Aika: 26.5.2016 klo 13.19 Paikka: Turku, Hamburger Börs, kokoustilat Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala, 1. vpj. Kankaala Kari johtaja Tampere Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi, 2. vpj. Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti Rämö Heidi kunnanjohtaja Lempäälä Sorvanto Jarkko kaupunginjohtaja Ylöjärvi Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Pohjonen Juhani seutusihteeri, sihteeri, TKS Kutsutut Ikonen Anna-Kaisa pormestari Tampere Nurminen Mikko kiinteistöjohtaja Tampere 1/14
KÄSITELTÄVÄT ASIAT 76 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 ****** 4 77 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN HAKEUTUMINEN TYÖLLISYYSPALVELUN ALUEELLISEEN KOKEILUUN 2017 2018 4 78 RAKENNESUUNNITELMAN TOTEUTTAMISEN MAAPOLIITTISET TOIMINTATAVAT, EHDOTUS 5 79 TALOUSARVION VALMISTELU VUODELLE 2017, KESKUSTELU 7 80 STRATEGIAPROSESSIN ETENEMINEN, STRATEGIAN MUOTO JA SEURAAVAT TYÖVAIHEET 8 * 11 81 TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT 11 82 SEURAAVAT KOKOUKSET 12 83 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 14 2/14
76 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (10 min) Muistio 13.5.2016, liitteenä. Kokouksen 13.5. keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen. Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Tampereen kaupunkiseudun hakeutuminen työllisyyspalvelun alueelliseen kokeiluun Kuntien taustakeskustelujen tilanne? Käsittelyssä tässä kokouksessa KJ:T PN 2017 2018 Edunvalvonnan julkilausuma Seutuhallituksen kommentit 25.5 PN Tampereen kaupunkiseudun elinvoima varmistettava maakuntauudistuksessa Seutuhallituksen päätökset 25.5 3/14
****** 77 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN HAKEUTUMINEN TYÖLLISYYSPALVELUN ALUEELLISEEN KO- KEILUUN 2017 2018 Seutujohtaja Nurminen 19.5.2016 Kaupunkiseudun kuntajohtajat ovat 13.5. käsitelleet hakeutumista alueelliseen työllisyyspalvelujen kokeiluun ja omalta osaltaan päättäneet, että hakeutumista suunnitellaan seudullisena. Hakeutumisesta on käyty keskustelu tämän jälkeen kuntien päättäjien kanssa. Seutuhallituksessa esityksestä keskustellaan 25.52016. Koska ajankohta hakeutumiselle on tiukka päättyen 31.5., on keskustelujen rinnalla valmisteltu vapaamuotoista hakemuskirjettä Tampereen toimesta. Kokouksessa kuullaan seutuhallituksen näkemys seudullisesta hakeutumisesta ja kuntien taustakeskustelujen tulos. Tavoitteena on tehdä päätösesitys kunnille hakemuksen pääsisällöstä ja kokeiluun osallistuvista kunnista. Liite: - Hakemusluonnos (valmistuu 26.5. Päivi ottaa mukaan matkalle) Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 26.5.2016 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan linjata hakeutumista kokeiluun seudullisena kokonaisuutena, ohjeistaa hakemuksen jatkovalmistelua, että kunnat päättävät osaltaan osallistumisesta hankehakemusmalliin. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Todettiin, että kunnat voivat harkita osallistumistaan lopullisten ehtojen, hallintomallin ja vaikutusten varmistuttua. Hakemukseen kirjataan, että hallintomalli toteutukselle halutaan pitää mahdollisimman kevyenä. Yksi mahdollinen vaihtoehto on isäntäkuntamalli. Hallinnointimallia tarkennetaan mikäli kokeiluun päästään. 4/14
78 RAKENNESUUNNITELMAN TOTEUTTAMISEN MAAPOLIITTISET TOIMINTATAVAT, EHDOTUS Seutujohtaja Nurminen 19.5.2015 Kuntayhtymän toiminnallisena tavoitteena 2016 on päivittää seudulliset maapoliittiset periaatteet tukemaan rakennesuunnitelman toteuttamista. Asia sisältyy MAL3-sopimukseen. Työ käynnistettiin kuntajohtajakokouksen lähetekeskustelulla 20.11.2015. Myös seutuhallitus on käynyt työstä lähetekeskustelun. Tarve seudullisten maapoliittisten periaatteiden päivittämisestä johtuu uudistuneesta rakennesuunnitelmasta, jossa mm. täydennysrakentamisen merkitys kuntien maankäytössä on aiempaa vahvemmin esillä. Myös uudistetussa maankäyttö- ja rakennuslaissa on kiinnitetty huomiota maapolitiikkaan ja säädetty se kuntien lakisääteiseksi tehtäväksi. Eräillä kaupunkiseudun kunnilla on tarkoitus laatia tai tarkistaa oma maapoliittinen ohjelma päivitettyjen seudullisten periaatteiden pohjalta. Maapoliittisilla periaatteilla tuetaan kuntien omien periaatteiden päivitystä ja toimeenpanoa. Työn pohjaksi kartoitettiin kuntien maapoliittiset ohjelmat. Kuntien voimassa olevat maapoliittiset ohjelmat tai linjaukset ovat vuosilta: Kangasala 2010, Nokia 2005, Pirkkala 2012, Tampere 2014, Vesilahti 2014, Ylöjärvi 2006. Orivedellä ja Lempäälässä on ohjelma valmistumassa. Kartoituksen mukaan yleislinjaukset kuntien kesken ovat yhteneväiset. Ohjelmissa painottuvat asumisen näkökulmat toimitilanäkökulman jäädessä vähemmälle huomiolle. Ohjelmissa korostuu myös raakamaan hankinta laajentumisalueilta, ei niinkään täydennysrakentaminen. Osa maapolitiikan välineistä on käytössä vain ääritilanteissa, osaa ei käytetä lainkaan. Maapolitiikan talousvaikutukset ovat jo nykyisin hyvin esillä. Valmistelua ovat ohjanneet seuraavat tavoitteet: - väestönkasvun mahdollistaminen, - taloudellisen, kestävän ja täydentyvän yhdyskuntarakenteen edistäminen, - elinvoimaa vahvistavan yritys- ja toimitilarakentamisen edistäminen, - seudun monipuolisuuden parantaminen, - seudun vetovoiman ja houkuttelevuuden vahvistaminen. Ehdotuksen pääkohdat ovat: tavoitteet, toimintatavat, esimerkit ja tilannekuvaukset sekä toimintaympäristön muutokset. Ydinviesti kiteytyy täydennysrakentamista tukevan maapolitiikan vahvistamiseen raakamaapolitiikan rinnalla sekä kuntien hyödynnettäväksi tarjottavien maapoliittisten toimintatapojen listaan. Toimintatapojen soveltamista kunnissa tukevat lisäksi maapolitiikan käytännön esimerkit ja havainnollistavat kartat. 5/14
Ehdotuksen kuntien yhteisistä toimintatavoista on valmistellut pienryhmä, johon ovat kuuluneet kiinteistöjohtaja Mikko Nurminen (Tampere), kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus (Lempäälä), maankäyttöinsinööri Jouni Ruokanen (Ylöjärvi) sekä seutuyksiköstä seutusuunnittelupäällikkö Kimmo Kurunmäki ja karttatyöstä vastannut suunnittelija Simo Turunen. Lisäksi aiheesta järjestettiin yhteinen työpaja kaavoitusjohtajien, rakennusvalvojien ja maapolitiikan asiantuntijoiden kesken. Maankäytön- ja asumisen työryhmä (MASTO) on hyväksynyt omalta osaltaan valmistelun tuloksen. Työryhmän näkemys on, että asiakirjan vaikuttavuuden tavoittamiseksi asiasta olisi hyvä tehdä hyväksymispäätös kunnissa joko sellaisenaan, tai valittujen toimintatapojen osalta päätösponsissa esitettyinä. Asia käsitellään seutuhallituksessa 29.6. Liite. - Rakennesuunnitelman toteuttamisen maapoliittiset toimintatavat, ehdotus, 2.5.2016. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 26.5.2016 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä ehdotuksen rakennesuunnitelman toteuttamisen maapoliittisista toimintatavoista ja sopia asian käsittelytavan kunnissa. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisäksi kuntajohtajakokous päätti omalta osaltaan että kunnat käsittelevät rakennesuunnitelman toteuttamisen maapoliittiset toimintatavat päätöksenteossaan ja merkitsevät ne tiedoksi ja että kunnat käyttävät toimintatapoja tukenaan omassa maapolitiikassaan, asuntopolitiikassaan ja kaavoituksessaan. 6/14
79 TALOUSARVION VALMISTELU VUODELLE 2017, KESKUSTELU Seutujohtaja Nurminen 20.5.2016 Seutuyhteistyön vuosisuunnittelua ohjaavat seutustrategia, rakennesuunnitelma ja MAL3-sopimus. Seutustrategia päivitys on käynnissä, tulevan yhteistyön sisältöä on pohdittu yhdyskuntarakenne, hyvinvointi ja elinvoima/elinkeino -näkökulmista. Vuoden 2017 toiminnan suunnitteluun vaikuttaa myös maakuntahallinnon eteneminen. Viimeaikoina on keskusteltu mm. kaupunkiseudun erityisaseman huomioimisesta uudistuksessa. Tärkeiksi seudullisiksi teemoiksi on nähty mm. maankäytön ja liikenteen ohjaus, työllisyyspalvelut sekä elinkeinojen kehittäminen. Kuntayhtymän talousarvio on pysytellyt noin miljoonan euron tasolla: 1 042 300 euroa vuonna 2014, 1 031 800 euroa vuonna 2015 ja 1 031 800 euroa vuonna 2016. Muutos on ollut -1,0-0,0 %. Toimintaa voidaan resursseihin nähden pitää tuloksellisena. 10 vuoden aikana mm. MAL-suunnittelu on osoittautunut onnistuneeksi ja uusia mahdollisuuksia avaavaksi teemaksi. Seuraavaksi valmistellaan ns. elinkeino-maankäyttö -suunnitelmatyön käynnistämistä. MALsuunnittelun riippuvuus paikka/karttatiedosta on lisääntynyt, minkä vuoksi seutuyksikön paikkatietoresursoinnin/analyytikon tarpeesta tulee keskustella. 1 htv kustannusvaikutus olisi 60 000 euroa. Resurssilla tuotettaisiin seudullisia tietokuvauksia, karttaesityksiä, paikkatietoa ja informatiivista MAL-aineistoa sekä palveltaisiin seututyöryhmien tietotarpeita sekä varmistettaisiin yhteistyö muiden tietotuotanto- ja paikkatietotoimijoiden kanssa. Valmista raamia ei tässä vaiheessa esitetä, vaan kuntajohtajilta toivotaan näkemyksiä yhteistyön sisältöön ja resursointiin 2017. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 26.5.2016 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan Käydään lähetekeskustelu talousarvioraamin laadinnan pohjalle. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Todettiin, että talousarvio 2017 valmistellaan vuoden 2016 kuntien maksuosuuksien tasoisena. 7/14
80 STRATEGIAPROSESSIN ETENEMINEN, STRATEGIAN MUOTO JA SEURAAVAT TYÖVAIHEET Seutujohtaja Nurminen 16.5.2016 Seutuhallitus on käynnistänyt seutustrategian päivitystyön, jonka ensimmäinen vaihe - tulevaisuus ja tahtotila on meneillään. Alkuvaiheisessa on toteutettu sähköinen kysely päättäjille ja sidosryhmille sekä kunnallishallitusten yhteinen strategiaseminaari. Kyselyn tulokset antoivat vahvan mandaatin seutuyhteistyön nykyteemoille: mal-hyvinvointipalvelut-elinkeinot, kuitenkin siten, että tulevaisuuden kaupunkiseudulla elinkeinoyhteistyöltä odotetaan paljon. Yhteistyön onnistumisessa korostettiin poliittista sitoutumista, seudullisen kokonaisuuden edistämistä sekä tavoitteiden vastuuttamista ja jalkauttamista kuntiin. Kunnallishallitusten työseminaarissa kuvattiin yhteistyön kärkiä ja toimenpiteitä seuraavalle strategiakaudelle kolmen teeman - yhdyskuntarakenne ja asukkaiden hyvinvointi ja seudun elinvoima - kautta. Seuraavan strategiakauden aikana kunnan uusi rooli ja tehtävät elinvoiman ylläpitäjänä alkavat konkretisoitua. Strategian pääviestit Kyselyn ja työseminaarin pohjalta voidaan tiivistää esim. seuraavanlaisia elinvoimaviestejä kaupunkiseudun tulevaan strategiaan. Viesteissä näkyy kaupunkiseututyön avautuminen aiempaa enemmän ulospäin omien vahvuuksiensa kuvaamiseksi ja tavoitteidensa edistämiseksi. Yhdyskuntarakenne: - Eheä ja monimuotoinen yhdyskuntarakenne - Tasapainoinen asuntomarkkina ja monipuolistuva asuntotarjonta - Sujuva ja kestävä liikkuminen - Hyvä ulkoinen saavutettavuus - Tavoitteellinen vyöhyke- ja verkostoyhteistyö Elinkeinojen kehittäminen: - Vahva toimialastrategia ja yritysten vastaanottosuunnitelma - Monipuolinen innovaatioympäristö - Kiehtova brändi - Kehittynyt hankintapolitiikka - Kansainvälinen työote - Ketterä ja seudullinen elinkeinopalvelujen toimintamalli 8/14
Asukkaiden hyvinvointi: - Hyvinvointia luovat työmahdollisuudet ja seudullinen työllisyyspolitiikka - Suomen paras koulutus - Laadukkaat ja runsaat kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-aikapalvelut - Uudistuvat palvelut ja vahva kokeilukulttuuri - Tehokkuutta ja asiakaslähtösyyttä edistävät yhteistyöratkaisut, seudullinen palveluverkkoajattelu - Omaehtoisuutta, osallisuutta ja kumppanuutta tukevat toimintatavat Viestien kommentointi ja täydentäminen on kunnallishallitusten toisen yhteisen työseminaarin aiheena. Työseminaarissa pohditaan myös yhteistyön missiota eli tarkoitusta ja olemassaolon perustaa. Strategian tavoiteltava muoto Strategiatyön jatkaminen vaatii prosessin tässä vaiheessa keskustelun, jossa määritellään millaista strategiamuotoa seutuyhteistyön poliittiseen ohjaukseen ja kuntien päätöksentekoon tulisi valmistella. Vaihtoehtona on perinteinen strategia-asiakirja, jossa esitetään missio, visio, päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet sekä seuranta. Malli on käytetyin jäsenkuntien kuntastrategioissa. Mallin etuja ovat mm strategian ymmärrettävyys valtuustojen päätöksenteossa, poliittisen ohjauksen jämäkkyys lähivuosille, strategian vastuuttaminen ja jalkauttaminen kuntiin. Perinteinen malli helpottaa myös seurantaa ja yhteistyön tuloksellisuuden arviointia. Se tarjoaa myös vahvemman tuen yhteistyöratkaisujen toimeenpanoon kuntatasolla. Haasteita ovat puolestaan strategialauseiden muotoilu muuttuvassa toimintaympäristössä sekä perinteisen strategia-asiakirjan heikko erottautuminen esim. sidosryhmien keskuudessa. Mallin voi arvioida korostavan valtuustojen roolia yhteistyön ohjauksessa. Toinen vaihtoehto on strategian uudenlainen esittämistapa, jossa kuva, piirros, tarina tai vlogi esittää keskeiset yhteistyöviestit. Tämän malli korostaa visiota ja mielikuvia, on moderni, energisoiva ja erottuva. Kevyen strategiaperustan haasteina ovat sen runsas tulkinnallisuus valtuustojen päätöksenteossa, vaikeus jalkauttaa, vastuuttaa ja seurata toteutumista. Tällainen strategia olisi helposti myös sisäänpäinlämpiävä ja vaikea viestiä ulkopuolisille. Lisäksi kevyen strategian ohjaus yhteistyön lähivuosien toimenpiteisiin on ohut ja vaikeuttaa vuosisuunnittelua. Mallin voi arvioida korostavan seutuhallituksen ja kuntajohtajien roolia yhteistyön ohjauksessa. Kolmas vaihtoehto on kaksitasoinen strategiaohjaus, jossa kuntien valtuustot hyväksyvät yhteistyöstrategian mission, vision ja strategian 9/14
pääviestit eli ovat strategisessa roolissa kuntien tahdonilmaisijoina. Tämän rinnalle seutuhallitus valmistelee ja hyväksyy valtuustokauden mittaisen toteutusohjelman, jossa kuvataan lähivuosien toimenpiteet strategian toteuttamiseksi. Ns. toteutusohjelman valmistelussa voi myös kuntien hallituksilla olla roolia, mikä alleviivaa niiden asemaa kuntakonsernin johtamisessa. Vuosittain seutuhallitus tarkistaisi toteutusohjelman perusolettamukset ja mahdolliset muutostarpeet talousarvion valmistelun käynnistyessä. Vaihtoehdolla lisätään jatkuvan strategioinnin mahdollisuutta ja toisaalta sen tarvetta. Vaihtoehdon haasteena on lisäksi uuden portaan rakentuminen seutuyhteistyön ohjaukseen. Vaihtoehdon voi arvioida korostavan seutuhallituksen ja kunnallishallitusten roolia yhteistyön ohjauksessa. Strategityöskentelyn seuraavat vaiheet Strategiatyön valmistelussa tähdätään seuraavaksi syksyyn 2016. Asiantuntijatyöryhmien yhteinen strategiaamupäivä järjestetään 25.8., jolloin tavoitteena on konkretisoida strategiaviestejä toimenpiteiksi ja keinoiksi sekä sitouttaa virkamiehiä yhteistyölinjauksiin. Seutustrategiatyöhön integroidaan myös seudullisen tietohallinnon, elinkeinoyhtiön sekä työllisyystyöryhmän ohjelmien/strategioiden tarkistus. Kunnallishallitusten toinen yhteinen strategiaworkshop järjestetään kesän lopulla 5.9 klo 13.3.0-16.30 Tampere-talossa. Työseminaarissa käsitellään mm. strategian perusviestejä (luonnos) ja missiota. Seutustrategiaryhmä tukee strategiaprosessia ja kokoontuu tarpeen mukaan kuntajohtajille ja seutuhallitukselle esitettävien asioiden pohdintaan. Sen kokousmuistiot on kuntajohtajien nähtävissä. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 26.5.2016 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää merkitä tiedoksi strategiavalmistelun tilanteen ja käydä keskustelua seutuyhteistyön suhteesta tulevaisuuden maakuntahallintoon. Päätös. Asia siirrettiin seuraavaan kokoukseen. 10/14
