Vammaisen maahanmuuttajan palveluopas

Vammaisen maahanmuuttajan palveluopas Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus hilma Vammaisfoorumi ry 2011

Vammaisen maahanmuuttajan palveluopas Vammaisen maahanmuuttajien tukikeskus Hilma Vammaisfoorumi ry 2011

Vammaisen maahanmuuttajan palveluopas ISBN 951-97853-3-7 Alkuperäisteksti: Päivitetty teksti: Yodit Melaku Selkokeskus 2004 Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilma FAIDD Solutions Oy 2011 Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilma www.tukikeskushilma.fi Vammaisfoorumi ry 4

Sisälysluettelo 1 ALKUSANAT 7 2 YLEISTÄ VAMMAISTEN OIKEUKSISTA JA PALVELUISTA 7 3 suunnitelma PALVELUISTA JA KUNTOUTUKSESTA 9 4 VIRANOMAISET JA MUUT TOIMIJAT 9 4.1 Kansaneläkelaitos eli Kela 9 4.2 Sosiaalipalvelut 10 4.3 Mielenterveyspalvelut 10 4.4 Vammaisasiamies 10 4.5 Potilasasiamies 10 4.6 Vähemmistövaltuutettu 10 4.7 Järjestöt 10 4.8 Vakuutusyhtiöt 10 5 PALVELUIDEN HAKEMINEN 11 5.1 palveluiden hakeminen ja päätökset 11 5.2 Muutoksen hakeminen 11 5.3 Viranomaisen vaitiolovelvollisuus 11 6 TALOUDELLISET TUET 12 6.1 Vammaistuki aikuiselle 12 6.2 Alle 16-vuotiaan vammaistuki 12 6.3 Asumistuet 12 6.4 Kuntoutusraha 12 6.5 erityiset ravinto- ja vaatekustannukset 13 6.6 toimeentulotuki ja sosiaaliset lainat 13 6.7 Kotoutumistuki 13 6.8 Invalidivähennys verotuksessa 13 7 ELÄKKEET 14 7.1 Takuueläke 14 7.2 Kuntoutustuki 14 7.3 Työkyvyttömyyseläke 14 7.4 Eläkkeensaajan hoitotuki 14 7.5 Eläkkeensaajan lapsikorotus 14 8 ASUMINEN 15 8.1 Asumista helpottavat välineet ja asunnon muutostyöt 15 8.2 Palveluasuminen 15 9 LIIKKUMINEN 16 9.1 Kuljetuspalvelut 16 9.2 Liikkumisen apuvälineet 16 9.3 Alennuksia eri liikennevälineissä 16 9.4 Oma auto 16 9.5 Liikkumistaidon ohjaus 17 5

10 AVUSTAJAT 18 10.1 Henkilökohtainen apu 18 10.2 Opaskoira 18 10.3 Avustajakoira 18 11 TULKIT 19 11.1 Maahanmuuttajat 19 11.2 Kuulovammaiset, kuulonäkövammaiset sekä puhevammaiset 19 12 TERVEYDENHOITO 20 12.1 Lääkkeet 20 12.2 Terveydenhuollon maksukatto 20 13 KUNTOUTUS JA APUVÄLINEET 21 13.1 Sopeutumisvalmennus 21 13.2 Apuvälineet 21 14 OPISKELU 22 14.1 Suomen kielen opiskelu 22 14.2 Ammatinvalinta 22 14.3 Ammatilliset erityisoppilaitokset 22 14.4 Avustajat 22 14.5 Koulumatkatuki 22 14.6 Taloudellinen tuki opiskeluun 23 15 TYÖ 24 15.1 Työ- ja elinkeinotoimiston palvelut 24 15.2 Kuntouttava työtoiminta 24 15.3 Tuettu työ 24 15.4 Eläkkeen lepäämään jättäminen 24 16 PERHE 25 16.1 Lastenhoito 25 16.2 Kotipalvelu 25 16.3 Omaishoidontuki 25 16.4 Neuvontaa ja tukea 25 17 VAPAA-AIKA 27 18 YHTEYSTIETOJA 28 19 LÄHTEET 31 6

