30. Asumisen edistäminen S e l v i t y s o s a : Muuttoliike, luonnollinen väestönkasvu sekä asuntokuntien määrän lisäys ovat ylläpitäneet voimakasta asuntokysyntää kasvukeskuksissa. Kysynnän paineet ovat näkyneet sekä omistus- että vuokra-asuntomarkkinoilla. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat huhtikuusta 2001 huhtikuuhun 2002 koko maassa 3,6 % ja pääkaupunkiseudulla 5,2 %. Aravavuokra-asuntojonoissa oli vuoden 2001 lopussa runsaat 112 000 hakijaruokakuntaa, mikä oli noin 5 500 hakijaruokakuntaa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Asunnottomana oli 10 000 yksinäistä ja 800 perhettä. Merkittävästi alentunut korkotaso ja asuntojen hintojen pitkään jatkunut vakaus ovat etenkin vuoden 2001 loppupuolella ja 2002 alussa näkyneet omistusasuntomarkkinoilla uusien asuntoluottojen voimakkaana kysyntänä ja asuntoluottokannan nopeana kasvuna. Omistusasuntojen kysyntä näyttää jälleen parin vuoden vakaan ajanjakson jälkeen nostavan asuntojen hintatasoa. Vapaarahoitteinen asuntotuotanto vähentyi 2001 toisena vuonna peräkkäin, mutta kääntyi kasvuun 2002. Valtion tukeman asuntotuotannon kasvun ansiosta vuonna 2001 aloitettiin kuitenkin noin 29 000 asunnon rakentaminen. Rakennuslupavaranto mahdollistaa jatkossa jonkin verran suuremmankin asuntotuotannon. Asuntotuotannon kokonaismäärän sijasta keskeistä on asuntotuotanto voimakkaan kysynnän alueilla. Kysyntä ylittää tarjonnan pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa, mikä vaikeuttaa kotitalouksien asemaa sekä yritysten ja kuntien työvoiman saantia. Vuokra-asuntojen niukkuus on edelleen suurinta pääkaupunkiseudulla. Vilkastunut siirtyminen omistusasuntoihin on kuitenkin parantanut sekä vuokra- että asumisoikeusasuntojen saatavuutta siinä määrin, että rakennuttajien varovaisuus uusien kohteiden käynnistämisessä on oleellisesti kasvanut. Asuntojen tarjonnan lisäämiseksi kysyntäalueilla jatketaan toimia hallituksen asuntopoliittisen strategian mukaisesti. Vuonna 2003 arava- ja korkotukilainoituksella rakennettavista uusista asunnoista aiempaa suurempi osuus rakennetaan pääkaupunkiseudulle, sen kehyskuntiin ja muihin suurimpiin kasvukeskuksiin. Vuonna 2001 näiden alueiden osuus uusista arava- ja korkotukiasunnoista oli noin 80 %. Uustuotannon suuntaamisella pyritään parantamaan erityisesti pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien asuntotilannetta. Valtion ja kuntien yhteistoiminnalla lisätään kaavoitetun tonttimaan saatavuutta asuntotuotannon edistämiseksi näillä alueilla. Muuttotappioalueilla tyhjinä on vielä varsin vähän asuntoja, mutta muuttoliikkeen jatkuminen heikentää tilannetta. Näiden seutujen asuntomarkkinoiden tasapainoa pyritään parantamaan erityistoimin. Korjausrakentamisessa kiinnitetään edelleen huomiota korjaustoimien vaiheittaisuuteen ja oikea-aikaisuuteen sekä korostetaan elinkaarivaikutusten huomioonottamista kiinteistöjen korjaamisessa. Lähiöiden uudistamista jatketaan Lähiöuudistus 2000 -ohjelman mukaisesti. Asuntojen korjauksia avustetaan erityisesti hankkeissa, jotka tekevät mahdolliseksi ikääntyvän väestön asumisen kotonaan. Avustuksilla tuetaan myös suunnitelmallisen korjaustoiminnan käytäntöjä ja toteutetaan kansallista ilmastostrategiaa. Yleistä asumistukea maksettiin vuoden 2001 lopussa 158 500 ruokakunnalle. Tuesta 55 prosenttia maksettiin lapsiperheille. Vuokra-asunnossa asuvien asumistuensaajien asumismenojen osuus bruttotuloista oli vuonna 2001 ilman asumistukea keskimäärin 54 prosenttia ja se aleni asumistuen jälkeen 27 prosenttiin. Asumistuen osuus tuensaajien keskimääräisistä asumismenoista oli 49 prosenttia. Tuensaajien keskivuokra oli aravavuokra-asunnoissa