2. Kunnan palvelut ikääntyneille Nykytilan ja toimintaympäristön analyysi sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoreiden avulla 8



Samankaltaiset tiedostot
1. Ikääntyneen asumista ja elinympäristöä koskevat tavoitteet

Perusraportti. 1. Mitä tahoa / sektoria edustat?

Perusraportti. 1. Mitä tahoa / sektoria edustat?

Sote-alueen muodostamisen tarkemmat kriteerit on todettu väliraportin luvussa (sivut 18 19).

Perusraportti. 1. Mitä tahoa / sektoria edustat?

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille

Perusraportti. 1. Mitä tahoa / sektoria edustat?

Ennakoimalla elinikäistä toimintakykyä SIB Etelä-Savon tiedonkeruun ja analyysin tulokset. Jonna Heliskoski ja Riina Kopola

Perusraportti. 1. Mitä tahoa / sektoria edustat?

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Perusraportti. 1. Mitä tahoa / sektoria edustat?

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Perusraportti. 1. Mitä tahoa / sektoria edustat?

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

Perusraportti. 1. Mitä tahoa / sektoria edustat?

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

Karvi 2019 Ammatillinen koulutus Sivu 1 / 8

Karvi 2019 Ammatillinen koulutus Sivu 1 / 7

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

TURUN YLIOPISTON HOITOTIETEEN LAITOKSEN SIDOS- RYHMÄKYSELYN TULOKSET 2011

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

THL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Laatusuositus ikäystävällisen Suomen asialla

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

Perusraportti. 1. Mitä tahoa / sektoria edustat?

Sosiaalinen raportointi ja vaikuttavuuden arvio Helsingin sovittelutoiminnassa

Vanhustyö Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä

LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke

kehitä johtamista Iso-Syöte Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Perusraportti. 1. Mitä tahoa / sektoria edustat?

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Koko kunta ikääntyneen asialla

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

TÄYDENNYSKOULUTUS SUOSITUKSET 2008

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

VESIOSUUSKUNNAT KUNNAN TUKI TÄRKEÄÄ

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM

Ika ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa

Pohjois-Savossa I&O kärkihankkeessa kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa. Vahvuudet ja kehittämiskohteet

Hyvä säätiötapa.

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (930 hlöä)

suomalaisille? Lappi Vanhuspalvelujen tavoitteet / Matti Mäkelä 1

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KAINUUN MUSIIKKIOPISTO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VUOSILLE

Karvi 2019 Ammatillinen koulutus Sivu 1 / 5

Karvi 2019 Ammatillinen koulutus Sivu 1 / 5

Karvi 2019 Ammatillinen koulutus Sivu 1 / 5

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Valtion koulukotien strategia vuoteen 2015

KOTONA KOKONAINEN ELÄMÄ

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

ASUMISPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS JA MYÖNTÄMISPERUSTEET

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

SenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Tasa-arvoa terveyteen

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Transkriptio:

Posio kua vahustyö suuitelma 2014 2019

SISÄLTÖ 1. Johdato 3 2. Kua palvelut ikäätyeille 6 3. Nykytila toimitaympäristö aalyysi sähköise hyvivoitikertomukse idikaattoreide avulla 8 3.1 Väestö 9 3.2 Hyvivoiti terveys 11 3.3 Asumie eliympäristö 12 3.4 Palveluraketeet 13 3.5 Toimeetulo 16 3.6 Kua tilae työvoima saatavuus 16 4. Ikäätyeide palveluide visio lähtökohdat kehittämiselle 18 5. Kehittämissuuitelma vuosille 2014 2019 19 5.1 Hyvivoiti terveys 19 5.2 Asumie eliympäristö 22 5.3 Osallisuus toimijuus 25 5.4 Väestöraketee muutokset, osaamie kehittymie 28 6. Saasto 31 7. Lähteet 36

1. JOHDANTO Posio vahustyö suuitelma vuosille 2013 2018 lia e tavoitteet toimepiteet, joilla ikäätyvä väestö hyvivoitia, terveyttä toimitakykyä edistetää sosiaali- terveyspalveluide, muu kua toimia sekä yhteistyöverkostoje avulla. Suuitelma keskeiseä atuksea o, että ikäihmiset voisivat asua kotoaa mahdollisimma pitkää auttia täysipaioisesta elämästä siellä. Posio kutastrategia* (KVALT 2.10.2009 57) toimita-atuksea o mm. että kua tehtävää o taata kaikille kutalaisille riittävät ihimillisellä etäisyydellä olevat peruspalvelut, joide pääpaio o ealtaehkäisevässä sekä hyvivoitia edistävässä äkökulmassa. Kutastrategia mukaa vuode 2015 tahtotilaa o, että Posio o piei, pirteä itseäie lappilaie kuta, joka tuetaa eakkoluulottomasta tavasta järjestää verkottueesti palvelut asukkaillee. (Lähde 1, 4 5) Heiäkuussa 2013 astui voimaa laki ikäätyee väestö toimitakyvy tukemisesta sekä iäkkäide sosiaali- terveyspalveluista eli vahuspalvelulaki. Se tarkoituksea o edistää ikäätyeide hyvivoitia sekä kavetaa hyvivoitiero. Samalla tuetaa ikäätyeide osallisuutta omia voimavaro sekä edistetää heidä itseäistä suoriutumista puuttumalla ajoissa toimitakyvy heikkeemisee se riskitekijöihi. Lai tarkoituksea o myös turvata ikäätyeide palvelutarpee arvioitii pääsy sekä määrältää laadultaa riittävät palvelut. (Lähde 2) Lai mukaa kua yleie velvollisuus o laatia suuitelma toimepiteistä ikäätyee väestö hyvivoii tukemise iäkkäide hekilöide sosiaali- terveyspalveluide saai edellytyksistä. Suuitelma toimepiteistä o laadittava valtuustokausittai se toteuttamiseksi o osoitettava riittävät voimavarat. (Lähde 2) Vahuspalvelulai rialle o vuoa 2013 laadittu uusi laatusuositus hyvä ikäätymise turvaamiseksi palveluje paratamiseksi. Laatusuositukse tarkoituksea o tukea vahuspalvelulai toimeepaoa se o valmisteltu laapohisessa työryhmässä. Se keskeiseä sisältöä ovat osallisuus toimijuus, asumie eliympäristö, mahdollisimma tervee toimitakykyise ikäätymise turvaamie, oikea palvelu oikeaa aikaa, hoido huolepido turvaat sekä johtamie. Suositeltaville asiakokoaisuuksille o tietoo perustuvat perustelusa käytettävissä idikaattoreita*, joide avulla suosituste toteutumista voidaa arvioida järjestelmällisesti. (Lähde 3) Posio sitoutui hyvivoitilautakua kokouksessa 16.5.2013 Pohjois-Suome sosiaaliala osaamiskeskukse hakkeesee Ikäihmie toimia Vahuspalvelulai toimeepaoa Pohjois-Suomessa. Hakkee myötä Posio sai 50 % kehittäjätyötekijä 10 kuukaudeksi. (Lähde 4). Häe yhteä tavoitteeaa oli päivittää Kohti oistuutta vahustyötä Posio ikäpoliittise strategia (2008) vahuspalvelulai mukaiseksi tehdä keske jääyt laa-alaie suuittelu valmiiksi. Suuitelmaa laatimassa o ollut iso joukko kua työtekijöitä yli hallitorajoje. Kua edustajia olivat hyvivoitipalveluide palvelujohta, sosiaalipalveluide esimies, vahustyö vastaava, kotihoido oha, kotisairaahoita, hoitotyö vastaava, fysioterapeutti, muistihoita, kasalaisopisto rehtori, rakeusmestari/toimitaympäristö palveluje vs. palvelujohta, taloussuuitteli/kuljetussuuitteli, vapaa-aikasihteeri, haketyötekijä Arje turvaa hakkeesta sekä haketyötekijä Palveluita pieyrittäjyyttä hakkeesta. Kua työtekijöide lisäksi suuitelma tekoo o osallistuut hyvivoitilautakua puheejohta, seurakua diakoiatyötekijä, SPR: puheejohta, kolmesta eläkeläisjärjestöstä yhteesä eljä eri jäsetä. Arje turvaa hakkee työtekijä, hyvivoitilautakua puheejohta, hyvivoitipalveluide palvelujohta, sosiaalipalveluide esimies, vahustyö vastaava, rakeusmestari/vs. palvelujohta, diakoiatyötekijä sekä eläkeläisjärjestöje eljä jäsetä kuuluvat kaikki Posio vammais- vahuseuvostoo. Näistä eljä oli kehittäjäasiakkaa roolissa, joille Poske maksoi palkkiot matkat.

Kutsuttua oli myös muita kua järjestöje edustajia sekä te-toimisto edustajia, mutta kaikki eivät päässeet osallistumaa. Kehittäjätyötekijä aloitti työsä tutustumalla aiemmi tehtyy ikäpoliittisee strategiaa, vahuspalvelulakii, uusii laatusuosituksii muide kutie suuitelmii. Kehittäjätiimi vammais- vahuseuvosto edustajie kassa rakesimme suuitelmalle rugo. Tämä tapahtui marras-tammikuu aikaa. Tekstiosaa kirjoitti kehittäjätyötekijä kehittäjätiimi tukeaa. Kehittämisohjelma laaditaa oli valstettu suurempi ryhmä. Toimitalit kehittämisohjelmaa laati kehittäjätiimi listasi siihe jo muutamia tavoitteita. Osallistut oli ettu kehittämisohjelma aihealueide osallistujie erityisosaamise mukaa. Järjestöje sekä vammais- vahuseuvosto edustajia vahustyö osaajia oli kaikissa ryhmissä. Hyvivoiti terveys -työryhmä kokootui kolme kertaa, asumie eliympäristö -työryhmä kokootui kaksi kertaa, osallisuus toimijuus -työryhmä kokootui kaksi kertaa sekä osaamie kehittymie -työryhmä yhde kerra (tämä ryhmä toimitaa tkettii kehittäjätiimissä). Kehittäjätiimissä koottii työryhmie tuloksia yhtee tarkasteltii iitä. Suuri osa tiimi jäseistä osallistui työryhmie toimitaa. Työryhmät työsketelivät oi kuukaude a helmi-maaliskuussa. Se jälkee kehittäjätyötekijä kokosi tulokset yhtee tkoi tekstiosa kirjoittamista maalis-toukokuu a. Työhö osallistueet hekilöt kutsuttii suuitelma esittelyy kahvitteluhetkee 28.5.2014. Liitteeä tapaamispäiväkir (liite 1). Esimmäie varsiaie vahustehuollo suuitelma/kehittämissuuitelma työstettii vuosia 1995 1997. Tässä vuoa 1997 hyväksytyssä suuitelmassa esitettyje asioide toimepide-ehdotuste tkokäsittely jäi vähäiseksi. Vuosia 2002 2003 työsketeli vahustehoido työryhmä, joka pääasiallie tehtävä oli tehdä suuitelma vahuste asumise asumispalveluje järjestämisestä. Työryhmä esityksistä demetiayksikö (Ratala-koti) vahaikodi vuokra-asutoje vaatimat muutostyöt vahaikodilla ovat toteutettu suuitelma mukaisesti. (Lähde 5, s. 4) Perusturvalautakuta totesi vuoa 2006, että iihi aikoihi oli vahuste palveluje järjestämisessä ogelmia avohuollossa (=kotii aettavissa palveluissa). Sitä oli aiheuttaut mm. kotihoido hekilöstö vähyys, siivouspalveluje tkuvuus/saatavuus (vrt. 107), tilapäiste asumispalveluje puute. Nämä osaltaa merkittävästi vaikuttaeet siihe, että laitoshoitoo (vahaikoti-vuodeosasto) o välillä tulijoita eemmä kui o paikko. Silloi alkoi äkyä myös kasvava kehitys muistisairaide ikäihmiste määrässä. Todettii myös, etteivät ikäihmiset eää asu Posiollakaa siiä määri usea polve talouksissa kui vielä 1970-1980 luvulla, jolloi perääkatsojia löytyi omasta pihapiiristä. (Lähde 6) Taloussuuitelma 2006 2008 yhteä tavoitteea/paiopistealueea oli vahuste palvelutarpeesee vastaamie. Vahustyötä kuassamme tekevät palvelu tarvitsevat kutalaiset tiesivät, mitkä asiat meillä olivat kuossa mitkä kaipasivat kehittämistä. Päätöksetekotasolla oli erilaisia äkemyksiä vahustehuollo palveluide järjestämisestä kehittämisestä Silloie tehtäväaluee esimies ehdotti, että vahustyö suuitelmaa laatimaa /tai tarkastamaa imettäisii työryhmä, mikä perusturvalautakuta (yk. hyvivoitilautakuta) teki. (Lähde 6) Työryhmä päätti järjestäytymiskokouksessaa vahvistaa työryhmää eläkeläisjärjestöje kolmae sektori edustajilla. Lisäksi se sopi, että suuitelmaa 1) laaditaa ykytila aalyysi, 2) arvioidaa vahuspalveluje kysyä tarve vuotee 2015 3) laaditaa äide perusteella suuitelma/strategia. Kesäkuussa 2008 työryhmä totesi, että laadittavassa suuitelmassa o otettava laasti kataa ikäätyvie kutalaiste hyvivoii edistämisee. Ikäihmiste hyvivoiissa

keskeistä o hyvivoii terveyde edistämie, mitä paiottaa myös Ikäihmiste palveluje laatusuositus (2008). (Lähde 5, s. 4) Hyvivoii edistämie o kua kaikkie toimialoje, seurakua järjestöje yhteie asia. Työryhmä totesi myös, ettei suuitelmaa edellä kuvatussa laajuudessaa ole mahdollista saada valmiiksi vuode 2008 loppuu meessä. Päädyttii siihe, että suuitelma laaditaa kahdessa vaiheessa: 1. Palveluraketee kehittämissuuitelma 2. Oistuva ikäätymie. Syksy 2008 aikaa laadittii palveluraketee kehittämis-/järjestämissuuitelma, mikä jälkee oli tarkoitus tkaa Oistuut ikäätymie -teemalla. Tässä yhteydessä päätettii myös laajetaa työryhmää kutsumalla johtava lääkäri sekä hoitotyö vastaava työryhmä jäseiksi. Suuitelma toisessa vaiheessa, oistuut ikäätymie, työryhmää laajeetaa edellee, jolloi mukaa tulevat tekise toime, sivistystoime, seurakua sekä järjestöje edustat. (Kohti oistuutta vahustyötä 2008). Suuitelma toista vaihetta ei päästy toteuttamaa. (Lähde 5, s. 4) Työryhmä laati tavoitteita 2015 vuodelle: yli 75-vuotiaista posiolaisista 88 % asuu omassa kodissaa, tehostetu palveluasumise* piirissä o 12 % yli 75-vuotiaista, kotihoido* kattavuus yli 75-vuotiaide osalta o 40 %, selvitetää palveluseteli käyttööoto mahdollisuudet, vuotee 2010 meessä selvitetää/toteutetaa vahaikodi muuttamie tehostetu palveluasumise yksiköksi. Strategiassa otettii myös kataa palvelukeskushakkee vaikutuksista ikäihmiste palveluihi. Edellä maiittuje lisäksi oli kirttu myös terveyskeskukse vuodeosasto 18 potilaspaika muuttamie palveluasumisyksiköksi, yöpartiotoimia* käyistämie, keveety kotisairaalatoimia* käyistymie. (Lähde 5, s. 14-15) Ikäpoliittise strategia valmistumise jälkee ikäihmiste palveluihi o tullut uudistuksia paljoki. Muu muassa sekä kotihoido että tehostetu palveluasumise hekilöstöraketeet ovat muuttueet, palvelukeskus Valkama o rakeettu se myötä uusia palveluita: uusi tehostetu palveluasumise yksikkö, kutouttava päivätoimita* sekä kotisairaahoido kotipalvelu itegroitia* tkettii muuttamalla yhteisii toimitiloihi. Vahuspalveluissa ei ole 2010 vuode jälkee toteutettu laitoshoitoa*, vahaikoti muutettii tehostetu palveluasumise yksiköksi. Aioa laitoshoito kuassamme tapahtuu terveyskeskukse vuodeosastolla. Palveluseteli käyttööoto mahdollisuutta selvitetää parasta aikaa Palveluita pieyrittäjyyttä kylille hakkeessa. Yöpartiotoimita aloitettii kotihoidossa helmikuussa 2013. Keveetty kotisairaalatoimita o käyissä. Terveyskeskukse 18 potilaspaikkaa ei ole saatu muutettua asumispalveluyksiköksi. Tilae ei kuitekaa ole huolestuttava, ku 75 v. täyttäeistä posiolaisista 13 hekilöä oli marraskuussa 2013 terveyskeskukse vuodeosastolla pitkäaikaisessa laitoshoidossa, mikä tarkoittaa 2,7 % vastaava ikäisestä kua väestöstä. (Lähde 5, Lähde 7) Tässä suuitelmassa pohditaa kua ikäihmiste tilaetta tulevaisuutta hyvivoii terveyde, asumise eliympäristö, osallisuude toimijuude sekä palveluje tuottajie osaamise kehittymise lähtökohdista. Suuitelmassa o joideki saoje perässä *-merkki, mikä tarkoittaa, että saa tai termi o selitetty saastossa suuitelma lopussa sivulta 31 lähtie.

