TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 14/

Transkriptio

1 Aika: klo Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala, 1. vpj. tilalla: Niemi Olli hallintojohtaja Pirkkala Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi, 2. vpj. Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Nurminen Mikko johtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti Rämö Heidi kunnanjohtaja Lempäälä Sorvanto Jarkko kaupunginjohtaja Ylöjärvi Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Pohjonen Juhani seutusihteeri sihteeri, TKS Kutsutut Ikonen Anna-Kaisa pormestari Tampere Eskonen Tommi 110 johtaja kaupunkiseudun TYP Itänen Mika 110 palveluyksikön johtaja Tampere Rantanen Teppo 110 johtaja Tampere Vestala Leena 110 ylijohtaja Pirkanmaan ELY-keskus Asula-Myllynen Ritva 113kehittämispäällikkö TKS 1/15

2 KÄSITELTÄVÄT ASIAT 109 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 ****** KAUPUNKISEUDUN TYÖLLISYYSPALVELUN ALUEELLINEN KOKEILU , TOIMEENPANON VALMISTELU RAKENNESUUNNITELMAN TOTEUTTAMISEN MAAPOLIITTISET TOIMINTATAVAT, EHDOTUS 6 *** SEUDULLINEN PAIKKATIETOYHTEISTYÖ JA ALUETIETOPALVELU, TILANNEKATSAUS KUNTIEN KIINTEISTÖJEN SISÄISTEN VUOKRAPERUSTEIDEN YHTENÄISTÄMINEN TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT SEURAAVAT KOKOUKSET KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 15 2/15

3 109 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (10 min) Muistio , liitteenä. Kokouksen keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen. Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Kaupunkiseudun työllisyyspalvelun alueellinen kokeilu , tilannekatsaus Jatkokäsittelyssä tässä kokouksessa PN, MI, TE Kunnallishallitusten II strategiatyöpaja, valmistelutilanne ja etukäteismateriaali Uusintakutsut ja materiaalit jaettu luottamushenkilöille ja kunnille sovitun mukaisesti. Kuntien päätös/osallistumistilanne? Kuntajohtajien strategiakokous 5.9 jälkeen (23.9. tai erillinen ilta) Strategiaryhmän kokoukset ja PN, KJK:t, JP Lentoliikennerahasopimus Marja Aalto on lähettänyt materiaalin kuntien kirjaamoihin. Käsittelytilanne kunnissa? 3/15

4 ****** 110 KAUPUNKISEUDUN TYÖLLISYYSPALVELUN ALUEELLINEN KOKEILU , TOIMEEN- PANON VALMISTELU Seutujohtaja Nurminen Työ- ja elinkeinoministeriö on valinnut Tampereen kaupunkiseudun työvoima- ja yrityspalvelun alueelliseen kokeiluun Päätöksen mukaan Tampereen seudun kokeiluun yhdistetään Sastamala ja Punkalaidun. Kaksivuotisella kokeilulla valmistaudutaan vuoteen 2019, jolloin työvoima- ja yrityspalvelujen järjestämisvastuu on maakunnilla. Valinnan kriteereitä olivat mm. hakemusten vastaavuus maakuntauudistukseen, palvelutuotannon uudet mallit, työpaikkojen ja yleisen elinvoiman lisäys sekä valmiudet ja sitoutuminen kokeiluun ja seurantaan. Kaupunkiseudun lisäksi valittiin viisi kuntapohjaista sekä kolme maakunnallista kokeilualuetta. Suurista kaupunkiseuduista kokeiluun valittiin myös Turun ja Oulun seudut. Pääkaupunkiseudulta odotetaan erillistä esitystä syksyn aikana. Valintapäätöksessä korostetaan, että käynnistettävien kokeilujen sisältönä ei ole palvelujen järjestämisvastuun siirto valtiolta kunnille. Näinollen Tampereen kaupunkiseudun työllisyyskokeilua jatkovalmistelaan tuottamismallin pohjalta. Päätöksen mukaan valinta kokeilualueeksi ei tarkoita myöskään sitä, että kaikki hakemuksessa esitetyt säännösmuutos- ja resurssiehdotukset toteutuvat. Kokeilujen valtakunnallinen jatkovalmistelu on käynnistetty TEM:n asettamassa alueellisten kokeilujen työjaostossa. Jatkovalmistelu koskee mm. säännösmuutoksia ja tähtää hallituksen lakiesitykseen. Tampereen kaupunkiseudun edustaja työjaostossa on kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen ja varahenkilö Sastamalan kaupungin työllisyyspalvelupäällikkö Tiina Leppäniemi. Kokeilun alueellinen tarkentaminen ja toimeenpanon suunnittelu tapahtuvat kuntien, ELY-keskusten ja maakuntaliiton yhteistyönä. Järjestämisvastuullinen ELY-keskus/TE-toimisto on kutsunut kokeilun osapuolet jatkovalmistelun käynnistämistilaisuuteen Alueellisen valmistelun osalta kaupunkiseudun kuntien on tarpeen organisoitua. Kuntajohtajien kokouksessa 12.8 pidettiin tarpeellisena muodostaa valmisteluun neljätasoinen valmistelurakenne. Poliittisen ohjausryhmän muodostaisi seutuhallitus ja virkamiesohjausryhmän kuntajohtajakokous. Lisäksi toimisi kokeilun toimeenpanoa valmisteleva ja ELYn/Te-toimiston kanssa neuvotteluja hoitava suppeampi ryhmä, jossa on edustettuna myös kuntien työllisyydenhoidon asiantuntijoita. Neljännen tason muodostaisivat kokeilun eri toimenpiteitä suunnittele- 4/15

5 vat työryhmät, joissa olisi kuntien työllisyysasiantuntijat edustettuna laajasti. Seutuhallitus ja kuntajohtajat hoitaisivat ohjaustehtäväänsä osana normaalia kokousrytmiä. Neuvotteluryhmän edustajat vastaisivat niiden informoinnista. Järjestäytymisen lisäksi kuntien tulee evästää valmistelijoita kaupunkiseudun tavoitteista kokeilun reunaehdoiksi. Hakemusvaiheessa mainittuja ehtoja olivat mm. kuntien vaikutusmahdollisuudet, lähipalveluperiaatteen ja kuntien hyvien käytäntöjen huomioiminen. Lisäksi tavoitteeksi asetettiin, että kokeilu tulisi toteuttaa nykyisillä resursseilla. Valmistelun edetessä kuntajohtajien ja seutuhallituksen tulisi pohtia myös kokeilun aikaista hallintomallia. Asiantuntijat Leena Vestala, Teppo Rantanen, Tommi Eskonen ja Mika Itäinen on kutsuttu kokoukseen. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan että työllisyyskokeilun valmistelun seudullisena poliittisena ohjausryhmänä toimii seutuhallitus ja virkamiesohjausryhmänä kuntajohtajakokous, että ohjaus tapahtuu seutuhallituksen ja kuntajohtajakokousten yhteydessä, nimetä henkilöt toimeenpanoa valmistelevaan ja muiden kokeiluosapuolten kanssa neuvottelevaan ryhmään seuraavasti Anna-Kaisa Heinämäki, apulaispormestari Tampere, Teppo Rantanen, johtaja Tampere, Mika Itänen, palveluyksikön johtaja Tampere, Tommi Eskonen, johtaja kaupunkiseudun TYP, Tuula Mikkonen, suunnittelupäällikkö Tampere, Pekka Mansikkamäki työllisyys- ja turvallisuuspäällikkö Ylöjärvi, Mika Nieminen, kaupunkikehitysjohtaja Nokia ja että edellä mainittu ryhmä voi nimetä toimenpidetyöryhmät kuntien asiantuntijoista. Lisäksi kuntajohtajakokous päättää evästää valmistelijoita kokeilun toimeenpanolle asetettavista ehdoista. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 5/15

