SOTE-rakenneuudistus 10.6.2013 - malleja Pohjois-Karjalaan nykyisten esitysten pohjalta PÄiVI SILLANAUKEE, STM, 12.6.13: Vastuukuntamalli ja hallinnolliset menettelytavat tarkentuvat sotejärjestämislakia valmisteltaessa ensi syksyn aikana ja eduskuntakäsittelyssä ensi keväänä. Sillon on mahdollista sanoa tarkasti menettelystä. Päivi Lintumäki kuntakehityspäällikkö
Lähde: VM (työssäkäyntialueet 2013) TYÖSSÄKÄYNTIALUEET POHJOIS-KARJALASSA
TERMIEN SISÄLTÖ: Perustaso: Perustason sote-palveluilla tarkoitetaan palveluja, jotka terveyskeskukset ja kuntien sosiaalitoimi järjestävät nykyisen lainsäädännön mukaan. Laaja perustaso: sisältää kaikki lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Näin ollen siihen kuuluu perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen lisäksi koko erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto. Järjestämisvastuu: Järjestämisvastuulla tarkoitetaan oikeudellista vastuuta siitä, että lailla säädetyt palvelut ja velvoitteet tulevat säännösten mukaisesti hoidetuiksi. Järjestämisvastuussa oleva kunta tai muu toimija vastaa siitä, että ihmiset saavat tarvitsemansa palvelut laadukkaasti ja oikea-aikaisesti. Tuottamisvastuu: Järjestämisvastuussa oleva kunnan, yhteistoiminta-alueen ja sairaanhoitopiirin tulee huolehtia siitä, että tarvittavia palveluja on saatavilla. Järjestäjällä ei kuitenkaan ole velvoitetta itse tuottaa kaikkia palveluja. Järjestämisvastuussa oleva kunta tai kuntayhtymä voi tuottaa palveluja myös yhdessä toisten järjestämisvastuussa olevien toimijoiden kanssa sekä ostaa palveluja toiselta kunnalta, yksityiseltä palvelujen tuottajalta tai valtiolta sekä antamalla palvelun käyttäjälle palvelusetelin.
POHJOIS-KARJALA, malli 1 * TÄMÄN HETKISEN KUNTAKARTAN MUKAAN Liperi 12 397 as Kontiolahti 14 245 as Polvijärvi 4 728 as Outokumpu 7 343 as Juuka 5 324 as Rääkkylä 2 490 as Joensuu: 74 168 as SOTE-ALUEEN JÄRJESTÄISI MYÖS NYK. ERIKOISSH PALVELUT JA KUNTAYHTYMÄ PURKAUTUU 2 421 as Kitee 11 341 as Nurmes 8 308 as 4 897 as Ilomantsi 5 693 as Lieksa 12 399 as Yhteinen toimielin sote-asioihin. Jokaisella jäsenkunnalla edustus yhteisessä toimielimessä, esim. asukasluvun suhteessa. Alle 20 000 asukkaan kunta ei voi järjestää mitään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, vaan on tukeuduttava sote-alueen vastuukuntaan tai perustason alueeseen (HE 53/2013 vp).
POHJOIS-KARJALA, malli 2 SOTE-ALUE (laaja perustaso) Kitee 11 341 as Rääkkylä 2 490 as Outokumpu 7 343 as Liperi 12 397 as 4 897 as Joensuu: 74 168 as SOTE-ALUEEN Ilomantsi 5 693 as PERUSTASON ALUE Lieksa-Nurmes (klkaksoiskaupunki) 20 707 as Lieksa-Nurmes (kaksoiskaupunki-kl) PERUSTASON ALUEEN PERUSTASON ALUEEN 2421 as 2 421 as, voi tulla mukaan liitokseen Juuka 5 324 as, voi tulla mukaan liitokseen Kontiolahti 14 245 as Polvijärvi 4 728 as Juuka 5 324 as, voi tukeutua sotepalveluissa Joensuuhun Pielisen Karjalassa esim. Lieksan, Nurmeksen ja n on mahdollista tehdä kuntaliitos ja järjestää perustason sotepalvelut tai Lieksa ja Nurmes tekevät liitoksen, joka järjestäisi n ja miksei Juuankin perustason sotepalvelut. Sote-alueen yhteisessä toimielimessä perustasoa edustaa perustason alueen yhteinen edustaja. Esim. ei saisi nimenomaan n kunnan edustajaa sote-alueen hallintoon. lla olisi edustus perustason alueen vastuukunnan yhteisessä toimielimessä.
POHJOIS-KARJALA, malli 3 * MAHDOLLINEN VAIHTOEHTO SOTE-ALUE (laaja perustaso) Rääkkylä 2 490 as Outokumpu 7 343 as Liperi 12 397 as Kontiolahti 14 245 as Polvijärvi 4 728 as Kitee 11 341 as Joensuu: 74 168 as SOTE-ALUEEN 4 897 as POIKKEAMINEN? POIKKEAMINEN? Juuka, järjestäisi itse perustason sote-palv. Ilomantsi, järjestäisi itse perustason sote-palv. PERUSTASON ALUE Lieksa-Nurmes (klkaksoiskaupunki) 20 707 as Lieksa-Nurmes PERUSTASON (kaksoiskaupunki-kl) ALUEEN PERUSTASON ALUEEN 2 421 as, voi 2421 as tehdä myös Juuka, 5 324 as, voisi tehdä myös liitoksen. Yksittäistapauksissa väestöpohjavaatimuksista voidaan poiketa, jos on erityiset perusteet, esim. kielellisten oikeuksien turvaaminen, harva asutus. Poikkeuskunnat järjestävät itse perustason sotepalvelut ja sote-alueen vastuukunta laajan perustason sotepalvelut. Keski-Karjalan kunnat eivät pysty muodostamaan perustason aluetta, koska asukasluku tulisi olemaan 18 728 asukasta < 20 000 as, tai sitten pystyy poikkeamisen perusteella. Poikkemisperusteet määritellään tarkemmin jatkovalmistelussa.
POHJOIS-KARJALA, malli 4 SOTE-ALUE (LAAJA PERUSTASO) kuntayhtymä tuottaa kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut Kitee Ilomantsi Joensuu Orpon raporttia tiukasti linjaten: kuntia kuullaan asiassa ja vn päättää vastuukuntavai kuntayhtymä-malli Rääkkylä Outokumpu SOTE-KUNTAYHTYMÄ edellyttää, että sote-alueen vastuukunnan asukasluku on alle puolet alueen väestöpohjasta ja vastuukunnalla ei ole riittävää kantokykyä ja pitää olla kuntien suostumus. Lieksa Liperi Nurmes Kontiolahti Polvijärvi Juuka Jos kantokyky on riittävä, palvelut toteutetaan vastuukuntamallilla, vaikka vastuukunnan asukasluku on < 50 %. Kantokykyä tarkastellaan väestöpohjan, talouden vakauden ja kestävyyden, riittävän osaamisen, henkilöstön saatavuuden sekä sosiaali- ja terveydenhuollon infrastruktuurin (tila- ja laiteresurssit) kriteereillä.
POHJOIS-KARJALA, tämä malli ei ole mahdollinen: SOTE-ALUE (laaja perustaso) Ilomantsi, jne muut Pohjois- Karjalan kunnat Joensuu: 74 168 as SOTE-ALUEEN PERUSTASON ALUE Kontiolahti-Liperi (kuntaliitos) 26 642 asukasta Mikään muukaan liitos ei mahdollista perustason sotepalvelujen tuottamiseksi kuntarak.lain 4 d :n mukaisella aleella Jons seudulla. Kuntakennelaki 4 d ; selvitysvelvollisuus työpaikkaomavaraisuuden, työssäkäynnin ja yhdyskuntarakenteen perusteella. Tällaisella alueella kunnan asukasluvun tulee olla jo nyt yli 20 000 (kaksi tällaista kuntaa), erityisen kuntajakoselvityksen jälkeen aluella tulee olla jatkossakin vähintään kaksi tämänkokoista kuntaa ja myös kuntien tehtävä palveluintegraatiosta sopimus sote-alueen vastuukunnan kanssa.
Sote-palvelujen rahoituksesta linjauksissa on todettu, että rahotusmallin yksityiskohdat määritellään jatkovalmistelussa. Vastuukuntamalli ja hallinnolliset menettelytavat tarkentuvat jatkovalmistelussa ja kuten Orponkin esityksessä todetaan vastuukuntamallin reunaehtoja kuusi ehtoa, joista viimeisessä todetaan, että kunnilla on mahdollisuus sopia mainituista asioista toisinkin.