1 ALKUSANAT Vammaisen maahanmuuttajan opas kertoo vammaispalveluista, sosiaaliturvasta, opiskelusta ja työelämästä Suomessa. Kaikki nämä asiat vaikuttavat vammaisen maahanmuuttajan arkiseen elämään Suomessa. Vamman ei tarvitse olla este opiskelulle, työelämälle, ystävien tapaamiselle, harras tuksille tai perheen perustamiselle. Tässä oppaassa kerrotaan palveluista, joiden tarkoitus on auttaa vammaista ihmistä elämään mahdollisimman täyspainoista elämää. Opas on tarkoitettu avuksi ja tietolähteeksi ihmiselle, jonka voi olla vaikea saada tietoa muualta esimerkiksi kielivaikeuksien vuoksi. 2 yleistä VAMMAISTEN OIKEUKSISTA JA PALVELUISTA Suomessa vammaispalveluista on säädetty monessa eri laissa. Ne määräävät, miten vammaispalvelut järjestetään ja kuka voi niitä saada. Vammaispalvelulaki määrää, millaisia palveluita kunnan sosiaalitoimen pitää järjestää asukkailleen. Lain pääperiaate on, että kunnan pitää järjestää vammaispalveluita tarpeen mukaan. Joihinkin palveluihin kunnan asukkaalla voi olla subjektiivinen oikeus. Subjektiivinen oikeus tarkoittaa sitä, että kunnalla on velvollisuus järjestää palvelu, jos asiakas täyttää palvelun edellytykset. Kunta ei silloin voi vedota siihen, että sillä ei ole riittävästi rahaa palvelun järjestämiseen. Joitakin harkinnanvaraisia palveluita kunta voi kuitenkin järjestää harkintansa mukaan. Kehitysvammalaki määrää kehitysvammaisten ihmisten erityishuollosta. Erityishuoltoon kuuluvat esimerkiksi kehitysvammaisten asumispalvelut. Usein kehitysvammainen ihminen saa osan tarvitsemistaan palveluista vammaispalvelulain perusteella ja osan kehitysvammalain perusteella. Erityishuollon tarkoitus on tukea ja auttaa kehitysvammaisia ihmisiä selviämään arjesta. Erityishuollossa päätetään käytännön palveluista sekä taloudellisista tuista. 7

Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjimästä ketään esimerkiksi vammaisuuden tai etnisen alkuperän vuoksi työssä ja koulutuksessa. Potilaslaki koskee terveydenhuoltoa. Potilaslain mukaan ketään ei voi hoitaa ilman hänen omaa suostumustaan. Jos potilas on tyytymätön hoitoon, hän voi tehdä hoitolaitokselle muistutuksen tai kantelun. Hoitolaitoksissa toimii potilasasiamiehiä, jotka avustavat muistutuksen tekemisessä. Asiakaslaki koskee sosiaalipalveluita. Se määrää, että sosiaalipalveluiden asiakasta pitää kohdella hyvin. Palveluiden järjestämisessä pitää ottaa huomioon asiakkaan tarpeet ja etu. Jos asiakas on tyytymätön sosiaalipalveluihin, hän voi ottaa yhteyttä kunnan sosiaaliasiamieheen. Sosiaaliasiamies voi avustaa esimerkiksi muistutuksen tekemisessä. Kotoutumislain tavoitteena on edistää maahanmuuttajien kotoutumista, tasa-arvoa ja valinnan vapautta. Kotoutumisella tarkoitetaan sitä, että maahanmuuttaja voi osallistua Suomessa työelämään ja yhteiskunnan toimintaan ja samalla säilyttää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Vammaispalveluiden tarkoitus on auttaa vammaisia ihmisiä elämään itsenäistä elämää ja osallistumaan yhteiskunnan toimintaan tasa-arvoisesti. Suomessa vammaispalveluiden järjestämisestä vastaa kotikunta. Kotikunta on se kunta, jossa henkilö vakituisesti asuu. Kunnan vammaispalvelu neuvoo vammaisia ihmisiä ja heidän läheisiään palveluihin liittyvissä asioissa. Kansaneläkelaitokselta eli Kelalta vammaiset ihmiset saavat taloudellista tukea. 8

3 SUUNNITELMA PALVELUISTA JA KUNTOUTUKSESTA Vammainen ihminen tekee yhdessä kotikuntansa sosiaalitoimen kanssa palvelusuunnitelman. Siinä päätetään, millaisia palveluita vammainen henkilö tarvitsee. Palvelusuunnitelman laatimisessa voivat olla mukana myös vammaisen ihmisen läheiset. Tarpeen vaatiessa suunnitelman laatimiseen osallistuvat myös muut kunnan viranomaiset. Palvelusuunnitelmassa nimetään vastuuhenkilö, joka huolehtii siitä, että suunnitelmaa noudatetaan. Kuntoutukseen pääsemiseksi tarvitaan kuntoutussuunnitelma. Siinä päätetään, millaista kuntoutusta vammainen henkilö tarvitsee. Kuntoutussuunnitelman laativat yhdessä vammainen ihminen sekä häntä hoitava taho. Maahanmuuttajalla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan, jos hän on työtön ja hakee töitä tai hän saa toimeentulotukea. alkukartoituksessa ilmenee tarve suunnitelmalle Alkukartoitus tehdään maahanmuuton alkuvaiheessa työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville maahanmuuttajille. Kaikille maahanmuuttajille ei tehdä alkukartoitusta tai kotoutumissuunnitelmaa. Kotoutumissuunnitelman tarkoitus on auttaa ihmistä sopeutumaan Suomeen. Suunnitelmaan voi kuulua esimerkiksi suomen kielen kursseja, kuntoutusta ja ammatinvalinnanohjausta. 4 VIRANOMAISET JA MUUT TOIMIJAT 4.1 Kansaneläkelaitos eli Kela Kansaneläkelaitos eli Kela maksaa Suomessa asuville ihmisille rahallista tukea eri elämäntilanteissa. Tavallisesti Kela huolehtii perusturvasta silloin, kun muut tulot jäävät pieniksi. Kelan tukia saa yleensä henkilö, joka kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin. Siihen kuuluvat yleensä kaikki, jotka asuvat Suomessa vakinaisesti. Kela vastaa esimerkiksi vammaisten ihmisten kuntoutuksesta, erilaisten tukien maksamisesta sekä työttömän perusturvasta. Joihinkin Kelan tukiin liittyy asumisaikavaatimus. Henkilön pitää siis asua tietty aika Suomessa ennen kuin hän voi saada tukea. Kelan sairausvakuutuksen piiriin kuuluvat yleensä kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat henkilöt. Henkilöt, jotka ovat Suomessa sairausvakuutettuja, saavat Kela-kortin. Kortilla saa apteekeissa ja useilla yksityisillä lääkäriasemilla Kelakorvauksen. Maksettavaksi jää tällöin ainoastaan omavastuuosuus. Kela-kortti on maksuton. Eläkkeensaajat saavat Kelasta kansaneläkkeensaajan kortin. Kortilla voi saada eläkeläisalennusta esimerkiksi joukkoliikenteen lipuista. Kun hakijalle on myönnetty täysi kansaneläke, kortti lähetetään hänelle automaattisesti. Kansaneläkkeensaajan kortti on maksuton. 9