6 111 RAKENNESUUNNITELMAN TOTEUTTAMISEN MAAPOLIITTISET TOIMINTATAVAT, EHDOTUS Seutujohtaja Nurminen Kuntayhtymän tavoitteena 2016 on päivittää seudulliset maapoliittiset periaatteet tukemaan rakennesuunnitelman toteuttamista. Asia sisältyy MAL3-sopimukseen. Työ käynnistettiin kuntajohtajakokouksen lähetekeskustelulla Seutuhallitus kävi lähetekeskustelun kokouksessaan Tarve seudullisten maapoliittisten periaatteiden päivittämisestä johtuu uudistuneesta rakennesuunnitelmasta, jossa mm. täydennysrakentamisen merkitys kuntien maankäytössä on aiempaa vahvemmin esillä. Myös uudistetussa maankäyttö- ja rakennuslaissa on kiinnitetty huomiota maapolitiikkaan ja säädetty se kuntien lakisääteiseksi tehtäväksi. Eräillä kaupunkiseudun kunnilla on tarkoitus laatia tai tarkistaa oma maapoliittinen ohjelma päivitettyjen seudullisten periaatteiden pohjalta. Maapoliittisilla periaatteilla tuetaan kuntien omien periaatteiden päivitystä ja toimeenpanoa. Työn pohjaksi kartoitettiin kuntien maapoliittiset ohjelmat. Kuntien voimassa olevat maapoliittiset ohjelmat tai linjaukset ovat vuosilta: Kangasala 2010, Lempäälä 2016, Nokia 2005, Pirkkala 2012, Tampere 2014, Vesilahti 2014, Ylöjärvi Orivedellä ja on ohjelma valmistumassa. Kartoituksen mukaan yleislinjaukset kuntien kesken ovat yhteneväiset. Ohjelmissa painottuvat asumisen näkökulmat toimitilanäkökulman jäädessä vähemmälle huomiolle. Ohjelmissa korostuu myös raakamaan hankinta laajentumisalueilta, ei niinkään täydennysrakentaminen. Osa maapolitiikan välineistä on käytössä vain ääritilanteissa, osaa ei käytetä lainkaan. Maapolitiikan talousvaikutukset ovat jo nykyisin hyvin esillä. Valmistelua ovat ohjanneet seuraavat tavoitteet: - väestönkasvun mahdollistaminen, - taloudellisen, kestävän ja täydentyvän yhdyskuntarakenteen edistäminen, - elinvoimaa vahvistavan yritys- ja toimitilarakentamisen edistäminen, - seudun monipuolisuuden parantaminen, - seudun vetovoiman ja houkuttelevuuden vahvistaminen. Ehdotuksen pääkohdat ovat: tavoitteet, toimintatavat, esimerkit ja tilannekuvaukset sekä toimintaympäristön muutokset. Ydinviesti kiteytyy täydennysrakentamista tukevan maapolitiikan vahvistamiseen raakamaapolitiikan rinnalla sekä kuntien hyödynnettäväksi tarjottavien maapoliittisten toimintatapojen listaan. Toimintatapojen soveltamista kun- 6/15

7 nissa tukevat lisäksi maapolitiikan käytännön esimerkit ja havainnollistavat kartat. Ehdotuksen kuntien yhteisistä toimintatavoista on valmistellut pienryhmä, johon ovat kuuluneet kiinteistöjohtaja Mikko Nurminen (Tampere), kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus (Lempäälä), maankäyttöinsinööri Jouni Ruokanen (Ylöjärvi) sekä seutuyksiköstä seutusuunnittelupäällikkö Kimmo Kurunmäki ja karttatyöstä vastannut suunnittelija Simo Turunen. Lisäksi aiheesta järjestettiin yhteinen työpaja kaavoitusjohtajien, rakennusvalvojien ja maapolitiikan asiantuntijoiden kesken. Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki Seutuhallitus päätti kokouksessaan palauttaa asia jatkovalmisteluun. Ohjeena oli, että maapolitiikan linjauksissa tulee erottaa pääperiaate toimintatavoista ja esimerkeistä. Pääperiaatteena on täydennysrakentamisen edistäminen raakamaapolitiikan rinnalla. Korjatussa ehdotuksessa tämä on esitetty luvussa 2. Tarkoituksena on, että seutuhallitus ja kunnat hyväksyvät pääperiaatteen, ja muu osa maapoliittisista toimintatavoista merkitään tiedoksi. Menettelyllä vahvistetaan kuntien sitoutumista yhteisiin maapoliittisiin linjauksiin. Liite. - Rakennesuunnitelman toteuttamisen maapoliittiset toimintatavat, ehdotus, Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan esittää jäsenkunnille että jäsenkunnat hyväksyvät maapoliittisten toimintatapojen pääperiaatteet (Liitteen luku 2), että jäsenkunnat merkitsevät muilta osin toimintatavat tiedoksi päätöksenteossaan ja että jäsenkunnat käyttävät toimintatapoja tukenaan omassa maapolitiikassaan, asuntopolitiikassaan ja kaavoituksessaan. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 7/15

