Asianumero 3967/10.02.03/2012 Aluenumero 230959 Espoo Haukilahti 14. Kaupunginosa, Haukilahti Kortteli 14041 tontit 6 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 21 päivänä lokakuuta 2013 päivättyä, Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 6808. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Haukilahdessa, Länsiväylän läheisyydessä, vastapäätä Niittykummun keskustaa, osoitteessa Särkikuja 10. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Laatija Vireilletulosta on tiedotettu valmisteluaineiston yhteydessä kuulutuksella. Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 09-816 24121 Postiosoite: Faksi 09-816 24016 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Liisa Rouhiainen etunimi.sukunimi@espoo.fi
SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 3 1.1 Alueen nykytila... 3 1.2 Suunnittelu... 4 1.3 Mitoitus... 4 1.4 Muutoksen sisältö... 4 2 LÄHTÖKOHDAT... 4 2.1 Suunnittelutilanne... 4 2.1.1 Maakuntakaava... 4 2.1.2 Yleiskaava... 4 2.1.3 Asemakaava... 5 2.1.4 Rakennusjärjestys... 5 2.1.5 Tonttijako... 5 2.1.6 Rakennuskiellot... 5 2.1.7 Pohjakartta... 5 2.2 Selvitys alueesta... 5 2.2.1 Maanomistus... 5 2.2.2 Rakennettu ympäristö... 5 2.2.3 Suojelukohteet... 6 2.2.4 Ympäristön häiriötekijät... 6 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET... 6 3.1 Osallisten tavoitteet... 6 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS... 6 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus... 6 4.2 Mitoitus... 6 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö... 6 4.3.1 Maankäyttö... 6 4.4 Ympäristön häiriötekijät... 6 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET... 6 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 7 7 SUUNNITTELUN VAIHEET... 7 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset... 7 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 7 7.3 Perittävät maksut ja sopimusneuvottelut... 8 7.4 Vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet... 8 Sivu LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Seurantalomake, (ehdotusvaiheessa) Havainnekuva Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Valmisteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta), selostus liitteineen.
1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Suunnittelualueella on 1951 rakennettu kasikerroksinen, rakennusoikeudeltaan 280 k-m 2 kokoinen paritalo. Suunnittelualueen rakennusoikeudesta on käyttämättä noin 1/3 (172 k-m 2 ). Ympäröivillä rakennuspaikoilla on sekä paritalo- että omakotitaloasutusta. Muutosalue on Länsiväylän eteläpuolella, sen välittömässä läheisyydessä. Muutoksen alue rajautuu Särkikujaan, josta alueelle on ajoyhteys. Meluvyöhykkeet 2012 ja meluennuste 2030 Alueella ajoneuvoliikenteen aiheuttama melu vaihtelee 60 50 db:n välillä. Ote maaperäkartasta Alue on normaalisti rakennettavaa (rakennettavuusluokkaa 2). Pojavesialue Haulilahden pohjavesialue on poistettu pohjavesiluokituksesta.
1.2 Suunnittelu 1.3 Mitoitus Suunnittelualueen pinta-ala on 1809 m². Kaavamuutos mahdollistaa 452 k-m² rakentamisen rakennusalalle. Rakennusoikeuden lisäksi saa kullekin rakennusalalle rakentaa yhden 1-kerroksisien talousrakennuksen kerrosalaltaan enintään 20 % rakennusoikeudesta. Muutoksessa alueen rakennusoikeus pysyy voimassa olevan asemakaavan mukaisena. 1.4 Muutoksen sisältö Muutoksella mahdollistetaan tontin jakaminen poistamalla rakennusalaa koskeva asuntojen lukumäärän rajoitus. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Uudenmaan maakuntakaava on lainvoimainen (KHO päätös 15.8.2007). Ote Uudenmaan maakuntakaavasta Maakuntakaavassa muutoksenalue on taajamatoimintojen aluetta. Maankuntakaavassa alue sijoittuu pohjavesialueelle. 2.1.2 Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010.
Ote Espoon eteläosin yleiskaavasta Nyt laadittu asemakaavan muutos on Espoon eteläosine yleiskaavassa asuntoaluetta. 2.1.3 Asemakaava Muutoksen alueella on voimassa sisäasianministeriössä 6.5.1974 vahvistettu Haukilahden asemakaava, jossa alue on: Enintään 2-kerroksisten omakotirakennusten korttelialuetta, jossa kukin rakennusalalle saa rakentaa korkeintaan yhden enintään 2 asuntoa käsittävän asuinrakennuksen. Rakennusoikeus on enintään 25 % kerrosalaa tontin pinta-alasta. Sallitun rakennusoikeuden lisäksi kullekin rakennusalalle saa rakentaa korkeintaan yhden enintään 1-kerroksisen talousrakennuksen kerrosalaltaan korkeintaan 20 % rakennusoikeudesta. Asuinrakennuksen korkeus saa olla enintään 8 metriä. Järjestysoikeus voi sallia, mikäli naapurialueen omistajan suostumus saadaan, rakentamisen lähemmäs kuin 4 m:n etäisyydelle rajasta. Autopaikkoja on rakennettava 2 kpl asuntoa kohti. 2.1.4 Rakennusjärjestys 2.1.5 Tonttijako 2.1.6 Rakennuskiellot Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 12.9.2011 ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.2012. Tonttijako on laadittu 1975 ja tontti rekisteröity 23.2.2012. Asemakaavan muutoksen alueella ei ole rakennuskieltoja. 2.1.7 Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupungin Teknisen keskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto on laadittu Espoon kaupungin vektorimuotoiselle pohjakartalle. 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Maanomistus Muutoksen alue on yksityisomistuksessa. 2.2.2 Rakennettu ympäristö Maankäyttö Suunnittelualueen lähiympäristö on pientaloaluetta.
2.2.3 Suojelukohteet Liikenne Ajoneuvoliikenne 2.2.4 Ympäristön häiriötekijät Muutoksen alue rajoittuu Särkikujaan, josta tontilta liitytään katuverkkoon. Yhdyskuntatekninen huolto Alue kuuluu rakennetun kunnallistekniikan piiriin. Suunnittelualueella eikä sen välittömässä läheisyydessä ole suojelukohteita. Suunnittelualueen pohjoisosassa on Länsiväylän liikenteestä aiheutuva meluhaitta. 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET 3.1 Osallisten tavoitteet Maanomistajan tavoitteena on nykyisen tontin jakaminen kahteen osaa ja paritalon rakentaminen tuleville uusille tonteille. 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus 4.2 Mitoitus Muutoksella tiivistetään kaupunkirakennetta alueella jolla on kunnallistekniikka ja palvelut olemassa. Tavoite vastaa lähialueelle tehtyjä vastaavia muutoksia alueen tiivistämisestä ja tonttikoon pienentämisestä. Vahvistuessaan muutos mahdollistetaan voimassa olevaa asemakaavaa useamman asunnon rakentaminen alueelle sekä tontin jakaminen. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 1809 m². Kokonaiskerrosala on 452 k-m 2, mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e = 0,25. Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta alueen rakennusoikeuteen. Muutoksen myötä alueen asuntojen lukumäärä kasvaa. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö Korttelialueet Korttelin 14041 tontille 6 saa rakentaa erillispientaloja tonttitehokkuudella e=0,25. Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Alueelle saa kaavassa annetun rakennusoikeuden lisäksi rakennuspaikkaa kohden rakentaa yhden yksikerroksisen talousrakennuksen, kuitenkin enintään 20 % kaavassa annetusta rakennusoikeudesta. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 2/asunto. Oleskelupihat tulee sijoittaa melukatveeseen. 4.4 Ympäristön häiriötekijät Länsiväylän liikenne aiheuttaa meluhaita suunnittelualueen pohjoisosaan. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Asemakaavan muutos ei aiheuta muutoksia alueen ympäristöön eikä elinoloihin.
6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Alueen toteutus kuuluu maanomistajalle. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Asemakaavan muutos on tullut vireille maanomistajan hakemuksesta. Vireilletulosta tiedotetaan valmisteluaineiston tiedottamisen yhteydessä. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaselostuksen kohdassa 5 Asemakaavaratkaisun vaikutukset on arvioitu hankkeen vaikutuksia. Osallisia ovat suunnittelualueen sekä lähialueiden asukkaat ja maanomistajat sekä hallintaoikeuden omistajat, yritykset, kaupunginosayhdistykset, yhteisöt, viranomaiset ja ulkopuoliset lausunnonantajat. Valmisteluvaihe (MRL 62 ja MRA 30 ) Valmisteluaineisto asetetaan nähtäville ja siitä kuulutetaan kaupungin ilmoitus lehdissä. Lisäksi tiedotetaan kirjeellä kaava-alueen ja lähinaapuruston maanomistajia sekä hallintaoikeuden omistajia ja suunnittelualueen kaupunginosayhdistystä. Valmisteluaineistosta pyydetään tarvittaessa toimialojen kannanotot. Osallisilla on määräaikaan mennessä mahdollisuus ilmaista mielipiteensä kirjallisesti. Valmisteluaineistosta saatujen mielipiteiden lyhennelmiin ja vastineisiin voi myöhemmin tutustua kaavaehdotuksen nähtävilläolon yhteydessä. Valmisteluaineistoon voi tutustua Espoo kaavoituksen verkkosivuilla http://www.espoo.fi). Vastineet mielipiteisiin lähetetään vain niille, jotka ovat erikseen kirjallisesti niitä pyytäneet. Mikäli mielipiteen allekirjoittaneita on useita, toimitetaan kannanotto sen ensimmäiselle allekirjoittaneelle. Ehdotusvaihe (MRL 65 ja MRA 27 ) Kaavaehdotus asetetaan nähtäville MRA 27 :n mukaisesti ja siitä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä. Lisäksi tiedotetaan kirjeellä kaava-alueen ja lähinaapuruston kiinteistönomistajia sekä hallintaoikeuden omistajia ja suunnittelualueen kaupunginosayhdistystä. Nähtävilläoloaikana on mahdollisuus jättää muistutus määräaikaan mennessä. Viimeistään ehdotusvaiheessa pyydetään tarvittavat lausunnot asiantuntijaviranomaisilta. Ehdotuksesta muistutuksen antaneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kaupungin perusteltu kannanotto. Mikäli muistutuksen allekirjoittaneita on useita, toimitetaan kannanotto sen ensimmäiselle allekirjoittaneelle. Mikäli asemakaavaehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, asetetaan se uudelleen nähtäville MRA 32 :n mukaisesti. Nähtäville asettamisessa noudatetaan edellä (MRA 27 ) esitettyä menettelyä. Kaupunkisuunnittelulautakunta siirtää asemakaavan kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi, mikäli asemakaava edellyttää sopimusneuvotteluja. Muussa tapauksessa asemakaavan hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Hyväksymispäätöksen jälkeen muistuttajille ilmoitetaan tehdystä päätöksestä ja lähetetään muistutusten vastineet. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Sopimukset Asemakaavan muutos ei edellytä sopimusneuvotteluja.
7.3 Perittävät maksut ja sopimusneuvottelut Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut asemakaavateknikko Liisa Rouhiainen. 7.4 Vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet