1 LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET

KESKI SUOMEN LIITTO KUNTAYHTYMÄ HALLINTOSÄÄNTÖ Hyväksytty maakuntavaltuustossa 8.11.2013 siten, että hyväksytty hallintosääntö astuu voimaan 1.1.2014. Tarkistettu hallintosääntö hyväksytty maakuntavaltuustossa 14.11.2014 siten, että tarkistettu hallintosääntö astuu voimaan 21.11.2014. Sisällysluettelo 1 LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Maakuntavaltuusto 2 Maakuntahallitus 3 Maakuntahallituksen jaostot, toimikunnat ja työryhmät 4 Maakunnan yhteistyöryhmä 5 Toimisto 6 Hallintosäännön soveltaminen ja kuntayhtymän johtosäännöt 7 Kuntayhtymän puhevalta, nimenkirjoitus ja asiakirjojen allekirjoittaminen 8 Lausunnot ja esitykset 9 Keski Suomen jäsenkuntien ja asukkaiden aloitteet 10 Tiedottaminen 11 Asiakirjojen antamisesta päättäminen 12 Asiakirjoista perittävät lunastukset ja kuntayhtymät maksut 13 Kuntayhtymän arvopostin ja muiden arvolähetysten kuittaajat ja vastaanottajat 14 Arkistotoimen hoito 15 Asiakirjojen säilyttäminen 2 LUKU: PÄÄTÖKSENTEKO JA KOKOUSMENETTELY 16 Luvun määräysten soveltaminen 17 Kokousaika ja paikka 18 Kokouksen koollekutsuminen 19 Jatkokokous 20 Varajäsenen kutsuminen 21 Kokouksen pitäminen 22 Toimielinten kokouksiin osallistuminen videoneuvotteluyhteyden avulla 23 Toimielimen puheenjohtajan tehtävät 24 Kokouksen tilapäinen puheenjohtaja 25 Läsnäolo toimielinten kokouksissa 26 Esittely 27 Esteellisyyden toteaminen 28 Äänestys ja vaalit 29 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen 30 Maakuntahallituksen otto oikeus 31 Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen 32 Liittyminen ja edustukset muissa toimielimissä 1

3 LUKU: TOIMIVALTA TALOUSASIOISSA 33 Taloushallintoa koskevat määräajat 34 Talousarvion täytäntöönpano 35 Talousarvion muutokset 36 Kuntayhtymän hankinnat 37 Käyttöomaisuuden myynti ja vuokraus 38 Palvelujen myynti 39 Kehittämistukipäätökset 40 Poistosuunnitelma 41 Rahatoimen hoitaminen 42 Maksujen määrääminen, helpotuksen tai vapautuksen myöntäminen 43 Kuntayhtymän tilit, luottokortit ja laskujen hyväksyminen 44 Vakuutukset ja vahingonkorvaukset 45 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta 46 Tarkastussääntö 4 LUKU: TOIMIVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA 47 Luvun määräysten soveltaminen 48 Toimivalta viran perustamisessa ja lakkauttamisessa sekä virkasuhteen muuttamisessa työsuhteeksi 49 Viran tai toimen haku 50 Virkasuhteeseen ottaminen 51 Henkilöstön kelpoisuusehdot 52 Henkilöstövalinnat 53 Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen 54 Virka ja työvapaa sekä sijaisjärjestelyt 55 Henkilöstön tehtävät 56 Viranhaltijoiden ratkaisuvalta henkilöstöasioissa 57 Sivutoimilupa 58 Työaikajoustot ja etätyösopimukset 59 Virantoimituksesta pidättäminen 60 Palvelussuhteen päättyminen ja lomauttaminen 61 Yksityisyyden suojasta vastuussa olevat henkilöt 62 Työpaikkademokratia 2

1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Keski Suomen liitto on kuntalain tarkoittama kuntayhtymä. Liiton tehtävistä säädetään alueiden kehittämislaissa, maankäyttö ja rakennuslaissa sekä jäsenkuntien hyväksymässä perussopimuksessa. Perussopimuksen mukaan Keski Suomen liitto on maakunnan kehittämisen keskus, joka vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä ja maakuntasuunnittelusta, ajaa maakunnan, sen kuntien, väestön ja elinkeinoelämän etuja sekä palvelee niitä tuottamalla kehittämisohjelmia ja ideoita ja hankkeita sekä selvityksiä ja tutkimuksia. Toiminta ajatuksensa mukaisesti liiton tehtävänä on: 1. vastata maakunnan yleisestä kehittämisestä ja hoitaa aluekehitysviranomaisen tehtävät yhteistyössä kuntien ja valtion viranomaisten sekä maakunnassa toimivien yritysten ja yhteisöjen kanssa. 2. edistää maakunnan ja kuntien seudullista sekä muuta yhteistyötä, alue ja yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja kestävän kehityksen periaatetta sekä toimia yhteistyöelimenä, painopisteiden asettajana, toteutuksen edistäjänä ja edunvalvojana muissakin maakunnan ja sen kuntien kannalta tärkeissä tehtävissä. 3. huolehtia alueellaan maakuntasuunnitelman sekä maakuntakaavan laatimisesta ja muista maakuntakaavoitukseen kuuluvista tehtävistä sekä muista lainsäädännöstä johtuvista tai jäsenkuntien sille osoittamista tehtävistä. Kuntayhtymä voi sopimuksin ottaa täyttä korvausta vastaan suorittaakseen kuntayhtymän toimialaan liittyvän toimeksiannon muiltakin kuin jäsenkunnilta. 1 Maakuntavaltuusto Kuntayhtymän ylintä toimivaltaa käyttää maakuntavaltuusto siten kuin siitä laissa säädetään tai perussopimuksessa määrätään. Maakuntavaltuusto hyväksyy maakuntasuunnitelman, maakuntakaavan ja maakuntaohjelman. Maakuntavaltuusto hyväksyy toiminnalliset tavoitteet vuosittain taloussuunnitelman sekä talousarvion käsittelyn yhteydessä. Ennen taloussuunnitelman ja talousarvion hyväksymistä jäsenkunnille varataan tilaisuus esitysten tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämisestä. Kuntayhtymän muuta kuin maakuntavaltuustolle kuuluvaa toimivaltaa käyttää maakuntahallitus. Maakuntahallitus voi siirtää toimivaltaansa kuntayhtymän muulle toimielimelle, luottamushenkilölle ja viranhaltijoille. 2 Maakuntahallitus 3

Maakuntahallitus johtaa Keski Suomen liiton hallintoa, valvoo yhtymän etua, edustaa yhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset. Maakuntahallitus valmistelee maakuntavaltuuston päätettävät asiat tarkastuslautakunnalle kuuluvia tehtäviä lukuun ottamatta ja huolehtii maakuntavaltuuston päätösten täytäntöön panosta. Maakuntahallituksen ei tarvitse valmistella maakuntavaltuuston sisäistä järjestelyä koskevia asioita. Maakuntahallitus antaa vastineet maakuntavaltuuston päätöksistä tehtyjen valitusten johdosta. Maakuntahallitus päättää aluekehityslain mukaisista muista, kuin maakuntavaltuustolle määrätyistä, tehtävistä. Maakuntahallituksella on valta siirtää tehtäviä edelleen viranhaltijoille. Maakuntahallitus ohjaa toimiston toimintaa ja huolehtii liiton tehtävistä siten kuin siitä on lainsäädännössä säädetty ja perussopimuksessa sovittu. Maakuntahallituksen päätösten esittelijänä toimii maakuntajohtaja. Liiton omien hankkeiden esittelystä maakuntahallitukselle vastaa maakuntahallituksen puheenjohtaja. Maakuntahallitus nimeää maakuntahallituksen sihteerin ja hänelle varahenkilön. 3 Maakuntahallituksen jaostot, toimikunnat ja työryhmät Maakuntahallituksella voi olla maakuntahallituksen valtuutukseen perustuvaa asioiden valmistelua ja toimeenpanoa varten työjaosto, johon kuuluu enintään viisi maakuntahallituksen toimikaudekseen valitsemaa jäsentä ja näiden henkilökohtaiset varajäsenet. Maakuntahallituksella voi olla valmistelua varten tarpeen mukaan myös toimikuntia. Maakuntahallitus voi käyttää valmistelutyössään apuna myös erilaisia asiantuntijatyöryhmiä. Asettaessaan tässä momentissa tarkoitetun toimielimen maakuntahallituksen on määriteltävä tämän toimielimen tavoitteet, tehtävät ja toiminta aika. Maakuntahallituksella on kuntalain perusteella ( 14 ja 86) oikeus siirtää toimivaltaansa edelleen työjaoston tai toimikunnan ratkaisuvaltaan. 4 Maakunnan yhteistyöryhmä Maakuntahallitus vahvistaa maakunnan yhteistyöryhmän työjärjestyksen ja siihen tehtävät muutokset. Maakuntahallitus nimeää maakunnan yhteistyöryhmän jäsenet ja varajäsenet sekä sihteerin ja hänelle varahenkilön. 5 Toimisto 4

Liiton toimisto huolehtii asioiden valmistelusta ja päätösten toimeenpanosta maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen hyväksymien tavoitteiden ja päätösten mukaisesti. Toimisto on tulosyksikkö, joka jaetaan vastuualueiksi, projekteiksi ja muiksi yksiköiksi maakuntahallituksen päätöksin. Maakuntajohtaja johtaa liiton toimistoa, toimii ja kehittää liiton toimintaa siten, että toimisto saavuttaa maakuntavaltuuston ja hallituksen asettamat tavoitteet. Maakuntajohtaja suorittaa muut maakuntahallituksen määräämät tehtävät. Maakuntajohtaja muodostaa avukseen johtoryhmän ja tarvittaessa muita työryhmiä. Viranhaltijapäätöksistä pidetään kirjaa. Viranhaltijapäätökseen perustuvat asiakirjat allekirjoittaa päätöksen tehnyt viranhaltija. 6 Hallintosäännön soveltaminen ja kuntayhtymän johtosäännöt Hallintosäännössä määrätään päätöksenteko ja kokousmenettelystä tarvittavilta osin sen lisäksi, mitä on määrätty jäsenkuntien hyväksymässä perussopimuksessa. Hallintosäännön ohella toimintaa ohjataan seuraavilla johtosäännöillä, joihin nähden hallintosääntöä sovelletaan toissijaisena: valtuuston työjärjestys maakunnan yhteistyöryhmän työjärjestys tarkastussääntö luottamushenkilöiden palkkiosääntö Keski Suomen kehittämisrahaston säännöt Maakuntajohtaja voi päättää tarvittaessa luottamushenkilöiden palkkiosäännön soveltamisesta maakuntahallituksen, maakunnan yhteistyöryhmän tai muiden elinten valitsemiin työryhmiin tai asiantuntijoihin. 7 Kuntayhtymän puhevalta, nimenkirjoitus ja asiakirjojen allekirjoittaminen Maakuntavaltuuston puheenjohtajalla, maakuntahallituksen puheenjohtajalla ja maakuntajohtajalla on oikeus käyttää puhevaltaa liiton puolesta. Maakuntahallituksen puheenjohtajalla ja maakuntajohtajalla on oikeus käyttää puhevaltaa maakuntahallituksen puolesta. Maakuntahallituksen tehtäviin ja toimialaan kuuluvat sopimukset, lausunnot muut vastaavat asiakirjat allekirjoittavat maakuntahallituksen puheenjohtaja / varapuheenjohtaja tai maakuntajohtaja ja varmentaa maakuntahallituksen sihteeri, jollei maakuntahallitus ole valtuuttanut toisia henkilöitä tai jäljempänä muuta määrätä. Täytäntöönpanopäätökset allekirjoittaa johtavassa asemassa oleva viranhaltija. Päätösvallan delegointipäätösten antaman toimivallan nojalla tehtyjä päätöksiä koskevat sopimukset ja muut asiakirjat allekirjoittaa se toimielin tai viranhaltija, jolle toimivalta on delegoitu. 5

Allekirjoittajan ja varmentajan on aina oltava eri henkilöt. Toimielimen puheenjohtaja tai pöytäkirjanpitäjä voi yksinkin toimielimen määräämissä rajoissa allekirjoittaa toimielimen päätökseen perustuvan asiakirjan. Toimielimen hallinnassa olevista asiakirjoista annettavat otteet ja jäljennökset voi toimielimen pöytäkirjanpitäjä yksinkin todistaa oikeaksi. Valmistelua koskevat asiakirjat allekirjoittaa asian valmistelija. 8 Lausunnot ja esitykset Maakuntahallitus antaa sellaisia suunnitelmia koskevat lausunnot, joilla on olennaista merkitystä maakunnan tai seudullisiin tavoitteisiin tai suunnitelmiin. Maakuntahallitus antaa ne lausunnot, joissa on hyväksytystä maakuntakaavasta poikkeavia esityksiä. Maakuntahallitus voi delegoida lausuntoja ja esityksiä koskevaa toimivaltaansa maakuntajohtajalle. 9 Keski Suomen jäsenkuntien ja asukkaiden aloitteet Jäsenkunnat voivat lähettää maakuntavaltuustolle kirjallisia aloitteita. Aloitteet toimitetaan maakuntahallitukselle, joka esittää lausuntonsa aloitteesta maakuntavaltuustolle. Maakuntavaltuuston kevätkokouksessa käsiteltävät aloitteet tulee toimittaa viimeistään helmikuussa ja syyskokouksessa käsiteltävät aloitteet viimeistään heinäkuussa. Maakuntavaltuutetut voivat tehdä valtuustoaloitteita. Maakuntahallituksen on vuosittain kesäkuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo tehdyistä aloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Valtuusto voi samalla todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. Maakuntahallituksen tehtäväalueelle tehdyistä aloitteista on vastaavasti esitettävä tiedot maakuntahallitukselle sen päättämällä tavalla. Jos aloite vaatii erityistä valmistelua, sen viranomaisen, jonka käsiteltäväksi aloite kuuluu, on ilmoitettava aloitteen tekijälle kahden kuukauden kuluessa aloitteen tekemisestä sen arvioitu käsittelyaika ja keneltä saa lisätietoja aloitteen käsittelystä. 10 Tiedottaminen Kuntayhtymän tiedottamista johtaa maakuntahallitus, joka hyväksyy kuntayhtymän tiedottamisen periaatteet. 6

11 Asiakirjojen antamisesta päättäminen Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslain) 4 ja 14.1 :ssä tarkoitettu kunnallinen toimielin voi siirtää toimialaansa kuuluvan asiakirjan antamista koskevaa viranomaisen ratkaisuvaltaa alaiselleen viranhaltijalle. Maakuntajohtaja tai maakuntahallituksen sihteeri voivat käyttää maakuntahallituksen toimialaan kuuluvan asiakirjan antamista, niistä perittävistä lunastuksista ja niiden antamisesta perittäviä maksuja koskevaa viranomaisen ratkaisuvaltaa. 12 Asiakirjoista perittävät lunastukset ja kuntayhtymän maksut Tavanomaisesta tiedon antamisesta pöytäkirjanotteesta, kopiosta tai muusta tulosteesta peritään sivukohtainen maksu. Erityistoimenpiteitä vaativan tiedon antamisesta asiakirjasta, kopiosta tai muusta tulosteesta peritään kiinteä perusmaksu, joka voidaan porrastaa tiedonhaun vaativuuden mukaan. Perusmaksun lisäksi peritään sivukohtainen maksu. Jos asiakirja ei ole yksilöitävissä ja löydettävissä viranomaisen julkisuuslain mukaisesti pitämästä asiakirjarekisteristä ja tiedonhaun erityistoimenpiteitä vaativa tieto asiakirjasta annetaan suullisesti tai antamalla asiakirja viranomaisen luona luettavaksi tai jäljennettäväksi taikka lähettämällä se sähköpostin välityksellä, aiheutuneita kustannuksia vastaavana maksuna peritään vain kiinteä perusmaksu tiedonhaun vaativuuden mukaan porrastettuna. Maakuntahallitus päättää tarkemmin julkisuuslain piiriin kuuluvien maksujen perusteista ja euromääristä. 13 Kuntayhtymän arvopostin ja muiden arvolähetysten kuittaajat ja vastaanottajat Hallintopäällikkö voi päättää kuntayhtymälle osoitetun arvopostin ja muiden arvolähetysten kuittaajat ja vastaanottajat. 14 Arkistotoimen hoito Maakuntahallitus johtaa ja valvoo liiton arkistotointa. 15 Asiakirjojen säilyttäminen Toimielimen haltuun jäävät asiakirjat on säilytettävä siten ja siinä järjestyksessä, kuin siitä on erikseen säädetty tai määrätty. 7

Hallintopäällikkö vastaa arvopapereiden säilyttämisestä. 2 LUKU PÄÄTÖKSENTEKO JA KOKOUSMENETTELY 16 Luvun määräysten soveltaminen Tämän luvun määräyksiä noudatetaan maakuntavaltuustoa lukuun ottamatta kuntayhtymän toimielimissä. 17 Kokousaika ja paikka Toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja paikassa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. 18 Kokouksen koollekutsuminen Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsu lähetetään kirjallisena tai sähköisenä. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat (asialista). Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo oikeus tai velvollisuus, toimielimen päättämällä tavalla. Maakuntahallituksen esityslista on lähetettävä vähintään viittä päivää ennen kokousta, elleivät erityiset syyt ole esteenä. Esityslistan tulee kunkin asian osalta sisältää esittelijän ehdotus maakuntahallituksen päätökseksi. Ehdotuksen teko vasta kokouksessa on mahdollista, mikäli perustellut syyt sitä edellyttävät. Maakuntahallituksen kokouskutsut lähetetään tiedoksi myös maakuntahallituksen varajäsenille. Maakuntahallitus voi tarvittaessa kuulla kokouksessaan asiantuntijoita. 19 Jatkokokous Jos kokousasioita ei ole saatu kokouksessa käsitellyiksi, asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen. Tähän ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille on kuitenkin pyrittävä antamaan tieto jatkokokouksesta. 8

20 Varajäsenen kutsuminen Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja, esittelijä tai toimielimen sihteeri voi toimittaa kutsun varajäsenelle. 21 Kokouksen pitäminen Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. 22 Toimielinten kokouksiin osallistuminen videoneuvotteluyhteyden avulla Maakuntavaltuuston kokousta lukuun ottamatta, toimielinten kokouksiin voi osallistua myös videoneuvotteluyhteyden avulla, mikäli tähän tarvittavat tekniset välineet ja yhteydet ovat käytettävissä. Tilojen tulee olla sellaisia, joissa käytettävän teknisen yhteyden salauksesta ja läsnä olevista henkilöistä voidaan varmistua. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin on oltava läsnä varsinaisella kokouspaikalla. Kokouksen puheenjohtajalla on velvollisuus huolehtia siitä, että videoneuvotteluyhteyden avulla osallistuva henkilö voi seurata ja osallistua toimielimen kokoukseen koko kokouksen ajan. Toimielin voi päättää kokouksen jatkamisesta tai keskeyttämisestä, jos käytettävä videoneuvotteluyhteys katkeaa. 23 Toimielimen puheenjohtajan tehtävät Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. Jos joku henkilö käyttäytyy sopimattomasti, voi puheenjohtaja määrätä henkilön poistettavaksi sen jälkeen kun puheenjohtaja on antanut ensin henkilölle varoituksen asiasta. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. 24 Kokouksen tilapäinen puheenjohtaja Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtajat ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja. 9

25 Läsnäolo toimielinten kokouksissa Kuntayhtymän eri toimielinten kokouksissa, tarkastuslautakunnan kokouksia lukuun ottamatta, on jäsenten lisäksi läsnäolo ja puheoikeus: maakuntahallituksen kokouksessa maakuntavaltuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla sekä esittelijällä ja toimielimen sihteerillä muun toimielimen kokouksessa maakuntahallituksen puheenjohtajalla ja maakuntajohtajalla sekä toimielimen sihteerillä Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin. Maakuntahallituksen edustuksesta maakuntavaltuuston kokouksessa määrätään maakuntavaltuuston työjärjestyksessä. 26 Esittely Asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Asiat ratkaistaan maakuntahallituksen kokouksessa maakuntajohtajan esittelystä lukuun ottamatta maakuntahallituksen toiminnan sisäisiä järjestelyjä koskevia asioita. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin päätä. Esittelijästä määrätään muiden toimielinten, kuin maakuntahallituksen, osalta toimielimen erillisellä päätöksellä. Esittelijän ollessa poissa tai esteellinen toimii esittelijänä hänen sijaisekseen määrätty. Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. Perustelu kirjataan pöytäkirjaan. 27 Esteellisyyden toteaminen Esteellisyyden ilmoittaminen, arviointi ja ratkaisu kuuluu ensisijaisesti toimielimen jäsenelle tai muulle läsnäoloon oikeutetulle henkilölle itselleen. Toimielimen puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. 28 Äänestys ja vaalit 10

Äänestyksestä ja vaalin toimittamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä valtuuston työjärjestyksessä määrätään. 29 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä (sihteeri). Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Maakuntahallituksen pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla sitä varten valittua jäsentä, jollei maakuntahallitus ole päättänyt sen tarkastamisesta muulla tavalla. Maakuntahallituksen pöytäkirja pidetään nähtävänä kuntayhtymän toimistossa / toimitalossa ja jäljennös siitä lähetetään tiedoksi jäsenkuntien kunnanhallituksille joko kirjallisena tai sähköisenä. Toimielimen pöytäkirjaan merkitään: 1) järjestäytymistietoina: toimielimen nimi; kokouksen alkamis ja päättymisaika sekä kokouspaikka; läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä; sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 2) asian käsittelytietoina: asiaotsikko; selostus asiasta; lisätietojen antajan nimi ja yhteystiedot; päätösehdotus; esteellisyys; tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu; äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos; vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos; päätöksen toteaminen; sekä eriävä mielipide. 3) laillisuustietoina: oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus; puheenjohtajan allekirjoitus; pöytäkirjanpitäjän varmennus; merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta; sekä merkintä nähtävänä pidosta, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä. 11

Pöytäkirjaan liitettävissä oikaisuvaatimusohjeissa annetaan tarpeelliset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan liitettävässä valitusosoituksessa on mainittava valitusviranomainen, valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä. Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu. Mitä edellä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemiin päätöksiin. Viranhaltija ja luottamushenkilöpäätöksistä pidetään päätöspöytäkirjaa. 30 Maakuntahallituksen otto oikeus Asian ottamisesta maakuntahallituksen käsiteltäväksi voi päättää maakuntahallitus, maakuntahallituksen puheenjohtaja ja maakuntajohtaja. 31 Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen Kuntayhtymän viranomaisen on neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta ilmoitettava maakuntahallitukselle sen määräämällä tavalla niistä päätöksistä, jotka voidaan ottaa maakuntahallituksen käsiteltäväksi. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta. Viranhaltijan päätökset ja lausunnot toimitetaan maakuntahallituksen puheenjohtajalle, joka viikon kuluessa ilmoittaa, ottaako maakuntahallitus asian ratkaistavakseen. Sellaista päätöstä tai lausuntoa, jossa viranomaisella ei lakiin tai kunnalliseen virka tai työehtosopimukseen perustuen ole harkintavaltaa, ei tarvitse toimittaa maakuntahallituksen puheenjohtajalle. Päätöstä, joka voidaan siirtää, ei voida panna täytäntöön, ellei asian kiireellisyys sitä vaadi, ennen kuin on selvinnyt, ettei asiaa siirretä. Ne viranhaltijan päätökset ja lausunnot, joita ei alisteta maakuntahallitukselle, tuodaan maakuntahallitukselle tiedoksi. 32 Liittyminen ja edustukset muissa toimielimissä Maakuntahallitus päättää liiton toiminnan kannalta tarpeellisiin organisaatioihin liittymisestä. Maakuntajohtaja voi päättää toimiston työskentelyn kannalta tarpeellisiin asiantuntijaverkostoihin ja organisaatioihin liittymisestä. Maakuntahallitus voi, tarkastuslautakuntaa lukuun ottamatta, määrätä muihin toimielimiin edustajansa, jolla on läsnäolo ja puheoikeus toimielimen kokouksessa. Edustajaksi voidaan määrätä myös maakuntahallituksen varajäsen, maakuntajohtaja tai muu maakuntahallituksen nimeämä henkilö. Maakuntajohtaja voi nimetä toimiston edustukset joko viranhaltijapäätöksellä tai asia kirjataan johtoryhmän muistioon. 12

3 LUKU TOIMIVALTA TALOUSASIOISSA 33 Taloushallintoa koskevat määräajat Maakuntavaltuuston on hyväksyttävä syyskokouksessaan kuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ja taloussuunnitelma seuraavalle kolmelle vuodelle. Varainhoitovuoden tilinpäätös ja tasekirja on valmisteltava ja annettava tilintarkastajalle viimeistään seuraavan maaliskuun 31. päivään mennessä. Tilintarkastajan on annettava kertomuksensa huhtikuun 15. päivään mennessä. Maakuntahallituksen on annettava tarkastuslautakunnalle lausuntonsa tilintarkastajan muistutusten johdosta toukokuun 15. päivään mennessä. 34 Talousarvion hyväksyminen Maakuntavaltuusto hyväksyy talousarviossa toimielimelle tehtäväkohtaiset määrärahat ja tuloarviot. Maakuntahallitus hyväksyy talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Maakuntahallitus voi siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaisilleen viranhaltijoille. 35 Talousarvion muutokset Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä maakuntavaltuustolle talousarviovuoden aikana. Talousarviovuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Tilinpäätöksen allekirjoittamisen jälkeen talousarvion muutosehdotusta ei voida maakuntavaltuustolle tehdä. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita tai tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin. 36 Kuntayhtymän hankinnat Maakuntahallitus suorittaa kuntayhtymän hankinnat. Maakuntajohtaja voi päättää liiton tavanomaiseen toimintaan liittyvistä sopimuksista sekä tavaroiden ja palvelujen hankinnoista 30 000 euroon asti. Hallintopäällikkö voi päättää liiton hallinnolliseen toimintaan liittyvistä sopimuksista sekä tavaroiden ja palvelujen hankinnoista 30 000 euroon asti. 13

37 Käyttöomaisuuden myynti ja vuokraus Maakuntahallitus päättää osakkeiden ja osuuksien hankinnasta ja myynnistä. Hallintopäällikkö päättää kuntayhtymän irtaimen omaisuuden vuokralle tai muutoin käytettäväksi luovuttamisesta sekä tarpeettomaksi käyneen irtaimen omaisuuden myymisestä sekä irtaimiston poistoista. Hallintopäällikkö voi päättää liiton toimitilojen vuokraamisesta. 38 Palvelujen myynti Maakuntahallitus päättää tarvittaessa periaatteista, joiden mukaan palveluja annetaan kuntayhtymän ulkopuolisille kunnille taikka yhteisöille tai laitoksille sekä palveluista perittävien korvausten määrästä. 39 Kehittämistukipäätökset Maakuntahallitus tekee tuen kohdentamispäätökset EU:n 2014 2020 rakennerahastovaroista Keski Suomen liiton rahoituskehyksestä rahoitettaville hankkeille. Maakuntahallitus päättää muista kehittämistuista, jos päätöksentekoon liittyvää päätösvaltaa ei ole siirretty viranhaltijoille. Maakuntajohtaja voi myöntää kehittämistukea korkeintaan 30 000 euroa. Tämä koskee myös lisätukipäätöksiä ja EU tuen kohdentamispäätöksiä. Maakuntajohtaja voi tehdä kielteiset EU tuen kohdentamispäätökset ja muut kehittämistukipäätökset hankkeista, joissa on anottu liitolta korkeintaan 50 000 euroa. Maakuntajohtaja voi tehdä maakuntahallituksen tekemien hankepäätösten alahankepäätökset viranhaltijapäätöksinä. Maakuntajohtaja voi tehdä viranhaltijapäätöksinä sellaiset maakuntahallituksen myöntämiin kehittämistukiin liittyvät päätökset, joilla hankkeen tavoitteet eivät muutu oleellisesti. Maakuntajohtaja voi tehdä korkeintaan 30 000 euron suuruiset kehittämistuen takaisinperintäpäätökset ja hyväksyä hankkeiden omaehtoiset kehittämistuen palautukset. 40 Poistosuunnitelma Maakuntavaltuusto hyväksyy poistosuunnitelman. Maakuntahallitus voi vahvistaa poistolaskennan pohjaksi pienhankintarajan. 14

41 Rahatoimen hoitaminen Maakuntavaltuusto päättää lainan ottamista sekä lainan antamista ja muuta sijoitustoimintaa koskevista periaatteista. Talousarvion ja suunnitelman hyväksymisen yhteydessä maakuntavaltuusto päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Muista rahoitukseen liittyvistä asioista päättää maakuntahallitus. Maakuntahallitus voi siirtää lainan ottamisen ja sijoitustoimintaa koskevaa toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. Hallintopäällikkö voi päättää liiton normaalien kassavarojen riskittömästä sijoittamisesta. Hallintopäällikkö voi päättää kehittämisrahaston pankkitilivarojen käyttämisestä liiton maksuvalmiuden turvaamiseen. 42 Maksujen määrääminen, helpotuksen tai vapautuksen myöntäminen Maakuntavaltuusto päättää palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista. Maakuntahallitus päättää maksuista. Maakuntahallitus voi siirtää toimivaltaansa muille toimielimille ja viranhaltijoille. Maakuntajohtaja voi päättää tarvittaessa korkeintaan 30 000 euron helpotuksen tai vapautuksen myöntämisestä kuntayhtymälle tulevien maksujen, korvausten tai saatavien suorittamisesta. 43 Kuntayhtymän tilit, luottokortit ja laskujen hyväksyminen Kuntayhtymän tilinkäyttöoikeudet ovat maakuntajohtajalla, hallintopäälliköllä sekä muilla liiton taloudenhoidosta vastaavilla henkilöillä kaikilla yhdessä ja erikseen. Maakuntajohtaja ja hallintopäällikkö voivat päättää liiton tilien avaamisesta ja lopettamisesta. Maakuntajohtaja voi päättää liiton luottokorttien myöntämisestä. Hallintopäällikkö voi päättää liiton luottokorttiohjeistuksen käytännön soveltamisesta. Maakuntahallitus päättää laskujen hyväksyjistä. Laskujen tarkastajan ja hyväksyjän on oltava eri henkilö. Hallintopäällikkö voi tehdä kehittämistuen maksatuspäätökset ja käytön valvontaan liittyvät päätökset muiden kuin EU:n 2014 2020 rakennerahastovarojen osalta. 15

44 Vakuutukset ja vahingonkorvaukset Maakuntahallitus päättää kuntayhtymän omaisuuden ja henkilökunnan vakuutusturvan järjestämisperiaatteista. Hallintopäällikkö päättää vakuutusten ottamisesta. Maakuntahallitus päättää vahingonkorvausten suorittamisesta, kun kuntayhtymä on korvausvelvollinen tai korvauksen suorittaminen on katsottava kohtuulliseksi, sikäli kuin tästä ei ole muuta säädetty tai määrätty; 45 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta Maakuntahallitus vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta sekä päättää kuntayhtymän omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Maakuntahallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. Kukin toimielin (mm. maakuntavaltuusto, maakuntahallitus, tarkastuslautakunta ) vastaa johtamastaan toiminnasta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Toiminnot on järjestettävä ja johtamistehtävät hoidettava siten, että organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta. Viranhaltijat vastaavat johtamansa vastuualueen sisäisestä valvonnasta. 46 Tarkastussääntö Hallinnon ja talouden tarkastuksesta määrätään tarkastussäännössä. 4 LUKU TOIMIVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA 47 Luvun määräysten soveltaminen Niistä virkasuhteeseen ja viranhaltijaan liittyvistä asioista, joista on säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa (304/03) tai muussa laissa, päättää maakuntahallitus, ellei laissa ole toisin säädetty tai hallintosäännössä taikka muussa johtosäännössä muuta määrätty. 48 Toimivalta viran perustamisessa ja lakkauttamisessa sekä virkasuhteen muuttamisessa työsuhteeksi Maakuntavaltuusto päättää viran perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi, jollei hallintosäännössä tai asianomaisen toimielimen johtosäännössä toisin määrätä. 16

Apulaisjohtajan virka täytetään tarpeen mukaan kuntien osoittaessa resurssit tehtävän hoidolle. Virkatehtävien sisältö tarkentuu päätöksentekovaiheessa. 49 Viran tai toimen haku Viran tai toimen julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija tai työntekijä avoinna olevaan virkaan tai tehtävään. Viran, johon maakuntavaltuusto valitsee viranhaltijan, julistaa kuitenkin haettavaksi maakuntahallitus. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 4 :n 3 momentissa säädetyn lisäksi henkilö voidaan ottaa ilman hakumenettelyä sellaiseen virkasuhteeseen tai tehtävään, jota vastaavia tehtäviä hän on hoitanut liitossa vakinaisessa tai määräaikaisessa virka tai työsopimussuhteessa vähintään vuoden. 50 Virkasuhteeseen ottaminen Sellaiseen virkasuhteeseen, joka on ollut julkisesti haettavana, voidaan ottaa vain henkilö, joka sitä ennen on hakenut sitä kirjallisesti ennen hakuajan päättymistä ja silloin täyttää kelpoisuusvaatimukset. Hakemukseen on liitettävä selvitys hakijan kelpoisuudesta. Maakuntajohtajan virkaan voidaan suostumuksen nojalla ottaa sellainenkin henkilö, joka ei ole hakenut virkaa ja jonka kelpoisuudesta on esitetty selvitys. 51 Henkilöstön kelpoisuusehdot Virkasuhteisilta vaaditaan tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä riittävää työkokemusta. Muulta henkilöstöltä vaadittavasta pätevyydestä päättää valinnan suorittava viranomainen. Virkasuhteeseen ottava viranomainen päättää henkilön ottamisesta määräaikaiseen virkasuhteeseen erityisistä kelpoisuusvaatimuksista riippumatta kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 :n 2 momentin mukaisesti. 52 Henkilöstövalinnat Maakuntavaltuusto päättää maakuntajohtajan valinnasta. Maakuntahallitus päättää muiden virkasuhteisten valinnasta. Maakuntajohtaja päättää muiden kuin tässä pykälässä edellä mainittujen valinnasta kuultuaan vastuualueen vastuuhenkilöä. Koeajan määräämisestä tai siitä sopimisesta ja koeajan pituudesta päättää se, joka ottaa palvelussuhteeseen. 17

53 Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen Viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 24 :ssä tarkoitetuissa tapauksissa päättää maakuntahallitus tai se viranomainen, joka päättää molempiin virkasuhteisiin ottamisesta. 54 Virka ja työvapaa sekä sijaisjärjestelyt Maakuntajohtaja päättää alaisensa henkilöstön virka ja työvapaan myöntämisestä. Maakuntajohtaja määrää myös tarvittaessa sijaisen ja päättää sijaisen palkkauksesta. Merkittäviä virka ja työvapaajärjestelyjä edellyttävien tehtävien hoito tuodaan maakuntahallitukselle tiedoksi. Maakuntahallitus nimeää maakuntajohtajan sijaisen. Muilta osin sijaisjärjestelyistä määrätään tehtäväkuvauksissa. 55 Henkilöstön tehtävät Henkilöstön tehtävät määritellään tehtävänkuvauksissa. 56 Viranhaltijoiden ratkaisuvalta henkilöstöasioissa Maakuntajohtaja päättää 1. virka ja työehtosopimusten soveltamisesta; 2. harkinnanvaraisesta virkavapaudesta, työlomasta ja maksettavan palkan määrästä; 3. tarvittaessa henkilöstön lisä, lauantai ja sunnuntaityöstä sekä varallaolosta Hallintopäällikkö päättää tai vastaa seuraavista henkilöstöasioista: 1. sellaisista virka tai työvapaista 30 päivään asti, jonka saamisen viran tai toimenhaltijalla on lainsäädännön tai virka ja työehtosopimuksen nojalla ehdoton oikeus; 2. henkilökunnan työkokemuslisistä; 3. vuosilomista; 4. ulkomaan virkamatkamääräyksistä; 5. terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä ja terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin määräämisestä; 6. maakuntahallituksen ja maakuntajohtajan tekemien henkilöstöhallinnon päätösten täytäntöönpanosta. 18

Mitä edellä on säädetty ratkaisuvallasta henkilöstöasioissa, ei kuitenkaan koske maakuntajohtajaa eikä hallintopäällikköä. Maakuntahallituksen puheenjohtaja ratkaisee asiat maakuntajohtajan osalta ja maakuntajohtaja hallintopäällikön osalta. 57 Sivutoimilupa Maakuntajohtaja päättää henkilöstön sivutoimiluvista. Maakuntahallituksen puheenjohtaja päättää maakuntajohtajan sivutoimiluvista. 58 Työaikajoustot ja etätyösopimukset Maakuntajohtaja päättää henkilöstön työaikajoustoista. Maakuntajohtaja päättää henkilöstön etätyösopimuksista. Maakuntahallituksen puheenjohtaja päättää maakuntajohtajan etätyösopimuksesta. Henkilöstö voi sopia etätyöstä lähimmän esimiehen kanssa. 59 Virantoimituksesta pidättäminen Maakuntahallitus päättää viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä. Maakuntajohtaja voi päättää asiasta väliaikaisesti ennen maakuntahallituksen kokousta. Maakuntavaltuusto päättää maakuntajohtajan virasta pidättämisestä. Maakuntavaltuuston puheenjohtaja voi päättää asiasta väliaikaisesti ennen maakuntavaltuuston kokousta. 60 Palvelussuhteen päättyminen ja lomauttaminen Palvelussuhteen päättymisestä ja lomauttamisesta päättää se, joka valitsee viranhaltijan tai ottaa työntekijän työsopimussuhteeseen. 61 Yksityisyyden suojasta vastuussa olevat henkilöt Keski Suomen liitossa yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 8 2 mom. tarkoittamia henkilöitä ovat maakuntajohtaja ja hallintopäällikkö sekä maakuntahallituksen jäsenet siinä tapauksessa että henkilöä koskeva asia käsitellään maakuntahallituksessa. 62 Työpaikkademokratia Työpaikkademokratiaa toteutetaan mm. henkilöstöpalavereissa, toiminnan suunnittelupäivissä ja henkilöstöyhteistyöryhmän kokouksissa. Hallintopäällikkö toimii henkilöstöyhteistyöryhmän puheenjohtajan ja koolle kutsujana. 19