8 *** 112 SEUDULLINEN PAIKKATIETOYHTEISTYÖ JA ALUETIETOPALVELU, TILANNEKATSAUS Suunnittelija Simo Turunen ja seutusihteeri Pohjonen Seudullinen paikkatietoryhmä on jatkanut työskentelyään talousarviossa asetetun tavoitteen mukaisesti. Seutuyksikössä asiantuntijana on toiminut suunnittelija Simo Turunen. Yksi keskeisistä tuloksista on koko MAL-sopimuskauden tietojen koonti ja analysointi. MAL-tietoja esitettiin entistä enemmän selainpohjaisen kartan kautta, jolloin eri seurantavuosia oli helppoa vertailla keskenään ja luoda kokonaiskuva kehityksestä. Materiaali on toimitettu kuntiin ja valtion osapuolille. Seudun paikkatietoasiantuntijoiden ja seututoimiston yhteistyö on tehostanut seurannan toteuttamista, parantanut laatua ja esittämistapaa. Kuluvan vuoden aikana julkaistaan tietoja myös kuntien rakennuskannasta ja seudun pyöräverkosto paikkatietomuodossa. Uusien aineistojen avaamista rajapinnalle jatketaan vuosittain suunnitelman mukaan. Myös Rakennesuunnitelman 2040 seuranta käynnistyy syksyllä Seuranta tulee kuvaamaan rakennesuunnitelmassa osoitettujen alueiden toteutumista. Tulokset esitetään paikkatietomuodossa kartalla. Työ on hyödynnettävissä mm. joukkoliikenneverkon ja palveluverkon suunnittelussa. Lisäksi kartoitetaan seudun asiantuntijatyöryhmiltä suunnittelua palvelevia uusia tietotarpeita. Seudullisen tiedon tarvetta on myös muilla organisaatioilla. Vuoden 2016 aikana seutuyksikkö on tehnyt yhteistyötä tiedon jakamisessa, analyyseissa ja muissa paikkatietotoiminnassa seudun kuntien, yhteistyöorganisaatioiden ja yritysten kanssa. Aluetietopalvelu - tieto yhdestä paikasta yhteiseen käyttöön Pirkanmaan liitto, Tampereen kaupunkiseutu ja Tampere kehittävät tiedon esittämistä, käyttämistä ja jakamista käynnistämällä Aluetietopalvelun vuoden 2016 aikana. Palveluun tietoa voivat tuottaa mm. kaupunkiseudun kunnat, seututoimisto ja Pirkanmaan liitto. Kunkin toimijan tuottama tieto, esim. seudullinen paikkatietoaineisto, tukee ja lisää muiden toimijoiden tuottaman tiedon ja aineistojen kattavuutta ja käytettävyyttä. Aluetietoa tullaan tarjoamaan luottamushenkilöiden asiantuntijoiden ja asukkaiden käyttöön. Tavoitteena on parantaa tietojohtamisen edellytyksiä lisäämällä tiedon käytettävyyttä ja yhdistelyä yli organisaatiorajojen. Tällä hetkellä maakunnallisen ja seudullisen tiedon ja analyysien 8/15

9 hakeminen ja hyödyntäminen on haasteellista: tietoa on tarjolla, mutta hajautetusti ja vaikeasti löydettävissä. Aluetietopalvelu tulee koostumaan mm. selainpohjaisesta tiedon jakamisesta, analysoinnista ja visualisoinnin palveluista. Lisäksi se tarjoaa karttapalvelua ja linkit avoimen datan katalogeihin. Aluetietopalvelun toiminnasta vastaavat Pirkanmaan liiton osalta kehityspäällikkö Ilpo Tammi, Tampereen kaupunkiseudun osalta suunnittelija Simo Turunen ja Tampereen kaupungin osalta erikoissuunnittelija Marko Kauppi ja analyytikko Jouko Järnefelt. Esimerkkejä vastaavista alueellisista tietopalveluista on lukuisia, mm. Turun seutu, Helsingin seutu, Euroopan suuremmat kaupungit. Työn tavoitteena on nostaa Tampereen kaupunkiseutu ja Pirkanmaa asteittain samalle tasolle alueellisen tietopalvelun osalta. Kokouksessa näytetään esimerkkejä paikkatietopohjaisen aineiston hyödyntämisestä. Asia viedään tiedoksi seutuhallitukseen. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä tilannekatsauksen tiedoksi Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 9/15

10 113 KUNTIEN KIINTEISTÖJEN SISÄISTEN VUOKRAPERUSTEIDEN YHTENÄISTÄMINEN Kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen: Kaupunkiseudun teknisten johtajien ja tilapalvelujohtajien työryhmät ovat syventäneet yhteistyötä kuntien kiinteistöjen vuokralaskennassa. Sisäisten vuokrien yhtenäistämistyö pohjautuu kuntien tarpeeseen kehittää tilojen kustannuslaskentaa, -tietoisuutta ja säästöjä sekä vertailukelpoisuutta ja levittää hyviä käytäntöjä. Vuokraperusteiden yhtenäistäminen hyödyttää kuntia myös sote-kiinteistöjen vuokranantajina. Vuonna 2014 käynnistettiin tarkempi selvitystyö kuntien sisäisten vuokrien kustannusrakenteesta. Sen perusteella todettiin, että palvelusisällöissä ja toimintamalleissa on eroja, mikä asettaa haasteita kustannustietojen keräämiselle. Ylläpitokustannusten vertailu todettiin mahdolliseksi, mutta erilaisia määräytymisperusteita koskevan pääomavuokran osalta vertailu on hankalampaa. Tietojen saattaminen yhdenvertaisiksi todettiin vaativan mm. kulujen kirjauskäytäntöjen yhdenmukaistamista. Vuosina 2015 ja -16 on jatkettu vertailutyötä. Kuntaliiton verkkojulkaisun Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä mukaan toimitilakustannukset voidaan jakaa pääoma- ja ylläpitokustannuksiin. Pääomakustannukset muodostuvat rakennuksen kulumisesta (poisto), rakennukseen sitoutuneen pääoman korkokustannuksesta (rahoituskulu) tai vuokratun rakennuksen vuokrakulusta sekä maahan sitoutuneen pääoman korkokustannuksesta tai vuokratun maapohjan vuokrakulusta. Esimerkiksi Tampereen kaupungin pääomakustannuksiksi on määritelty poisto n. 3 % ja rahoituskulu n. 4 %. Pääomakustannusten kattamiseksi rakennuksista peritään sisäistä pääomavuokraa, joka on vuosivuokrana 7 % investoinnin arvosta. Maapohjat on vuokrattu kaupungin toiselta yksiköltä ja niistä peritään käyttäjältä kuluja vastaavaa tontinvuokraa. Ylläpitokustannukset muodostuvat kunnossapidosta ja kiinteistöhoidosta, eli toimitilojen ja käyttäjien päivittäin tarvitsemista palveluista. Palveluita ovat mm. ylläpitopalvelut (hallinto, kunnossapito, vakuutus, kiinteistönhuolto, jätehuolto, ulkoalueiden hoito, teknisten järjestelmien huolto), käyttöpalvelut (sähkö, lämmitys, vesi ja jätevesi) ja käyttäjäpalvelut (siivous, vahtimestaripalvelut, muut palvelut). Esimerkiksi Tampereen kaupungin ylläpitokustannuksiksi on määritelty ylläpitopalvelut, käyttöpalvelut sekä käyttäjäpalvelut, jotka Tilakeskus maksaa toimittajille ja perii vuokralaisiltaan vuosittain tehtävän toteutuma-arvion mukaisesti. 10/15

11 Sisäisten vuokrien nykytilanne Tiedonkeräyksen tulokset vuodelta 2015 kertovat, että pääomavuokra vaihteli kunnissa välillä 2,27-8,16 /m 2 /kk. Vaihteluvälin suuruutta selittää mm. pääomavuokran sisällön erot, esim. osa kunnista huomioi pääomavuokrassa vain poiston osuuden eikä rahoituskuluja tai maapohjan osuutta. Ylläpitovuokran määrä vaihteli välillä 3,07-6,87 /m 2 /kk, jossa eroja selittään mm. siivouksen ja ulkoisten vuokrakulujen käsittelyn eroavaisuudet. Sisäisten vuokrien yhtenäistäminen Tilakustannukset muodostavat merkittävän osan palveluiden kokonaiskustannuksista, toimistotiloissa arviolta %. Oikein määritellyn vuokran avulla tilojen aiheuttamat kustannukset voidaan jakaa oikeudenmukaisesti eri käyttäjille ja kannustaa tilojen tehokkaampaan käyttöön. Päättäjien näkökulmasta vuokra selkeyttää budjetointia ja antaa mahdollisuuden vertailla vaihtoehtoisia tapoja tilojen hankintaan. Asiantuntijoiden kannalta sisäisten vuokrien yhtenäistäminen mahdollistaa parhaiden käytäntöjen selvittämisen ja jakamisen. Jos sisäisten vuokrien yhtenäistämisessä halutaan kuntien välillä edetä, tulisi vuokraosien sisällöstä sopia yhteisesti. Näin kukin kunta saisi sisäisten vuokrien tavoitetilan, jota kohden pyrkiä mahdollisuuksien mukaan. Yhteisen sopimisen lähtökohtana ja apuna voisi toimia Kuntaliiton julkaisu Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä, jossa on esitelty sisäisen vuokran osat. 11/15

12 Infrapalvelu- ja tilatyöryhmä ovat käsitelleet sisäisten vuokrien analyysin ja esittävät, että yhteistyötä jatketaan laskentaperiaatteiden yhtenäistämiseksi ylläpitovuokrassa. Pääomavuokran yhtenäistämisessä ei toistaiseksi edetä. Kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen on kutsuttu kokoukseen. Asia viedään tiedoksi seutuhallitukseen. Liite: - Kuntien sisäisten vuokrien vertailutaulukko Päätösehdotus: Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä tiedoksi tilapalvelutyöryhmän vertailun, että maakuntauudistuksesta johtuen kuntien kiinteistöjen laskentaperiaatteiden yhtenäistämistä jatketaan ylläpitovuokran ja pääomavuokran osalta ja että työssä hyödynnetään Kuntaliiton julkaisua Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 12/15

13 114 TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: Sote- ja maakuntauudistuksen eteneminen: - esivalmisteluhallitus, johtoryhmä - ministeri Vehviläisen alueuudistuskierros Tampereella 9.9. aamupäivällä. Seutujohtajan infoasiat: Ennakkotiedot heinäkuun 2016 väestönmuutoksista ja kesäkuun työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, Muutos, tammi-heinä Muutos%, tammi-heinä Väkiluku, Työttömyys%, kesäkuu Työttömyys%, tammikuu Kangasala ,1 % ,6 12,7 Lempäälä ,6 % ,6 12,5 Nokia ,3 % ,3 14,7 Orivesi ,8 % ,0 14,8 Pirkkala ,2 % ,7 11,5 Tampere ,3 % ,3 18,4 Vesilahti ,0 % ,9 12,4 Ylöjärvi ,4 % ,2 13,4 Kaupunkiseutu ,4 % ,9 16,4 Kehyskunnat ,6 % ,3 15,5 Turun seutu ,1 % ,8 14,3 Helsingin seutu ,8 % ,2 11,7 Pirkanmaa ,3 % ,1 15,9 Suomi ,2 % ,3 9,3 Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 13/15

14 115 SEURAAVAT KOKOUKSET Seudullisen työllisyyskokeilun valmistelutoimet Strategiatyö, KH työseminaari Seudullisen työllisyyskokeilun valmistelutoimet Maapoliittiset toimintatavat Sisäisten vuokrien seutuselvitys Paikkatieto/Aluetietopalvelu-teema 5.9. Kunnallishallitusten 2. strategiaworkshop 9.9. peruttu Joukkoliikenne, tilannekatsaus Lukio- ja kampusyhteistyö, tilannekatsaus Päivähoidon kustannuslaskennan tulokset MAL-hankkeet kuntien 2017 talousarviota varten MAL-sopimuksen toteuttamisen ohjelmointi Strategialuonnos Rakennusjärjestysmalliasiakirja Strategiakeskustelu Talousarvio 2017, keskustelu (SH ) Ilmastostrategian raportointi SEUTUFOORUMI Talousarvio, päätöskäsittely (SH ) Raitiotien seudullinen laajeneminen, lähetekeskustelu MAL-hankkeiden suunnittelutilanteesta Strategiaehdotus Elinkeinomaankäyttö (ehdotusvaihe) Aikatau- Hankintayhteistyö, Tuomi Logistiikka esittäytyy lutta- matta (Treen iltakoulu Raitiotiehankesuunnitelma, vaikutusten arviointi 12.9.) 14/15

15 116 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo /15