INNOSTUMISTA JA ONNISTUMISTA IHASTJÄRVELLÄ

INNOSTUMISTA JA ONNISTUMISTA IHASTJÄRVELLÄ SIVU 9 DIGITAALISUUS UUDISTAA KUNTIA MIKKELI NÄYTTÄÄ MALLIA SIVU 4 MIKKELIN KESKUSARKISTOLLE VIHREÄÄ VALOA SIVU 12

DIGITALMIKKELI ELÄMÄ TALTEEN. Pääkirjoitus TEKSTI Mari Kivinen Digitalmikkeli SISÄLLYSLUETTELO DIGITALMIKKELI-LEHTI / 2013 SIVU 03 // PÄÄKIRJOITUS - Mari Kivinen SIVU 04 // DIGITAALISUUS UUDISTAA KUNTIA MIKKELI NÄYTTÄÄ MALLIA SIVU 07 // AVOIN DATA ON YHTEINEN ETU SIVU 08 // DIGITAALISUUS OPETUKSESSA ON LUOPUMISEN JA LÖYTÄMISEN TARINA SIVU 10 // KOLUMNI - Markku Nenonen SIVU 11 // EU:N LAAJAKAISTATAVOITTEEN SAAVUTTAMINEN EDELLYTTÄÄ VALTIOLTA VAHVAA TAHTOTILAA SIVU 12 // MIKKELIN KESKUSARKISTOLLE VIHREÄÄ VALOA MEMORY CAMPUKSEN SUUNNITTELUUN VAUHTIA SIVU 14 // DIGITALMIKKELIN UUTISIA DIGITALISOITUVA MAAILMA TARJOAA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA DIGITALMIKKELI USKOO VAHVASTI DIGITALISOITUVAAN MAAILMAAN. MEITÄ MOTIVOI ERITYISESTI AINEISTOJEN KÄYTETTÄVYYDEN PARANTUMINEN, PALVELUPROSESSIEN TEHOSTUMINEN SEKÄ DIGITAALISTEN AINEISTOJEN YHDISTÄMISELLÄ SAAVUTETTAVAT LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Digitaalista aineistoa voidaan hyödyntää ajasta ja paikasta riippumatta, ja siitä voidaan luoda uutta liiketoimintaa. Avoin data, niin julkishallinnon kuin tieto- ja kulttuuriperinnön saralla, on osittain hyödyntämätön raaka-aine. Tämän arvokkaan raaka-aineen arvo kasvaa, kun se muutetaan digitaaliseen muotoon ja avataan mahdollisten hyödyntäjien saataville. Avoimet, digitaaliset aineistot ovat kaikkien yhteinen etu, niin liiketaloudellisesta näkökulmasta kuin demokraattisuuden kannalta. Digitalmikkeli-klusteri edistää digitaalisuutta ja tiedon hyödyntämistä. Klusterin jäsenyritykset ja -organisaatiot kehittävät ja tuottavat mm. arkistointiin, digitointiin ja sähköiseen asiointiin sekä sisältöliiketoimintaan liittyviä palveluita ja tuotteita sekä tietojärjestelmiä ja -sovelluksia. Tulevan digitaalisten aineistojen tutkimuksen professuurin sekä Memory Campus -alueen myötä Mikkelin seudusta tulee entistä merkittävämpi eurooppalainen arkisto- ja digitointitoiminnan osaamis- ja palvelukeskittymä. Tämä lehti kertoo tarinoita Digitalmikkelistä ja meille tärkeistä asioista mukavia lukuhetkiä! Digitaaliset palveluprosessit ovat kustannustehokkaita. Erityisesti kuntien palveluiden digitalisoinnissa on kuitenkin vielä paljon tehtävää. Mikkelin kaupunki on lähtenyt LUPAUS 2016 -ohjelmassaan tuomaan kaupungille lisää tuottavuutta ja tehokkuutta digitaalisilla palveluilla ja palveluprosesseilla. Mari Kivinen Ohjelmakoordinaattori, Digitalmikkeli Miktech Oy mari.kivinen@miktech.fi @MariKivinen Digitalmikkeli tuo apuja digitaalisuuden tuomiin haasteisiin. Mikkelin seudulla on jo pitkään panostettu tiedon digitointiin ja digitaalisessa muodossa olevan tiedon säilyttämiseen. JULKAISUN TIEDOT Digitalmikkeli-lehti / Julkaisija: Miktech Oy PÄÄTOIMITTAJA: Mari Kivinen, Miktech Oy / TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ: Silja Eskola, Viestintäpalvelu Argumento ULKOASU JA TAITTO: Lauri Hintsanen, Haaja & Arwo Design Oy / KANNEN KUVA: Tommi Ulmanen JAKELU: Miktech Oy:n asiakasrekisteri. Osoitteenmuutokset info@miktech.fi PAINOS: 1000 kpl. Painopaikka: Etelä-Savon Kirjapaino 2013 / www.digitalmikkeli.fi Digitalmikkeli-toimintaa koordinoi Miktech Oy, jonka DM-ohjelmajohtaja-hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto, alueen kunnat sekä yritykset. Rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus. 3

DIGITAALISUUS UUDISTAA KUNTIA MIKKELI NÄYTTÄÄ MALLIA / TEKSTI Silja Eskola / KUVA Tommi Ulmanen / HAAJA & Mikkelin kaupunki LUPAUS 2016 on Mikkelin kaupungin laaja muutosohjelma, jossa uudistetaan sekä kaupungin hallintorakennetta että palveluprosesseja. Tavoitteena on mm. nostaa kuntapalveluiden digitaalisuusaste nykyisestä seitsemästä prosentista neljäänkymmeneen prosenttiin. Tarkoitus on myös kehittää ja ottaa käyttöön noin 20 täysin uutta digitaalista palvelua sekä luoda edellytyksiä digitaaliseen liiketoimintaan ja uusille digiyrityksille. DIGITAALISUUDELLA TUOTTAVUUS KASVUUN Mikkelin lupauksen taustalla on kuntien tuottavuuskehitys. Kuntien tuottavuus on laskenut Suomessa koko 2000-luvun, kertoo LUPAUS 2016 -ohjelman johtaja Juha Ropponen Mikkelin kaupungilta. Kunnat eivät ole pystyneet modernisoimaan palvelujaan samalla tavalla kuin yksityinen sektori ja tietyiltä osin myös valtio. Tähän Mikkeli hakee nyt muutosta. Digitaalisilla palveluilla voidaan lisätä tuottavuutta ja tehokkuutta. Kun palveluprosesseista karsitaan turhia vaiheita ja digitalisoidaan rutiinit, resursseja vapautuu varsinaisiin asiakaskohtaamisiin, Ropponen toteaa. Mikkeli on lähes prikulleen prosentti Suomesta, sekä asukaslukunsa, pinta-alansa että demografiansa puolesta. Mikkelissä rakennettavaa mallia ja digitaalisia kuntapalveluita voidaan myöhemmin skaalata ja ottaa käyttöön muualla. Digitalmikkeli-verkoston yritysten ja organisaatioiden vahva osaaminen digitaalisuudessa sekä digitaalisissa palveluissa ja asioinnissa on niin ikään omiaan tukemaan ohjelman toteuttamista Mikkelissä. Lisäpontta tuo sekin, että Mikkeli pääsi mukaan Suomen ICT 2015 -ohjelmaan digitaalisten palveluiden pilottikaupunkina. AITOA HYÖTYÄ KUNTALAISILLE Uusien digitaalisten palveluiden kehittämisessä tai nykyisten parantamisessa Mikkeli kääntyy alan yritysten ja kuntalaisten puoleen. Ideoita lähdetään kartoittamaan kilpailulla. Parhaat ideat valitaan pilottikohteiksi. Haluamme löytää sellaisia palveluita, joiden kehittämisestä on todellista hyötyä Mikkelin asukkaille ja heidän hyvinvoinnilleen. Digitaalisen Mikkelin kantava idea on muuttaa mikkeliläisten arkea entistä paremmaksi. DIGITAALISUUS UUDISTAA KUNTIA MIKKELI NÄYTTÄÄ MALLIA MIKKELI TÄHTÄÄ LUPAUS 2016 -OHJELMANSA PUITTEISSA SUOMEN ENSIMMÄISEKSI DIGITAALISEKSI KAU- PUNGIKSI JYRI HÄKÄMIEHELLE ELOKUUSSA 2012 ANNETUN LUPAUKSEN MUKAISESTI. LUPAUKSEN LUNAS- TAMISESSA DIGITAALISUUS ON AVAINROOLISSA. PROSENTTI SUOMESTA Mikkeli sopii hyvin näyttämään mallia digitaalisissa palveluissa: se on suuria kaupunkeja ketterämpi, ja edustaa niin tulotasoltaan kuin koulutus- ja ikärakenteeltaan Suomen keskitasoa. KOHTI DIGITAALISTA KAUPUNKIYMPÄRISTÖÄ LUPAUS 2016 -ohjelmassa tavoitellaan myös Mikkelin rakennetun ympäristön kehittämistä digitaaliseksi vuorovaikutteiseksi kaupunkiympäristöksi. Tavoite kulkee käsi kädessä Mikkelin Smart City 2020 -hankkeen kanssa. Smart City 2020 -hankkeella on kaksi keskeistä tavoitetta, kertoo Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja Soile Kuitunen. Selvitämme ensinnäkin sitä, mikä on ekologinen kaava ja kuinka sitä voidaan hyödyntää kaupunkisuunnittelussa. Toisaalta etsimme vastauksia siihen, mitä digitaalisuus merkitsee kaupunkiympäristössä. Etsimme ratkaisuja, jotka auttavat tekemään fiksuja päätöksiä arkielämässä. Päätökset voivat liittyä mihin tahansa: esimerkiksi energiankulutukseen, liikkumiseen tai vapaa-ajan viettoon. Vuorovaikutus kuntalaisten kanssa on tärkeää Mikkelin digitaalisen kaupunkiympäristön kehitystyössä: asukkaat halutaan osallisiksi suunnitteluun. Tavoitteina on edelläkävijyys mm. digitaalisen kaupunkitiedon hyödyntämisessä. Visio Mikkelin digitaalisesta kaupunkiympäristöstä on hahmottumassa. Haluamme kehittää sellaisia ratkaisuja ja palveluita, jotka sulautuvat asumiseen, elämiseen ja ympäristöön sekä helpottavat huomaamatta arkea. Kaikessa kantavana ideana on siis parempi arki mikkeliläisille. Smart City 2020 -hankkeessa Mikkelin digitaalisen kaupunkiympäristön kehitystyö painottuu Satamalahden alueelle. Alueen suunnittelu käynnistyy vuoden 2013 aikana, joten ratkaisuja kartoitetaan nyt nopeasti. Digitaalisuutta nostetaan meillä uudelle tasolle Mikkelin näkökulmasta. Meillä ei ole suurkaupungin mittakaavaa eikä toisaalta samoja haasteitakaan. Haemme ketteriä, Mikkeliin sopivia ratkaisuja mutta kuitenkin kunnianhimoisesti. Ei kannata tyytyä pieneen ja turvalliseen vaan on tähdättävä riittävän korkealle eikä sitäkään pidä säikähtää, jos kaikkiin kysymyksiin ei ole valmiita vastauksia. 4 5

AVOIN DATA ON YHTEINEN ETU / TEKSTI Silja Eskola / KUVA Ari Nurmela AVOIMELLA LÄHDEKOODILLA JATKUVUUTTA Mikkelissä luodaan uutta tietojärjestelmää helpottamaan tiedon sähköistä, pitkäaikaista säilyttämistä. Järjestelmä syntyy Digitalmikkelitoimijoiden yhteistyöllä OSA- eli Open Source Archive -hankkeessa, jota koordinoi Mikkelin ammattikorkeakoulu. Toteutus perustuu avoimeen lähdekoodiin. Avoimen lähdekoodin ohjelmistoja tarvitaan muistiorganisaatioissa, sillä kaupalliset ohjelmistot soveltuvat heikosti pitkäaikaissäilytykseen ja niiden kustannuksia on vaikea ennustaa, kertoo projektipäällikkö Osmo Palonen Mikkelin ammattikorkeakoulusta. Projektiin osallistuvat myös Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto Elka, Pohjoismaiden vanhin sanomalehtiarkisto Brages Pressarkiv sekä MPY ja Multiprint Oy. Saamme projektissa tietoa dokumentin elinkaaren hallinnasta, jonka kysyntä on kasvussa. Itse annamme projektin käyttöön pitkän kokemuksemme digitoinnista, kertoo Jarmo Tiainen Multiprint Oy:stä. Järjestelmä tulee valmistuttuaan projektin osapuolten yhteiskäyttöön, jolloin sitä voidaan kehittää edelleen open source -periaatteiden mukaisesti. Avoimuus hyödyttää sekä palvelun tuottajia että käyttäjiä. Kustannustehokkuuden lisäksi avoimuus helpottanee lisensointia ja muunneltavuutta. Asiakkaalle se tuo turvaa varmistamalla, että dokumenttiaineisto on helposti siirrettävissä, kiteyttää Tiainen. AVOIN DATA ON YHTEINEN ETU AVOIN DATA HERÄTTÄÄ KESKUSTELUA. MISTÄ ON KYSE, JA MIKSI DATAA PITÄISI AVATA? AVOIMEN DATAN ASIANTUNTIJA ANTTI POIKOLA OTAVAN OPISTOSTA KERTOO. Kun puhutaan avoimesta datasta, käsitteet saattavat sekoittua: puhutaan esimerkiksi julkisesta tai julkishallinnon datasta, mutta kyseessä on eri asia. Kaikki julkinen data ei ole avointa, ja avointa dataa löytyy myös julkishallinnon ulkopuolelta. Avoimuus tarkoittaa, että data on teknisesti kaikkien käytettävissä, koneluettavassa muodossa. Data on myös lisensoitu avoimeksi ja saatavilla maksutta, jolloin kuka tahansa voi käyttää sitä mihin tahansa lailliseen tarkoitukseen, Antti Poikola selventää. Digitaalisten aineistojen koostamisessa on valtava työ, kun taas aineistojen avaaminen, jakelu ja käytön salliminen aiheuttaa aineistojen koostamiseen verrattuna suhteellisesti vähemmän työtä ja kustannuksia. Suurella vaivalla kerättyjä aineistoja voidaan avoimina hyödyntää tehokkaammin ja paremmin. Tämä hyödyttää käyttäjien lisäksi liikkeellelaskijaa: aineiston käytön lisääntyessä löydetään virheitä ja ongelmia, jolloin laatu paranee. Julkishallinnossa voidaan myös luoda palveluita, joita ei julkisin varoin saataisi aikaan. Julkisen liikenteen reittioppaan mobiilisovellukset ovat tästä hyvä esimerkki: ulkoiset tahot ovat luoneet sovelluksia ilmaiseksi, koska data on ollut avoinna, kertoo Poikola. Poikola itse edistää avointa dataa sekä Avoimuudesta voimaa oppimisverkostoihin -hankkeessa että hiljattain perustetun Open Knowledge Finland ry:n kautta. Myös avoimuuden haasteet ovat tulleet tutuiksi. Esimerkiksi julkishallinnossa aineistot on alkujaan kerätty omaan käyttöön, jolloin avattavaksi soveltuva ja yksityisyyden suojan alainen tieto saattavat olla sekaisin aineistoissa. Lisäksi järjestelmiin liittyy teknisiä haasteita: järjestelmähankinnoissa tulisikin jo hankintavaiheessa ottaa huomioon mahdollisuudet datan avaamiseen. Tämä unohtuu edelleen usein. AVOINTEN, DIGITAALISTEN AINEISTOJEN MERKITYS ON SUURI RIIPPUMATTA SIITÄ, TARKASTELLAANKO ASIAA LIIKETALOUDELLI- SESTA NÄKÖKULMASTA VAI DEMOKRAATTISUUDEN KANNALTA. Yhdysvalloissa datavarantoja on avattu ensisijaisesti läpinäkyyvyyden parantamiseksi, kun taas Euroopassa lähtökohtana on ollut liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen. Kummastakin näkökulmasta datan avaaminen on kaikkien yhteinen etu. 6 LUE LISÄÄ: http://fi.okfn.org AVOIN DIGITAALINEN MIKKELI Mikkeli tähtää Suomen ensimmäiseksi digitaaliseksi kaupungiksi. Julkishallinnon datan avaaminen kaupunkilaisten, yritysten ja yhteisöjen saataville on keskeinen osa kehitystyötä: avoimeksi on tarkoitus saattaa kaikki tieto, jonka avaamista lainsäädäntö ei rajoita. Kaupunkiorganisaatio tuottaa äärettömän paljon tietoa. Lähdemme avaamaan sitä johdonmukaisesti: ensin on tunnistettava kysyntä ja se, mitä tietoa ihmiset, yhteisöt ja yritykset todella haluavat, kertoo Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja Soile Kuitunen. Esimerkkeinä ensiaskeleista Kuitunen mainitsee kaupunkisuunnittelun, kaavoituksen ja maankäytön, jossa tavoitellaan sekä tiedon avaamista kaupunkilaisille että vastavuoroisuutta sen hyödyntämisessä. Oleellista on, että tieto tuodaan myös helposti saataville. Kevään aikana toteutuva verkkosivu-uudistus edistää tätä osaltaan, mutta ei yksin lunasta tavoitetta. Myös valtuuston kokousten avaaminen suorina verkkolähetyksinä on harkinnassa. Avoimen datan lisäksi tavoitellaan avointa kehittämiskulttuuria ja tapaa toimia. Valtuuston puheenjohtaja Satu Taavitsainen on myös vahvasti avoimuuden kannalla. Mikkeli tarvitsee uutta osaamista ja työpaikkoja. Julkisten tietovarantojen avaaminen on käytännön askel tähän suuntaan: avoimet, laajat tietoaineistot nousevat Mikkelin digitaalisen kehityksen olennaiseksi edellytykseksi, ja voivat synnyttää erilaisia palvelusovelluksia. Tässä jos missä nopeat syövät hitaat, Taavitsainen toteaa. Avoimuus on Mikkelin kaupungille yhtä aikaa haaste ja mahdollisuus. Tiedon saattaminen julkiseksi vaatii työtä, mutta kehittää hallintoa entistä läpinäkyvämpään suuntaan. Samalla se ruokkii toimeliaisuutta ja tarjoaa mahdollisuuksia liiketoimintaan. Myös kuntalaisten ja hallinnon vuorovaikutus muuttuu, kun kuntalaiset voivat hyödyntää dataa ja osallistua itsekin sen tuottamiseen. Pekka Sauri on todennut, että eihän kunta ole yritys, jolta tilataan palveluita, vaan kunta ja kaupunki olemme me kaikki. Tähän ideaan minäkin uskon vahvasti, Kuitunen kiteyttää. 7

DIGITAALISUUS OPETUKSESSA ON LUOPUMISEN JA LÖYTÄMISEN TARINA / TEKSTI Silja Eskola / KUVAT Jere Lauha & Tommi Ulmanen / HAAJA 8 DIGITAALISUUS OPETUKSESSA ON LUOPUMISEN JA LÖYTÄMISEN TARINA DIGITAALISUUS MUUTTAA TAPAA, JOLLA JÄSENNÄMME MAAILMAA. OPETUKSESSA MUUTOS EDELLYTTÄÄ VANHASTA LUOPUMISTA, MUTTA PALKITSEE TULEVAISUUDEN TAIDOILLA. Otavan Opisto on digitaalisen opetuksen uranuurtaja: digitaalisuus nostettiin opiston agendalle jo 20 vuotta sitten. Nykyään opisto määrittelee itsensä uuden oppimisen laboratorioksi kaiken opetuksen lähtökohtana ovat uudet tavat oppia, ja digitaalisuus on siinä keskeisessä roolissa. JOUSTAVUUTTA OPINTOIHIN Vuonna 2000 verkkolukiostamme valmistui ensimmäinen ylioppilas, joka kohtasi opettajansa verkon ulkopuolella vasta lakkiaisissa, kertoo Otavan Opiston johtaja Hannu Linturi. Tämä edellytti irtiottoa vanhoista ajattelutavoista kuten siitä, ettei lukiossa voi opiskella ilman, että joku kontrolloi kokeita. Nykyään kymmenet opiskelijat suorittavat verkkolukion vuosittain. Yksittäisillä kursseilla opintojaan täydentävät tuhannet opiskelijat muista lukioista, mikä kuvastaa opintojen joustavuutta. Kouluissa on totuttu opiskelemaan samoja asioita, samaan aikaan ja samassa paikassa. Nyt opiskellaan samantapaisia asioita, eri paikoissa ja eri aikaan. Tämä edellyttää, että järjestelmiä rakennetaan uudelleen. Oppimisympäristön ja verkossa toimivien instituutioiden kehittäminen vaatii valtavasti työtä. Myös opettajan toimenkuva on purkautumassa moniksi paloiksi. Opettajan rinnalle tarvitaan teknistä henkilöstöä sekä tutoreita opiskelijoiden tueksi, Linturi toteaa. MUUTOS EDELLYTTÄÄ KOULUTUSTA, KESKUSTE- LUA JA YHTEISTYÖTÄ. ON AINA LUOVUTTAVA JOSTA- KIN, JOTTA TILALLE VOISI TULLA UUTTA. RUTIINEISTA KOHTI LUOVIA TAITOJA Digitaalisuutta hyödynnetään Otavan Opistossa opiskelun lisäksi mm. opiskelijavalinnassa. Prosessien tehostuessa aikaa vapautuu esimerkiksi tutorointiin. Rutiininomaiset prosessit siirtyvät koneille, niin meillä kuin yhteiskunnassa yleensä. Työ muuttuu luonteeltaan luovemmaksi, ja opintojen on valmisteltava siihen. Luovuus ja ongelmanratkaisukyky ovat taitoja, joita perinteinen koulu ei tuota. Opettajajohtoiselle, kurssimuotoiselle oppimiselle haetaan vaihtoehtoja ilmiöpohjaisesta pedagogiikasta. Siinä ongelmia ratkotaan kokonaisuuksina tavalla, joka johtaa oppimiseen. Tällä hetkellä rakennamme mallia siitä, kuinka uusilla tavoilla opitut asiat muuttuvat lukiosuorituksiksi. Pienessä Ihastjärven kyläkoulussa on 69 oppilasta ja 4 luokanopettajaa sekä ipadit, älytaulut ja oppimisen verkkoympäristöt aktiivisessa käytössä. Koko toimintakulttuurimme kannustaa ja rohkaisee digitaalisuuteen. Herkullisinta on kehitellä digitaalisen oppimisen menetelmiä yhdessä oppilaiden kanssa, toteaa koulun rehtori Jaana Strandman. Koulun ja opetuksen kehittämiseen osallistuvat opettajien ja oppilaiden lisäksi myös vanhemmat. Vuorovaikutuskanavana toimii koulun blogi, jossa toimintaa suunnitellaan yhdessä. Oppimisen verkkoympäristöt, käsitekarttakuviot ja itse tuotettu sähköinen materiaali ovat esimerkkejä digitaalisista ratkaisuista, joita Ihastjärven koululla hyödynnetään. INNOSTUMISTA JA ONNISTUMISTA IHASTJÄRVELLÄ Digitaalisuus, pelillistäminen ja ilmiöpohjainen oppiminen vilahtelevat puheessa, kun keskustelee Otavan Opiston henkilöstön kanssa. Oppimisen kokeilevat mallit ovat myös Ville Venäläisen toimintakenttää Otavan Opistossa. Digitaalisuus siirtää opetusta fyysisestä tilasta verkkoon. Tämä antaa mahdollisuuksia erityisryhmille: vaikka fyysinen tila yhdistää, se myös erottaa. Verkkoympäristössä voi edetä omaa vauhtia. Käänteinen luokkaopetus on yksi nousevista trendeistä. Oppilaat ovat tuottaneet ipadeillä esimerkiksi äänitaideteoksia opiskellessamme Kalevala-aihetta ja Gallen-Kallelaa. Toinen esimerkki on oppilaiden toteuttama sähköinen joulukalenteri, Strandman kertoo. Digitaalisuus siirtää painopistettä tiedon jakamisesta oppilaiden ohjaamiseen. Yhdessä kehitetyt menetelmät, tekemällä oppiminen sekä uudet oppimisympäristöt innostavat lapsia, ja heidän itsetuntonsa kehittyy onnistumisista. Tämän tyyppinen opetus ja oppiminen on seikkailumatka sekä oppilaille että opettajille. Mahdollisuuksia on niin paljon, että suurimmaksi haasteeksi nousee lähinnä se, mitä valitaan. Tämä on ehdottomasti positiivinen haaste. DIGITAALISUUDEN ETULINJASSA Termi tarkoittaa luopumista luentotyyppisestä opetuksesta. Oppilaat perehtyvät sisältöihin itse, jolloin yhteisen ajan arvo kasvaa. Se käytetään harjoittelemiseen ja opettaja voi keskittyä oppilaisiin, jotka tarvitsevat enemmän apua, Venäläinen valottaa. Digitaalisuus antaa välineitä myös ilmiöpohjaiseen oppimiseen. Yksi menetelmistä on verkkopohjainen roolipeli, jossa etsitään tarinan avulla ratkaisua johonkin ongelmaan. Verkostomainen yhteistyö on tässä valttia. Henkilökohtaisia taitoja tarvitaan yhä, mutta yksilösuoritteita ei samaan tapaan kuin aikaisemmin. 9

Puheenvuoro KOLUMNI: Mikkelin ammattikorkeakoulu tietoyhteiskunnan toteuttajana Digitalmikkeli EU:N LAAJAKAISTATAVOITTEEN SAAVUTTAMINEN EDELLYTTÄÄ VALTIOLTA VAHVAA TAHTOTILAA / TEKSTI Silja Eskola / KUVA MPY MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU TIETOYHTEISKUNNAN TOTEUTTAJANA SUOMALAISESSA TIETOYHTEISKUNTAKEHITYKSESSÄ YRITETÄÄN JÄLLEEN OTTAA UUSIA ASKELEITA. SYKSYL- LÄ 2011 ASTUI VOIMAAN TIETOHALLINTOLAKI, TOTEUTTAMISEN TUKEMISEKSI VALTIOVARAINMINISTERIÖ ON VALMISTELLUT LUONNOKSEN JULKICT-STRATEGIAKSI. Laissa ja strategiassa on selvästi lähtökohdaksi ja tavoitteeksi otettu organisaatioiden toiminnan kehittäminen. ICT:llä tavoitteita pyritään vahvasti tukemaan. Linjauksessa ei ole mitään uutta, tavoite on ollut sama jo ainakin viimeiset 10 vuotta. Viime vuodet tavoitteeseen on kuitenkin pyritty käynnistämällä massiivisia ICT-hankkeita, joiden tulokset ovat jääneet laihoiksi. Nyt tavoitteeseen pyritään uudenlaista työkalua hyödyntämällä. Avain olisi kokonaisarkkitehtuuri, joka ei ole ratkaisu vaan väline, jota pitää osata käyttää. Arkkitehtuurissa painopisteeksi asetetaan selvästi toiminnan kehittäminen, tehtävien hoitaminen prosesseja virtaviivaistamalla. Tavoitteeseen päästään ennen kaikkea tietojenhallintaa ja -käsittelyä tehostamalla. Tässä apuna on ICT. Näin myös vastattaisiin haasteeseen, joka mahdollistaisi tietojärjestelmien yhteentoimivuuden: ne keskustelevat keskenään. Tästähän on erityisesti terveydenhuollossa viime aikoina paljon keskusteltu. Toimintaan ja tietoon panostamalla halutaan vahvasti korostaa, että kokonaisarkkitehtuuri ei ole sama kuin ICT-arkkitehtuuri, joka on vain osa kokonaisuutta. Vaikuttaakin siltä, että tämän hahmottaminen on edelleen haaste. Asetelma voidaan kiteyttää: toiminta ja tieto asettavat vaatimukset, joita ICT:llä pyritään ratkaisemaan. Uusi painotus on erityisesti tiedon merkityksen korostaminen. Mikkelissä on jo pitkään panostettu sähköiseen asiointiin ja arkistointiin. Sama asia voidaan sanoa toisinkin: kyse on palveluprosessien sähköisestä tietojen hallinnasta. Sähköinen arkisto on ymmärrettävä ennen kaikkea dynaamisena tietovarastona, ei asiakirjojen hautausmaana. Dynaaminen tietovarasto mahdollistaa myös uudenlaisten tietoon pohjautuvien palveluiden kehittämisen. Ollaanko ns. big datan alkujuurilla? TOIMINTA JA TIETO ASETTAVAT VAATIMUKSET, JOITA ICT:LLÄ PYRITÄÄN RATKAISEMAAN. Julkisessa hallinnossa on yksityisen sektorin esimerkin mukaisesti selvästi tarkennettu suuntaa ja määritetty myös työkaluja. Mikkelin ammattikorkeakoulussa on pitkäjänteisesti panostettu sähköisen asioinnin ja arkistoinnin ylemmän AMK-tutkinnon koulutusohjelmaan. Sitä kehitetään koko ajan, ja vuoden 2014 alussa Mikkelin ammattikorkeakoulu pystyy entistä paremmin tarjoamaan uusille opiskelijoille ajankohtaista ja ajantasaista tietoa ja opetusta, sekä tukemaan alueellista kehitystä ja olemaan samalla mukana kansallisen toiminnan ytimessä. Markku Nenonen tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu TOIMITUSJOHTAJA JAN-ERIK LAINE, MPY: EU:N LAAJAKAISTATAVOITTEEN SAAVUTTAMINEN EDELLYTTÄÄ VALTIOLTA VAHVAA TAHTOTILAA TIETOTEKNIIKKA- JA TIETOLIIKENNEPALVELUITA TARJOAVA MPY USKOO DIGITAALISUUTEEN JA PANOSTAA SIIHEN MM. OSALLISTUMALLA DIGITALMIKKELI-VERKOSTOTYÖHÖN, KEHITTÄMÄLLÄ AVOIMEN DIGITAALISEN KAUPUNGIN RATKAISUJA YHTEISTYÖSSÄ MIKKELIN KAUPUNGIN KANSSA SEKÄ SÄHKÖISTÄMÄLLÄ PALVELUI- TAAN ASIAKKAIDENSA ARJEN HELPOTTAMISEKSI. EU:N LAAJAKAISTATAVOITTEESEEN MPY:N TOIMITUSJOHTAJA JAN-ERIK LAINE SUHTAUTUU VARAUKSELLA. EU:n laajakaistatavoitteen mukaan vuoteen 2020 mennessä kaikkien eurooppalaisten saatavilla tulee olla yli 30 megan internetyhteys, ja vähintään puolella kotitalouksista yli 100 megan liittymä. Tavoitteen taustalla on globaalin kilpailukyvn ja tuottavuuden parantaminen sekä toisaalta EU:n sisällä pyrkimys tasa-arvoon alueiden välillä, kertoo Laine. Ultranopeilla liittymillä pyritään luomaan sekä kasvualustaa innovaatioille että positiivista kierrettä digitaalitalouden kehitykseen. VAIKKA TEKNOLOGIA KEHITTYY NOPEASTI, NYKYTOIMENPITEILLÄ TAVOITTEESEEN TUSKIN PÄÄSTÄÄN. Lupauksen antaminen on helppoa, mutta sen lunastaminen on vaikeampaa, Laine toteaa. Haasteena on mm. se, että laajakaistaverkon rahoitusta koskevat laskentamallit ovat monimutkaisia. Rahoituksessa lähdetään siitä, että verkon toteuttaja, kunta sekä valtio ja EU:n maakuntarahasto vastaavat yhdessä laajakaistayhteyksien rakentamisen kustannuksista. Tämä ei kuitenkaan toteudu suunnitellulla tavalla, Laine toteaa. Hän peräänkuuluttaakin läpinäkyviä ohjeistuksia sekä selkeitä toimintamalleja siitä, miten EU:n laajakaistatavoite 2020 Suomessa toteutetaan ja miten valtio edistää tavoitteen saavuttamista. Käytäntöjä tulisi yhtenäistää ja byrokratiaa vähentää. Esimerkiksi rahoituksen laskentamalleja tulisi yksinkertaistaa siten, että vapaa-ajan asuntoja ja vakinaisia asuntoja ei eroteltaisi toisistaan, kun kustannuksia jaetaan. Vapaa-ajan asuntojen ympärivuotinen käyttö kasvaa, ja toimivat yhteydet myös vapaa-ajan asunnoilla edistävät yhdenvertaisuutta, johon Suomessa on haluttu pyrkiä. 10 11

MIKKELIN KESKUSARKISTOLLE VIHREÄÄ VALOA MEMORY CAMPUKSEN SUUNNITTELUUN VAUHTIA / TEKSTI Silja Eskola / KUVA Linda Tammisto / Kansalliskirjasto MIKKELIN KESKUSARKISTOLLE VIHREÄÄ VALOA MEMORY CAMPUKSEN SUUNNITTELUUN VAUHTIA DIGITALMIKKELIN TOIMIJOIDEN MÄÄRÄTIETOINEN TYÖ ARKISTOINNIN, DIGITOINNIN JA SÄHKÖISEN ASIOINNIN OSAAMIS- JA PALVELUKESKUKSEN SYNNYTTÄMISEKSI MIKKELIIN KANTAA VIIMEIN HEDELMÄÄ; VALTIONEU- VOSTO HYVÄKSYI ARKISTOLAITOKSEN UUDEN KESKUSARKISTON RAKENTAMISEN MIKKELIN MEMORY CAM- PUS -ALUEELLE. Uusi keskusarkisto korvaa Kansallisarkiston Helsingin Sörnäisissä sijaitsevan toimipisteen, entisen Sota-arkiston sen vuokrasopimuksen päättyessä toukokuussa 2018. Memory Campukseen sijoittuva arkistolaitoksen keskusarkisto voidaan toteuttaa selvästi nykyisiä arkistotiloja tehokkaammin mm. hyödyntämällä korkeavarastoratkaisuja. Arkisto vastaa entistä paremmin nykyisiin arkistotilavaatimuksiin, ja tilasuunnittelulla voidaan myös pienentää tuotanto- ja logistiikkakustannuksia. Keskusarkiston rakentaminen Mikkeliin on luonteva ratkaisu: Mikkeli on jo nyt Suomen toiseksi merkittävin arkistokaupunki, ja Mikkelin maakunta-arkisto sekä Elinkeinoelämän keskusarkisto (ELKA) antavat kriittistä massaa. Erittäin paljon merkitsee myös kaupungin strategiaan perustuva halu panostaa sekä analogiseen että sähköiseen arkistointiin ja asiakirjatiedon hallintaan, toteaa arkistolaitoksen pääjohtaja Jussi Nuorteva. Lähtökohdista huolimatta päätös keskusarkiston sijoittamisesta Mikkeliin ei ole syntynyt helposti. Arkistolaitos vertaili jo vuonna 2009 sijoituspaikkoja ja ehdotti Mikkeliä. Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi ehdotuksen riippumattoman selvitysmiehen, kiinteistöneuvos Erkki Ahon arvioitavaksi. Aho päätyi samaan kuin arkistolaitoskin rakentaminen kannattaa keskittää keskusarkistoon ja Mikkeli on sille paras sijoituspaikka. Mikkeli tarjoaa laitokselle myös hyvän tontin, mikä antaa mahdollisuudet Memory Campus -mallin toteuttamiselle. Se on todella kiinnostava ja kannatettava ajatus! Päätös vauhdittaa nyt Memory Campus -alueen suunnittelua ja Mikkelin kehittymistä eurooppalaiseksi kirjasto- ja arkistoalan osaamis- ja palvelukeskukseksi. OLEMME TEHNEET TYÖTÄ MIKKELIN KAUPUNGIN JA TALOUSALUEEN KANSSA JO YLI VUOSIKYMMENEN AJAN, JA TULOKSET OVAT OLLEET ÄÄRIMMÄISEN PALKITSEVIA MOLEM- MILLE. Uusi Memory Campus on Ekholmin mukaan merkittävä konsepti kansallisen palvelukonseptin rakentamiseksi. Suomen kokoisessa maassa asiat voidaan ajatella logistisesti ja keskitetysti. Muistiorganisaatioilla on keskeinen vastuu kansallisperinnön tuomiseksi asiakkaalle, ja se vaatii paljon logistiikalta ja rahoitukselta. Vain harvalla toimijalla on siihen mahdollisuuksia. Kansalliskirjaston ja Kansallisarkiston määrätietoinen tukeminen ja keskitetty rahoitus on ainoa kansallinen tie sähköisten palveluiden luomiseksi, Ekholm uskoo. Valitettavasti juna Mikkeliin kulkee Helsingistä hitaasti. Olemme toiveikkaita, että keskusarkisto herättää rahoittajat näkemään asiat kokonaisvaltaisemmin, ja me kaikki hyödymme tästä ratkaisusta. Keskusarkiston tavoitteena on toimia arkisto- ja kirjastotoimialojen logistiikkakeskuksena, jossa digitoidaan, massaneutraloidaan ja jaetaan aineistoja keskitetysti. Alueelle sijoittuu muistiorganisaatioiden lisäksi alan palveluyrityksiä sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa, ja sinne muodostunee noin neljänsadan osaajan työpaikkakeskittymä, toteaa toimitusjohtaja Vesa Sorasahi Miktech Oy:stä. Kansalliskirjasto ymmärtää Memory Campuksen merkityksen, ja Mikkelin yksikön vahvistaminen kuuluu sen keskeisiin tavoitteisiin, kertoo ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm Kansalliskirjastosta. 12 13

DIGITALMIKKELIN UUTISIA / TEKSTI Silja Eskola DIGITALMIKKELIN STRATEGINEN OHJAUSRYHMÄ KOKOONTUI 11.1.2013 SUOMEN PANKISSA DIGITALMIKKELIN STRATEGINEN OHJAUSRYHMÄ KOKOONTUI HELSINGISSÄ 11.1.2013. KESKUSTELUN AIHEINA OLIVAT MM. EHDOTUS JULKISEN HALLINNON ICT:N HYÖDYNTÄMISEN STRATEGIAKSI, MIKKELIN KAUPUNGIN LUPAUS 2016 -KEHITTÄMISOHJELMA SEKÄ SUOMEN KULTTUURI- JA TIETOPERINNÖN NYKYTILA JA TULEVAISUUS. Ehdotus julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategiaksi herätti keskustelua siitä, kuinka tavoitteet saavutetaan. Toimenpiteistä esiin nousivat sähköinen tunnistautuminen, tietojen avaaminen, kilpailu kehityksen edistäjänä sekä yhtenäisyyttä lisäävät auditoinnit ja sertifioinnit. Ohjelmajohtaja Juha Ropponen esitteli LUPAUS 2016 -ohjelman, jolla Mikkeli tavoittelee asemaa Suomen ensimmäisenä digitaalisena kaupunkina. Liikkeelle lähdetään hallintorakenteen ja palveluprosessien uudistamisesta sekä asiakkaan palvelukokemuksesta. Arkistolaitoksen pääjohtaja Jussi Nuorteva ja Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm valottivat Suomen kulttuuri- ja tietoperinnön nykytilaa. Analogisten aineistojen digitoiminen edistyy vauhdilla. Tutkimusyhteisö on keskeinen käyttäjäkunta, ja sähköiset aineistot muuttavat tutkimusprosessia. Avoimet aineistot ovat käytettävissä myös kaupallisiin tarkoituksiin. Tekijänoikeuslaki rajoittaa osin sähköisen aineiston saatavuutta ja käyttöä. Seuraavan kerran strateginen ohjausryhmä kokoontuu 5.7.2013, Mikkelissä järjestettävän Päämaja-symposiumin yhteydessä. SUOMEN ENSIMMÄINEN DIGITAALISTEN AINEISTOJEN TUTKIMUKSEN PROFESSUURI MIKKELIIN JA HELSINKIIN SUOMEN ENSIMMÄINEN DIGITAALISTEN AINEISTOJEN TUTKIMUKSEN PROFESSUURI PERUSTETAAN HELSINGIN YLIOPISTON HUMANISTISEN TIEDEKUNNAN NYKYKIELTEN LAITOKSEN KIELITEKNOLOGIAN OPPIAINEEN YHTEYTEEN. PROFESSUURIN SIJOITUS- PAIKAT OVAT MIKKELI JA HELSINKI. Kansainvälisestikin tuoreella aihealueella tavoitellaan uudenlaisten digitaalisten aineistojen käyttöä edistävää tutkimusta. Tutkimushaaroja on kaksi: menetelmät raakadatan jalostamiseksi sekä menetelmät jalostamalla saatavien aineistojen hyödyntämiseksi. Tutkimusaiheet nivoutuvat hyvin yhteen Mikkelin ammattikorkeakoulussa tehtävän tutkimus- ja kehitystyön kanssa. Digitalmikkeli kuuluu yhteistyöryhmään, joka kokoaa professuurin tueksi tutkimusryhmän Mikkeliin. Professori johtaa tutkimusryhmää, johon kuuluu Kansalliskirjaston henkilöstön lisäksi Mikkelin ammattikorkeakoulun sähköisen asioinnin ja arkistoinnin asiantuntijoita. Professorin valintaprosessi professuuria varten on meneillään parhaillaan. Tehtävää haki kaiken kaikkiaan 6 henkilöä. DIGITALMIKKELIN STRATEGINEN OHJAUSRYHMÄ: Ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm, Kansalliskirjasto Pääjohtaja Jussi Nuorteva, Arkistolaitos Pääjohtaja Erkki Liikanen, Suomen Pankki Hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin, Kone Oyj ja Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto Julkisen sektorin ICT-johtaja Timo Valli, Valtiovarainministeriö Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen, Kuntaliitto Kansanedustaja Lenita Toivakka, Eduskunta Kansanedustaja Jouni Backman, Eduskunta Kaupunginjohtaja Kimmo Mikander, Mikkelin kaupunki Ohjelmajohtaja Juha Ropponen, Mikkelin kaupunki 14 15

DIGITALMIKKELI ELÄMÄ TALTEEN. Digitalmikkeli-klusteri edistää digitaalisuutta ja tiedon hyödyntämistä. Klusterin jäsenyritykset ja -organisaatiot kehittävät ja tuottavat mm. arkistointiin, digitointiin ja sähköiseen asiointiin sekä sisältöliiketoimintaan liittyviä palveluita ja tuotteita sekä tietojärjestelmiä ja -sovelluksia. www.digitalmikkeli.fi Digitalmikkelin toimintaa koordinoi Miktech Oy. Miktech on innovaatio- ja teknologiakeskus, joka edistää tutkimustoiminnan ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä keskittyen uuden teknologian synnyttämiseen ja käyttöönottoon sekä teknologiayhtiöiden toiminnan kehittämiseen. Miktechillä on keskeinen rooli Etelä-Savon kehittämistyössä, sillä Miktech koordinoi Mikkelin kaupungin kehittämisstrategian mukaisia kehityshankkeita teknologian saralla. www.miktech.fi DIGITALMIKKELI-KLUSTERIN TOIMINTAAN OSALLISTUVAT YRITYKSET,TKI-TOIMIJAT, RAHOITTAJAT JA VIRANOMAISET: Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus CGI Suomi Oy Disec Oy Dreamdo Oy ELY-keskusten tietohallintoyksikkö Etelä-Savon ELY-keskus Etelä-Savon Maakuntaliitto Etelä-Savon TE-toimisto Finnish Industrial Design Archives (FIDA) Fujitsu Suomi Oy Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskus Karjala-tietokantasäätiö Kuntien Tiera Oy Länsi-Savo Oy Marski- Data Oy Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin kaupunki ja seutu Mikkelin Maakunta-arkisto Miktech Oy MPY Oyj Multiprint Oy Observis Oy Otavan Opisto Profium Oy Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto (Elka).