2. KUNNAN PALVELUT IKÄÄNTYNEILLE HYVINVOINTI JA TERVEYS SEKÄ NIIDEN EDISTÄMINEN Terveyskeskukse palvelut: Päivystys viiko jokaisea päivää Lääkäri, sairaahoita vastaaotto Terveydehoita vastaaotto Rötge Laboratorio Seiorieuvola: oha + muistihoita Vuodeosasto laitoshoito Hammashuolto Mieleterveyspalvelut Fysioterapia Sairaakuljetus Sosiaalipalvelut: Sosiaalityötekijä vastaaotto Toimeetulotuki Omaishoido tuki Päihdepalvelut Kotihoito (itegroitu kotisairaahoito kotipalvelu) Tehostettu palveluasumie Kuljetuspalvelut ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖ Taika-asutoje vuokra-asuot Palvelukeskus Valkama vuokra-asuot Valmakodi kiiteistö vuokra-asuot Tehostetu palveluasumise ryhmäkote kolme (Valmakoti, Suvato, Ratala-koti) Yksityie tehostetu palveluasumise ryhmäkoti (Siriö hoivakoti) liikeeyhteyksie suuittelu OSALLISUUS JA TOIMIJUUS Vammais- vahuseuvosto Kasalaisopisto Kirsto kulttuuri Vapaa-aika Yhteistyö seurakua sekä eri järjestöje yhdistyste kassa

3. NYKYTILAN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI SÄHKÖISEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN INDIKAATTOREIDEN AVULLA Vahuspalvelulakia seurataa erilaisilla idikaattoreilla (Hyvä ikäätymise turvaamiseksi palveluje paratamiseksi laatusuositukse idikaattorit). Nämä idikaattorit löytyvät Terveyde- hyvivoii laitokse idikaattoripakki sotkaetistä (www.sotkaet.fi). Idikaattoripakissa o tieto vuodelta 1989 lähtie, vertailualueia voivat olla koko maa, kuta, seutukuta, maakuta, aluehallitovirasto alue, sairaahoitopiiri, erityisvastuualue, suuralue, Maer-Suomi/Ahveamaa, Euroopa maat, Pohjoismaat, Muut Euroopa alueet (esim. erilaiset EU: kokoopaot). Tuloksia voi myös erotella sukupuolte mukaa. Hyvä ikäätymise turvaamiseksi palvelu paratamiseksi laatusuositukse idikaattorit etaa eljää (4) aihealueesee: Hyvivoii terveyde edistämie (6 kpl), talous (3 kpl), palveluje tarve (37 kpl), palvelurakee (18 kpl). (Lähde 8) Kutalaiste hyvivoii edistämisee liittyvät asiakirt sekä suuitelma ovat hyvä liittää kua sähköisee hyvivoitikertomuksee. Samalla suuitelmissa o suotavaa käyttää sähköise hyvivoitikertomukse idikaattoreita, jolloi tavoitteide toteutumise seurata helpottuu. Tässä vahustyö suuitelmassa aalysoidaa ykytilaa toimitaympäristöä idikaattoreide avulla. Väestöö, se hyvivoitii, asumisee, eliympäristöö, toimeetuloo kua palveluraketeisii aalysoitii tutkimisee o keskitytty. Vahustyö suuitelmassa olevia toimitalijo tavoitteita voidaa mitata äillä sähköisessä hyvivoitikertomuksessa olevilla idikaattoreilla. Posiolla o tehty esimmäie hyvivoitikertomus vuosille 2009 2012. Kua tarkoituksea o edistää kutalaiste hyvivoitia se o työkalua terveyde edistämisee. Se kokoaa yhtee kaikki kua hyvivoitii liittyvät asiakirt lisäksi ostaa esii idikaattorie avulla kua hyvivoii taustat, vahvuudet sekä kehittämistarpeet. Hyvivoitikertomukse osoittamat tiedot avustavat kua päätöksetekijöitä kua toimia taloude suuittelussa. (Lähde 9, s. 4) Hyvivoitikertomus päivitettii sähköiseksi vuoa 2013 vuosille 2013 2016. vaha hyvivoitikertomukse tiedot siirrettii uudelle 0.3.-alustalle. Sähköise hyvivoitikertomukse tavoitteeksi määriteltii syksyllä 2012 tiedotuotao vaikuttavuude arvioii meetelmie kehittämie sosiaali- terveyspalveluissa. Lisää sillä kehitetää poikkihalliollisia toimitamalle. (Lähde 9, s. 3)

3.1 VÄESTÖ Väestöeuste 2040, Posio Osuus koko väestöstä (%) 40 38 36 34 32 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 2011 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Osuus koko väestöstä (%) 40 38 36 34 32 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 2011 2015 2020 2025 2030 2035 2040 (Lähde 10) Ikäryhmä -14 15-24 25-44 45-64 65-74 75 - Ikäryhmä -14 15-24 25-44 45-64 65-74 75 -

75 vuotta täyttäeet, % väestöstä, väestöeuste 2020,2030 sekä 2040 2020 17 % 2030 26 % 2040 28 % 75 v. täyttäeet, % väestöstä 2003 2008 2013 Suomi 7,0 7,9 8,3 Lappi 6,8 8,3 9,6 Posio 7,6 10,0 13,2 Raua 6,6 8,8 10,4 Salla 10,4 13,6 17,2 (Lähde 8) Väestöeusteesta käy ilmi väestöraketee rajut muutokset: Yli 75-vuotiaita o eemmä kui työikäisiä. Vuoa 2029 o murroskausi, se jälkee 75 vuotta täyttäeet ovat suuri ikäryhmä (26 %). 65 74-vuotiaide määrä ousee 2023 saakka 2-3 %, mikä jälkee se lähtee hura laskuu johtue 75-vuotiaide määrä kasvusta. 45 64-vuotiaide osuus laskee oi 10 prosetilla 2030 vuotee meessä. He ovat potetiaalisi työssäkäyvä väki kuassamme. 2030 vuode jälkee heidä määrä alkaa hyvi hitaasti ousta. 25 44-vuotiaide määrä pysyy suuri piirtei samaa vuotee 2040 saakka. 15 24-vuotiaide määrä väheee oi 3 %, mikä kertoo opiskelusta toisilla paikkakuilla sytyvyyde laskusta. Sytyvyys alle 14-vuotiaide määrä laskee vuotee 2020 saakka, joka jälkee se pysyy tasaisea. Työikäiste kutalaiste määrä laskee roimasti, koska uorte aikuiste määrä säilyy suuri piirtei, mutta 45 64-vuotiaide määrä laskee rajusti. Tämä o huolestuttavaa, koska iäkkäide määrä kasvaa. Tämä suuitelma voimassaolo aikaa huolta ei ole, mutta tulevaisuutee o suuattava jo. Valtioeuvosto tekemä tilastokeskukse väestöeusteesee pohutuva huoltosuhde maakuittai 2010 2030 puhuu omaa kieltää tulevista haasteista. Vuoa 2010 oli 59,2 huollettavaa 100 työikäistä kohde. Huoltosuhde vuoa 2030 o 121,3/100 eli huollettavia 100 työtekijää kohde o 121,3. Tämä tarkoittaa, että huollettavie määrä kaksikertaistuu Posiolla 20 vuode aikaa. (Lähde 11)

3.2 HYVINVOINTI JA TERVEYS Kela sairastavuusideksi 2003 2008 2012 Lappi Posio 126,1 136,2 138,6 Raua 125,4 128,8 131,0 Salla 114,9 118,9 123,4 (Lähde 8) Erityiskorvattavii lääkkeisii oikeutettu 65 vuotta täyttäeitä, % vastaavaikäisestä väestöstä 2003 2008 2012 Suomi 62,0 62,7 63,2 Lappi 63,3 65,8 66,9 Posio 71,2 69,2 68,4 Raua 68,8 68,6 68,9 Salla 65,6 71,2 72,7 (Lähde 8) Demetiaideksi 2009 Suomi 94 Lappi - Posio 141,8 Raua 135,1 Salla - (Lähde 8) Kela sairastuvuusideksi keskiarvo o 100. Posiolla se ollessa 138,6 voimme todeta, että sairastavuus o valtakutaa keskimääräistä suurempaa. Erityiskorvattavii lääkkeisii oikeutettu 65 vuotta täyttäeitä o myös valtakuallisessa sekä maakuallisessa vertailussa eemmä. Tämä vuoksi terveyde edistämisee o paostettava. Demetiaideksi o korkea, mutta kertoo myös siitä, että palvelujärjestelmä muistisairaide osalta toimii. Diagoose o tehty valtavasti hoitoo hakeutumise kyys o madaltuut. Muistisairaita kuiteki kuassa o paljo, diagoose saa yhä uoremmat kutalaiset. Muistihoitalla o 43 muistisairasta sääöllisessä seuraassa (äistä 24 asumisyksiköissä), 47 muistisairasta, jotka eivät käy hoita tai eurologi kotrolleissa. 74 kpl, joilla ei muistisairausdiagoosia vielä, mutta kotrollissa tulisi käydä. Näistä luvuista käy ilmi, että muistihoita työaika ei ole riittävä.

3.3 ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖ Kotoa asuvat 75 vuotta täyttäeet, % vastaavaikäisestä väestöstä 2003 2008 2012 Suomi 89,7 89,3 90,0 Lappi 89,2 89,4 90,1 Posio 85,8 85,3 86,6 Raua 85,0 86,7 86,6 Salla 88,3 90,1 89,8 (Lähde 8) Yksiasuvat 75 v. täyttäeet, % vastaavaikäisestä asutoväestöstä 2003 2008 2012 Suomi 50,5 49,5 48,6 Lappi 45,4 45,9 45,6 Posio 37,1 39,1 37,1 Raua 39,3 41,0 42,2 Salla 40,1 40,3 40,4 (Lähde 8) Valtakualliste suosituste mukaa vuotee 2017 91 92 % asuisi kotoa itseäisesti tai kattava palvelutarpee arvioii perusteella myöettyje tarkoituksemukaiste sosiaali- terveyspalveluje turvi (Lähde 3, s. 39). Posio kua kohdalla oi 5 % muutos olisi suotavaa. Vaa kymmee vuode aikaa o muutos ollut oi 1 % verra. Posio ikäpoliittisessa strategiassa o kuiteki kirttu vuode 2015 tavoitteeksi, että 88 % 75 vuotta täyttäeistä asuu kotoa, siihe tavoitteesee o päästy.

3.4 PALVELURAKENTEET Sääöllise kotihoido piirissä olleet 75 vuotta täyttäeet asiakkaat, % vastaavaikäisestä väestöstä 2003 2008 2012 Suomi 11,0 11,0 11,9 Lappi 14,2 11,0 13,5 Posio 23,8 23,8 21,2 Raua 11,3 23,0 13,2 Salla 9,9 7,3 9,7 (Lähde 8) Hyvä ikäätymise turvaamiseksi palveluje paratamiseksi vuoa 2013 tehdyssä laatusuosituksessa o kirttu valtakuallisia tavoitteita 75 vuotta täyttäeide hekilöide osalta palveluihi sijoittumisessa vuodelle 2017. Suosituksie mukaa kolme vuode päästä 13 14 % saa sääöllistä kotihoitoa (Lähde 3, s. 39). Posio osalta vuode 2012 tietoje mukaa sääöllistä kotihoitoa sai 21,2 %. Tämä voi johtua moista syistä. Kotihoidolle ei ole laadittu kokreettisia palveluihi pääsy perusteita, jolloi kotihoido piirii tullaa melko helposti. Kaikki kotihoitoa hakeeet ovat palvelua saaeet. Tilasto tehdessä vuode 2012 vuode tilastoissa äkyvät myös tilapäiset asiakkaat, jote vuode 2013 tilastot voivat olla lähempää valtakuallisia tavoitteita. Toisaalta kua väestökehitys paiottuu ikäätyeide määrä kasvuu. Samalla työikäiset esimerkiksi ikäätyvie lapset asuvat muualla, arje auttajia ei ole lähipiirissä. 75-vuotiaide määrä ousee vuotee 2017 meessä oi 2 %, mikä tarkoittaa keskimääri 10 hekilö lisäystä. Jos lasketaa, että vuoa 2017 75 vuotta täyttäeitä o kuassamme 510 hekilöä jos haluamme olla valtakuallisissa suositusluvuissa, äistä 75 vuotta täyttäeistä olisi 65 75 se ikäisistä sääöllise kotihoido piirissä. Se tarkoittaisi, että oi kolme vuode aikaa asiakkaita kotihoidossa tulisi vähetyä oi 15, siivouspalveluasiakkaat mukaa lukie oi 30. Tämä edellyttää esimerkiksi siivouspalvelu ulkoistamista sekä kotihoido palveluu pääsy perusteide kokretisoimista.

Omaishoido tue 75 täyttäeet vuode aikaa, % vastaavaikäisestä väestöstä 2003 2008 2012 Suomi 3,5 4,1 4,5 Lappi 5,4 6,2 6,3 Posio 3,3 4,8 5,6 Raua 11,9 7,1 9,7 Salla 8,5 10,9 11,1 (Lähde 8) Suosituste mukaa vuoa 2017 6 7 % saa omaishoitoa (Lähde 3, s. 39). Posiolla luku o 5,6 %, jote tilae äyttää asiamukaiselta. Omaishoitajie tukemisee o kuiteki paostettava. Heidä hyvivoitisa o merkittävä tärkeässä asemassa, heidä asiostaa moi tehostetu palveluasumispaikkaa oikeutettu hekilö asuu kotoa omaishoita hoido turvi. Tukimuotoia mm. yhteydepito kotikäytie lisäksi, koulutukse järjestämistä, hyvivoii yläpitämistä, vaikuttamise mahdollistamie. Ikäätyeide tehostetu palveluasumise 75 vuotta täyttäeet pitkäaikaisasiakkaat 31.12. 2003 2008 2012 Suomi 2,8 4,6 6,1 Lappi 3,7 6,0 7,0 Posio - 6,0 10,7 Raua 7,5 7,9 8,8 Salla 0 0 4,0 (Lähde 8) Posiolla tämä luku o ollut vuoa 2012 10,7 %. Tällä hetkellä kua omissa yhdessä yksityisessä asumisyksikössä asuu 75 vuotta täyttäeitä vaa 50, se o oi 10 % vastaavaikäisestä väestöstä. Aikaisemmassa vahustyö suuitelmassa vuode 2015 tavoitteeksi asetettii, että 12 % 75 vuotta täyttäeistä asuu tehostetu palveluasumise piirissä. Tämä tavoite o alitettu jo vuoa 2014. Valtakualliste suosituste mukaa vuoa 2017 6 7 % 75 vuotta täyttäeistä o tehostetu palveluasumise piirissä (Lähde 3, s. 39). Tähä tavoitteesee päästäksemme meidä tulisi vähetää tehostetu palveluasumise paikko yli 75-vuotiaide osalta oi 10 15 paika verra mikä tarkoittaisi käytäössä yhde asumisyksikö lakkauttamista. Tavoitteet tulee kuiteki asettaa kutakohtaisesti kutalaislähtöisesti. Tämä hetke palvelutarpee huomioo ottae esimerkiksi yhde yksikö lakkauttamie ei ole mahdollista. Muutokset eivät ole helppo toteuttaa, mutta esimerkiksi palveluide pääsy perusteet täytyisi kokreettisesti laatia. Silloi asumisyksiköihi ei muutettaisi s. heppoisi perustei. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että kotihoido palveluide kysytä kasvaa. Kotihoitoo laadittavat kokreettiset palveluide pääsy perusteet aiheuttaisi se, että kotihoito keskittyisi todellisee hoitamisee. Ja esimerkiksi yksityiset yritykset voisivat tarjota tukipalveluita*. Tällöi kotihoido hekilöstöresursse ei tarvitsisi lisätä, mutta resurssia voitaisii kohdetaa ikäihmisii, jotka tällä hetkellä sijoittuvat tehostetu palveluasumise piirii kotihoido resurssipuuttee vuoksi. Erittäi tärkeää o katsoa asiaa ikäihmiste äkökulmasta. Suuri osa heistä haluaisi asua kotoa mahdollisimma pitkää, mutta oko kotikaa aia se paras paikka. Ihmisillä ei välttämättä ole muita ihmiskotakte kui kotihoido hekilökua 5 20 miuuti vierailut oi 1 6 kertaa päivässä kaikilla ei ole iitäkää.

Tutkimuste mukaa reilu kolmasosa 75 vuotta täyttäeistä suomalaisista kärsii yksiäisyyde tuteesta aiaki toisiaa. Tue yleistyy yleesä hekilö ikäätyessä, vaikka ikäätymie itsessää ei aiheuta yksiäisyyde kokemuksia. Naisilla kokemus o rusaampaa kui miehillä. Moet ikäätymisee liittyvät muutokset voivat aiheuttaa yksiäisyyttä kute muutto, leskeytymie, terveydetila heikkeemie. (Lähde 12) O huomioitava, että yksi olemie yksiäisyys eivät ole sama asia. Osa auttii yksi olemisesta. Ne ikäihmiset, jotka ovat tyytymättömiä elämääsä joilla o rusaasti vapaa-aikaa, huoo terveys sekä vähäiset sosiaaliset kotaktit, kokevat yksiäisyyde tuetta yleisemmi. Moesti myös elämä tarkoituksettomaksi tai merkityksettömäksi kokemie lisää yksiäisyyde tuetta. Yksiäisyys o vakava asia: se voi ikäätyvillä hekilöillä aiheuttaa muistihäiriöitä, heiketää terveyttä eri tavoi jopa aiheuttaa eeaikaista kuolleisuutta. Yksiäisyydestä kärsivät käyttävät muita eemmä lääkäripalvelu. Erilaisii piireihi tapahtumii osallistuvat e ikäätyeet, jotka ovat muutoiki aktiivisia tai pääsevät liikkumaa itseäisesti. Suomessa yhä joka toie päivä joku ikäätyvä tekee itsemurha (vuoa 2009 yli 65-vuotiaista 171 hekilöä teki itsemurha). Taustalta löytyy moessa tapauksessa yksiäisyyttä. (Lähde 13). Osallisuutee, toimijuutee sekä asumise erilaisii muotoihi o Posiolla paostettava löydettävä iihi uusia keio. Yhteisöllisyyttä osallisuutta o tuettava yksiäisyyde kokemuksie mahdollisuuksia väheettävä. Päivätoimitoje merkitystä o korostettava sekä varmistettava ihmiste pääsy eri toimitoihi. Samalla myös pohtia mite saamme vietyä tämä tyyppisiä palveluita koteihi. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 v. täyttäeet, % vastaavaikäisestä väestöstä 2003 2008 2012 Suomi 7,1 5,7 3,6 Lappi 6,8 4,4 2,9 Posio 13,0 8,3 2,5 Raua 6,9 5,4 4,6 Salla 10,7 8,9 5,1 (Lähde 7) Valtakualliste suosituste mukaa vuoa 2007 75 vuotta täyttäeistä 2 3 % o vahaikodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuste vuodeosastoilla (Lähde 3, s. 39). Posio osalta voimme todeta tilatee oleva hyvä, suositukse sisällä ollaa jo yt. Lähikutii koko Suomee verrattua jopa edistyksellistä laitoshoido purkamista o toteutettu. 3.5 TOIMEENTULO Täyttä kasaeläkettä saaeet yli 65 v., % vastaavaikäisestä väestöstä 2003 2008 2012 Suomi 6,2 4,1 2,8 Lappi 4,3 3,2 2,2 Posio 7,6 4,7 3,1 Raua 7,1 4,8 2,3 Salla 4,8 3,8 3,0 (Lähde 8)

