroksessa kasvaa n 10 m pihlajaa joka on suurelta osin aika ränsistynyttä ja varsinkin kuvion reunoilla raitaa ja harmaaleppää.

20 % havupuita 80 % lehtipuita 50 % havupuita 50 % lehtipuita. Rauduskoivu, kuusi, kataja, tukevarakenteiset lehtipensaat

Pituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0

Metsänhoitotyöt kuvioittain

Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila

PUISTOMETSIEN JA LUONNONSUOJELUALUEIDEN HOITO OHJELMA Kiinteistöliikelaitos Anu Nuora Aki Männistö Juha Mäkitalo

SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa


Kiinteistöliikelaitos Anu Nuora Juha Mäkitalo. Puistometsien ja luonnonsuojelualueiden hoito-ohjelma

Metsäohjelma

Toimenpiteet kuvioittain

Liitteet. Liite 1 Kevyen liikenteen yhteyksien yleissuunnitelmapiirustukset 1-6 Liite 2 Kuivokohtaiset hoitoohjeet piirustukset 7-12

KORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Maskun hautausmaan maisemakävely

50 % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0

Träskendan kartanopuiston (luonnonsuojelualueen) hoito- ja käyttösuunnitelma

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

3934/ /2014. Metsätyöohjelma

NIVALAN-HAAPAJÄRVEN LEHTOJEN LUONNONHOITOHANKE

60 % havupuita 40 % lehtipuita. Haapa, harmaaleppä, hieskoivu ym. lehtipuuvesakko. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0

KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017

Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

Tuulituhot ja metsänhoito

KAUPUNGINPUUTARHAN ALUEEN KASVILLISUUSINVENTOINTI

VÄHÄJÄRVI, Alavus RANTA-ALUEEN VIRKISTYSKÄYTÖN JA MAISEMANHOIDON YLEISSUUNNITELMA

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Kuviokirja Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7, Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Lillhemt Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Liite 13: Kuvioluettelo

Lausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista

Tyrnäväjoen itäpuolen metsänhoitotoimenpiteet Meijerialueen kohdalla

Kuopion moottoritien reuna-alueiden kasvillisuuden hoitosuunnitelma

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

SUUNNITELMA RAUTALAMMIN PURONIEMEN LEIRIKESKUKSEN LÄHIYMPÄRISTÖN PUUSTON HARVENTAMINEN / VÄLJENTÄMINEN

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Rantojen kasvillisuus

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

VAAKONPUISTON PUISTOMETSÄSUUNNITELMA

AVIAPOLIS / LAK-KORTTELI MAISEMASUUNNITELMA

Toppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma

TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V

Planterra Group Oy, Markku Kemppainen Veininmäki 6 Asemakaavan muutos

Toimitus nro (12) Dnro MMLm/16390/33/2012

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

Taimikonhoidon perusteet.

TOURULA-KEIHÄSKOSKI

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Etuhaan- ja Kytömaanpuistojen vihersuunnitelma. Nykyisen puuston käsittely. Nykyisen maa-ainesvaraston metsitys ja liito-oravareitit

TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA

KEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS

Kuvion pohjoisosan puusto varjostaa tontteja. Puustoa harvennetaan voimakkaasti n. 30 m leveältä kaistaleelta. Säästetään komeimmat männyt.

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA

Metsänhoito. Metsänomistajat

IITIN KUNTA RADANSUUN ULKOILU- ALUE

Maskun kirkonmäen metsäalueiden hoitosuunnitelma

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS

KANGASALAN LAMMINRAHKAN LIITO-ORAVIEN KULKUYHTEYKSIEN PUUSTON TARKASTELU

Uurainen 17. Uuraisten työkohteet

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Koivu, haapa. Ei säästettävää pienpuustoa Huonolatvuksiset puut. Sekalaista lehtipuuvesakkoa.