* 81 TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: Seutujohtajan infoasiat: Seutukatsaus 2/2016 jaeltu. 10-vuotisseutupäivä 1.6. 2016 Pirkkalassa. Tampereen kaupunkiseudun lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi liikennekaareksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. (liite) Ennakkotiedot huhtikuun 2016 väestönmuutoksista ja maaliskuun 2016 työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, 1.1.2016 Muutos, tammihuhti Väkiluku, 30.4.2016 Muutos%, tammihuhti Työttömyys%, maaliskuu Työttömyys%, tammikuu Kangasala 30 607 125 0,4 % 30 732 12,3 13,1 Lempäälä 22 536 23 0,1 % 22 559 12,1 11,4 Nokia 33 162-26 -0,1 % 33 136 14,5 15,5 Orivesi 9 408-58 -0,6 % 9 350 13,8 15,1 Pirkkala 18 913 106 0,6 % 19 019 10,9 11,7 Tampere 225 118 532 0,2 % 225 650 17,9 17,8 Vesilahti 4 489-2 0,0 % 4 487 12,8 11,1 Ylöjärvi 32 738-12 0,0 % 32 726 12,4 13,7 Kaupunkiseutu 376 971 688 0,2 % 377 659 15,8 16,0 Kehyskunnat 151 853 156 0,1 % 152 009 12,8 13,4 Turun seutu 342 628 171 0,0 % 342 799 13,4 14,3 Helsingin seutu 1 437 890 5 258 0,4 % 1 443 148 11,4 11,7 Pirkanmaa 506 114 538 0,1 % 506 652 15,4 15,7 Suomi 5 487 308 2 513 0,0 % 5 489 821 13,3 13,7 Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 11/14
82 SEURAAVAT KOKOUKSET Kuntajohtajien kokouskalenteri 18.3. Maapoliittiset periaatteet Pienet MAL3-hankkeet Strategiaprosessin eteneminen Tilinpäätös Tredean uusi toimitusjohtaja. 1.4. Pienet MAL3-hankkeet MAL2-seuranta Elinkeinojen kehittäminen kaupunkiseudulla 15.4. MAL3-sopimus, ehdotus seutuhallitukselle Vuoden 2015 palaute työryhmille Päättäjäkyselyn tulokset KH-seminaari 18.4. 18.4. Kunnallishallitusten 1. strategiaworkshop 29.4. Lähijunaliikenne Seutustrategian visio ja yhteistyöteemat Matkailutoimintojen järjestelyt, keskustelu Elinkeinojen kehittäminen, kuntaesittelyt KJK:n kokoonpano 13.5. Työllisyydenhoidon kuntakokeilu 26-27.5. Työmatka Turkuun, Työllisyyskokeiluun hakeutuminen Maapoliittiset periaatteet Talousarvion 2017 raami, keskustelu Strategiatyö 1.6. SEUTUPÄIVÄ 10.6. Lentoliikenteen projektin toteutuminen Opetussuunnitelmayhteistyö Talousarvion 2017 raami Talouden seuranta 1-4 23.6. Elinkeinojen vastaanottosuunnitelman laadinta Varhaiskasvatuslain toteuttaminen seudulla Ilmastostrategian arviointiraportti 12/14
12.8. Raitiotien suunnittelun eteneminen Hankintayhteistyö, Tuomi Logistiikka esittäytyy? 26.8. Paikkatieto/Aluetietopalvelu-teema Rakennusjärjestysmalliasiakirja Sisäisten vuokrien seutuselvitys 5.9. Kunnallishallitusten 2. strategiaworkshop 9.9. Lukio- ja kampusyhteistyö, tilannekatsaus Päivähoidon kustannuslaskennan tulokset MAL-hankkeet kuntien 2017 talousarviota varten MAL-sopimuksen toteuttamisen ohjelmointi 23.9. Strategialuonnos 7.10. Talousarvio 2017, keskustelu (SH 26.10.) 21.10. 4.11. 1. tai SEUTUFOORUMI 8.11. 18.11. Talousarvio, päätöskäsittely (SH 30.11.) Raitiotien seudullinen laajeneminen, lähetekeskustelu MAL-hankkeiden suunnittelutilanteesta. 2.12. Strategiaehdotus 16.12. Elinkeinomaankäyttö (ehdotusvaihe) 13/14
83 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 14.35. 14/14