PÖYTÄKIRJA Projekti Aihe Talvivaaran laajennus-yva Seurantaryhmäkokous Päivämäärä 12.6.2012 klo 15.30-18.00 Paikka Kokous nro 3 Laatija Osallistujat Kainuun ELY-keskus, Kajaani Janne Kekkonen Sari Myllyoja, Kainuun ELY Sirpa Lyytinen, Kainuun ELY-keskus Taina Hammar, Pohjois-Savon ELY (video) Helvi Heinonen-Tanski, Iisalmen luonnonystävät ry (video) Leo Schroderus, Jormasjärvi-Korholanmäki -osakaskunta Kimmo Virtanen, Kainuun ELY-keskus Antti Toivanen, Kainuun Etu Oy Risto Haapakoski, Kainuun metsänhoitoyhdistys Juha Vornanen, Kajaanin seurakunta Reijo Mulari, Laakajärven kalastusosakaskunta Kauno Elfving, Lahnasjärven kalastuskunta Jouko Kettunen, Lahnasjärven metsästäjät Arja Halinen, Metsähallitus Pekka Heikkinen, Sotkamon kunnanhallitus Juha Leinonen, Sotkamon Yrittäjät ry Alpo Partanen, Tuhkakylän kyläyhdistys Ilkka Suutarinen, Vuokatin matkailukeskus Markku Laanti, Vuokatin matkailukeskus Leena Penttinen, Sotkamon yrittäjät ry Marja Haapamäki, Etelä-Kajaanin kylät ry Hannu Tukiainen, Etelä-Kajaanin kylät ry Eeva Ruokonen, Talvivaara Veli-Matti Hilla, Talvivaara Riikka Tammivuori, Ramboll Janne Kekkonen, Ramboll (siht.) Päivämäärä 08/08/2012 Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI P +358 20 755 7800 F +358 20 755 7801 www.ramboll.fi Poissa Unto Ritvanen, Kainuun ELY-keskus Antti Lankinen, Kainuun luonnonsuojelupiiri ry Kari Kinnunen, Kainuun Yrittäjät ry Vesa Kaikkonen, Kajaanin kaupunginhallitus Eero Määttä, Lahnasjärven kalastuskunta Simo Mäkinen, Sonkajärven kunnanhallitus Maija Lipponen, Sotkamon luonto ry Ari Korhonen, Sotkamon metsänhoitoyhdistys Tiedoksi Seuraava kokous Asialista 1. Kokouksen avaus 2. Edellisen kokouksen muistio 3. Yhteysviranomaisen lausunnosta lyhyesti 4. Ympäristövaikutusten arviointityön eteneminen 5. YVA:n eteneminen 6. Muut asiat ja keskustelua 7. Seuraava kokous 1/8
8. Kokouksen päättäminen 1. Kokouksen avaus Puheenjohtajana toiminut Riikka Tammivuori avasi kokouksen klo. 15.35 ja esitteli kokouksen asialistan. Osallistujat esittäytyivät yksitellen. 2. Edellisen kokouksen muistio Käytiin läpi nopeasti edellisen kokouksen muistiota. Muistiot julkaistaan hankkeen Internetsivuilla. Kommentteja muistioihin voi toimittaa sihteerille (Janne Kekkonen, janne.kekkonen@ramboll.fi) ja lisäksi kommentteja voi esittää kokouksessa. Edellisen kokouksen muistioon esitettiin seuraavat kommentit: - Poissaolleista henkilöistä puuttui yhden nimi. - Kohdasta 4 puuttui huomio, että vesistömallin kalibrointi etelän suuntaan ei ollut yhtä osuva kuin pohjoiseen. - Keskusteluissa esitetty kannanotto ja perustelu metsien tilaa selvittäville tutkimuksille oli tiivistetty muistiossa liian lyhyeksi. Nämä asiat luvattiin korjata ja lähettää muistiosta uusi versio ryhmän jäsenille. 3. Yhteysviranomaisen lausunnosta lyhyesti Sari Myllyoja kävi lyhyesti läpi yhteysviranomaisen lausunnon sisällön. Lausuntoon on käytetty materiaalina saatuja mielipiteitä ja viranomaistahoilta pyydettyjä lausuntoja, joita tuli yhteensä 223 kappaletta. Myllyoja kiitti aktiivisuudesta ja mielipiteistä. Lausunnon alussa on yleisiä asioita YVA-menettelyyn liittyen sekä lyhyt kuvaus hankkeesta. Varsinainen yhteysviranomaisen lausuntoasia on pyritty jäsentelemään pääkohtien mukaan. Yhteysviranomaisen lausunnosta mainittiin seurantaryhmän kokouksessa erityisesti seuraavat kohdat: - Nollavaihtoehdon (VE 0) määrittely. Tämä asia käsiteltiin ohjausryhmäkokouksessa ennen seurantaryhmän kokousta, jossa päätettiin, että nollavaihtoehtona (tai oikeammin hankkeen toteuttamatta jättämisenä) käsitellään voimassa olevan luvan lupaehtojen mukaista toimintaa ilman uraanin talteenottoa, mangaanin talteenottoa sekä Kolmisopen eteläosan patoamista. - Kaivoksen jälkihoitosuunnitelmaan on laadittava päivitys, jossa tarkastellaan jälkihoitomenetelmien soveltuvuutta laajennusalueelle - Liittyminen muihin hankkeisiin on huomioitava lähialueiden turvetuotantoalueiden osalta sekä kaavoitettujen alueiden osalta. - Tarvittavat luvat ja suunnitelmat olivat pääosin kattavasti kuvattu, joitakin täydennyksiä teihin liittyen kuitenkin tarvitaan. - Lahnasjärventien katkaiseminen ja uudelleenjärjestelyt ovat alueen ihmisille merkittävä asia ja tärkeä arviointikohde. - Tieverkon riittävyys ja vaarallisten kuljetusten huomioiminen sekä tuulivoimaloiden lapojen kuljetusten mahdollisuudet tärkeää arvioida. - Kulttuuriympäristöjen osalta arviointia tulee täydentää Sotkamon kulttuuriympäristöohjelman kohteiden tiedoilla. 2/8
- Ympäristön nykytilan kuvaus oli tehty ansiokkaasti vesitasetta lukuun ottamatta, josta tulee esittää tarkemmat tiedot selostuksessa. - Vertailukohtaa vesistövaikutusten arvioimiseksi tulee hakea selvittämällä vesistön tilaa vastaavalla mustaliuskealueella sijaitsevan vesistön veden laadun tutkimisella. Tästä keskusteltiin ohjausryhmässä, jossa todettiin, että asiaa pohditaan vielä yhteistyössä Kainuun ELY-keskuksen kanssa. - Kattava bioindikaattoritutkimus puustovaikutusten arvioinnilla täydennettynä tulee tehdä - Sedimenttitutkimuksia sisäisen kuormituksen arviointia varten edellytettiin järvillä, joihin on kohdistunut vaikutuksia - Luontoselvityksiä vaadittiin tehtävän lisää - Kalastoasiasta oli Kainuun kalatalouskeskus sekä Kainuun ELY:n kalatalousosasto tehnyt kattavan yhteislausunnon. Lausunnon mukaan kalastovaikutusten arviointi oli kuvattu ohjelmassa liian suppeasti. Koekalastuksia esitettiin tehtäväksi Talvivaaran esittämää laajemmalla mukaan lukien koekalastukset Laakajärvessä ja Kiltuanjärvessä. Koekalastusten lisäksi tulisi arvioida miten vedenlaatuun kohdistuvat vaikutukset vaikuttavat kalojen lisääntymiseen ja elinolosuhteisiin. Koekalastuksen toteutuksesta keskusteltiin edeltäneessä ohjausryhmäkokouksessa, jossa sovittiin että kalastusten toteutuksesta ja laajuudesta neuvotellaan ELY-keskuksen kalatalousasiantuntijan kanssa ja tutkimukset tarkennetaan tämän pohjalta - Vesistövaikutuksia arvioidaan mallintamalla. Mielipiteissä vesistövaikutukset oli koettu yhdeksi tärkeimmiksi selvitettäviksi asioiksi. Mallintaminen tuottaa pohjan arvioinnille, mutta lisäksi tarvitaan aina lisäksi mittauksia ja tarkkailua. Pintavesivaikutukset tulee arvioida myös Kolmisopen vesistöjärjestelyn ja Nuasjärvestä tapahtuvan raakavedenoton osalta - Kaivoksen lupamääräysten tarkistushakemus kuulutettaneen kesällä 2012 ja tulevassa luvassa päivitetään kaivoksen tarkkailuvaatimukset, mutta tässä YVA:ssa pitäisi arvioida ja esittää myös jo tulevaisuuden tarkkailutarpeita - Jätealueiden rakenteista, niiden toiminnasta ja kestävyydestä vaadittiin lausunnossa lisäselvityksiä ja muutenkin jätealueisiin liittyviä ympäristövaikutuksia tulee arvioida ohjelmassa esitettyä laajemmin - Ylijäämävesien jälkikäsittely-yksiköiden toiminta ja vaatimukset tulee kuvata ja tarkastella vaihtoehdoittain - Säteilyturvakeskus oli käsitellyt uraania omassa lausunnossaan, jonka perusteella todettiin, ettei uraani kuulu nollavaihtoehtoon eli hankkeen toteuttamatta jättämiseen. Tämän muutoksen lisäksi uraanin talteenotossa muodostuvat jätteet ja niiden vaikutukset tulee huomioida arviointiselostuksessa. - Kaivokselta ilmaan kohdistuviksi päästöiksi on todettu haju, pöly ja melu. Hajupäästöjen osalta lausunnossa edellytettiin YVA-ohjelman mukaista mallinnusta. Pölyjen leviämisestä edellytettiin tarkempaa arviointia ja arviota vaikutuksista metsämaan happamuuteen. Bioliuotuskasojen ja sivukivikasojen kaasupäästöt edellytettiin mitattavan ja tulosten perusteella arvioidaan mahdolliset vaikutukset. Melusta vaadittiin tehtäväksi koko toiminnan kattava kokonaismelumallinnus. - Patojen osalta edellytettiin vahingonvaaran arviointia lupavaiheen sijaan jo YVA-vaiheessa Kolmisopen osalta edellytettiin tarkasteltavan moreenipadon lisäksi myös betonipadon toteuttamista. - Vaikutusalueeksi oli ohjelmassa rajattu 40 km, joka sinänsä on riittävä, mutta luonnollisesti esimerkiksi vesistövaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset ulottuvat tämän alueen ulkopuolelle. Sosiaalisten vaikutusten arviointi on tässä hankkeessa erityisen tärkeää. Jonkinlainen 3/8
rajapinta sosiaalisten vaikutusten ja ympäristövaikutusten välillä olisi tärkeää pystyä tekemään. Myös hankkeen imagovaikutukset ovat todennäköisesti merkittäviä ne on arvioitava. - YVA:n aikataulu vaikuttaa haastavalta, mutta laadinnasta vastaa laaja joukko asiantuntijoita, joten se lienee mahdollinen. Kuulemisaikana tullaan kuitenkin joka tapauksessa käyttämään pidempää aikaa. - Vaikutusten arviointiin liittyvä epävarmuus ja arvion luotettavuus tulee esittää selostuksessa. Yhteysviranomaisen lausuntoon liittyen annettiin kaksi kommenttia, joissa nostettiin esiin raskasmetallien pysyvyys ympäristössä sekä se, että on tärkeää selvittää tutkimuksin raskasmetallien kertyminen kaloihin. Kommentin antaja totesi, että kyselyjä kalojen syöntikelpoisuuteen liittyen tulee jatkuvasti. Sulkemisen jälkeinen aika pitäisi arvioida kattavammin, koska raskasmetallit eivät häviä alueelta mihinkään. Toisessa kommentissa todettiin, että vesistövaikutuksiin liittyen on tullut runsaasti mielipiteitä lähinnä siitä syystä, että se on ainoita asioita johon kansalaiset pystyvät ottamaan kantaa ja jossa on selkeä tapahtunut vaikutus osoitettavissa. Muissa asioissa mielipiteensä esittäjiä ei kommentoijan mukaan ole otettu vakavasti ja heidän huolen aiheitaan on vähätelty. 4. Ympäristövaikutusten arviointityön eteneminen Konsultin edustaja Riikka Tammivuori totesi, että yhteysviranomaisen lausunnossa oli esitetty selkeästi vaatimukset arvioitavista vaikutuksista ja tehtävistä lisäselvityksistä ja sen pohjalta on ollut helppo lähteä suunnittelemaan jatkoa. Kaikki lausunnot ja mielipiteet on luettu läpi ja niiden pohjalta on laadittu vaikutusten arvioijille yhteenvetotaulukko lausunnoissa ja mielipiteissä esiin nostetuista asioista, jotka tulee huomioida ja joihin tulee pystyä vastaamaan selostuksessa. Näin pyritään saamaan vastauksia niihin kysymyksiin jotka ovat olleet mielipiteissä ja lausunnoissa esillä. 4.1 Hankevaihtoehdot Ennen seurantaryhmäkokousta pidetyssä ohjausryhmäkokouksessa sovitun mukaisesti VE 0:sta poistetaan uraanin ja mangaanin talteenotto, koska niille ei ole vielä ympäristölupia. Nämä käsitellään vaihtoehdon VE 0+ sekä muiden laajennusvaihtoehtojen yhteydessä. Myös Kolmisopen louhoksen avaaminen järven eteläpäässä siirretään pois VE 0:sta, vaikka se onkin ollut mukana nykyisessä ympäristöluvassa. Muuten VE 0 on nykyisen ympäristöluvan mukainen toiminta, jossa nikkeliä tuotetaan 30 000 tonnia vuodessa. Uraanin talteenoton osalta tarkastellaan myös tilannetta, jossa uraania ei oteta talteen. Kertaalleen asiaa oli arvioitu jo uraanin talteenoton osalta käydyssä YVA-menettelyssä. Metallien jatkojalostusvaihtoehdoissa (B) uraanin talteenotto on mukana, koska se on edellytys metallien jatkojalostustoiminnalle. 4.2 Toteutettavat lisäselvitykset Seuraavat lisäselvitykset toteutetaan yhteysviranomaisen lausunnon mukaisesti: - Ilmanlaadun leviämismalli haju huomioiden - Vesistömallinnus - Kokonaismelumallinnus ja pidempiaikainen melutason mittaus nykytilanteesta - Viljelykasvinäytteet lähialueilta 4/8
- Bioliuotuskasojen ja sivukivikasojen kaasupäästöjen mittaus - Bioindikaatiotutkimus vuoden 2009 tutkimuksen mukaisesti - Pohjavesitarkkailun laajentaminen, mm. Lahnasjärven lähialueelle - Metsätaloudellisten vaikutusten arviointi - Liikenneselvitys tien katkaisu ja uusi tieyhteys huomioiden - Pohjarakenteiden toimivuus - Sulkemis- ja jälkihoitosuunnitelman tarkastelu laajennusalueella - Alustava patoturvallisuusselvitys laajennusalueen patorakenteille - Bioliuotuksen bakteerien leviäminen jätealueiden pohjarakenteisiin, tutkimuksiin ja selvityksiin perustuva katsaus Seuraaviin selvityksiin tuli tarkennuksia ohjausryhmän kokouksen perusteella. 4.2.1 Vesistöjen lisänäytepisteet Ohjausryhmäkokouksessa sovitun mukaisesti vesistötarkkailuun lisätään näytepisteet Pieni Jormaseen, Jormasjärven itäreunaan, Nuasjärven Rehjan päähän ja Kivijärven eteläpäähän. Nykytilanne selvitetään myös Nilsiän reitin vesistöistä olemassa olevien tarkkailutulosten (Savon Voima) perusteella. Järvialtaiden sedimenttitutkimuksilla selvitetään mahdollisuutta sedimenttiin laskeutuneiden aineiden vapautumisesta takaisin veteen (sisäinen kuormitus) ja sen vaikutuksia. Koekalastuksia tehdään Kalliojärvellä, Kolmisopella, Jormasjärvellä sekä Kivijärvellä. Kyseisillä järvillä tehdään myös plankton ja pohjaeläintutkimuksia sekä selvitetään kalojen haittaainepitoisuuksia. Laakajärven pohjaeläimet ja plankton tutkitaan myös. Laakajärven koekalastus olisi erittäin työläs toteuttaa, mistä syystä on esitetty ammattikalastajien saalistietojen käyttämistä arvioinnissa. Kalojen haitta-ainepitoisuuksia Laakajärvellä tutkitaan kuitenkin joka tapauksessa. Kokouksen jälkeen on sovittu, että koekalastukset tehdään myös Laakajärvessä. Vesistötutkimuksiin liittyen kysyttiin, että eikö laajennusalueelta alkunsa saavalla Lahnasjärven reitillä ole tarkoitus tehdä perustilaselvityksiä ja että mistä kohtaa järviä sedimenttinäytteitä aiotaan ottaa. Todettiin, että Lahnasjärven reitille ei tule vesiä sivukivikasoilta tai kipsisakka-altailta, koska niiden vedet kerätään prosessiin. Prosessivesien purkusuunnat pysyvät nykyisellään. Laajennusalueen rakentaminen ja vesien keräily kuitenkin vähentävät Lahnasjärven reitille tulevia vesiä, millä voi olla vaikutuksia ja siksi perustilanäytteitä kyseiseltä reitiltä tullaan ottamaan. Sedimenttinäytteet otetaan ainakin järvien syvimmistä kohdista, koska niissä pitoisuudet ovat todennäköisesti suurimpia. Analysoitavat aineet ja tutkimuspisteet sovitaan tarkemmin ELY-keskuksen asiantuntijan kanssa ohjausryhmässä sovitun mukaisesti. 4.2.2 Luontoselvitykset Luontoselvityksistä tehdään ohjelmassa esitettyjen lisäksi yhteysviranomaisen lausunnon mukaisesti liito-oravakartoitus, lepakkoselvitys, soilla ja vesistöissä elävien suojelullisesti arvokkaiden hyönteislajien selvitys sekä sudenkorennot. Kotkan ja muiden petolintujen kar- 5/8
toitusajankohta (kevät) on jo mennyt samoin kuin viitasammakon ja näiden osalta selvitykset tehdään ennen lupavaihetta. 4.3 Aikataulu Asukas- ja muiden sidosryhmien työpajat käynnistyvät elokuussa. Asukaskysely toteutetaan tulosten luonnosvaiheessa. Arvioinnin tulokset kokoava selostus julkaistaan syksyllä 2012. Julkaisun jälkeen järjestetään yleisötilaisuudet ja lisäksi selostuksesta voi jättää mielipiteitä kuten ohjelmasta. 4.4 Vuorovaikutus ja osallistuminen Seurantaryhmän tarkoituksena on toimia keskustelukanavana ryhmän jäsenten ja YVAhankkeesta vastaavan Talvivaaran sekä konsultin välillä. Lisäksi järjestetään työpajoja 4-5 kpl, asukaskysely, yleisötilaisuudet ja ohjelmasta ja selostuksesta on mahdollisuus jättää mielipiteitä. 4.5 Työpajat Työpajoja järjestetään kohderyhmittäin: - asukkaat - matkailuyritykset - vesien virkistyskäyttäjät (myös ammattikalastajat, seurakunnan leirikeskus) - yhteiskunnalliset vaikutukset Työpajojen tavoitteena on saada osallistumaan myös sellaisia henkilöitä, jotka eivät edusta mitään yhdistystä tai järjestöä ja kuulu seurantaryhmään. Seurantaryhmään kuuluvien lisäksi YVA-menettelyyn olisi tärkeää saada mukaan myös muita paikallisia ihmisiä. Todettiin, että myös seurantaryhmäkokoonpanolla voidaan hyvin järjestää työpajatyyppinen tilaisuus, jos niin halutaan. Henkilöitä voidaan kutsua työpajoihin postiotannalla, mutta paremmin henkilöitä voisi saada ilmoittamalla vapaaehtoisia. Esimerkiksi ohjelmasta mielipiteensä jättäneitä lähialueen asukkaita on suunniteltu kutsuttavan osallistumaan työpajoihin. Tämän katsottiin seurantaryhmässä olevan hyvä ajatus kunhan varmistetaan, että ihmisiä kutsutaan riittävän laajalta alueelta. Työpajojen kokoon liittyen todettiin, että pienissä ryhmissä työskentely vaikuttaa asioiden salailulta ja kysyttiin miksei työskentely voisi tapahtua aiemmin järjestettyjen kyläiltojen muodossa, joihin osallistui noin 60 henkilöä. Tähän todettiin, että kyseessä on erilaiset tilaisuudet ja keskustelua työpajoissa syntyy paremmin, jos ne eivät ole liian suuria. Tällöin työpajojen anti YVA:n tekemisen kannalta on mahdollisimman suuri. Myös kyläiltatapahtumien järjestämistä on tarkoitus jatkaa. Seuraavat kyläillat on tarkoitus järjestää loppukesästä ja lisäksi lähialuekatsauksien tekemistä jatketaan. Ehdotettiin, että voitaisiin järjestää muiden ohella myös yksi sellainen työpaja, johon kutsuttaisiin kuntien edustajia. Tämä todettiin hyväksi ja toteuttamiskelpoiseksi ideaksi. Lisäksi ehdotettiin, että kaivoksen ympäristössä olevista neljästä kylästä (Tuhkakylä, Lahnasjärvi, 6/8
Korholanmäki ja Lehtovaara) olisi saatavissa riittävästi henkilöitä yhteen omaan työpajaansa. Myös tämä todettiin hyväksi ideaksi, koska silloin asioita voitaisiin käsitellä työpajassa kyläkohtaisesti kylien asukkaiden kanssa. Seurantaryhmässä esitettiin kysymys mitä työpajalla käytännössä tarkoitetaan ja kuinka työpajat toimivat. Työpaja on menetelmä kerätä tietoa suoraan asukkailta sosiaalisten vaikutusten arvioinnin tueksi. Työpajassa kokoonnutaan yleensä 10-15 hengen ryhmissä jonkin teeman ympärille. Työskentelyssä käytetään karttoja ja piirretään niihin ihmisten elinympäristöön liittyviä havaintoja ja näkemyksiä. 5. YVA:n eteneminen Hankkeen aikana tuotettavaa tietoa lisätään hankkeen Internet-sivuille: http://projektit.ramboll.fi/talvivaara/ Hankkeeseen perustetulle postituslistalle lähetetään tiedotteita ajankohtaisista asioista. Ilmoittautumismahdollisuus postituslistalle löytyy edellä mainituilta Internet-sivuilta. 6. Muut asiat ja keskustelua Seurantaryhmäkokouksen aikana esitetyjä kommenteja ja kysymyksiä sekä niihin annettuja vastauksia: - Muovin pitäisi kestää kaivoksen rakenteissa tuhansia vuosia. Kuitenkin esimerkiksi lehmän lannan kanssa kosketuksissa oleva muovi hajoaa kymmenessä vuodessa. Jälkiseuranta on tästä syystä erityisen tärkeää. Poikkeustilanteiden tarkastelu on myös erityisen tärkeää YVA:ssa. Poikkeustilanteisiin pitäisi oikeasti varautua eikä puhua epäolennaisista asioista kokouksissa. Todettiin, että kalvojen ja pohjarakenteiden toimivuuden ja pitkänajan kestävyyden tarkastelu sisältyy YVA-arviointiin. - Lahnasjärven alueelta on suunniteltu otettavan muutama kaivo lisää seurantaan. Lahnasjärvi ei kuitenkaan ole niin kaukana, kuin esityksessä annettiin ymmärtää. Tärinävaikutus ulottuu Lahnasjärven alueelle ja lisäksi vedenlaatu kaivoissa vaihtelee räjäytysten mukaan. Lisäksi Lahnasjärven alueelle kohdistuu melua, hajua ja pölyä. YVA-ohjelmasta annetuissa mielipiteissä tuotiin jo esiin myös muiden vaikutusten kuin kaivoveden tarkkailun laajentaminen Lahnasjärven pohjoispuolen alueelle. Tutkimuspisteitä pintavesille lisätään. - Esitettiin näkemys, että kun kerran otetaan arvioinneissa huomioon viitasammakotkin niin pitäisi ottaa huomioon nykyistä paremmin myös kaivoksen lähiasukkaat. Näkemyksen esittäjän mukaan uusi toimitusjohtaja on oppinut nopeasti talon tavoille eikä suhtaudu riittävän vakavasti ympäristöasioihin. - Jälkihoitosuunnitteluun tulisi panostaa, koska mielipiteen esittäjän mukaan on riski että kaivos suljetaan minä tahansa päivänä. Kysyttiin millaiset vakuudet kaivoksen jälkihoidolle on asetettu. Vakuuksien suuruus on tällä hetkellä noin 30 miljoonaa euroa. Vakuuden suuruus riippuu kulloinkin käytössä olevien alueiden laajuudesta. - Liikenneselvitykseen liittyen kysyttiin, että missä laajuudessa tiestöön liittyvät selvityksen tehdään? Taustaksi tähän kerrottiin, että kaivoksesta etelään tiestö on melko huonossa kunnossa ja tämän alueen osalta vaikutusten arviointi olisi tärkeää. Todettiin, että arvi- 7/8
oinnissa tarkastellaan nykyinen tilanne sekä se, että raskas liikenne alueella lisääntyy.. Kaikki kaivokselle johtavat kulkureitit arvioidaan. - Kysyttiin, että mitä lähialueella oikeastaan tarkoitetaan? Millä alueella tutkimuksia tehdään? Alue, jolla tutkimuksia tehdään ja vaikutukset arvioidaan, vaihtelee eri vaikutusten välillä. Lähialue on siten liukuva käsite, joka riippuu kulloinkin tarkasteltavasta vaikutuksesta. - Todettiin, että muovialtaiden alapuolelta vuotojen tarkkailu on nykyisin teknisesti mahdollista ja yleisesti käytössä ja kysyttiin, voisiko tällaiset järjestelmät ottaa käyttöön myös Talvivaaran kaivoksella? Teknisesti on mahdollista. Kysymys välitetään kalvojen kestävyyden selvittäjälle. - Ajankohtaisista asioista todettiin aiempien lisäksi, että toukokuussa ei tullut lainkaan hajuvalituksia, kesäkuun alussa on ollut muutamia. Käänteisosmoosilaitoksen rakennustyöt ovat käynnissä. - Hajuhavaintoihin liittyen kysyttiin, että luottaako kaivos siihen, että jos haisee niin aina valitetaan? Kysymyksen esittäjän asuinalueella haisee, mutta kertaakaan he eivät ole tehneet valitusta, koska Vaasan hallinto-oikeus on aikoinaan päättänyt, ettei hajua esiinny kyseisellä alueella. Tähän todettiin, että ei tietenkään kuvitella, että aina haistessa tulisi tehdä valitus. - Hajuun liittyen kysyttiin syytä siihen, miksi että hajutilanne on viime aikoina ollut parempi. Talvivaaran edustajat vastasivat, että prosessi on viime aikoina toiminut vakaasti ja lisäksi on tehty prosessin ajoparametrien muutoksia ja lisätty hajupäästöjen keräyskohteita. - Hajunkeräyslaitteistoihin liittyen kysyttiin, että pitääkö huhu paikkansa, että vasta kun yksi työntekijä on kuollut niin alettiin keräämään hajuja ja että onko toiminta tosiaan ollut näin välinpitämätöntä? Talvivaaran edustaja vastasi, että haju-asiaan liittyen on tehty useita parannustoimenpiteitä jo aiemminkin. Tehtaalla on lukuisia kohteita, joista kaasuja kerätään ja kohteita on jatkuvasti lisätty. Myös kaasunpesureita on lisätty vuosien mittaan. Kevään seisokin aikana myös lisättiin imukohteita, joista hajukaasuja kerätään pois. Esiintyneet hajupäästöt ovat liittyneet erityisesti prosessin ylös- ja alasajotilanteisiin, joita ei viime aikoina ole ollut. Tämän todettiin olevan myös yksi syy hajun vähentymiseen. - Mielipiteen mukaan kaivoksen suhtautuminen hajuilmoituksiin on ollut välinpitämätöntä. Samoin kuin on ollut suhtautuminen voimakkaista räjähdyksistä tehtyihin valituksiin. Epäiltiin, ettei tehtyjä valituksia rekisteröidä mihinkään. Todettiin, että ainakin kaikki viranomaiselle tehdyt valitukset rekisteröidään. - Kysyttiin, että millä analyysitarkkuudella tutkittavat sedimentit analysoidaan. Todettiin, että analysoitavat näytteenottopisteet, aineet ja analyysitarkkuus sovitaan Kainuun ELYkeskuksen erikoissuunnittelijan kanssa ohjausryhmäkokouksessa sovitun mukaisesti. 7. Seuraava kokous Seuraava seurantaryhmäkokous järjestetään 4.9.2012 klo 15.30 alkaen samassa tilassa osoitteessa Kalliokatu 4, Kajaani (Kainuun ELY-keskus). 8. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 17.30. 8/8