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Hakkuukuviot opaskartalla: Hanke Kolmen hakkuukuvion metsänhakkuu seuraavasti:

Kuviokirja Kuitua. Kasvu. Hakkuu. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, tyydyttävä (aukkoinen,harva) Kasvu. Hakkuu. Kasvu.

NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018

Nokian Hasselbackan alueen ulkoilureittien ja niitä ympäröivien metsien hoitosuunnitelma

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Luonnonhoidon hankehaku

Riretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )

PEURANNIEMEN LEIKKIPAIKKA

KIRKKONUMMEN KUNNAN METSÄSTRATEGIA JA HOITO- JA KÄYTTÖLUOKITUS

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

5.2. Viheralueiden jakautuminen eri hoitoluokkiin

LIITO-ORAVA. Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä Turussa ja Porissa


TILKONMÄEN LÄHIMETSÄ PELTOLAMMILLA

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

Keiteleen itäpuolen RYK liito-oravaselvityksen täydennys

LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Transkriptio:

LUUNIEMI IISALMI Yleissuunnitelma

Johdanto Luuniemen alueelta on inventoitu luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas kasvillisuus (kuva alla) ja alueelle on tehty ympäristösuunnitelma vuonna 2006 (Suunnittelukeskus Oy). Tässä yleissuunnitelman päivityksessä on tarkasteltu erityisesti uuden asuinalueen ja järven välistä vyöhykettä sekä alueen järvimaisemaan avautuvia näkymiä. Iisalmen kaupungin puitesopimuskumppanina työn on tehnyt VSU Oy. Niemen viheralueet on merkitty kaavassa merkinnällä VL-4, luonnonvaraisena säilytettävä puistomainen lähivirkistysalue, jolla metsänhoidon edellyttämät toimenpiteet ovat sallittuja. Alueelle voidaan sijoittaa veneensäilytyspaikkoja. Paikat osoitetaan tarkemmin ympäristösuunnitelman yhteydessä. Lisäksi niemen kärjen ranta-alueet on merkitty kaavaan luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luo-1). Tämän takia alueen ympäristönhoidolliset toimenpiteet tulee suorittaa hyväksytyn ympäristösuunnitelman mukaisesti.

Säilyvien metsien käsittelyperiaatteet on esitetty aluekohtaisesti kartassa. Tuoreen lehdon alue, suunnittelualueen itä-kaakkoisosassa, on luonnonarvoiltaan alueen arvokkain alue. Se säilytetään luonnontilaisena ja alueella tehdään mahdollisimman vähän toimenpiteitä. Metsien reuna-alueilta, erityisesti uuden rakentamisen alta kaadetun metsän vuoksi syntyneiltä uusilta reunavyöhykkeiltä, sekä ulkoilureittien varsilta poistetaan kuolleet tai kaatumiselle alttiit puut sekä liian tiheässä kasvavat taimet paikan päällä valikoiden. Varsinkin vanhat kuuset kärsivät valoja tuuliolosuhteiden muutoksista. Metsän harvennus on hyvä toteuttaa talvella, jotta metsänpohjan kasvillisuus kärsii mahdollisimman vähän. Vesakko poistetaan ja näkymäakseleiden kohdalla puiden runkokorkeutta nostetaan, jotta näkymiä saadaan avattua entisestään. Harvennettaessa suositaan mäntyjä, pihlajia ja koivuja sekä kauniita puuryhmiä ja puuyksilöitä. Poistettavat puut on tarkistettava ennen raivaustöitä. Harvennuksia tehtäessä puustosta saa poistaa kerrallaan maksimissaan 30%, muutoin lumi- ja tuulituhoriski suurenee. Metsää ei harvenneta tasavälein, vaan sinne jätetään tiheämpiä kohtia. Syrjäisemmissä osissa jätetään alueita kokonaan hoidon ulkopuolelle. Luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi alueelle jätetään kuolleita puita, maapuita, tuulenkaatoja ja pökkelöitä turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen. Olevan metsän ja asutuksen välillä oleva puuton alue metsitetään. Alueelle istutetaan mäntyä, koivua ja pihlajaa suhteessa 60/30/10. Metsäisillä alueilla seurataan jatkuvasti ympäristössä tapahtuvia muutoksia. Alueiden ilme pyritään säilyttämään ympäristösuunnitelman mukaisena. Puuston uudistaminen tapahtuu pääasiallisesti yksittäisiä puuyksilöitä kaatamalla. Etenkin länsirannan männiköllä pyritään kiertoaika pitämään mahdollisimman pitkänä. Iäkkäät, hyväkuntoiset puut luovat alueelle tunnelmaa. Ruderaattialueelle perustettavat avoimet niittymäiset alueet ovat parhaimmillaan paisteisina, niitty-/ ketomaisina alueina. Paisteisilla alueilla heinät pysyvät parhaiten matalina. Tavoitteena on lajirikkaus sekä niittykasvilajien että perhoslajiston suhteen. Maapohjaa ei lannoiteta ja se saattaakin vaatia köyhdyttämistä. Maan pintaan voidaan levittää kerros hiekkaa. Oleva tai suunniteltu veneenlaskupaikka tai levähdyspaikka Suunniteltu avoin alue: laajempi näkymä, pelipaikka tai oleskelu/kuntoilupiste Ruderaatti: Ruderaatti on ns. joutomaata, joka on ihmisen aikaisemman toiminnan aiheuttamana rehevöitynyt (hyötyviljely, maankaatopaikka). Alueen kasvillisuus on rehevää mm. ohdakkeet, nokkonen, mesiangervo sekä muut rikkakasvit ja heinät.

