Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka



Samankaltaiset tiedostot
Itäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto

Polut pois pitkäaikaiselta tuelta:

Tulottomat kotitaloudet

Työllisyydestä, koulutuksesta ja vuokrista

Nuoret toimeentulotuen saajat. Tuija Korpela & Minna Ylikännö Kelan tutkimusryhmä Pieksämäen koulukunnan kesätapaaminen

Köyhyyden notkelmat. Pieksämäki Pekka Myrskylä

Köyhyyttä ja väliinputoamista Helsingissä

Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

Toimeentulotuki ja asumiskustannukset

Keitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu

Yleinen asumistuki Helsingissä 2010

Toimeentulotuen ja asumistuen yhteys

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

TILASTOKATSAUS 3:2019

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

Elämän kolhuja vai kannustimien puutetta? kyselytutkimus viimesijaisen sosiaaliturvan asiakkuudesta. Anne Surakka Diak / UEF 11.6.

Tilastokatsaus 9:2014

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Perustoimeentulotuen tarve suurinta pääkaupunkiseudulla

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus

2018:12 YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ VUONNA 2017

Nuorten taloudellinen huono-osaisuus

Isien osuuden kasvattaminen perhevapaista lainsäädännöllisin keinoin STTK

Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus

Ikääntyneiden köyhyys Helsingissä Vanhusneuvoston kokous Hanna Ahlgren-Leinvuo, tutkija Helsingin kaupungin tietokeskus

TILASTOKATSAUS 4:2017

Maahanmuuttajien sosiaaliturvan käyttö Suomessa. Jussi Tervola Tutkija, Kelan tutkimusosasto EMN kansallinen seminaari,

Hukassa! Mistä olemme tulossa ja mihin menossa? Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläkkeellä), Tilastokeskus

2017:3 YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ VUONNA 2016

Toimeentulotuki tilastojen valossa. Tuija Korpela, tutkija, Kelan tutkimusryhmä Miniseminaari toimeentulotuesta Kelan auditorio

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Elina Ahola Kaikki tuet yhdeltä luukulta? Kelan eri etuuksien ja toimeentulotuen eri lajien saamisen päällekkäisyys vuoden 2012 aineiston perusteella

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa

2015:31. Yleinen Asumistuki Helsingissä 2014

Tilastokatsaus 1:2014

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2012 LOPUSSA. Työttömyysaste (%) Helsingissä peruspiireittäin Suutarila Puistola.

TILASTOKATSAUS 5:2018

Sosiaalisesti kestävä Suomi Kirsi Varhila

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

PALJONKO SUOMALAISET KÄYTTÄVÄT TULOISTAAN ASUMISEEN?

TILASTOKATSAUS 16:2016

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot Jukka Tapio

Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja

Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011

Yksinasumisen numeroita ja tuntemuksia

Köyhyyden monet kasvot

Tulonjaon ja pienituloisuuden kehityksestä Martti Hetemäki

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot

Syntyvyyden laskusta. Lapsistrategiahankkeen ohjausryhmän kokous Tutkimusprofessori

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Kansalaiset: Päivittäiskauppa ja apteekki tarjoavat parhaat palvelut

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Urallaan johtajiksi edenneillä miehillä on

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

VL50-otosaineston henkilöt väestölaskentavuosina vuoteen 2010 (PUF)

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Helsingissä vuonna Suutarila Puistola.

Sosiodemografiset tekijät ja elinolot. Erikoistutkija Timo Kauppinen, THL

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi

TILASTOKATSAUS 4:2015

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi Pirjo Nevalainen

KYSELYN TULOKSIA OSITTAISESTA VANHUUSELÄKKEESTÄ

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

VAALIPUNTARI HELSINKI

VAALIPUNTARI TAMPERE

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella ja odotukset vuodelle 2001

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Ennaltaehkäisevien sosiaalipalvelujen kustannusvaikutusten osoittaminen rekisteritutkimuksella: Case Espoo

DIGITALISAATIO JA AUTOMATISOITU SOSIAALITURVA

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI KOKO SUOMI

Vanhuuseläkkeelle jäännin vaikutukset terveyteen Suomessa

Katoavat työpaikat. Pekka Myrskylä

Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Strateginen päämäärä Kehittää henkilöstön osaamista ja luoda vetovoimainen työnantajakuva Tavoite

Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus

1 Enimmäisasumismenojen jäädytys kuntaryhmissä 1 ja 2 sekä 5 %:n leikkaus kuntaryhmissä 3 ja 4

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja

Asuminen mikä on yhteiskunnan rooli? TOIMI-hankkeen seurantaryhmä Majvik, Essi Eerola (VATT)

Julkiset hyvinvointimenot

Eduskuntavaalit 2015, vahvistettu tulos

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA

Toimi-etuudet Alustavia laskelmia tulonjakovaikutuksista

Joustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit

Helsinkiläisten toimeentulotuen asiakkaiden terveyspalvelujen käyttö v. 2014

Transkriptio:

Kerran asiakas, aina asiakas? Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka 9.12.2015

Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja mielikuvissa ollaan huolestuneita pitkäaikaisesti viimesijaisella sosiaaliturvalla elämisestä Ei ole olemassa tutkittua tietoa siitä kuinka suuri ihmisistä elää viimesijaisella turvalla (pitkäaikaisesti suurin osan tuloista viimesijaisesta sosiaaliturvasta) Faktoja tarjoaa vuodet 2007-2013 kattava, viimesijaisen toimeentuloturvan rekisteriaineisto

Tutkimuksen perusjoukko Työikäiset, 18-64-vuotiaat toimeentulotukea saaneet (vars. tuensaaja / puoliso) Näistä eritelty ne, joilla: - pitkäaikainen (väh. 10 kuukautta / vuosi) toimeentulotuen asiakkuus ja suurin osa tuloista työttömyysturva+asumistuesta ja toimeentulotuesta - joista osalla käyttötuloista suurin osa on peräisin työttömyysturvasta = työttömyysturva -ryhmä - joista osalla käyttötuloista suurin osa on peräisin toimeentulotuesta = tulottomat -ryhmä

Tutkimuksen aineiston kuvausta I Aineistoon on yhdistetty hallinnollisten rekistereiden tietoja sellaisenaan sekä tilastotuotantoa varten käsiteltyä ja yhdisteltyjä rekisteriaineistoja Tilastokeskuksen tilastot: asunnot ja asuinolot, tulonjaon kokonaistilasto, työssäkäyntitilasto ja väestörakenne Rekisterilähteitä mm. Verohallinnon tietokantaa, THL:n toimeentulotukirekisteriä sekä Kelan asumistukirekisteriä

Tutkimuksen aineiston kuvausta II Virta-analyyseissä käytetyt tiedot perustuvat henkilön pääasialliseen toimintaan (Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto) Tuen pitkittymisen selittämisessä käytetyt muuttujat ovat työssäkäynti-, väestörakenne ja perhetilastoista Tukimuodoista huomioitiin työttömyysturva, toimeentulotuki ja yleinen asumistuki Toimeentulotuki ja yleinen asumistuki jaettiin uudelleen varsinaisen tuensaajan ja mahdollisen puolison kesken (koska em. tuet maksetaan kotitaloudelle eikä henkilölle)

Tutkimuskysymykset 1. Kuinka suuri osa työikäisistä saa pitkäaikaisesti toimeentulotukea samalla, kun yli 50 % heidän käyttötuloistaan muodostuu työttömyysturvasta, toimeentulotuesta sekä yleisestä asumistuesta? 2. Millaisia ovat pitkäaikaisesti viimesijaisen turvan saajien siirtymät pois tuen piiristä? 3. Mitkä tekijät selittävät tuensaannin pitkittymistä?

Toimeentulotuen saajien määrä aineistossa (muiden) tukilajien, tukien tulo-osuuksien ja tuensaannin keston mukaan 2013

Aineiston koko sekä työttömyysturva- ja tulottomat -ryhmien osuudet Vuosi Aineistossa Työttömyysturva -ryhmä Tulottomat -ryhmä Ryhmissä yhteensä lkm. lkm. % lkm. % lkm. % 2007 230383 25713 11,2 25765 11,2 51478 22,3 2008 227920 24204 10,6 28895 12,7 53099 23,3 2009 257315 27630 10,7 32453 12,6 60083 23,4 2010 256339 30651 12,0 33719 13,2 64370 25,1 2011 252655 30426 12,0 34455 13,6 64881 25,7 2012 251102 29510 11,8 33871 13,5 63381 25,2 2013 257876 33999 13,2 34920 13,5 68919 26,7

Kohderyhmän taustatietoja Työttömyysturva -ja tulottomat -ryhmien henkilöt poikkeavat samanikäisestä väestöstä monessa suhteessa Työttömyysturva -ryhmä, 2013 Tulottomat -ryhmä, 2013 Sukupuoli Miehet + Miehet + Ikäluokka 45-54-vuotiaat + 18-24-vuotiaat + Kielitausta Vieraskieliset + Kotimaisia kieliä puhuvat + Siviilisääty Eronneet + Naimattomat + Koulutustausta Korkeintaan perusaste / tuntematon + Korkeintaan perusaste / tuntematon + Kuntaryhmä Kaupunkimainen + Kaupunkimainen + Perheasema Yksinasuva + Yksinasuva + Sosioekonominen asema Työttömät + Tuntematon +

Työttömyysturva- ja tulottomat -ryhmä iän mukaan 2500 2000 1500 1000 500 0 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 Työttömyysturva -ryhmä 2013 Tulottomat -ryhmä 2013 Työttömyysturva -ryhmä 2007 Tulottomat -ryhmä 2007

Virta pois tuen piiristä 2007-2013 Yleisiä huomioita: - Ryhmästä riippuen ensimmäisenä seurantavuonna n. 20 prosenttia henkilöistä siirtyy enemmän tai vähemmän kokonaan pois tuen piiristä tai vähäisen tuensaannin piiriin - Virtausten koko ja kohde ovat kytköksissä ikään: mitä nuoremmasta ikäluokasta on kyse, sitä suurempi osuus siirtyy pois tuilla elämisen piiristä - Pitkän aikavälin seurannassa yli 43-vuotiaat henkilöt päätyivät todennäköisemmin eläkkeelle kuin työelämään ts. työllistyneiden osuudet olivat sitä suurempia, mitä nuorempia henkilöt olivat

Työttömyysturva -ryhmän virrat 2007-2013

Tulottomat -ryhmän virrat 2007-2013

Vuonna 2007 työttömyysturva tai tulottomat -ryhmistä työllistyneiden ja eläkkeelle siirtyneiden osuus ikäluokittain 2008 ja 2013

Mitkä tekijät selittävät tuensaannin pitkittymistä? Työttömyysturva -ryhmässä: - vanhempi ikä (35-44 / 45-54-vuotiaat vs. 18-24-vuotiaat) - asuminen kaupunkimaisissa kunnissa (vs. maaseutumaiset kunnat) - korkeintaan perusasteen tutkinto / tuntematon tai keskiasteen koulutus (vs. ylempi korkeakoulututkinto / tutkijakoulutus) - yksinasuminen ja naimattomuus (vs. yksinhuoltajat) - vieraskielisyys (vs. kotimaisia kieliä puhuvat)

Mitkä tekijät selittävät tuensaannin pitkittymistä? Tulottomat -ryhmässä: - miehillä korkeampi riski - vanhempi ikä (35-45 / 45-54-vuotiaat vs. 18-24-vuotiaat) - asuminen kaupunkimaisissa / taajaan asutuissa kunnissa - korkeintaan perusasteen tutkinto / tuntematon tai alin korkea-aste - suomalainen syntyperä - yksinasuminen (eronneet, naimattomat tai naimisissa olevat) - sosioekonomisen aseman osalta: toimihenkilöt, opiskelijat, tuntemattomat ja työttömät

Johtopäätökset Tulkinta pitkäaikaisesti sosiaaliturvariippuvuuden laajuudesta muuttuu käsitteiden uudelleenmäärittelyn ja kohdennetumman analyysin kautta Pitkäaikaisesti sosiaaliturvan piirissä olevia on vain murto-osa kaikista työttömistä tai toimeentulotuen käyttäjistä Asiakkuuksissa on erotettavissa ainakin kaksi selkeästi erilaista kategoriaa sen suhteen, miten yksilö kiinnittyy työttömyysturvaan ja toimeentulotukeen Virta-analyysien mukaan asiakkuuden pitkittyessä ihmiset valuvat vaiheittain joko tulottomien ryhmään tai eläkkeelle Asiakkuuksien pitkittymistä selittävät eri ryhmissä hieman eri tavoin sukupuoli, ikä, koulutustaso, siviilisääty / perheasema, syntyperä, kaupungistuminen sekä sosioekonominen asema Kaikki em. tulokset viittaavat pitkäaikaisasiakkuuden rakenteelliseen luonteenteen

KIITOS!