Kansallinen ja alueellinen kansainvälistyminen CASE pohjoinen



Samankaltaiset tiedostot
Pyrkimyksenä Lapin yliopiston Lapin ammattikorkeakoulun

Lapin korkeakoulukonserni

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9

Kooste Anne Kärki, Anne Ilvonen, Seliina Päällysaho

Hämeen liiton rahoitus

PALVELUT PK-YRITYKSILLE

Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Hankkeen ja opetuksen integraatio

Tekes on innovaatiorahoittaja

Etelä-Pohjanmaan Korkeakoulukonsortio

ARENE RY AJANKOHTAISKATSAUS Tutkimuksen tuen ja hallinnon verkosto (TUHA) Koordinaatioryhmän kokous Riitta Rissanen, toiminnanjohtaja

Pohjoismainen TKI- Tom Lind Arcada

Kestävää kasvua ja työtä EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Löydämme tiet huomiseen

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Ammattikorkeakoulujen koulutus, TKI-toiminta ja yritysyhteistyö. DL2021 vuosiseminaari Kirsi Viskari Saimaan ammattikorkeakoulu

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma (NPA) Paula Mikkola

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

Ennakointityöpajojen sarja

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus Hannu Koponen & Raija Partanen

LUT-konserni pähkinänkuoressa

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

EU:n rakennerahastokausi

POKAT maakuntaohjelman ensimmäisen vuoden toteuma

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä

Kansallinen teollisia symbiooseja edistävä toimintamalli - FISS. Paula Eskola, Motiva Oy

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Kansainvälistyvä ammatillinen osaaminen

Centre for Arctic Geoinnovations Jukka Teräs, Nordregio

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

EU:n raja-alueyhteistyöohjelmat

Interreg ohjelmat painopisteitä ja kokemuksia Eero Vilhu, Kainuun liitto / Ninetta Chaniotou, Kainuun Etu Oy

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Korkeakoulutuksen turvaaminen Lapissa

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

Rahoitusta Pohjois-Savon kehittämiseen

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari Outi Kallioinen, LAMK

Päijät-Hämeen liitto. Huonekaluteollisuus nousuun - Kehittämiseen lisävoimaa EU:sta Juha Hertsi

Lapin korkeakoulukonserni

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä Reijo Lähde 3/11/2014

Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

LAMK Master School. AMKpedaverkosto Päivi Huotari, yliopettaja March 21,

TKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien ( ) pohjalta

Osaaminen kilpailukyvyksi. Jyväskylän ammattikorkeakoulun strategia

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ

Horisontti kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee?

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT

Kommenttipuheenvuoro: AMK-sektorin näkökulma

Arktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi

EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA. Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1.

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Lapin yliopisto KAMPUSSTRATEGIA

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin

LAPPI-SOPIMUS - LAPIN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUO- SILLE

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Sisältö. TKI-toiminta. Lapin AMK strategia TKI, yleistä TKI-ryhmät. Vähähiilisyys ja uusiutuva energia Suunnitelmista

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto

Tutkimuksen johtaminen ja asemoituminen ammattikorkeakouluissa ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta

TRAFI sidosryhmätapaaminen

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Kaakkois-Suomi kasvuun kansainvälisen logistiikan suunnitelmat Kouvolassa sekä oppilaitosyhteistyö. Ville Henttu, asiantuntija, logistiikka (TkT)

Julkisen sektorin panostus korkeakoulutukseen merkittävä

Euroopan alueiden välisen yhteistyön (Interreg) näkymiä Aluekehitysasiantuntija Pia Pitkänen,

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Parasta kasvua vuosille

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Lapin liitto

Ideoita ja näkemyksiä uuden ohjelman valmisteluun. Johdattelevia kysymyksiä nyt ja myöhemmin verkossa vastattaviksi

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus

Tekes on innovaatiorahoittaja

Avoimesti ja yhteisymmärryksessä. Lapin korkeakoulukonsernin innovaatio-ohjelma

Hyvä Tekesin asiakas!

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMAN MUUTOSESITYS (taulukot)

Euroopan alueellinen yhteistyö (EAY/Interreg) ohjelmat

Transkriptio:

Kansallinen ja alueellinen kansainvälistyminen CASE pohjoinen 2.12.2013 Eero Pekkarinen apin ammattikorkeakoulu

Sisältö ähtökohdat ja askeleet apissa apin ammattikorkeakoulu Ongelmia ja haasteita Kansainvälisen TKI-toiminnan edellytyksiä Kv-strategiassa huomioitavaa

apin ammattikorkeakoulu Kansainvälisen TKI-toiminnan askeleet 3. PO Comett Pohjoismaiden ministerineuvosto 4. PO 5. PO INTERREG II 6. PO INTERREG III 7. PO INTERREG IV Horizon 2020 INTERREG 2014-2020 86-89 89-92 91-94 94-98 98-02 02-06 07 08-13 14-20

apin ammattikorkeakoulu Kansainväliset kumppanuudet = iikkuvuusohjelma = TKI-kumppani

apin AMK Suomen arktisin amk Pohjoisten alueiden merkityksen lisääntyminen uonnonvarat Herkkä arktinen luonto Koillisväylä Suomen arktinen strategia apin kehittäminen Maakuntasuunnitelma ja ohjelma (appi-sopimus) apin arktisen erikoistumisen ohjelma (älykäs erikoistuminen) apin AMKin sijainti Kolmen maan rajat Arktinen yhteistyö Itämeri apin korkeakoulukonserni Innovaatio-ohjelma Yhteinen kv-strategia Arktinen keskus ja suunniteltu EU:n arktinen informaatiokeskus

apin AMKin profiilit ja painoalat Arktinen olosuhdeosaaminen Etäisyyksien hallinta Arktinen yhteistyö ja pohjoinen rajaosaaminen Palveluliiketoiminta ja yrittäjyys uonnonvarojen älykkään käytön edistäminen Turvallisuusosaaminen

apin AMK - rajaosaaminen

Ongelmia ja haasteita iikkuvuusohjelmia ja kansainvälistä TKI-yhteistyötä ei integroida riittävästi kumppanuudet eivät kohtaa iikaa kumppaneita pitäisi keskittyä enemmän strategisiin kumppanuuksiin Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan rahoitus painottunut liikaa rakennerahastoihin Ammattikorkeakouluilla ei ole ollut riittävää rahoitusta hankevalmisteluun Amkien kansainväliseen TKI-toimintaan ei ole indikaattoria eikä sitä ole huomioitu rahoitusmallissa

Yritysyhteistyön haasteita PK-yrityksillä vähän valmiuksia ja resursseja kansainväliseen TKI-toimintaan PK-yrityksillä ei ole tietoa kansainvälisestä EU-rahoituksesta Yritykset eivät hyödynnä kv-opiskelijaresursseja Eri kansallisilla toimijoilla erilaisia yritysten kansainvälistymisohjelmia yritysten kansainvälistäjiä riittää Korkeakouluja ei ole huomioitu esim. rakennerahastoohjelmissa yritysten kansainvälistäjinä

Ammattikorkeakoulujen kansainvälisen TKI-toiminnan edellytyksiä (1) Käyttäjä- ja aluelähtöisyys Painoalat, osaamiskärjet ja monialaisuus Vahvat kumppanuudet ja verkostot Ammattikorkeakoulut - yliopistot tutkimuslaitokset - toinen aste Yritykset, julkispalvelut, kolmas sektori Kehittäjä- ja välittäjäorganisaatiot Kv-kumppanuudet ja verkostot Rahoitusosaaminen Valmius, resurssit ja sitoutuminen hankevalmisteluun Innovatiivisuus ja tulosten hyödyntäminen Ketteryys, ennakkoluulottomuus ja riskinottokyky

Ammattikorkeakoulujen kansainvälisen TKI-toiminnan edellytyksiä (2) Yhteistoiminnallisuus suunnittelussa Hyvät laatu- ja arviointijärjestelmät Hyvät viestintäsuunnitelmat TKI-toiminnan, koulutuksen ja työelämän integrointi Huomioitava eri toimijoiden erilaiset roolit hankkeissa

Kv-strategiassa huomioitavaa Aluevaikuttavuus edellyttää kansainvälistymistä Käyttäjälähtöinen TKI-toiminta edellyttää kontaktia toimijakenttään kaikkea ei voi keskittää Ammattikorkeakouluille myös I on tärkeä, sitä ei kannata unohtaa Kansainvälisen liikkuvuuden ja TKI:n yhdistäminen PK-yritykset vahvemmin mukaan Kv-opiskelijoiden osaamisen hyödyntäminen Kansainvälisen TKI-toiminnan ulkoinen rahoitus ammattikorkeakoulujen tulosmittariksi ja mukaan rahoitusmalliin