asuvilla 6,92 euroa neliöltä kuukaudessa ja vapaarahoitteisissa asunnoissa 7,20 euroa neliöltä kuukaudessa. Asumistuessa hyväksyttäviä enimmäisasumismenoja on vuonna 2002 korotettu vastaamaan paremmin todellista vuokratasoa. Tämä lisää tuensaajia sekä tuen maksatusta vuosina 2002 2003. Asumistuensaajista noin 65 % on työttömiä. Työttömien asumistuensaajien määrä väheni vuoden 2001 aikana noin 3 700. Vuosina 2002 2003 työttömien tuensaajien määrän arvioidaan lievästi kasvavan. Asunnottomuuden vähentämiseksi toteutetaan köyhyyden ja syrjäytymisen kansallista toimenpideohjelmaa sekä asunnottomuuden vähentämiseksi pääkaupunkiseudulla ja muualla laadittuja toimenpideohjelmia. Tukea suunnataan erityisesti pääkaupunkiseudulle sekä erityistä tukea tarvitsevien ryhmien asunnottomuuden vähentämiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Valtion tukema asuntojen uustuotanto, perusparantaminen ja asuntojen hankinta sekä muu asuntotuotanto vuonna 2001 ja arvio vuosista 2002 2003: 2001 2002 2003 arvio arvio asuntoa asuntoa asuntoa Aloitetut uudet asunnot (n. 29 000) (n. 29 000) 1) (n. 30 000) arava- ja korkotukiasunnot 13 130 8 000 10 000 vuokra-asunnot 9 176 asumisoikeusasunnot 2 638 as. oy talot ja -asunnot 570 omakotitalot 746 muut asunnot n. 16 000 n. 21 000 n. 20 000 Korjauslainoitus (arava ja korkotuki) 6 309 6 000 6 000 Asuntojen hankinta 3 105 4 600 4 600 asuntosäästöpalkkiojärjestelmä 2 824 4 000 4 000 arava ja korkotuki 281 600 600 Asumisen tukitoimenpiteiden kehitys vuosina 2001 2003 (milj. euroa): 2001 2002 2003 Yleinen asumistuki 407 415 430 Eläkeläisten asumistuki 246 260 276 Opiskelijoiden asumislisä 209 206 226 Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudesta saatava tuki 440 440 440 Aravalainojen myöntämisvaltuus 869 500 600 Korkotukilainojen hyväksymisvaltuus 390 450 600 Maksetut korkotuet: asuntolainojen korkotuki 109,0 86,9 100,0 asuntosäästöpalkkiojärjestelmän korkotuki ja asuntosäästöpalkkio 10,8 5,4 9,4 Avustusvaltuudet: korjausavustukset 31,1 40,0 35,0 energia-avustukset 15,0 avustukset uusien asuinalueiden kunnallistekniikkaan 6,0 avustukset vuokrataloille 1,0 2,0 2,6 avustukset opiskelija-asuntoihin 3,5 2,5 3,4 avustukset asunnottomille ja pakolaisille 1,0 8,4 8,4 54. Asumistuki (arviomääräraha) Momentille myönnetään 430 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää asumistukilain (408/1975) mukaisten asumistukien maksamiseen. 1) Kappalemääriin vaikuttaa oleellisesti myös se, minkälaisena asuntojen tyyppijakauma toteutuu ja kuinka hyvin hintatason hillinnässä onnistutaan. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
S e l v i t y s o s a : Asumistuella edistetään kohtuullisen asumistason saavuttamista ja säilyttämistä alentamalla tuen tarpeessa olevien lapsiperheiden ja muiden ruokakuntien asumismenoja. 2003 talousarvio 430 000 000 2002 talousarvio 415 482 000 2001 tilinpäätös 407 014 782 60. Siirto valtion asuntorahastoon Momentille ei myönnetä määrärahaa. Aravalainat aravalain (1189/1993) mukaisia lainoja yhteensä enintään 600 000 000 euroa mukaan lukien vuodelta 2002 peruuntuneita hankkeita tai muutoin käyttämättä jäänyttä myöntämisvaltuutta vastaava määrä. Vuonna 2003 ei myönnetä rakennusaikaisia lainoja, lyhytaikaisia perusparannuslainoja eikä omistusaravalainoja omaksilunastamislainoja lukuun ottamatta. Pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien samoin kuin muiden suurimpien kasvukeskusten vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotannon sekä lähiöiden projektiluonteisen perusparannuksen pitkäjänteisyyden ja suunnitelmallisuuden edistämiseksi voidaan tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä vuosina 2004 2006 myönnettävistä aravalainoista. Ehdollisten ennakkopäätösten mukaan myönnettävien lainojen määrä saa kutakin vuotta kohden olla pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien sekä muiden suurimpien kasvukeskusten vuokra- ja asumisoikeusaravalainoissa yhteensä enintään 120 000 000 euroa ja lähiöohjelman vuokratalojen perusparannuslainoissa enintään 15 000 000 euroa. Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna 2003 aravalain 46 :n ja aravaasetuksen (1587/1993) 28 :n nojalla myöntää yhteensä enintään 1 200 000 euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta. Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla voidaan valtion vastuulle aravarajoituslain nojalla jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 3 500 000 euroa. Korkotukilainat ja valtiontakaukset Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokraasuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001), vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain (1204/1993), asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain (205/1996), oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) ja eräisiin lämmityslaitoshankkeisiin myönnettävistä lainoista ja korkotuesta annetun lain (83/1982) mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a :ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 :ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa sekä omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa (204/1996) tarkoitetut valtionvastuut. Asuntorahaston varoista maksetaan myös asuntosäästöpalkkiolain (862/1980) mukaiset asuntosäästöpalkkiot. Vuonna 2003 saa vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisia lainoja hyväksyä korkotukilainoiksi yhteensä enintään 600 000 000 euroa mukaan lukien vuodelta 2002 peruuntuneita hankkeita tai muuten käyttämättä jäänyttä hyväksymisvaltuutta vastaava määrä. Uustuotantoa varten tarkoitettuja asunto-osakeyhtiötalolainoja voidaan hyväksyä korkotukilainoiksi vain pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien asuntojen kokonaistarjonnan lisäämiseksi. Edellytyksenä asunto-osakeyhtiötalojen uustuotantolainojen hyväksymiselle korkotukilainoiksi on lisäksi, että lainoituksella edistetään sellaisten asuinalueiden syntymistä, joille segregaation ehkäisemiseksi rakennetaan monipuolisesti sekä sosiaalisin perustein lainoitettua että muuta asuntotuotantoa. Pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien samoin kuin muiden suurimpien kasvukeskusten vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotannon pitkäjänteisyyden ja suunnitelmallisuuden edistämiseksi voidaan tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä vuosina 2004 2006 hyväksyttävistä korkotukilainoista. Ehdollisten ennakkopäätösten mukaan hyväksyttävien lainojen määrä saa kutakin vuotta kohden olla pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien sekä muiden suurimpien kasvukeskusten vuokra- ja asumisoikeuskorkotukilainoissa yhteensä enintään 80 000 000 euroa. Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään 1 600 000 000 euroa vuoden 2003 lopussa. Lisäksi vuokraasuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain sekä omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Vanhojen korkotukilainojen korkotuen määrät Vuonna 1993 uustuotantoa varten hyväksyttyjen korkotukilainojen korkohyvitys on vuokra-asuntojen korkotuesta annetun lain 2 :n 1 momentin 1 5 kohdassa tarkoitetuille lainansaajille 8 % lainavuosina 1 5 ja 6 % lainavuosina 6 10. Muille lainansaajille vuonna 1993 uustuotantoa varten hyväksyttyjen lainojen korkohyvitys on 7 % lainavuosina 1 4 ja 5 % lainavuosina 5 8. Muiden vuonna 1993 hyväksyttyjen korkotukilainojen korkohyvitys on 6 % lainavuosina 1 4 ja 4 % lainavuosina 5 8. Korkohyvitys on kuitenkin enintään luottolaitoksen perimän koron suuruinen. Korkohyvitystä maksetaan vuokra-asuntojen korkotuesta annetun lain 2 :n 1 momentin 1 5 kohdassa tarkoitetuille lainansaajille uustuotantoa varten enintään kymmeneltä ja muissa tapauksissa enintään kahdeksalta vuodelta ennen vuotta 1994 korkotukilainoiksi hyväksyttyjen lainojen osalta. Avustukset asuntojen korjaus- ja energia-avustuksista annetun lain mukaisia korjaus- ja energia-avustuksia yhteensä enintään 50 000 000 euroa mukaan lukien vuodelta 2002 peruuntuneita hankkeita tai muuten käyttämättä jäänyttä valtuutta vastaava määrä. eräistä Valtion asuntorahastosta maksettavista avustuksista annetun lain (657/2000) mukaisia vuokratalojen ja asumisoikeustalojen talouden tervehdyttämisavustuksia yhteensä enintään 2 600 000 euroa, omapääoma-avustuksia asunnottomien asuttamiseksi yhteensä enintään 8 400 000 euroa ja opiskelija-asuntojen omapääoma-avustuksia yhteensä enintään 3 400 000 euroa. Vuokratalojen ja asumisoikeustalojen talouden tervehdyttämisavustusvaltuudesta valtiokonttori saa käyttää enintään 50 000 euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin. Vuonna 2003 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia valtion, pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien yhteistoiminta-asiakirjan allekirjoittaneille kunnille uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen yhteensä enintään 6 000 000 euroa siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Varainhankintavaltuudet Vuonna 2003 valtion asuntorahasto saa arvopaperistaa asunto- ja aravalainoja tai sille saadaan ottaa pitkäaikaista lainaa yhteensä enintään 100 000 000 euron nettomäärään asti. Maksuvalmiudessa vuoden aikana esiintyvien vaihtelujen tasaamiseen tarvittavaa lyhytaikaista lainaa rahastolla saa kerralla olla yhteensä enintään 600 000 000 euroa. Vuonna 2003 valtiovarainministeriö tai Valtiokonttori saa valtioneuvoston määräämissä rajoissa tehdä asuntorahaston varainhankintaan tai -hallintaan liittyviä koron- ja valuutanvaihtosopimuksia ja muita suojautumissopimuksia pääomamäärältään yhteensä enintään 600 000 000 euron suuruisten vastuiden osalta. S e l v i t y s o s a : Vuonna 2002 käynnistetty pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen tarkoitettu avustusjärjestelmä on voimassa vuoden 2005 loppuun asti. esityksen laiksi aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksi lunastamisesta annetun lain muuttamisesta siten, että enintään 50 prosenttia jäljellä olevasta aravalainapääomasta jäisi valtion vastuulle jouduttaessa purkamaan pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla. Samalla lain nimike muutetaan aravarajoituslaiksi. esityksen laiksi asuntojen korjaus- ja energia-avustuksista. Asuntojen energia-avustukset otetaan erikseen huomioon ja niihin varataan 15 000 000 euroa. esityksen eräistä Valtion asuntorahastosta maksettavista avustuksista annetun lain muuttamisesta. Tervehdyttämisavustus taloudellisissa vaikeuksissa oleville taloille ulotetaan koskemaan myös asumisoikeustaloja. Asuntorahaston rahoitusrakenteen arvioidaan muodostuvan vuonna 2003 seuraavaksi: milj. Arvioitu saldo 1.1.2003 415 Tulot: Tulot asuntolainoista ja takausmaksuista 730 Rahaston pitkäaikainen varainhankinta 100 Menot: Luotonanto 510 Korkotuki- ja avustusmenot 170 Rahaston pitkäaikaisten velkojen menot korot 212 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
kuoletukset 123 Arvioitu saldo 31.12.2003 230 2003 talousarvio 2002 talousarvio 2001 tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5