Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2015

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2015 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011 www.hsy.fi Lisätietoja Ympäristöpäällikkö Juha Uuksulainen, puh. 040 504 6353 Käyttöpäällikkö Jukka Salmela, puh. 045 657 7979 Ympäristöinsinööri Roni Järvensivu, puh. 045 657 7986 etunimi.sukunimi@hsy.fi Copyright HSY:n kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY

Tiivistelmä Tämä raportti perustuu Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle myönnettyihin ympäristölupiin ja lupien mukaisiin tarkkailusuunnitelmiin. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ei vuoden 2015 aikana ollut ympäristönsuojelulain 123 :ssä tarkoitettuja poikkeuksellisia tilanteita. Toimintavuoden aikana käsittelykeskukselle myönnettiin kaksi ympäristölupaa koskien ympäristölupamääräysten tarkistamista ja toiminnan olennaista muutosta: Kaasuvoimalan ympäristölupa ja louhinnan ja murskauksen ympäristölupa. Vuoden 2015 aikana uusittiin seuraavat tarkkailu- ja seurantasuunnitelmat: Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue, biojätteen käsittelylaitos ja sen kaasunhyödyntämisyksikkö sekä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaasuvoimala. HSY:llä on sertifioitu ympäristöjärjestelmä (ISO 14001) ja laatujärjestelmä (ISO 9001), joka kattaa myös käsittelykeskuksen toiminnan. Viimeisin ulkoinen arviointi tehtiin marras-joulukuussa 2015. Vuoden 2015 ulkoisissa arvioinneissa käsittelykeskuksesta on arvioitu jätevoimalan kuonan ja tuhkan käsittely sekä tuhkan loppusijoittaminen ja biojätteen käsittely. Auditoinneissa ei kirjattu yhtään poikkeamaa, biojätteen käsittelyyn liittyen kirjattiin yksi lievä poikkeama koskien kompostipanoksen tietojen jäljitettävyyttä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vastaan jätettä ja maata yhteensä 345 358 tonnia, joka on noin 5 % edellisvuotta enemmän. Loppusijoitettavaksi kaatopaikalle päätyi 19 126 tonnia jätettä, joka on 75 % vähemmän kuin edellisvuonna. Lajiteltavaa jätettä vastaanotettiin 11 282 tonnia, joka on 23 % enemmän kuin edellisvuonna. Maa-aineksia sijoitettiin vanhan kaatopaikan muotoiluun sekä rakenteisiin 20 509 tonnia ja kaatopaikan rakenteisiin 46 655 tonnia. Käsittelyä edellyttäneitä tavanomaiseksi tai vaaralliseksi luokiteltavia pilaantuneita maita vastaanotettiin pilaantuneiden maiden käsittelytoimintoon käsiteltäviksi tarkastelujaksolla 9 851 tonnia, joka on 37 % enemmän kuin edellisvuonna. Jätevoimalatuhkaa vastaanotettiin tuhkalokeron siiloihin 4 097 tonnia ja jätevoimalan raakakuonaa 67 722 tonnia. Jätteenkäsittelykeskuksessa vastaanotettiin 52 554 tonnia biojätettä, joka on 4 % enemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2015 Ämmässuon Sortti-asemalla kävi 42 403 asiakasta, joka on 7 % enemmän kuin edellisvuonna. Vuoden 2015 aikana merkittävimmät rakennusinvestoinnit kohdistuivat edellisen vuoden tapaan biojätteen käsittelyyn ja mädätyskaasun hyödyntämiseen. Uusi biokaasulaitos ja olemassa oleva kompostointilaitos muodostavat yhtenäisen prosessin, jossa biojäte mädätetään ja kompostoidaan. Lopputuotteina saadaan biokaasua ja kompostia. Prosessissa syntyvä biokaasu hyödynnetään sähkön- ja lämmöntuotannossa. Kompostista valmistetaan multatuotteita myyntiin. Lisäksi toteutettiin useita erilaisia kaatopaikkojen ympäristövaikutusten hallintaan liittyviä investointeja. Kaatopaikkakaasua kerättiin alkuvuonna 41,94 milj. Nm 3 ja sen polttoaineteho oli 9 % pienempi kuin vuonna 2014. Kaasunkeräyspumppaamoiden käyttöaste on ollut korkea. Kerätystä kaasusta 93 % hyödynnettiin kaasuvoimalassa yhdistetyssä sähkönja lämmöntuotannossa, loput poltettiin soihdussa. Kaatopaikkakaasusta on vuonna 2015 tuotettu sähköä 87,63 GWh, josta jätteenkäsittelykeskuksen ja kaasuvoimalan oma kulutus oli 16,16 GWh ja loput sähköstä myytiin. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutuksia vesiin seurattiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailutuloksissa ei ilmennyt mitään aiemmista tuloksista merkittävästi poikkeavaa. Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdettiin tasausaltaasta jätevettä 526 859 m 3 vuonna 2015. Tasausaltaasta viemäriin johdettu vesi ylitti teollisuusjätevesisopimuksessa asetetun sulfaatin raja-arvon kaksi kertaa vuonna 2015. Lisäksi virtaaman perusteella lasketun viemäriin johdetun jäteveden kuormitus (kg/a) ylitti E-PRTR-kynnysarvon arseenin, kokonaistypen, kromin, nikkelin ja orgaanisen kokonaishiilen osalta. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen ja lähiympäristön ilmanlaatua tarkkaillaan kahdella ilmanlaadun mittausasemalla. Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuudet eivät ylittäneet ohje- ja raja-arvoja jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasemilla. Haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausiohjearvo ei ylittynyt. Hajuja koskevia asiakaspalautteita vastaanotettiin 33 kappaletta. Hajuja aiheutti erityisesti jätevoimalan seisokkien aikaisten sekajätevarastojen purku. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä tehdyn melumittauksen mitatut arvot eivät ylittäneet jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvissa määriteltyä ekvivalenttimelutason raja-arvoa. Melua koskevia asiakaspalautteita vastaanotettiin 3 kappaletta. Jätteenkäsittelytoimintoja tukeva tutkimustoiminta on painottunut jätevoimalan käyttöönottoon liittyvien toimintojen kuten tuhkan ja kuonan käsittelyn tutkimiseen. Lisäksi on jatkettu muun muassa ekoteollisuuskeskukseen sekä biojätteen käsittelyyn ja uusiutuvaan energiaan liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä. Ämmässuon ja Kulmakorven alueen ympäristöasioiden sidosryhmille järjestettiin kolme tapaamista, joissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita, ympäristötarkkailuja, alueen lupatilannetta sekä tiedotettiin Ämmässuon toiminnoissa tapahtuvista muutoksista. Kesäkuussa järjestettiin avoimet ovet -tilaisuus lähialueen asukkaille. Julkaisija: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Tekijä: Sirkka Kuisma-Granvik, Roni Järvensivu, Juha Uuksulainen Pvm: 29.2.2016 Julkaisun nimi: Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2015 Avainsanat: Biokaasu, biokaasulaitos, Ekomo, ekoteollisuuskeskus, haju, HSY, ilmanlaatu, jätepaalit, jätteen määrä, jätteenkäsittelykeskus, kaasu, kaatopaikka, kompostointi, kuona, melu, mädätys, pilaantuneet maat, tuhka, vesi, ympäristölupa, ympäristövaikutukset, Ämmässuo Kieli: Suomi Sivuja: 69 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, 00066 HSY, puhelin 09 156 11, faksi 09 1561 2011, www.hsy.fi 1

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus 1. Toimistorakennukset 12. Kaasuvoimala 2. Ämmässuon Sortti-asema 13. Kuonakenttä 3. Vaaka-asema 14. Lajittelukatos 4. Vanha kompostointilaitos 15. Paalikenttä 5. Biokaasulaitos 16. Pinnoitetun puun kenttä 6. Kompostointilaitos 17. Kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysallas 7. Biopesuri 18. Louhekenttä 8. PIMA-halli 19. Tuhkalokero 9. PIMA-kenttä 20. Kaatopaikka 10. Puhtaan puun kenttä 21. Vastaanottokenttä 11. Vesiasema 22. Vanha kaatopaikka 2

Sisällys Tiivistelmä 1 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus 2 1 Yleistä Ämmässuon jätteenkäsittely-keskuksen toiminnasta 7 2 Ympäristöluvat, viranomaispäätökset ja -tarkastukset, tarkkailusuunnitelmat sekä kaavoitus 8 2.1 Ympäristöluvat ja viranomaispäätökset... 8 Tarkkailusuunnitelmat... 9 2.3 Viranomaistarkastukset... 10 2.4 Kaavoitus... 10 3 Poikkeukselliset tilanteet ja häiriöt 11 YSL 123 :n mukaiset ilmoitukset poikkeuksellisista tilanteista... 11 Häiriöt ja lievät poikkeamat... 11 Poikkeukselliset aukioloajat... 12 4 Jätteen vastaanotto 13 4.1 Jätteen määrä... 13 Jätteen tuojien ja laadun valvonta... 14 5 Biojätteen käsittely 16 Yleistä toiminnasta... 16 Laitosmainen käsittely ja jälkikypsytys... 16 5.2.1 Bio- ja viherjätevirrat... 17 5.2.2 Biojätteen jälkikypsytys kentällä... 18 5.2.3 Viherjätteen kompostointi... 18 5.2.4 Jätevesilietteen kompostointi... 19 Kompostoinnin tarkkailu... 19 Huolto- ja korjaustoimenpiteet... 19 Häiriöt ja muut poikkeustilanteet... 19 Päästötarkkailu... 20 5.6.1 Vesi... 20 5.6.2 Ilma... 20 5.6.3 Melu... 21 Haittaeläimet... 21 Kemikaalit... 21 Valmiin kompostin käyttö... 21 6 Pilaantuneet maat 22 Yleistä toiminnasta... 22 Massataseet, käsittely ja hyödyntäminen... 22 Häiriöt ja muut poikkeustilanteet... 24 Päästötarkkailu... 24 6.4.1 Vesi... 24 6.4.2 Ilma... 25 7 Jätteen käsittely kentillä 26 Yleistä toiminnasta... 26 Maa-aines... 26 3

7.2.1 Kiviainespitoinen jäte... 26 7.2.2 Kiviainespitoinen liete... 26 7.2.3 Turve... 26 Betoni yli 100 mm... 26 Asfaltti... 26 Kipsi... 26 Puu... 27 7.6.1 Pinnoitettu puu... 27 7.6.2 Puhdas puu... 27 Lajiteltava jäte... 27 Kuona... 27 7.9 Hävityskuormat... 27 7.10 Raadot... 28 7.11 Renkaat... 28 Pilaantuneet maat... 28 Bio- ja puutarhajäte... 28 8 Jätteen loppusijoitus 29 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka... 29 Vanha kaatopaikka... 29 Vaarallisen jätteen kaatopaikka... 29 9 Tuhkat 30 Yleistä toiminnasta... 30 Tuhkan käsittely... 30 Päästötarkkailu... 30 9.3.1 Vesi... 30 9.3.2 Ilma... 30 Kemikaalit... 30 10 Jätteen varastointi 31 Yleistä toiminnasta... 31 10.2 Jätepaalit ja jyräpaali... 31 10.3 Kipsi... 31 10.4 Painekyllästetty puu... 31 10.5 Lasi... 31 10.6 Metalli... 31 10.7 Kuona... 31 10.8 Louhe... 32 Pilaantuneet maat... 32 Bio- ja puutarhajäte... 32 11 Kivenmurskaus ja louhinta 33 Yleistä toiminnasta... 33 Louhinta... 33 Kivenmurskaus... 33 Päästötarkkailu... 33 11.4.1 Vesi... 33 11.4.2 Ilma... 34 11.4.3 Melu ja tärinä... 34 Toiminnassa syntyvät jätteet... 34 4

12 Ämmässuon Sortti-asema 35 Yleistä toiminnasta... 35 Jätteen määrä... 35 Jätteen tuojien ja laadun valvonta... 36 Alueen hoito... 36 Päästötarkkailu... 37 12.5.1 Vesi... 37 12.5.2 Melu... 37 Haittaeläimet... 37 Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus... 37 13 Kaasun keräys ja kaasuvoimala 38 Yleistä kaasun keräyksestä ja kaasuvoimalasta... 38 Kaasun keräys... 38 Kaasuvoimala... 39 Huolto- ja korjaustoimenpiteet... 41 Häiriöt ja muut poikkeustilanteet... 41 Päästötarkkailu... 41 13.6.1 Vesi... 41 13.6.2 Ilma... 41 13.6.3 Melu... 43 Kemikaalit... 43 Toiminnassa syntyvät jätteet... 43 14 Vesienhallinta 44 Yleistä toiminnasta... 44 Käyttötarkkailu... 44 Huolto- ja korjaustoimenpiteet... 44 Pintavedet... 44 Jätevedet... 44 Kemikaalit... 45 15 Kemikaalit, polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus 45 Kemikaalit... 45 Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus... 45 16 Rakentaminen 46 Ympäristövaikutusten hallinta... 46 16.1.1 Kaatopaikkakaasun keräys ja hyödyntäminen... 46 16.1.2 Vesien keräys ja johtaminen... 46 16.1.3 Viimeistelyrakenteet... 46 Alueiden ja toimintojen kehittäminen ja niiden vaatimat investoinnit... 46 16.2.1 Biojätteen käsittely ja mädätyskaasun hyödyntäminen... 46 16.2.2 Infrastruktuurin kehittäminen ja sen vaatimat investoinnit... 47 17 Ympäristövaikutukset 48 Sää... 48 17.2 Vesi... 49 17.2.1 Pintavedet... 50 17.2.2 Pohjavedet... 51 17.2.3 Jätevedet... 53 5

17.3 Jätetäyttöjen tila... 53 Painumatarkkailu... 54 17.5 Ilma... 54 17.5.1 Hiukkaset... 55 17.5.2 Hajut... 56 17.5.3 Metaanimittaukset... 58 Melu... 58 17.7 Ympäristön ja viheralueiden hoito, roskaantuminen, haittaeläimet ja linnut... 59 17.7.1 Ympäristön ja viheralueiden hoito... 59 17.7.2 Roskaantuminen... 60 17.7.3 Haittaeläimet... 60 17.7.4 Linnut... 61 18 Energian tuotanto ja kulutus sekä energiatehokkuuden parantaminen 62 19 Työsuojelu ja turvallisuus 63 20 Tutkimushankkeet 65 Jätteen hyödyntämiseen ja käsittelyyn liittyvät tutkimukset... 65 Ekoteollisuuskeskusta tukeva tutkimus... 65 Kaatopaikkoihin liittyvä tutkimus... 66 Uusiutuvan energian esiselvitykset... 66 21 Katsaus tulevaan 67 Liitteet 68 Jakelu 69 6

1 Yleistä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus sijaitsee Espoon kaupungin länsiosassa osittain Espoon kaupungin ja osittain Kirkkonummen kunnan alueella. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus otettiin käyttöön seudullisena yhdyskuntajätteen kaatopaikkana vuonna 1987. Myöhemmin 1990-luvun alussa Ämmässuosta tuli pääkaupunkiseudun ainoa käytössä oleva yhdyskuntajätteiden kaatopaikka. Nykyään Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus tarjoaa monipuoliset jätteenkäsittelypalvelut koko pääkaupunkiseudulle ja Kirkkonummen kunnalle. Jätteenkäsittelykeskuksen rakennuttamisesta, käytöstä ja hoitamisesta vastaa HSY:n jätehuolto. Noin 200 hehtaarin laajuisen jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja ovat muun muassa jätteen vastaanotto, esikäsitellyn jätteen kaatopaikkasijoitus, biojätteen laitosmainen käsittely, pilaantuneiden maiden sekä tuhkien ja kuonien käsittely ja hyötykäyttö tai loppusijoitus, alueella syntyvien vesien hallinta sekä kaatopaikkakaasun keräys ja hyötykäyttö. Ämmässuolla käsiteltävän jätteen laadun ja määrän muuttuessa toimintojen pääpaino siirtyy loppusijoittamisesta jätteen jalostamiseen. Jätteenkäsittelykeskuksessa on myös Ämmässuon Sorttiasema jätteen pienerien tuojille. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen nimikkeistö ja rakenteet sekä karttakuva alueesta on esitetty tämän raportin liitteessä 1. Tämän raportin sivulla 2 on karttakuva, jossa on osoitettu eri toimintojen sijoittuminen jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Ämmässuolla tapahtuva biojätteen käsittely tehostui 11.6.2015 käyttöönotetulla biokaasulaitoksella. Biokaasulaitos rakennettiin kompostointilaitoksen yhteyteen. Uusi biokaasulaitos ja olemassa oleva kompostointilaitos muodostavat yhtenäisen prosessin, jossa biojäte mädätetään ja kompostoidaan. Lopputuotteina saadaan biokaasua ja kompostia. Prosessissa syntyvä biokaasu hyödynnetään sähkön- ja lämmöntuotannossa. Kompostista valmistetaan multatuotteita myyntiin. Ämmässuolla vastaanotettiin, paalattiin ja välivarastoitiin Vantaan Energian jätevoimalan ennakoidun huoltoseisokin, sekä ennakoimattomien toimintakatkojen aikana kotitalouksien sekajätettä. Varastoitua sekajätettä toimitettiin energiahyödyntämiseen jätevoimalan normaalin toiminnan puitteissa. Osa varastoidusta jätteestä jouduttiin loppusijoittamaan ympäristöhaittojen minimoimiseksi. HSY:n jätehuollolla on ollut sertifioitu ympäristöjärjestelmä (ISO 14001) vuodesta 1997 ja sertifioitu laatujärjestelmä (ISO 9001) vuodesta 1999 lähtien. Ympäristöasioiden jatkuvaa parantamista seurataan sisäisillä ja ulkoisilla auditoinneilla ja raportoinneilla sekä tunnistamalla, arvottamalla ja tarkastamalla ympäristönäkökohdat säännöllisesti. Viimeisin ulkoinen arviointi on tehty marras-joulukuussa 2015. Vuoden 2015 ulkoisissa arvioinneissa käsittelykeskuksesta on arvioitu jätevoimalan kuonan ja tuhkan käsittely sekä tuhkan loppusijoittaminen ja biojätteen käsittely. Auditoinneissa ei kirjattu yhtään poikkeamaa, biojätteen käsittelyyn liittyen kirjattiin yksi lievä poikkeama koskien kompostipanoksen tietojen jäljitettävyyttä. Ämmässuon alueen ympäristöasioiden sidosryhmille järjestettiin vuoden aikana kolme tapaamista (11.3.2015, 9.6.2015 ja 19.11.2015), joissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita, ympäristötarkkailuja, alueen lupatilannetta sekä tiedotettiin Ämmässuon toiminnoissa tapahtuvista muutoksista. Ämmässuolla järjestettiin 13.6.2015 avoimet ovet -tilaisuus lähialueen asukkaille. Päivän teemana oli tiedottaa asukkaille jätehuollossa yleisesti tapahtuneista muutoksista sekä Ämmässuon alueen tulevaisuudesta. Päivään osallistui noin 340 henkilöä. HSY:n alueella toiminut Kuusakoski Oy:n Ekopark Espoo lopetti toimintansa alueella 31.12.2015. Tämä raportti perustuu HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle myönnettyihin ympäristölupiin ja lupien mukaisiin tarkkailusuunnitelmiin sekä hallinto-oikeuksien päätöksiin. Luvat ja tarkkailusuunnitelmat on koottu tämän raportin lukuun 2. Raportti huomioi soveltuvin osin myös ne luvat, joista on valitettu ja, jotka eivät siten ole vielä lainvoimaisia. Käyttö- ja päästötarkkailu on koottuna pääosin laitoksia/toimintaa koskeviin lukuihin ja jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutustarkkailut lukuun 17. 7

2 Ympäristöluvat, viranomaispäätökset ja -tarkastukset, tarkkailusuunnitelmat sekä kaavoitus 2.1 Ympäristöluvat ja viranomaispäätökset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lainvoimaiset ympäristöluvat on koottu taulukkoon 1, Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä olevat lupahakemukset on koottu taulukkoon 2, Hallinto-oikeuksissa vireillä olevat ympäristölupa-asiat on koottu taulukkoon 3 sekä viranomaispäätökset ja -kannanotot vuodelta 2015 on koottu taulukkoon 4. Lisäksi Etelä-Suomen ELY-keskukseen jätettiin vireille hakemus Ämmässuon- Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailun uusimiseksi 30.12.2015. Taulukko 1. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lainvoimaiset ympäristöluvat ja -päätökset. Ympäristöluvat ja -päätökset Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupa 26.5.2003 Laajennusalueen louhinnan ja kivenmurskaamon ympäristölupa 1.10.2003 Jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueen ympäristölupa 16.5.2005 Tilanne Lainvoimaiseksi 8.3.2006 korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Aukioloaikoja koskevaan purkuhakemukseen korkeimman hallinto-oikeuden päätös 29.5.2007. Lainvoimaiseksi 8.3.2006 korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Louhinnan ja murskauksen ympäristöluvan lupamääräysten muutos 26.5.2008. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi vireillä. Lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 27.12.2007. Laajennusalueen ympäristölupapäätöksen muutos 20.9.2007 Lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä 28.11.2008. Ongelmajätteen kaatopaikka 18.12.2009 Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelma 8.1.2004 Sekajätteen käsittelylaitos 16.5.2005 Lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä 21.6.2011. Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman muutosta koskeva päätös 12.3.2007. Lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 27.12.2007. Luvan voimassaoloa ja lupamääräysten tarkistamista koskeva ESAVI:n päätös 17.6.2014. Kaasuvoimalan ympäristölupa 19.2.2015 Lupa on lainvoimainen. Taulukko 2. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä olevat ympäristöluvat. Ympäristöluvat Poikkeushakemus biohajoavaa ja muuta orgaanista ainesta sisältävien jätteiden sijoittamiselle kaatopaikalle Tilanne Vireille 18.12.2015. 8

Taulukko 3. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen hallinto-oikeuksissa vireillä olevat valitukset. Ympäristöluvat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus Tilanne Ympäristöluvan (kaatopaikka- ja kenttätoiminnot, pilaantuneiden maiden käsittely, tarkkailut sekä kho:n päätöksellä 11.5.2010 lupaviranomaisen käsiteltäväksi palautettu vanhan kaatopaikan jatkokäyttö) tarkistaminen. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös 14.12.2012. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Biojätteen käsittely Louhinnan ja murskauksen ympäristölupa Ympäristölupa myönnetty 8.10.2014. Vaasan hallinto-oikeudessa. Ympäristölupa myönnetty 9.9.2015. Vaasan hallinto-oikeudessa. Taulukko 4. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskevat viranomaispäätökset ja -kannanotot vuonna 2015. Taho Kannanotto Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Biojätteen käsittelylaitoksen ympäristöluvan eräiden määräaikojen pidentäminen, 13.1.2015. HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen biojätteen käsittelylaitoksen rakenteiden suunnitelmat ja laatuasiakirjat, asiakirjojen tarkastaminen, 13.3.2015. Biokaasulaitoksen käyttöönottotarkastus, 26.3.2015. Säteilyturvakeskus Turvallisuuslupa nro 7882/L1/15, biojätteen käsittelylaitos, 30.3.2015. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Biojätteen käsittelylaitoksen ympäristöluvan eräiden määräaikojen pidentäminen, 1.6.2015. UUDELY:n kannanottoja valvontaan liittyen, 11.9.2016 / 16.9.2015 / 9.10.2015 / 23.10.2015 / 15.12.2015. Tarkkailusuunnitelmat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle on tehty seuraavat tarkkailusuunnitelmat ja -ohjelmat: - Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue. Seurannan ja tarkkailun suunnitelma 29.6.2015. Suunnitelma sisältää tiivistetysti myös aiemmin tehdyt pilaantuneiden maiden sekä tuhkan ja kuonan käsittelyyn liittyvät suunnitelmat: o HSY:n pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnon ilmapäästöt. Seurantasuunnitelma 27.2.2013. Päivitetty 27.2.2015. o HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely. Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma 30.8.2013. o Jätevoimalan tuhkien käsittely Ämmässuolla. Näytteenotto- ja testaussuunnitelma 28.10.2014. o Jätteenpolton kuonan käsittely Ämmässuolla. Näytteenotto- ja testaussuunnitelma 19.5.2015. - Biojätteen käsittelylaitos ja sen kaasunhyödyntämisyksikkö. Tarkkailu- ja seurantasuunnitelma 4.6.2015. 9

- Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaasuvoimalan tarkkailusuunnitelma 4.6.2015. - Vesien yhteistarkkailun työohjelma 28.2.2014. - Ilmanlaadun mittaussuunnitelma 4.10.2013. UUDELY:n päätös 19.2.2014. - Meluntarkkailusuunnitelma 16.4.2008. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös 5.5.2008. Uusi tarkkailuohjelma on valmisteilla. 2.3 Viranomaistarkastukset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen biojätteen käsittelyn ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus (UUDELY, Espoon ympäristökeskus) pidettiin 26.5.2015. Laitos kuuluu Uudenmaan ELY-keskuksen valvontaluokkaan 1 eli määräaikaistarkastus laitoksella on joka vuosi. Vaarallisen jätteen kaatopaikan ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus pidettiin 26.5.2015. Laitos kuuluu Uudenmaan ELY-keskuksen valvontaluokkaan 1. Kivenlouhinnan ja -murskauksen ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus pidettiin 26.5.2015. Laitos kuuluu Uudenmaan ELY-keskuksen valvontaluokkaan 4. Valvontaluokkaan 4 kuuluvista laitoksista osa tarkastetaan otantaperusteisesti kerran lupakaudessa. Kaasuvoimalan ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus pidettiin 28.5.2015. Laitos kuuluu Uudenmaan ELY-keskuksen valvontaluokkaan 4. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus pidettiin 28.5.2015. Toimintakokonaisuus kuuluu Uudenmaan ELY-keskuksen valvontaluokkaan 1. Tarkastus koski muun muassa seuraavia asioita: lupatilanne, vastaava hoitaja ja muut yhteyshenkilöt ja tiedottaminen, toiminta jätteenkäsittelykeskuksessa, toiminta jätteiden vastaanottopaikoilla, vuosiraportointi, orgaaninen jäte, kuonan käsittely. Aluehallintoviraston Etelä-Suomen työsuojelun vastuualueen työsuojelutarkastus pidettiin biokaasulaitoksen rakennustyömaalla 21.1. ja raskaiden kuljetusajoneuvojen työsuojelutarkastuksia tehtiin 18.5.2015. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen suorittama palotarkastus biokaasulaitoksella tehtiin 7.4.2015. Tarkastuksessa varmistettiin uuden mädättämörakennuksen paloturvallisuus. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos suoritti myös yleisen palotarkastuksen jätteenkäsittelykeskuksen alueella 29. 30.9.2015. Uudenmaan ELY-keskuksen tarkastaja on käynyt biokaasulaitoksen työmaalla ja työmaakokouksissa useamman kerran alkuvuonna 2015. 2.4 Kaavoitus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen asemakaavojen osalta ei ole tapahtunut muutoksia. Kulmakorpi I asemakaavoitus on vireillä. Kaavaehdotus oli nähtävillä 11.8. 9.9.2014. Asemakaavan tavoitteena on turvata yritystonttitarjonta pääosin teollisuudelle ja varastoinnille sekä toimivan työpaikka- ja yritysalueen rakentuminen hyvien liikenneyhteyksien varteen. Tavoitteena on myös mahdollistaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen läheisyydestä hyötyvän liiketoiminnan sijoittuminen alueelle. Kolmperänranta Ämmäsmäki asemakaavahanke on käynnistynyt. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella tarkastellaan Kolmperän alueen korttelialueet, rakennusoikeudet sekä katu- ja virkistysalueet, läheinen Kolmperän järven vesialue huomioiden. Ämmässuontien varrella mahdollistetaan veneiden talvisäilytysalueen sijoittuminen nykyisen täyttömäen alueelle. Kaavamuutoksessa huomioidaan virkistysalue ja sen luonto- ja maisema-arvot. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus on aloittanut Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan valmistelun. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue kuuluu yleiskaavan alueeseen. 10

3 Poikkeukselliset tilanteet ja häiriöt YSL 123 :n mukaiset ilmoitukset poikkeuksellisista tilanteista Jätteenkäsittelykeskuksessa ei ollut ympäristönsuojelulain 123 :ssä tarkoitettuja poikkeuksellisia tilanteita vuonna 2015. HSY ilmoitti 27.10.2015 poikkeamasta S1 -alueen havaintoputkien asentamisessa, mutta tämä osoittautui tarkemmassa selvittelyssä läheltä piti -tapaukseksi eikä vahinkoa tapahtunut. HSY ilmoitti tästä ja lähetti asiaa koskevat selvitykset 9.11. ja 30.11. Häiriöt ja lievät poikkeamat Koneiden ja laitteiden toimintahäiriöt käsitellään laitosten toiminnasta kertovien lukujen yhteydessä, mikäli niillä ei ole ympäristövaikutuksia. Viherjätekentällä varastoidussa risuhake aumassa alkoi 2.12.2015 kytöpalo. Kytöpalo sammutettiin kastelemalla aumaa sekä poistamalla aumasta kytevä materiaali. Kytevä materiaali levitettiin kentälle matoksi ja kasteltiin märäksi. Kytenyt märkä risuhake käytetään viherjätekompostoinnissa tukiaineena. Kytöpalon jälkeen risuhake aumoihin asennettiin etäluettavat lämpötilamittarit ja seurattiin auman lämpötilaa. Vartioita ohjeistettiin valvomaan jätteenkäsittelykeskuksen aukioloajan ulkopuolella risuhake aumojen tilannetta uuden kytöpalon varalta. Kaasupumppaamo 4:llä kaasua keräävä kompressori oli rikki ajalla 24.2.2015 kello 11.10. 25.2.2015 kello 12.30. Pumppaamon toisella kompressorilla kuitenkin pystyttiin keräämään lähes kaikki kaasu. Häiriö saattoi aiheuttaa lisääntyneitä hajuhaittoja. Vuoden 2014 2015 hajupaneelia ei toteutettu, johtuen toimittajasta johtuvista vaikeuksista. Tutkimus toteutetaan vuoden 2016 aikana. Ympäristövaikutusten tarkkailussa havaitut lievät poikkeamat on käsitelty luvussa 17. 11

Poikkeukselliset aukioloajat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus oli normaalisti avoinna arkisin kello 7.00 17.00. Jätteenkäsittelykeskus oli kuorma-autoliikenteelle arkipyhistä johtuen poikkeuksellisesti avoinna vuonna 2015 taulukon 5 mukaisesti. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella on HSY:n omaan toimintaan liittyvää jätteenkäsittelyä sekä kuormaautoliikennettä ympäristöluvan mukaisesti arkisin kello 7.00 21.00 välisenä aikana. Taulukko 5. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen poikkeukselliset aukioloajat ja jätteiden sijoituskohteet vuonna 2015. Päivämäärä Viikonpäivä Kellonaika Paikka 3.1.2015 La 10.00 18.00 10.1.2015 La 10.00 18.00 29.3.2015 Su 10.00 17.00 6.4.2015 Ma 10.00 17.00 2.5.2015 La 10.00 17.00 16.5.2015 La 10.00 17.00 Kompostointilaitos, vastaanottokenttä (kiinteistöjen lasi ja metalli) sekä kuonakenttä (jätevoimalan kuona) Kompostointilaitos, vastaanottokenttä (kiinteistöjen lasi ja metalli) sekä kuonakenttä (jätevoimalan kuona) Kompostointilaitos, vastaanottokenttä (kiinteistöjen lasi ja metalli) sekä kuonakenttä (jätevoimalan kuona) Kompostointilaitos, vastaanottokenttä (kiinteistöjen lasi ja metalli) sekä kuonakenttä (jätevoimalan kuona) Kompostointilaitos, vastaanottokenttä (kiinteistöjen lasi ja metalli) sekä kuonakenttä (jätevoimalan kuona) Kompostointilaitos, vastaanottokenttä (kiinteistöjen lasi ja metalli) sekä kuonakenttä (jätevoimalan kuona) 23.5.2015 La 8.00 16.00 Kuonakenttä (jätevoimalan kuona) 14.6.2015 Su 10.00 17.00 Kompostointilaitos, vastaanottokenttä (kiinteistöjen lasi ja metalli) sekä kuonakenttä (jätevoimalan kuona) 1.8.2015 La 8.00 16.00 Paalikenttä (sekajätteen paalaus) 8.8.2015 La 8.00 16.00 Paalikenttä (sekajätteen paalaus) 15.8.2015 La 8.00 16.00 Paalikenttä (sekajätteen paalaus) 26.9.2015 La 8.00 16.00 Kuonakenttä (jätevoimalan kuona) 20.12.2015 Su 9.00 16.00 26.12.2015 La 9.00 16.00 Kompostointilaitos, vastaanottokenttä (kiinteistöjen lasi ja metalli) sekä kuonakenttä (jätevoimalan kuona) Kompostointilaitos, vastaanottokenttä (kiinteistöjen lasi ja metalli) sekä kuonakenttä (jätevoimalan kuona) Ämmässuon Sortti-asemalla vastaanotettiin jätettä maanantaista perjantaihin kello 7.00 21.00. Sortti-asema oli normaalien aukioloaikojen lisäksi avoinna jätteiden pientuojille neljänä lauantaina (25.4., 9.5., 16.5. ja 13.6.). Avoimet ovet -tilaisuus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lähialueen asukkaille pidettiin lauantaina 13.6.2015. 12

4 Jätteen vastaanotto 4.1 Jätteen määrä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vastaan jätettä ja maata yhteensä 345 358 tonnia vuonna 2015. Louhetta vastaanotettiin varastoon yhteensä 81 932 tonnia. Vuonna 2015 vastaanotetut jätemäärät on esitetty kootusti taulukossa 6. Taulukko 6. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen suoritteet kappalemäärinä (kpl) tai tonneina (t) vuosina 2013 2015. EWC-koodit on esitetty jätelajin perässä sulkeissa. Muutokset (kpl, t, %) vuosien 2013 2015 välillä on esitetty omissa sarakkeissaan. Suoritteita koskevat selitteet ovat esitetty taulukon alapuolella. Vuosi Muutos Suoritteet 1) 2) 3) 2013 2014 2015 kpl % Jätteenkäsittelykeskuksen vastaanottamat kuormat, kpl/a 65 633 42 622 36 632-5 990-14,1 2013 2014 2015 t % Jätteenkäsittelykeskuksen vastaanottamat jätteet, t/a 499 441 328 266 345 358 17 093 5,2 Kaatopaikan loppusijoitus, t/a 215 234 76 571 19 126-57 445-75,0 Vaarallisen jätteen kaatopaikka, t/a 2013 2014 2015 t % Jätevoimalan tuhka (190113) 0 2 637 4 097 1 459 55,3 Kaatopaikan rakenteet, t/a 44 029 56 404 46 655-9 749-17,3 Pilaantuneet ja muut maat (170504A, 170504P) 20 773 39 613 25 693-13 920-35,1 Rakennusjäte (170302, 170101, 170107,170102) 18 060 16 573 20 892 4 319 26,1 Muu hyödynnettävä jäte (170201) 5 195 218 69-149 -68,3 Vanha kaatopaikka, t/a 57 992 5 330 21 353 16 023 300,6 Pilaantuneet ja muut maat muotoiluun (170504A, 170504P) 51 112 3 148 21 353 18 205 578,3 Rakennus- ja muut jätteet rakenteisiin (170302, 170101, 170107, 170102) 6 880 2 182 0-2 182-100,0 Jalostus toiminta, t/a 2013 2014 2015 t % Rakennus- ja muut jätteet lajittelukatokseen (170904, 200301, 180104,200140) 0 8 707 11 289 2 582 29,7 Rakennuskipsi (170802) 40 913 1 408 495 54,3 Kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysallas, t/a 2013 2014 2015 t % Mineraalipitoiset jätteet (170504A, 170504P) 2 467 2 314 1 731-584 -25,2 Maiden ja betonin käsittely ennen hyödyntämistä, t/a 50 833 38 581 45 203 6 621 17,2 Maat (170504A, 170504P) 33 442 23 527 29 282 5 754 24,5 Betoni ja muu rakennusjäte (170101,200303,170107) 17 391 15 054 15 921 867 5,8 Jätevoimalan kuonan käsittely ennen hyödyntämistä, t/a 2013 2014 2015 t % Jätevoimalan kuona (190112) 0 42 575 67 722 25 146 59,1 Pilaantuneiden maiden käsittely ennen hyödyntämistä, t/a 7 088 6 213 9 991 3 777 60,8 Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat (170504P) 5 918 5 424 7 288 1 863 34,3 Vaaralliset maat (170503) 1 170 789 2 703 1 914 242,6 Kompostointi, t/a 2013 2014 2015 t % Kompostointilaitos (200108, 020106,190805) 51 274 50 232 52 554 2 321 4,6 Viherjätekompostointi (020106, 200201) 9 408 8 874 6 238-2 635-29,7 Tukiaineet (puu, risut, kannot) (170201, 200201) 9 933 6 118 13 451 7 332 119,8 Välivarastointi, t/a 2013 2014 2015 t % Lasi 4) (150107, 200102) 2 249 3 211 3 728 517 16,1 Kyllästetty puu (170204) 1 009 1 091 1 031-60 -5,5 Metalli (200140) 138 871 1 064 192 22,1 Puun lajitteluun (polttoon) (170201) 17 280 16 645 18 147 1 502 9,0 Paalaus 0 0 10 381 10 381 0,0 Jyräpaali 0 0 19 349 19 349 0,0 1) Taulukon suoritteissa ei ole huomioitu sisäisiä siirtoja, uloslähteviä kuormia eikä kaatopaikan ulkopuolisiin kenttärakenteisiin sijoitettuja massoja. 2) Taulukon suoritteissa ei ole huomioitu Ämmässuon Sortti-aseman suoritteita (katso suoritteet tämän raportin luvusta 12). 3) Taulukon suoritteet on koostettu huomioiden vastaanotettu jäte sijoituspaikoittain. 4) Taulukon suoritteissa on huomioitu sisään tullut lasi. 13

Jätteen tuojien ja laadun valvonta Vastaanotetun jätteen sisältöä ja laatua valvotaan jätteenkäsittelykeskuksessa. Näin varmistetaan, että eri käsittelyprosesseihin otetaan vastaan ainoastaan ympäristöluvissa sallittuja jätteitä. Syntypaikkalajittelun merkittävistä puutteista välitetään tieto valvoville viranomaisille. Mikäli kuormantarkastuksessa osoittautuu, että jäte ei ole sopivaa sille aiottuun käsittelyyn, lastataan kuorma kuljetettavaksi sopivaan käsittelypaikkaan jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Jos jäte ei sovi käsiteltäväksi Ämmässuolla esimerkiksi vaaralliseksi jätteeksi luokittelun vuoksi, ohjataan kuorma pois alueelta. Käännytetyistä kuormista tehdään ilmoitus sekä Espoon että sen kunnan ympäristöviranomaisille, josta kuorma on lähtöisin. Vuoden 2015 aikana jätekuormista tehtiin yhtensä 324 tarkastuspöytäkirjaa (kuva 1). Hinnan muutoksia kirjattiin yhteensä 135 kappaletta. Puutteellisesti täytetyistä siirtoasiakirjoista tehtiin 47 kappaletta huomautusta/asiakirjavirhettä. Toistuvista tapahtumista ilmoitetaan Espoon kunnan ympäristöviranomaisille sekä siihen kuntaan, josta jätekuorma on peräisin. Jätteenkäsittelykeskuksesta käännytettiin kokonaan pois 10 jätekuormaa. 2 2 14 10 5 6 79 26 135 Hinnan muutokset Asiakirjavirhe Asbesti Korjauskehoitus Lajittelematon kuorma Siivousmaksu Peittämätön kuorma Kyllästetty puu Muut huomautukset 47 Kuva 1. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa jätekuormien tarkastuksien yhteydessä kirjattujen kuormantarkastuspöytäkirjojen kappalemäärät vuonna 2015. Muita tarkastuspöytäkirjojen aiheita olivat jätteen laatumuutokset, epäpuhtaudet hyödynnettävissä jätteissä, lajittelemattomat jätekuormat sekä puutteet jätteen kuljetuksessa. Puutteellisesta lajittelusta ja virheellisestä kuljetuksesta tehtiin yhteensä 144 kuormantarkastuspöytäkirjaa (kuva 2). Kaatopaikkakelpoisuustodistuksia seka- ja rakennusjätekuormista toimitettiin 8 kappaletta. 14

400 350 300 Kpl 250 200 150 100 50 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Vuosi Kuva 2. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa jätekuormien tarkastuksissa havaittujen poikkeamien (puutteellinen lajittelu/virheellinen kuljetus) kappalemäärät (kpl) vuosina 2005 2015. Ämmässuon Sortti-asemalle tuotujen jätteiden laadun valvonta on esitetty tämän raportin luvussa 12.3. 15

5 Biojätteen käsittely Yleistä toiminnasta Ämmässuolla otetaan vastaan pääkaupunkiseudun erilliskerättyä biojätettä. Uutena toimintona vuonna 2015 on aloitettu biojätteen mädätys ja biokaasun tuotanto biokaasulaitoksessa. Ämmässuon biokaasulaitos toimii osavirtamädätys periaatteella. Kompostointilaitoksessa mädätetty biojäte sekoitetaan karkeaan biojätteeseen ja kompostoidaan laitosmaisesti. Laitokselta valmistuva komposti seulotaan ja luovutetaan jatkojalostukseen. Lokakuussa 2015 aloitettiin jätevesilietteen koeluontoinen käsittely kompostoimalla vanhassa kompostointilaitoksessa. Laitosmainen käsittely ja jälkikypsytys Vastaanotettu biojäte käsitellään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa biokaasulaitoksen ja kompostointilaitoksen muodostamassa yhtenäisessä prosessissa, jossa biojäte mädätetään ja kompostoidaan. Kumpaankin käsittelyprosessiin ohjataan aina sopivin osa biojätteestä. Tämän osavirtamädätykseksi kutsutun käsittelytavan ansiosta saadaan tehokkaasti talteen biojätteen sisältämä energia biokaasuna ja palautetaan kompostina takaisin kiertoon humus sekä arvokkaat ravinteet, kuten fosfori ja typpi. Samalla biojätteen käsittelyn hajuhaitat ja jätevesipäästöt vähenevät. Biokaasulaitos tuottaa keskimäärin kuusi miljoonaa kuutiota biokaasua vuodessa. Kuvassa 3 on esitetty biojätteen käsittelyn prosessikaavio. Taulukossa 7 on esitetty kompostointilaitokseen ja biokaasulaitokseen liittyvät tärkeimmät parametrit vuodelta 2015. Kuva 3. Biojätteen käsittelyn prosessikuvaus. 16

Taulukko 7. Kompostointilaitokseen ja biokaasulaitokseen liittyvät tärkeimmät parametrit biokaasulaitoksen alkuvaiheilta kesäkuulta 2015 ja koko vuodelta 2015. Parametri Yksikkö Kesäkuu 2015 Vuosi 2015 Mädätykseen syötetty biojäte t 1 476 16 170 Kompostointiin syötetty biojäte t 24 420 33 543 Kompostointiin syötetty mädäte m 3 1 343 13590 Valmistunut komposti t - 8 580 Muodostunut biokaasu Nm 3 251 907 2 837 887 Soihdun poltto tunnit h 1 292 2 274 Biokaasun pumppaus kaasuvoimalalle Nm 3-1 276 023 Soihdussa poltettu biokaasu Nm 3-1 561 864 Biokaasulaitos otettiin virallisesti käyttöön 11.6.2015, mutta laitoksen ylösajo ja koekäyttö aloitettiin huhtikuussa. Vastaanotettu biojäte seulotaan kompostointilaitoksessa ja seulottu hieno biojäte syötetään biokaasulaitoksen mädätysreaktoreihin. Biojätettä mädätetään keskimäärin 21 päivää ennen kuin se poistetaan reaktorista. Tunnelikompostointiin syötetään tukiaineita, karkeaa biojätettä sekä mädätettyä biojätettä, eli mädätettä. Tunnelikompostoinnin ensimmäinen vaihe kestää noin kaksi viikkoa, jonka jälkeen komposti seulotaan ja syötetään hygienisointitunneliin, jossa varmistetaan panoksen hygieenisyys. Kompostointilaitoksesta kannetaan hygieeniset panokset ulos kentälle aumaan jälkikypsytykseen. Vuodenajasta ja sääolosuhteista riippuen kompostia jälkikypsytetään aumoissa 4 6 kuukautta ennen kuin kompostin todetaan olevan tarpeeksi kypsää seulottavaksi. Seulotusta kompostista muodostetaan erä, josta lähetetään näyte Eviran hyväksymään ulkopuoliseen laboratorioon. Lannoiteasetuksen vaatimukset täyttävä seulottu komposti luovutetaan jatkojalostukseen. 5.2.1 Bio- ja viherjätevirrat Vuosien 2013 2015 käsittelyyn vastaanotetut bio- sekä viherjätteen määrät on esitetty kuvassa 4. 80000 70000 60000 t / vuosi 50000 40000 30000 20000 10000 0 2013 2014 2015 Purut 269 263 333 Puu 522 387 376 Eläinten kuivikkeet 506 633 803 Kannot 1 189 861 1 737 Muu viherjäte 8 944 8 462 5 580 Risut 6 573 3 044 7 363 Biojäte 50 577 50 002 47 882 Kuva 4. Vastaanotetut bio- ja viherjätejakeet tonneittain (t) vuosina 2013 2015. 17

Taulukoissa 8 ja 9 on esitetty vuoden 2015 bio- ja viherjätevirrat, joista voidaan nähdä vastaanotettujen jätejakeiden jakautuminen eri käsittelymuotoihin. Kompostointiprosessilla käsitellään sekä bio- että viherjätteet. Biojätteet käsitellään pääsääntöisesti Ämmässuolla mädättämällä biokaasulaitoksessa, mutta ne voidaan ohjata käsiteltäväksi myös kompostointilaitokselle tai, jos jostain syystä oma kapasiteetti ei riitä, niin sitten ne voidaan ohjata Ämmässuon ulkopuoliseen laitokseen. Biojätteistä eläinten kuivikkeet ohjautuivat sekä laitoskompostointiin muun biojätteen seassa että kenttäkäsittelyyn viherjätteen seassa. Biojätteisiin kuuluva puru ohjattiin ainoastaan kenttäkäsittelyyn. Biojätteen käsittelyssä muodostuvaa kompostointiin kelpaamatonta rejektiä on ajettu säännöllisesti Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaan. Taulukko 8. Biojätteen sijoituskohteet ja käsittelymäärät tonneittain (t) vuonna 2015. Jätelaji Vastaanotettu Kompostointi EWCkoodi Kenttäkäsittely Mädätys Muu biojätteenkäsittelylaitos Kaatopaikka Biojäte 20 01 08 47 882 33 543 1) 333 16 170 255 46 Eläinten kuivikkeet 20 01 06 803 477 325 - - - Purut 20 01 08 333-333 - - - Yhteensä 48 685 34 020 658 16 170 255 46 Osuus käsitellystä biojätteestä 66,5 % 1,3 % 31,6 % 0,5 % 0,1 % 1) Biojätteen kompostointimäärä ei sisällä mädätyksestä tullutta mädätettä, jota kompostoitiin biojätteen kanssa (13590 tonnia). Taulukko 9. Viherjätteen sijoituskohteet ja käsittelymäärät 1) tonneittain (t) vuonna 2015. Käytetyt EWCkoodotettkäsittely biojätteen- Vastaan- Kenttä- haketukiaineet Viherjäte Varastointi kompostoinnissa Myyty energiantuotantoo n hakkeena Risut 20 02 01 7 363 3 645 700 2 707 312 Kannot 20 02 01 1 737 1 391 0 346 0 Muu viherjäte 20 02 01 5 580 680 4 900 0 0 Puu 19 12 07 376 376 0 3 211 2) 0 Yhteensä 15 056 6 092 5 600 6 263 312 1)Taulukossa esitetyt käsittelymäärät voivat sisältää myös edellisinä vuosina vastaanotettuja jakeita. 2) Puuhaketta on tilattu ulkopuoliselta toimittajalta. Risuja ja pinnoittamatonta puuta haketettiin kolme kertaa vuonna 2015. 5.2.2 Biojätteen jälkikypsytys kentällä Biojätekompostiaumoja käännettiin aumankääntölaitteella noin kolmen viikon välein. Aumat kasteltiin tarvittaessa ja näiden jälkikompostoitumista seurattiin mittaamalla aumojen sisälämpötiloja. Vuoden lopussa jälkikypsytys kentällä oli varastossa noin 12 800 tonnia kompostia. Kesällä 2014 on aloitettu käytäntö, jossa HSY ilmoittaa verkkosivuillaan osoitteessa www.hsy.fi kompostointiaumojen käännöstä mahdollisesti aiheutuvasta hajuhaitasta. 5.2.3 Viherjätteen kompostointi Viherjätekentälle vastaanotetaan puutarhajätettä, joka sisältää lehtiä, risuja, risuhaketta, kantoja, puruja ja eläinten kuivikkeita (hevosenlanta ja -kuivikkeet). Vuoden 2015 lopussa kentällä oli noin 11 000 tonnia vastaanotettuja ja käsiteltyjä jakeita. 18

Puutarhajäte, jota ei käytetty laitosmaisessa käsittelyssä tukiaineena (katso taulukko 9), kompostoitiin aumoissa viherjätekentällä. Viherjätekentän kompostiaumoja käännettiin aumankääntölaitteella noin kolmen viikon välein. Kompostiaumat todetaan hygienisoituneiksi kun niiden lämpötila on yhtäjaksoisesti ollut 55 astetta yli kahden viikon ajan. Aumoja kasteltiin tarpeen mukaan ja niiden sisälämpötiloja seurattiin etäluettavilla lämpötilaantureilla. 5.2.4 Jätevesilietteen kompostointi Lokakuussa 2015 aloitettiin jätevesilietteen koeluontoinen käsittely kompostoimalla. Jätevesiliete kompostoidaan ensiksi vanhassa kompostointilaitoksessa ja jälkikypsytetään sen jälkeen ulkona kentällä. Tukiaineina kompostoinnissa käytettiin kompostien seulonnan yhteydessä syntynyttä seulaylitettä, risuhaketta ja puuhaketta sekä osa lietekompostiseoksesta kierrätettiin takaisin prosessin alkuun. Vuonna 2015 käsiteltiin yhteensä 2 077 tonnia jätevesilietettä. Vuoden 2015 lopussa jälkikypsytys kentällä oli varastossa noin 1 500 tonnia jätevesiliete kompostia. Kompostoinnin tarkkailu Laitosmaisen käsittelyn aikana biojätteen käsittelyparametreja seurataan ja varmistetaan kompostin kypsyminen sekä hygieenisyysvaatimusten täyttyminen. Käsittelyn aikana tehdyt toimenpiteet, hygienisointi- ja näytetulokset kirjataan ylös. Kompostia seurataan sen vastaanotosta luovutukseen saakka. Laitosprosessia seurataan tietokoneelta ja tulokset tallennetaan niin, että niihin voidaan tarvittaessa palata myöhemmin. Jälkikypsytyksen lämpötiloja tarkkaillaan etäluettavien antureiden avulla. Aumat käännetään kolmen viikon välein ja niitä kastellaan tarvittaessa. Luovutettavista komposteista otetaan näytteet, jotka lähetetään Eviran hyväksymään ulkopuoliseen laboratorioon analysoitavaksi. Luovutusvalmiit kompostierät numeroidaan vuoden ja erän mukaisesti. Huolto- ja korjaustoimenpiteet Laitoksien laitteiden määräaikaishuollot suoritettiin käyttöohjeiden mukaisesti. Lisäksi toteutettiin muutamia merkittäviä muutoksia kompostointilaitoksessa. Biokaasulaitoksen ilmastusjärjestelmä liitettiin kompostointilaitoksen ilmanvaihtojärjestelmään. Tunnelikompostoinnin tuloilman esilämmityksen mahdollistava muutostyö toteutettiin. Kompostointilaitoksen tunnelien täyttölaitteen kulkupalkit ankkuroitiin seiniin sekä vanha seulontalinja kunnostettiin. Vanhalla kompostointilaitoksella uusittiin haurastuneet vesilinjat. Vastaanottohallin kuluneen lattian korjaustarve selvitettiin ja kunnostettiin kompostointitunnelien ovet. Biojätteen käsittelyyn liittyvästä rakentamisesta on kerrottu tämän raportin luvussa 16.2.1. Häiriöt ja muut poikkeustilanteet Biokaasulaitoksen käynnistysajovaiheen alussa kaasumäärä oli niin vähäinen ja sen metaanipitoisuus niin alhainen, että sen poltto soihdussa ei ollut mahdollista. Biokaasulaitoksen kaasun soihtupoltto aloitettiin 14.4.2015. Biokaasulaitoksen kaasun hyödyntäminen kaasuvoimalassa alkoi 1.10.2015. Nopea biojätteen syötön nosto biokaasulaitoksen reaktoreihin aiheutti prosessihäiriön toisessa reaktorissa 23.12.2015. Biojätteen syöttö tähän reaktoriin lopetettiin ja häiriön aikana biojäte kompostoitiin. 19

Jätevesilietteen kompostointi on aiheuttanut hajuhaittoja käsittelykokeen aikana. Prosessin optimointia jatketaan vuonna 2016 hajuhaittojen minimoimiseksi. 5.6.1 Vesi Päästötarkkailu Kompostointikenttien vedet johdetaan tasausaltaaseen. Altaassa veden laatua seurataan ja vesi johdetaan joko viemäriverkkoon tai se käytetään teknisenä vetenä. Biojätteen käsittelylaitoksien yhteinen jäteveden tarkkailupiste sijaitsee vanhan kompostointilaitoksen takana sijaitsevassa neutralointipisteessä. Jäteveden laatua tarkkaillaan ympäristöluvan mukaisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa. Yhteenveto viemäriin johdettavan veden analyysituloksista on esitetty taulukossa 10. Taulukko 10. Kompostointilaitoksen prosessiveden keskimääräinen (ka) laatu vuosina 2013 ja 2015 sekä 2.7.2014 otetun näytteenoton tulokset. Taulukossa on esitetty kunkin vuoden viemäriin laskettu kokonaisjätevesimäärä (m 3 ). Vuosi Parametri Yksikkö 2013 2014 2015 ka 2.7.2014 ka min. maks. Ammoniumtyppi mg N/l 1 250 530 3 717 550 6 600 Biologinen hapenkulutus mg O 2/l 37 000 23 000 1 560 250 3 600 Kemiallinen hapenkulutus mg O 2/l 83 000 31 000 4 600 1 400 9 200 Kiintoaine mg/l 47 000 1 700 690 270 1 500 Kokonaisfosfori mg P/l 445 180 36 16 67 Kokonaistyppi mg N/l 2 600 1 100 4 793 580 9 700 ph - 5,7 4,2 8,0 7,7 8,3 Sulfaatti mg SO 4/l 1 755 150 6 010 100 17 000 Sähkönjohtavuus ms/m 2 232 920 2 712 500 4 660 Parametri Yksikkö Vuosi 2013 2014 2015 Virtaama m 3 3 750 3 430 8 355 5.6.2 Ilma Ympäristöluvan mukaisesti tarkkaillaan kompostointilaitoksen biopesuria, vanhan kompostointilaitoksen happopesuria sekä laitoksien biosuotimien toimintaa vähintään kerran vuodessa. Kompostointilaitoksella hajupäästö mitattiin kaksi kertaa ja vanhalla kompostointilaitoksella kolme kertaa vuoden 2015 aikana. Tarkkailukertojen keskiarvo on esitetty taulukossa 11. Taulukko 11. Kompostointilaitoksen ja vanhan kompostointilaitoksen ilmapäästöjen keskimääräinenlaatu (ka) vuonna 2015. Parametri Yksikkö Raja-arvo Kompostointilaitos Vanha kompostointilaitos Haju oue/m 3 2 500 759,75 1292 Ammoniakki ppm 5 2,5 alle 1ppm havaintorajan Biojätteen käsittelylaitoksen aiheuttamia hajuhaittoja ja hajujen leviämistä ympäristöön käsitellään yhdessä Ämmässuon muiden hajutarkkailujen kanssa (katso tämän raportin luku 17.5.2). 20

5.6.3 Melu Biojätteen käsittelylaitoksen melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (katso tämän raportin luku 17.6). Biojätteen käsittelylaitoksen ja kaasun hyödyntämislaitoksen (CHP) toiminnoista aiheutuvan melutason kertaluontoista mittausta laitoksen ensimmäisenä käyttövuonna ei ole vielä tehty. Haittaeläimet Jyrsijöitä torjutaan myrkyttämällä sekä pyydyksillä. Biojätteen käsittelytoiminnon rakennuksiin sekä sisälle että rakennuksien ulkopuolelle on sijoitettu myrkkysyöttejä, jotka tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti. Tuholaistorjuntatarkastukset tehdään kuukausittain. Tämän lisäksi kompostointilaitoksen sisätiloihin on asennettu viisi kappaletta älykkäitä jyrsijäansoja. Lisäksi rottien teholoukutus aloitettiin vuoden lopussa. Tällöin kompostointilaitokselle asennettiin 15 syöttiasemaa, joiden sisällä oli mekaaniset rotanloukut. Torjunta kesti kolme viikkoa. Loukut tarkastettiin kahdesti viikossa. Kärpäsmyrkytyksiä suoritettiin kahdeksan kertaa vuoden 2015 aikana. Torjunta tehtiin ruiskuttamalla ja aineina käytettiin pyretriinin ja piperonyylibutoksidi -liuosta sekä deltametriini -liuosta. Kemikaalit Laitoksilla eri prosesseissa käytettiin seuraavia kemikaaleja: 93 %:sta rikkihappoa, 37 %:sta rikkihappoa, 50 %:sta lipeää, vaahdonestoainetta, ravinneliuosta sekä sammutettua kalkkia. Vahvaa rikkihappoa käytettiin vanhan kompostointilaitoksen rikkihappopesureissa yhteensä 57 tonnia, laimeampaa rikkihappoa käytettiin noin 300 litraa biokaasulaitoksen rikkivedynpoistoyksikössä ph:n säätöön, lipeää käytettiin 2,4 tonnia jätevesien ph:n neutralointiin, vaahdonestoainetta (Silfoam SE 40 antifoam-emulsion, 100 litraa) käytettiin erityisesti biokaasulaitoksen käynnistysvaiheessa, NPK-ravinneliuosta käytettiin biokaasulaitoksen rikkivedynpoistoyksikössä 200 litraa ja kalkkia käytettiin tilojen hygienisoinnin ja puhdistuksen yhteydessä 1 tonnia yhteensä. Valmiin kompostin käyttö Kentällä kypsytetty komposti seulotaan 12 mm:n palakokoon ja luovutetaan jatkojalostukseen sen ollessa tarpeeksi kypsää. Vuonna 2015 valmistui yhdeksän biojäte-erää ja kolme puutarhajäte-erää. Jatkojalostukseen luovutettiin kahdeksan biojäte-erää ja kaikki valmistuneet puutarhajäte-erät. Luovutettujen kompostien määrät ja ravinteet esitetään taulukossa 12. Taulukko 12. Luovutettujen kompostien määrät ja keskimääräiset (ka) ravinnearvot vuonna 2015. Parametri Yksikkö Biojäte Viherjäte Orgaaninen aines % 52,4 35,4 Kokonaistyppi g/kg ka 28,9 13 Kokonaisfosfori mg/kg ka 6 900 1 830 Kokonaiskalium mg/kg ka 14 040 6 400 Luovutettu jatkojalostukseen t 4 930 3 650 21

6 Pilaantuneet maat Yleistä toiminnasta Raportointivuosi oli kolmas laitosmittakaavan mukainen toimintavuosi, tosin joulukuussa 2013 alkanut, alun perin noin vuoden kestäväksi suunniteltu kipsijätteen välivarastointi- ja käsittelykokeilu PIMA-hallissa jatkui edelleen vuonna 2015, minkä seurauksena noin kolmasosa PIMA-hallin tilaresurssista oli edelleen varattuna kyseiseen toimintaan, toisin sanoen pois PIMA-toiminnosta. Raportointivuoden lopussa valtaosa kipsijätekokeiluun käytetystä hallitilasta vapautui takaisin PIMA-toiminnon käyttöön. HSY:n vuoden 2014 alussa tiukentamat vastaanottoehdot koskien Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikoilla sellaisenaan hyödynnettäviä pilaantuneita maita (vain laboratorioanalyysein etukäteen tutkitut pilaantuneet maat hyväksytään) olivat raportointivuonna edelleen voimassa ja näkyivät alhaisina massamäärinä viime vuosien tapaan. Raportointijaksolla pilaantuneiden maiden käsittelyt tehtiin 29.4.2013 päivätyssä HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Maa-ainesten käsittelysuunnitelmat -asiakirjassa esitetyn mukaisesti. PIMA-toiminnon ilmapäästöjä seurataan 27.2.2015 päivitetyn HSY:n pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnon ilmapäästöt - seurantasuunnitelman mukaisesti. PIMA-toiminnon vesiä tarkkaillaan 30.8.2013 päivätyssä HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma -asiakirjassa esitetyn mukaisesti. Toimintojen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma -asiakirja (päivitetty 29.1.2014) korvattiin uudella, 29.6.2015 päivätyllä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue, Seurannan ja tarkkailun suunnitelma -tarkkailuohjelmalla, johon myös kolmen edellä mainitun PIMA-asiakirjan sisältö on tiivistetty. Massataseet, käsittely ja hyödyntäminen Vuonna 2015 tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita otettiin vastaan yhteensä 14 794 tonnia ja vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita yhteensä 2 703 tonnia. Viimeisten neljän vuoden aikana suoraan sellaisenaan Ämmässuon kaatopaikoilla hyödynnettävien pilaantuneiden maiden massamäärät (noin 7 646 tonnia vuonna 2015) ovat pienentyneet alle puoleen aikaisempien vuosien tasosta (kuva 5). Käsittelyä edellyttäneiden pilaantuneiden maiden suhteellinen osuus kaikista vuosittain vastaanotetuista pilaantuneista maista on vakiintunut noin 30 50 % tuntumaan (kuva 5). Kaikista vuonna 2015 käsittelyyn ohjautuneista pilaantuneista maista (noin 9 851 tonnia) valtaosa oli pilaantunut öljyhiilivedyillä. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat olivat muutamaa kohdetta lukuun ottamatta akuuttien öljyvahinkojen pilaamia. Aikaisemmilta vuosilta käsittelyyn vuodelle 2015 siirtyi / käsittelyssä vuonna 2015 jatkoi noin 4 705 tonnia pilaantuneita maita. Vuoden 2015 aikana käsitellyistä maa-aineksista (7 932 tonnia) siirrettiin hyödynnettäväksi kaatopaikalle 6 567 tonnia ja vanhalle kaatopaikalle 1 365 tonnia. Viime vuosina valtaosa käsitellyistä maaaineksista on hyödynnetty kaatopaikalla (kuva 6). Tarkastelujakson lopussa käsittelyssä olevien (käsittelyä odottavat, käsittelyssä olevat ja käsitellyt) pilaantuneiden maiden yhteismäärä oli noin 6 783 tonnia. Varsinaisen PIMA-käsittelyn lisäksi Jätteen jalostus -toiminto käsitteli PIMA-välivarastointikentällä kaksi jätepitoista, pilaantunutta maaerää (yhteensä noin 140 tonnia). 22