Metsäalueiden hoitotoimenpiteet alueittain Alue 1 Alueen eteläreunassa on täyttömaa-alue, joka on suurimmaksi osaksi ruderaattikasvillisuutta. Alueella ei ole olevaa metsää tai maisemallisesti merkittäviä puita. Alueelle istutetaan erikokoisista metsäpuiden taimista eri tiheyksin metsiköitä niin, että myös selkeitä, avoimena hoidettavia niittymäisiä alueita jää. Joitakin suurempia puuntaimia käytetään sekä yksittäisinä että muutaman kappaleen ryhmissä. Alueen pohjoisosassa olevat rakentamisen aikaan maaleikatut drumliinikukkulat muotoillaan ja niiden väleihin istutetaan puustoa. Asutuksen väliset puistoalueet metsitetään puuryhmin, aluskasvillisuuden annetaan kehittyä olemassa olevasta siemanpankista kylväen joukkoon hieman apilaa. Asuinalueelta tulevan polun varrelle, täyttömaa-alueelle, tehdään avoin pelialue, joko nurmi- tai kivituhkapintaisena alueena. Polun varrelle ja avoimen alueen (pelialue) läheisyyteen sijoitetaan penkkejä ja roska-astia sekä mahdollisesti joitakin ulkokuntoiluvälineitä. Nurmialueiden hoitoluokka B2. Ranta-alueen penkereen annetaan kasvaa olemassa olevasta siemenpankista. Ranta-alue pidetään avoimena, eli se niitetään tai raivataan parin vuoden välein. Veden ja rantaraitin väliselle alueelle istutetaan puita ryhmiin ja yksittäin. Ranta-alueen puulajeina käytetään leppää ja koivua. Alueet 2-4 (osa alueesta 5) ovat kaavamerkinnällä luo-1: luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Alueen ympäristönhoidolliset toimenpiteet tulee suorittaa hyväksytyn ympäristösuunnitelman mukaisesti. Alue 2 Alue on kasvillisuudeltaan ja luonnonarvoiltaan arvokkain, se säilytetään pääasiallisesti luonnontilaisena ja sinne tehdään mahdollisimman vähän toimenpiteitä. Alue on metsäluhtaa, soistuvaa aluetta, jossa rannat ovat pehmeät. Toimenpiteet painottuvat kevyeen harventamiseen: poistetaan huonokuntoiset ja kaatumiselle alttiit puut kulkuväylien läheisyydessä. Länsireunan kaadetun puuston tilalle sekä alueen ja asuinalueen väliselle alueelle istutetaan puita ja aluskasvillisuus pyritään ennallistamaan alueen 2 aluskasvillisuuden kaltaiseksi. Alue 3 Alueelle ei tehdä merkittäviä toimenpiteitä. tenniskentän ja asutuksen väliseltä alueelta poistetaan huonokuntoiset puut ja tilalle istutetaan puustoa. Kuusivaltaista metsää harvennetaan maltillisesti. Puusto ranta-alueella säilytetään, mutta polkujen ja levähdyspaikan läheisyydessä huonokuntoiset ja kaatumiselle alttiit puut poistetaan. Alue 4 Männikkö säilytetään. Polkujen ja rakentamisen läheisyydessä kaatumiselle alttiita puita poistetaan. Alueelle avataan näkymiä, joiden kohdalle jätetään ja istutetaan yksittäisiä puita. Olevaa puustoa säilytetään metsäisinä ryhmiä ja uusia puita istutetaan erikokoisin taimin ryhmiin ja yksittäin. Alue 5 Alue säilytetään luonnontilaisena. Polkujen sivuilta ja alueen sisäosista harvennetaan puustoa, varsinkin vanhoja kuusia. Mäntyjä, koivuja, pihlajia ja haapoja suositaan. Isot maisemamännyt säilytetään. Asutuksen ja olevan metsikön välinen alue metsitetään erikokoisin taimin ja istutustiheyksin, jotta kasvavasta metsästä tulisi mahdollisimman luonnollisen näköinen. Metsitys: 25kpl/100m² (60% 50-60cm, 30% 125-150cm, 10% 250-300cm). Huoitoluokka C2 Aluskasvillisuus: oleva siemenpankki/aluskasvillisuus + apila 2g/m²

NÄKYMÄT Suljettu Puoliavoin, siivilöityvä Puoliavoin, siivilöityvä AvoinKirkkokatu *( A 8,

LUUNIEMI Näkymäkuva asuinalueelta Rannasta poistetaan kuusia ja vesakko, suositaan mäntyjä. Olevien puiden runkokorkeutta voidaan myös nostaa. Nurmet muutetaan apilaniityiksi tai niiden annetaan muuttua luonnostaan niittymäisiksi. Avoimille alueille istutetaan puuryhmiä, näkymäakseleita jättäen. Niittyjen hoidossa niittojäte on kuljetettava pois, jotta niitty pysyy matalakasvuisena. Yllä suljettu näkymä, vieressä siivilöityvä näkymä, joka on hoidon tavoitteena merkityillä alueilla.

LUUNIEMI Näkymäkuva polulta Puiden runkokorkeutta voidaan nostaa, jotta näkymiä saadaan avattua Porovedelle päin. Vesakko ja huonokuntoiset puut poistetaan. Varottava harventamasta liikaa, ettei metsänpohja rehevöidy valo-olosuhteiden muutoksesta. Pajukon raivaus vuosittain on kallista. Niemi on jo alkujaan tuulinen, liika harvennus muuttaa niemeä entistä tuulisemmaksi ja sen pienilmasto muuttuu. Pyritään siivilöityviin näkymiin. Kuvassa lähtökohta on hyvä, mutta poistamalla vesakko, ehkäistään näkymien umpeenkasvu.

LUUNIEMI Näkymäkuva rantaraitilta Ranta-alueen penkereen annetaan kasvaa olemassa olevasta siemenpankista. Pajut ja liian tiheässä kasvavat taimet poistetaan. Ranta-alue pidetään avoimena, eli se niitetään tai raivataan parinvuoden välein. Veden ja rantaraitin väliselle a- lueelle istutetaan puita ryhmiin ja yksittäin. Rantaraitin varrelle asennetaan muutamia nojailukaiteita levähtämistä varten.