Toimeetulo 65 vuotta täytteide osalta o samaa tasoa valtakuallisesti. Tämä tarkoittaa, että ikäihmiste toimeetulo o paratuut, eläkeläiset saavat eläkettä työasioidesa mukaa eivätkä tarvitse ii paljo kasaeläkettä turvaamaa toimeetuloa. Ikäihmiset voisivat äide lukuje valossa ostaa palveluita mm. yksityisiltä yrittäjiltä. 3.6 KUNNAN TILANNE JA TYÖVOIMAN SAATAVUUS Posio kua vuode 2013 toimitakertomukse mukaa kua talous jäi miljooa euroa alijäämäiseksi. Tämä vuoksi taloude tasapaiottamie o aloitettu vuoa 2014 s. radikaalisti. Nämä asiat huomioo ottae o mietittävä mite saamme palveluita järjestettyä mahdollisimma kustaustehokkaasti, mutta silti laadukkaasti riittävissä määri. Palveluide kohdetamie todellista tarvetta vaativii sekä eakoiva työ* lisäämise merkitystä ei voi koskaa korostaa liikaa tässäkää kohtaa. Työvoima saatavuude kaalta tulevat vuodet ovat epävarmo. Tällä hetkellä myös tulevaisuudessa vahustyö suuri ammattiryhmä ovat sosiaali- terveysala perustutkio suorittaeet, lähi-/perushoitat sekä kasvavassa määri myös sairaahoitat. Koulutettua hoitoala hekilöstöä o toistaiseksi saatu hyvi vakiaisii toimii, mutta hoitoala siistarpeesee koulutettua hekilöstöä ei ole riittävässä määri tarjolla oma kua alueella. Terveyspuole toimii vakituisia sairaahoido terveydehuollo ammattilaisia o ollut vaikeampi löytää. Sairaahoitajie reservi o kuassamme olemato. Sosiaaliala ammattilaisia o vaikea saada vakituisii toimii, varsiki gerotologista* osaamista omaavia. Työssäkäyvie kutalaiste määrä laskee tulevaisuudessa rajusti samalla ikäihmiste määrä kasvaa, se tuottaa problematiikkaa jo eläkepoistumaa vastaamisessa. Kua aluee tilateesee vaikuttavat merkittävästi myös valtioosuus*uudistus sekä sote-uudistus. Alkuperäie esitys valtioosuusuudistuksesta olisi ollut Posio kua kaalta todella huoo. Uusi valtioosuusuudistusjärjestelmä suosii luoollisesti kehittyviä maakutakeskuksia. Niissä väestö ei vähee ikäkauma o tasaie. Meetykset reua-alueide harvaa asutuilla kuilla, kute Posiolla ovat merkittäviä: e meettävät koko a väestöää kuassa oleva väestö ikärakee koostuu yli 65-vuotiaista sitä iäkkäämmistä. Posio kohdalla syrjäisyyskertoimessa ei oteta esimerkiksi huomioo kutakeskusta ympäröivie vesistöje vaikutuksia liikeeifrastruktuurii*. Valtioosuusuudistusjärjestelmä oli lausutokierroksille kuissa, mikä vaikutukset olivat positiivisia Posio kaalta: aiemma esitykse mukaa kutamme oli meettämässä valtioosuuksia melkei 500 000, mutta lausutokierrokse jälkee meetykset ovat 40 000. Sote-uudistus eli sosiaali- terveyspalveluje uudistus vaikuttaa tulevaisuudessa myös kutalaiste palveluihi. Uudistuksessa valtio etaa viitee vahvaa sote-alueesee, jotka toimivat sosiaali- terveyspalveluide järjestäjiä. Hallito järjestetää kutayhtymämallilla. Kuat toimivat palveluide tuottajia, jolloi arje palvelut säilyisivät tkossaki oma kua alueella. Uudistus mahdollistaa yhdevertaiset palvelut asuikuasta riippumatta, toimivat palveluketjut (joissa asiakasta ei pompotella), purkaa hallitoa hallio ra-aito sekä vähetää palveluje tarpeetota päällekkäisyyttä, turvataa varhaie puuttumie, siirretää paiopistettä ehkäisevii oikea-aikaisii palveluihi, kavetaa väestö hyvivoiti- terveysero, turvataa palveluje rahoitus sekä turvataa osaava hekilöstö saatavuus, osaamie työhyvivoiti. Valtioeuvosto tiedottee mukaa lähipalvelut kute terveyskeskus, vahuste kotipalvelut sosiaalihuollo palvelut pysyvät kuassa. Hallitoa tullaa siirtämää muualle. (Lähde 14)

Posio kaalta muutamia huoleaiheita o: pysyvätkö lähipalvelut varmasti kuassa mitä äihi lähipalveluihi luokitellaa? Kutayhtymä toimia rahoitusperiaatteea o tarvepaioitettu kapitaatio* eli kua rahoitusosuutee vaikuttaa väestömäärä lisäksi esimerkiksi väestö ikärakee sairastavuus, mitä tämä käytäössä tarkoittaa meillä? Millaiset ovat piee Posio vaikuttamismahdollisuudet massakutayhtymässä? Millä tavalla sote-uudistus vaikuttaa mahdollisee kutarakeeuudistuksee?

4. IKÄÄNTYVIEN PALVELUIDEN VISIO JA LÄHTÖKOHDAT KEHITTÄMISELLE TAIKAMAAN IKÄIHMINEN NAUTTII TERVEELLISESTÄ, AKTIIVISESTA, TURVALLISESTA JA ESTEETTÖMÄSTÄ ELÄMÄSTÄ OMASSA KODISSAAN MAHDOLLISIMMAN PITKÄÄN! Kotoa kaikkei paras! kuulee varmasti jokaise ikäihmise saova jos heiltä kysyy mitä he attelevat tulevaisuudestaa elämäkulustaa. Tämä tavoite tulee myös hyvi ilmi vahuspalvelulaissa sekä hallitukse rakeepoliittie ohjelma (29.11.2013) sisältää tavoittee laitoshoido vähetämisestä. Kyse o palveluraketee uudistamisesta valtakuallisesti. Päästäksemme äihi tavoitteisii pysyäksemme iissä o kua sekä kuassa toimiva 3. sektori* suuiteltava toimepiteitä. Ikäätyvie hyvivoiti terveys o pysyttävä hyvällä tasolla, jotta vältymme räjähtävältä palvelutarpee kasvulta. Tähä tavoitteesee päästäksemme o tehtävä eakoivaa työtä. Se edellyttää esimerkiksi keho miele toimitakyvy ylläpitämistä (liikua kutoutukse merkitys sekä sosiaalie psyykkie toimitakyky), euvoa ohukse atamista omaehtoisee hyvivoii edistämisee, hyvivoitia edistävie kotikäytie* sekä ikäihmiste terveystarkastuste toteuttamista, palveluohuksee* paostamista. Posio o maatieteellisesti suuri kuta posiolaisia asuu ympäri pitäjä. Palveluide saamie ei pidä edellyttää ikäihmise muuttamise kutakeskuksee. Palveluita o pyrittävä järjestämää myös sivukylille asioimise sekä kulkemise mahdollisuuksia tulee suuitella. Asuot o oltava esteettömiä turvallisia. Asumise erilaisia muoto o mietittävä tukipalveluita kehitettävä. Hyvivoii edistämisessä tärkeää elemettiä o tue kuulumisesta yhteisöö sekä osallisuus toimijuus. Ikäihmiste etee kua lisäksi tekevät myös seurakuat, järjestöt yhdistykset. Kaikkie äide toimijoide yhteistyötä o lisättävä sekä koordioitava. Osallisuutta toimijuutta voidaa myös varmetaa lisäämällä erilaiste ryhmie, kokouste tapahtumie saavutettavuutta sekä määriä, kaaottamise mahdollistamisee o kehiteltävä erilaisia matalakyykse foorumeita turvata kaaottamise vaikuttavuus. Ikäihmisillä o oltava tietoisuutta valmisteilla olevista akohtaisista asioista mikä tekee kua toimiasta läpiäkyvää. Kua o osoitettava riittävät voimavarat palveluide järjestämisee samalla iäkkäille hekilöille järjestettävie palveluide o oltava laadukkaita sekä iide o turvattava hyvä hoito huolepito. Palveluita o arvioitava vuosittai. Nämä asiat edellyttävät, että kua houkuteltavuutta työataa asuipaikkaa o lisättävä, sairaa- saattohoidollista* osaamista o lisättävä tehostettuu palveluasumisee sekä kotihoitoo, eläkepoistuma palvelutarpee kasvu o huomioitava toimitoje suuittelussa, työtekijöide osaamista o ylläpidettävä sekä kehitettävä. Laadu arvioii yhteäistämie pätevä arvioitijärjestelmä avulla o toteutettava.

5. KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2019 5.1 HYVINVOINTI JA TERVEYS Toimitali Hyvivoit ia edistävät palvelut Tavoite Keio Mittari Vuositavoit e 2014 2016 palveluohu kse keskittämie palvelutarjoti* työtekijöide atamista palveluista ikäihmiste palveluoppaa* päivitys vuosittai yhteispalvelupis telaki palveluohukse sta vastaava hekilö vastuutyötekijä * imeämie ikäihmiselle, jos hä tarvitsee apua palveluje toteuttamisee yhteesovittami see liittyvissä asioissa palvelusuuitel ma* yhteydeott oje oikei ohutuvuus työtekijöid e kokemus päivittämise toteutumie toteutumie määrärahat varattu toteutumie toteutumie toteutumie laaditaa mahdollisim ma pia, laitetaa uusille ettisivuille 2014 päivitys vuosittai tkuu. Suuitella paiattami e kelu laki astuu voimaa 2014, toimia suuittelu pisteessä kua palvelutarjoti palveluoha imetty 2014 valmistelu 2015 vuode alussa alkae toimiassa oleva käytätö 2014 valmistelu 2015 vuode alussa toimitaa Vuositavoite 2019 yhteydeotot ohutuvat oikeille hekiöille mahdollisimm a laa saatavuus yhteyspalvelup iste* olemassa Posiolla mikäli valtio o siihe tulossa taloudellisesti mukaa palveluohus toimii joustavasti pysyvä käytätö pysyvä käytätö Vastuutaho arvioiti vahustyö vastaava vahustyö vastaava koordioi hallitojohtaj a (6/14 tarkistettu tilae lai valmistelu edellee keske) vahustyö vastaava valmistelu: vahustyö, sosiaalityö, terveyspalv elut toteutuksest a vastaava todetaa asia valmisteluss a vastuutyöt ekijä koordiaatto ri

Toimita li Tavoite Keio Mittari Vuositavoit e 2014 2016 kutoutuk se liikua merkityks e kasvattam ie Hyvivoi tia edistävät kotikäyi t 75 v Seiorisy yit 68 v yli 75-vuotiaide kutoutuspolk u* kasalaisopist oje yhdistyste tuottamat palvelut sekä ryhmät kasalaisopist o opitoryhmie toimitaedellyt yste säilyttämie mm. olemassa olevie kuljetusjärjest elyide orgaisoiti yhdistyste toimitaedellyt yste säilyttämie mm. olemassa olevie kuljetusjärjest elyide orgaisoiti resurssie varaamie toimitamalli suuittelu oha resurssi vapautumie TETA 75 v.* siirtyisi tähä fysioterapeuti laa-alaie toimitakykyarv ioiti ryhmie osallistujie määrä kasalaisopisto toimitakertom uksesta laadu arvioiti osallistumäär ät yhdistyste toimitakertom ukset määrärahat saatu sekä se jälkee kotikäytie määrä syyättävie määrä suuittelu lkautumisv aihe kasvattaa määriä, vertaisohaj a koulutus opitoryhmät / kuljetussuu ittelu kerhot/tapah tumat suuittelu lkautumisv aihe toimia aloittamie Vuositavoi te 2019 toimiasta muotoutuu t sääöllie käytätö kasvattaa määriä, uusie toimitamu otoje suuittelu käyttööott o osallistum äärä kasvaut edellisistä vuosista o osallistum äärä o kasvaut edellisistä vuosista toimiasta muotoutuu t sääöllie käytätö toimiasta muotoutuu t sääöllie käytätö Vastuutaho arvioiti fys. opiskeli laatii polu - hyvivoitipalvel ut kasalaisopisto rehtori sekä yhdistyste veturit kasalaisopisto rehtori yhdistykset yhteistyössä kua kassa vahustyö terveyspalvelut/h oitotyö vastaava

Toimita li Vastuu omaehtoi see hyvivoi i edistämis ee Tavoite Keio Mittari Vuositavoite 2014 2016 Sosiaalis tupatapahtumia tupatapahtumie pilottitapahtu e sivukylille määrä ma psyykkis vauvasta vaarii suuittelu e muksusta syksyllä 2014 toimitak muorii yvy toteuttamie ylläpitämi 2015 e Perä-Posiolla Neuvo a ohukse atamie kasalaisopisto opitoryhmie toimitaedellytyst e säilyttämie mm. olemassa olevie kuljetusjärjestelyi de orgaisoiti yhdistyste toimitaedellytyst e säilyttämie mm. olemassa olevie kuljetusjärjestelyi de orgaisoiti hieovaraie tuuppaamie esim. eläkkeelle jäädessä työterveystarkast uksessa vuosikello järjestöje, seurakua sekä kua tapahtumista liikutaresepti* kasalaisopisto toimitakertom uksesta laadu arvioiti osallistumäär ät yhdistyste toimitakertom ukset toteutumie toteutumie hyödytämie liikutareseptie määrä opitoryhmät/ kuljetussuu ittelu kerhot/tapaht umat työterveyshu olto aloittaa toimia 2014 laadita yhteistyössä ao. tahoje kassa 2014 valmistelu, 2015 toimiassa Vuositavo ite 2019 Vastuutaho arvioiti joka kylällä kuta, järjestöt, srk kylät suuittelussa, vahustyö koordioi mutta vastuutaho vaihtelisi osallistu määrä o kasvaut edellisistä vuosista osallistu määrä o kasvaut edellisistä vuosista toimita vakiituut pysyvä käytätö pysyvä käytätö kasalaisopisto rehtori sekä kutouttava päivätoimia oha + kuljetuksista suuitteleva hlö yhdistykset yhteistyössä kua kassa työterveyshuolt o, terveyde edistämise työryhmä työryhmä koordioi terveyspalvelut/ johtava lääkäri

5.2 ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖ Toimitali Turvallise asumise mahdollista mie Tavoite Keio Mittari Vuositavoite 2014-2016 yhteisölli tyhjie Vuokralaist asia selvittely e omakotitaloje e mahdollisesti asumie vuokraus edellee taloje yhde talo vuokraus lukumääräll vuokraamie ikäihmiste ä, yhteisöasumisee palvelutarp halukkaille ee pieet toimivat asuot keskusta ssa turvallise t asuot ympäri pitäjä perhehoi do* kehittämi e viestiä esim. Taika-asuoille tarpeista Hyvivoitia edistävät kotikäyit/asumisy mpäristö arvioiti eläkeläiste korusavustukset kuassa koulutettu perhehoita koulutta muutokset toteutumi e, tarjota kysytä käyeillä huomatut esteettömy yde* puutteet sekä iide korus vuosittaie kysyä toteutumise määrä perhehoitaji ksi koulutettuje määrä sekä perhehoito kotie määrä viedää asiaa eteepäi kts. kotikäytie vuositavoitteet toimitamalli olemassa kuassa sitä tketaa koulutus tapahtuu 2014 järjestetää iformaatiotilai suuksia sekä koulutuksia, 2015 2016 toimia aloittamie Vuositavo ite 2019 juurtuut käytätö huomioitu uudessa raketami sessa koramise ssa riittävästi toimitaa edellee perhehoito a kualla vakituises sa toimiass a Vastuutaho arvioiti jokaie ryhmäläie kuulostelee oko talo, kehittäjätyö tekijä Taika-asuto je hallitukse jäseet, jotka tarpeet ovat tuistaeet sama kui edistävissä kotikäyeis sä kua rakeusme stari sosiaalityöt ekijä sosiaalipalve luide vastaava viraomaie

Toimita li Asioimise mahdollis tamie kaikille Tavoite Keio Mittari Vuositavoit e 2014 2016 tukipalveluide kehittämie Esteetö kulkemie keskustassa järkevät kustausteho kkaat asioitikyytima hdollisuudet Palveluita pieyrittäjyy ttähakkee haastattelut yritystoimit aa palveluseteli * esteettömä turvallise liikkumise testiryhmä toimita taama alueella sekä Sysiieme rakeuksis sa Ohjeitus kuljetusyritt äjille tarjouspyy össä sekä pitää tarjouspyy ö aikaa iformaatioti laisuude perhehoido tarpee määrä yrittäjie sekä asiakkaide määrä toteutumi e, joka jälkee kysyä tarjoa kohtaamie Testiryhmä pöytäkir, jossa kohteet, parause hdotukset asiatuti lausuto Matkustal askeat syksyllä keväällä 2014 haastattelu toteutuu, joka jälkee toimepiteet Palveluita pieyrittäjyyt tä hakkee kartoitus sekä tiedotus mahdollisuu ksista palveluseteli käytössä 2015-2016 Kevät 2014 testiryhmä isku sekä juttu Kuriirii puutteide korus vuotee 2015 meessä Tarjouspyy tö 11.3 2.4.2014. Iformaatioti laisuude aikataulu päätetää kuljetustyöry hmässä. Käyttäjät lisäätyvät Vuositavoi te 2019 Yrittäjät tuottavat eemmä tukipalvelui ta kui ykyisi uusia yrittäjiä o useita palvelusete li toimii kuassa Testiryhmä uusi isku kustaust ehokkaat toimivat asioitikyy dit Vastuutaho arvioiti haketyötekijä Palveluita pieyrittäjyyttä-ha kkee työtekijä vuode 2014 loppuu, joka jälkee Posio kehitysyhtiö/ yrittäjät sosiaalipalveluide viraomaie/hyvi voitilautakuta Testiryhmää kuuluvat: Vammais vahuseuvosto jäse, kua rakeusmestari, ikäihmie, vahustyö fysioterapeutti (taama). Kotihoido oha vahustyö vastaava asukas (Sysiieme rakeukset) sekä kuljetustyöryhmä sekä kuahallitus

kuljetuskust aukset väheevät

Toimitali Tasavertai set palvelut Tavoite Keio Mittari Vuositavoite 2014 2016 iformaatiota matkustalaske Elokuussa kutalaisille at syksyllä laaditaa (varsiki keväällä iformaatio sivukylät) siiä koululaiskyyde mietitää istä mite välikyydeistä, iformoidaa reiteistä kaikkia Palvelui ta kaikille aikatauluista Yhteistyö mm. ruokakauppiai de apteeki kassa palvelu voisi meä myös kotii vahustyö palveluide saamiselle perusteet (kotihoito tehostettu palveluasumi e) sivukylille myös palvelu joko kua tai yksityise tuottamaa palveluseteli käyttööotto kotii aettavie ruoka- apteekkipalvelui de määrä perusteet laadittu uusie palveluide määrä palvelusetelie määrä kutalaisia hakkee aikaa kutsutaa ruokakauppia at apteeki edustus palaverii, jossa kerrotaa ilmitulleet tarpeet sekä 2014 määritellää RAVA: se alamittareide pohlta. Osallistutaa RAI-järjestel mä esittelyy. palvelu pieyrittäjyytt ä kylille - hakkee hyödytämi e suuitteluss a palvelu pieyrittäjyytt ä kylille - hakkee hyödytämi e suuitteluss a mahd. toimia Vuositavoit e 2019 kauppa- apteekkipalv elut kotiikuljetus RAI käytössä (RAVA: tilalla) sivukylillä eemmä palveluita ykyisee verrattua palveluseteli käytössä Vastuutaho arvioiti kuljetussuuitt eli sekä kotihoido oha kehittäjätyötek ijä, asumise eliympäristö työryhmä jäseet vahustyö vahustyö sosiaalipalvelut, vahustyö

aloittamie

Toimital i Aktiivie kutalai e 5.3 OSALLISUUS JA TOIMIJUUS Tavoite Keio Mittari Vuositavoite 2014 2016 keho miele toimitakyvy ylläpitämie osallistujie määrä ostattami e piireihi tapahtumii kua, seurakutie järjestöje tarjoamat palvelut tilaisuudet iformaatio laajetamie kutalaiste perehdyttämie eri viestitävälieid e käyttöö tarjoa määrä käytössä olevie viestitäväy lie määrä toimivuus eri toimijoide tuistamie yhteistyö sähköise viestiä lisäämie kasalaisopisto kursse ikäihmisille tietokoee käyttöö Seiorsurf-päiv ää tempaus vahuste viikolla esim. opetellaa facebooki, puhelime, älypuhelimie*, tablettie*, s-postie, itereti käyttöä Vuositavoite 2019 eri toimijoide yhteistyö sähköie viestitä vakiituut iformaatioväli eeksi vuosittai toistuva tapahtuma, vertaisohusta, vaihtuvia teemo Vastuuta ho arvioiti jokaie taho kaikki tapahtumi a järjestävä t tahot Vahuste viiko suuittel u- työryhmä saavutettavu ude paratamie kulkemie tapahtumii esim. kimppakyydit julkie liikee sekä hyvivoititekol ogia* hyödytämie osallistum äärä Vertaisohuks e käyistämie osallistumise mahdollistami e sekä hyvivoititek ologia käyttööoto valmistelu hyvivoititek ologiaa hyödyetää järjestäjät ahot

Toimit ali Kataa ottava kutalai e Tavoite Keio Mittari Vuositavoite 2014 2016 Vuositavo ite 2019 valmiide tapahtumie tapahtumakos kylillä tapahtumako eptie viriyt septie* osallistujie suuittelu uudellee vieti kylille määrä aloittamie tapahtuma kulttuuri vaikuttami kehittäjäkahv kehittäjäka toimia Pysyvä e ilat hviloide suuittelu, käytätö helposti/m osallistujie miettiä mm. atala määrä järjestäjätaho kyykse aiheet. foorumit Esimmäie kahvila syksyllä 2014/vahuste kaaott amise vaikuttavu us tietoisuus valmisteill a olevista asioista vammais- vahuseuvo sto rooli ostattamie mm. kuallisess a päätöksete ossa mukaa olemisella aloitteide/id eoide kirus esim. kehittäjäkahv iloissa, mitkä otetaa huomioo mm. toimitoje suuitteluss a päätöksete ossa kehittäjäkahv ilat, vammais- vahuseuvo sto kokoukset, sähköposti, sosiaalie media*, kuajohtaj a blogi osallistumi e kuallisee päätökset ekoo aloitteide/i deoide kiramise sekä iide toteutumise määrä toteutumie viikko, josta sääöllie vammais- vahuseuvosto lla keskeie rooli ikäihmisii liittyvie asioide suuittelussa toimitamalli luomie sekä kutalaiste tietoisuude lisäämie asiasta uusie toimitatapoje kehittelyä pysyvä käytätö pysyvä käytätö pysyviä käytätöjä Vastuutaho arvioiti koordioidusti kuta, seurakuat järjestöt hyvivoitilautakuta/ palvelujohta, vahustyö vastaava, kotihoido oha vammaisvahuseuvosto kasalaisopisto rehtori vammaisvahuseuvosto kua johtoryhmä lautakuat/palvelujo hta/esimiehet

Toimit ali Tavoite Keio Mittari Vuositavoite 2014 2016 Vuositavo ite 2019 Vastuutaho arvioiti Tekijöid e tukijoide yhteisty ö järjestöje, seuraku a kua välise yhteistyö koordioi ti yhteistyöryh mä sekä se koordioi yhteiste tapahtumie määrällä, osallistum äärä Ikäihmie toimia-kehittä jätyötekijä aloittaa yhteistyötahoje kokoamista Vuosikello toimiass a aloituksessa kehittäjätyötekijä tkossa koordioi

2.8 VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOKSET SEKÄ OSAAMINEN JA KEHITTYMINEN Toimita li Tavoite Keio Mittari Vuositavoite 2014 2016 Vuositavoit e 2019 Vastuutaho arvioiti Osaava Eläkepoistu Eläkepoistuma Vertaillaa Lasketaa Avautuvat Hekilöstöpä hekilöku masta palvelutarpee äitä eläköityvie toimet o ällikkö, ta johtuvie kasvu eakoiti kahta, määrä sosiaali- saatu sosiaali- oikeassa paikassa toimie täyttämie ottae myös terveyspalvelui täytettyä. Kotihoitoo terveyspalvel uide sosiaali- huomioo ssa (2015 korkeitaa esimiehet terveyspalve että 2020 oi 16 1 2 toimea luissa, kasvavaa vaikka iäkkäide eläkkeelle jäävää) lisää turvaamaa palvelutarpe kutalaist lisätää tähä ikäihmiste esee e määrä palvelutarpee kotoa vastataa kasvaa kasvu. Lisäksi asumista. ii se ei selvitetää jo Tehostettuu automaatt 2020 isesti eläköitymie palveluasu tarkoita sos. misee ei palvelutar pee kasvua terveyspalvelui ssa lisätä työtekijöitä. Eakoivaa työhö paostusta. uusie Vuoropuhelu. koulutetu C&Q-haastattel Yhteistyö esimiehet ammattihlöst Sosiaali- uje avulla toimii ö tarpee terveydehuollo työvoima tarve o koulutettua ilmoittamie eläkepoistuma saamie kartoitettu työväkeä o esim. kutakohtaie otettu saatavilla te-toimistoo ilmoittamie. huomioo C&Q-haastattelut* koulutussuui oppilaitoksii ttelussa Lapi. Eakoiti! alueella. Yhteistyö te-toimisto houkuteltavu ude lisäämie sairaahoitaopis kelijoide opiäytetyö rekrytoii oistumi e kassa sujuvaa opiäytetyö valmis 2014, aieistoa hyödyetää välittömästi oistueita rekrytoite opiäytetyö stä opiskelit, lkauttamise sta esimiehet sekä työtekijät

Toimi tali Osaam ise ylläpitä mie Laadu arvioit i Tavoite Keio Mittari Vuositavoit e 2014 2016 Sairaahoid ollise osaamise lisäämie tehostettuu palveluasu misee sekä kotihoitoo Saattohoitoosaamise lisäämie tehostetuss a palveluasu misessa kotihoidoss a Kotihoidoss a välittömä työ lisäämie Muistiperhei de tukemie Yksilöllie koulutussuu itelma sekä osaamise kehittämiss uuitelma laadu arvioii yhteäistäm ie Vahustyö operatiivie suuitelma, mobiilihoita työkuva kehittämie Työtekijöide koulutus. Opas työtekijöille omaisille. yhteys ammattiopistoo järjestämise suhtee koulutukse Toimiaohu sjärjestelmä* käyttööotto Muistikoordiaa ttori toime perustamie tai muistihoita työa lisäämie Suuitelmie laadita perehdytysaika a sekä kehityskeskuste luissa TAK* -arvioitijärjeste lmä osaamise lisäämie saattohoitok oulutuksee suorittaeide määrä, saattohoitoje määrä tehostetussa palveluasum isessa sekä kotihoidossa järjestelmä käyttö, välittömä työa* määrä tavoitteet asetetaa operatiivises sa suuitelma ssa, mobiilihoitaj a -työryhmä suuittelee toimitaa koulutuksest a kiiostueid e kartoittamie, yhteys ammattiopist oo esittelyt, suuittelu, talousarvioo vieti toteutumie työkuvaa mietitää asia viedää talousarvios uuitteluu viimeistä vuoa 2016 Suuitelmie määrä iide toteutumie Järjestelmä käyttö Työ aloitetaa päivitysohjel ma laaditaa laaditaa toimepideo hjelma, selvitetää hyödyettä vyys kustaukse t, viedää Vuositavoite 2019 sairaahoidolli sta osaamista o lisätty Vastuutaho arvioiti vahushoitotyö Kaikissa vahussaattohoitotila hoitotyö teissa ei asiakkaide ei asiakkaide tarvitsisi siirtyä laitoshoitoo potilasturvallis uutta aseptiikkaa* vaaratamatta toimiaoh vahustyö usjärjestelmä käytössä Muistiperheille kohdeettua työaikaa o ykyistä eemmä kaikilla työtekijöillä o ko. suuitelmat iitä hyödyetää Yhteäie laaduarvioiti järjestelmä olemassa Muistitiimi*, terveyspalvelut: seiorieuvola esimiehet vahustyö

talousarvios uuitteluu

SANASTO 1 99 3. sektori Vapaaehtoissektori (myös kolmas sektori tai k. järjestökettä) o yksityise sektori, julkise sektori perheide välii jäävä yhteiskuallie sektori, joka tuuspiirteitä ovat voittoa tavoittelemato talous orgaisaatioide tai ryhmie sosiaaliset (yhteiskualliset) tavoitteet. Vapaaehtoissektori toimijoita ovat muu muassa yhdistykset, osuuskuat säätiöt A aseptiikka toimitatavat, joilla pyritää estämää ehkäisemää ifektioide sytyä C C&Q työvälie hekilöstö osaamisvalmiuksie (competese) tulevaisuude osaamistarpeide (qualificatios) sekä iihi liittyvie kehittämishaasteide arvioiti, kartoittamie suuittelu. Lapi sairaahoitopiiri o järjestäyt alueellaa projekti, jossa työväliettä käytetty E eakoiva työ myös ehkäisevä työ. Työote, joka pyrkii vähetämää estämää rusasta palvelutarvetta esteettömyys Esteettömyys o laa kokoaisuus, joka tarkoittaa kaikkie kasalaiste sujuvaa osallistumista työtekoo, harrastuksii, kulttuurii opiskeluu G gerotologia ikäätymise vaheemisprosessi tutkimie

H huoltosuhde hyvivoitia edistävä yleisesti tilastoidu työvoima ulkopuolella olevie määrää suhteessa varsiaise työvoima määrää, 100 työssäkäyvää kohde oleva huollettavie määrä kua tarjoamaa palvelua kotoaa asuvalle, tiety ikäiselle tai tiettyy riskiryhmää kuuluvalle iäkkäälle kutalaiselle. Käyi tavoitteea o tukea kotoa selviytymistä. Iäkkää kassa selvitetää häe tilaettaa eri äkökulmista hätä kaustetaa käyttämää omia voimavaroa omatoimisuude säilymiseksi. Häelle kerrotaa kuassa tarjolla olevista palveluista hekilöistä, joihi hä voi ottaa yhteyttä apua tarvitessaa. Kotikäyi tekee sosiaali- tai terveydehuollo ammattilaie. Kotikäyit ovat kua harkiavaraisia palvelu, joihi ei muodostu subjektiivista oikeutta. hyvivoititekologia kattaa periaatteessa kaike terveytee hyvivoitii liittyvä tekologia, ii alemma- kui ylemmäki taso tekologia pois lukie kuiteki useimmat periteiset apuvälieet. Tekiika keioi pyritää pitämää yllä tai lisäämällä ihmise fyysistä, psyykkistä sosiaalista toimijuutta I idikaattori osoiti tai ilmaisi, myös tilastollie luku, joka avulla voidaa moiaista tietoa tiivistää helpommi hallittavaa ymmärrettävää muotoo. Idikaattori o siis laadullie mittari, joka parhaimmillaa ataa laajo moimutkaisiaki tieto yksikertaisemmassa muodossa. Idikaattori voi toimia myös apuvälieeä ii tavoitteide asettamisessa seuraassa kui suuittelussa päätökseteossaki. Lisäksi yhteeväisillä toimitatavoilla periaatteilla kerätyillä idikaattoreilla voidaa verrata eri alueide välistä kehitystä itegroiti erilaiste toimitamuotoje palveluje sisällyttämistä tai sopeuttamista toisiisa K kosepti kotihoito kotisairaala periaate, toimitamalli, suuitelma, aie, luoos, käsite, liikeidea kotipalvelu sekä kotisairaahoito sairaahoitopalveluje tuomie potilaa kotii ympärivuorokautisesti kutouttava päivätoimita toimitamuoto, jolla pyritää tukemaa ikäihmiste hyvivoitia toimitakykyä lisäämällä elivuosia kotoa

kutoutuspolku kutoutusprosessi sekä siihe liittyvie toimijoide palveluide mallius laitoshoito Posiolla toteutetaa eää terveyskeskukse vuodeosastolla pitkäaikaishoitoa liikeeifrastruktuuri liikeeverkot, kulkuväylät, tiestö liikutaresepti lääkäri tai muu terveydehuollo ammattilaie määrää potilaalle lääkeresepti sia liikutaohjetta potilaa vaiva hoitoo M muistitiimi ryhmä, joka pyrkii edistämää kutalaiste muistisairaide heidä perheidesä hyvivoitia tukemista erilaisi kehittämistoimepitei tapahtumi kae samalla myös ehkäisevää tietoa muistiasioista. P palveluohus palveluopas palveluseteli Palveluohus o koordioitityötä, jolla edistetää yhteistoimitaa eri orgaisaatioide hallioaloje välillä. Se o työtapa, joka korostaa asiakkaa etua. kokoaa yhtee keskeiset kua, valtio, yrityste kolmae sektori orgaisaatioide tuottamat tiedot palvelut tosite, jolla o tietty rahallie arvo joka voidaa käyttää aioastaa tiettyy tavaraa tai palveluu. Palvelutarjoa o usei rattu joukko yrityksiä. Julkiste palveluje järjestämisessä palvelusetelie käyttööotto o yksi välie yksityistämise toteuttamisee palvelusuuitelma asiakkaa, häe läheisesä virahalti yhteistyössä laatima suuitelma asiakkaa palveluista tukitoimista, jolla hä selviytyy jokapäiväisestä elämästä palvelutarjoti kts. palveluopas. Tarjoti sähköisessä muodossa iteretissä perhehoito kuta järjestää sosiaalihuoltolai mukaisesti järjestää hekilö ympärivuorokautise huolepido häe oma kotisa ulkopuolella perhehoitoa yksityiskodissa. Yleisesti käytössä lastesuojelu palvelua, mutta ykyää myös ikäihmiste perhehoitoa o olemassa. Perhehoita ottaa ikäihmisiä kotiisa asumaa huolehtimalla heistä. R RAI RAVA maailmalaajuie toimitakyvyarvioitijärjestelmä/mittari mm. ikäihmiste toimitakyvy avutarpee arvioiissa ikäihmiste toimitakyvy avutarpee arvioitii tarkoitettu mittari S