4.2 Sosiaalipalvelut Kunta järjestää sosiaalipalveluita asukkailleen. Näitä palveluita ovat esimerkiksi vammaisten ja vanhusten palvelut, lasten päivähoito sekä taloudellinen tuki. Kunnan sosiaalityöntekijät auttavat vaikeassa elämäntilanteessa olevia asukkaita. Sosiaalityöntekijät antavat myös neuvontaa ja ohjausta eri asioista. 4.3 Mielenterveyspalvelut Mielenterveyspalveluista voi saada apua elämän kriisitilanteissa. Elämä voi tuntua raskaalta vaikeiden kokemusten vuoksi, esimerkiksi perheen tai läheisen menettämisen, kidutuksen tai muiden syiden vuoksi. Kunta järjestää mielenterveyspalveluita asukkailleen. Apua voi hakea esimerkiksi terveyskeskuksista, psykiatrisilta poliklinikoilta sekä neuvoloista. Myös koulut, oppilaitokset ja työterveyshuolto järjestävät mielenterveyspalveluita. 4.4 Vammaisasiamies Joissakin kaupungeissa toimii vammaisasiamies. Hänen tehtävänään on puolustaa vammaisten ihmisten perusoikeuksia ja neuvoa vammaisasioissa. Vammaisasiamies on esimerkiksi Helsingissä, Espoossa ja Tampereella. 4.5 Potilasasiamies Jokaisessa terveydenhuollon yksikössä työskentelee potilasasiamies. Hänen tehtävänään on neuvoa asiakkaita potilaan oikeuksiin liittyvissä asioissa. Jos potilas on tyytymätön hoitoon, potilasasiamies auttaa potilasta tekemään muistutuksen tai kantelun. 4.6 Vähemmistövaltuutettu Vähemmistövaltuutettu on viranomainen, joka edistää etnisten vähemmistöjen ja ulkomaalaisten yhdenvertaisuutta ja Suomessa. Vähemmistövaltuutetun puoleen voi kääntyä, jos on kokenut etnistä syrjintää tai on havainnut sitä tapahtuvan muille. Lisätietoa www.vahemmistovaltuutettu.fi 4.7 Järjestöt Vammaisjärjestöistä ja monikulttuurisuusjärjestöistä voi saada neuvoja, apua ja tukea. Vammaisjärjestöt edistävät vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta. Järjestöt tarjoavat vammaisuuteen liittyvää neuvontaa ja ohjausta harrastus- ja vapaa-ajan toimintaa vertaistukea. Monikulttuurisuusjärjestöt järjestävät muun muassa liikunta- ja kulttuuritoimintaa sekä edistävät monikulttuurisuutta ja Suomeen kotoutumista. Lisätietoa saa järjestöistä. 4.8 Vakuutusyhtiöt Monet suomalaiset ottavat vakuutuksia yllättävien onnettomuuksien varalta. Vakuutuksia ostetaan vakuutusyhtiöistä. Vakuutusyhtiöt myyvät esimerkiksi koti- ja matkavakuutuksia. Vakuutuksen voi ottaa myös tapaturman tai kuolemantapauksen varalta. Vakuutusyhtiöt määrittelevät, kuka voi saada vakuutuksen ja mitä se maksaa. Lisätietoja saa vakuutusyhtiöistä. 10

5 PALVELUIDEN HAKEMINEN 5.1 Palveluiden hakeminen ja päätökset Jotta palveluja voi saada, niitä täytyy hakea. Kun haet kunnalta tai Kelalta jotain palvelua, se kannattaa tehdä kirjallisesti. Useimmiten palvelua haetaan lomakkeella, johon liitetään esimerkiksi lääkärinlausunto. Viranomaisilla on velvollisuus neuvoa, miten palveluja haetaan. Viranomaiset vastaavat hakemukseen kirjallisesti. Vastauksesta käy ilmi viranomaisten päätös asiasta sekä perustelut sille. 5.3 Viranomaisen vaitiolovelvollisuus Viranomaisilla on vaitiolovelvollisuus. Se tarkoittaa, että viranomainen ei saa kertoa kenellekään ulkopuoliselle asiakasta koskevia asioita. Viranomainen voi kuitenkin käsitellä asiaa muiden viranomaisten kanssa, jos yhteistyö heidän kanssaan on lain mukaan sallittua. Vaitiolovelvollisuus koskee myös perhettä: viranomainen ei saa kertoa asiakasta koskevia asioita edes perheenjäsenille ellei asiakas itse anna siihen lupaa. 5.2 Muutoksen hakeminen Jos asiakas on tyytymätön viranomaisen päätökseen,voi siihen yleensä hakea muutosta. Päätöksen mukana on tieto siitä, voiko päätökseen hakea muutosta. Lisäksi päätöksessä neuvotaan, miten, keneltä ja kuinka nopeasti muutosta pitää hakea. Yleensä muutosta kannattaa hakea heti, kun on saanut päätöksen. Jos asiakas tarvitsee apua muutoksen hakemisessa, voi kysyä neuvoa kunnan sosiaaliasiamieheltä. Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on tiedottaa asiakkaan oikeuksista ja neuvoa asiakkaita kiistakysymyksissä. Terveydenhuollon hoitopäätöksiin ei voi hakea muutosta. Voit kuitenkin tehdä muistutuksen tai kantelun, jos olet tyytymätön terveydenhuollon palveluihin. Kysy neuvoa potilasasiamieheltä. 11

6 TALOUDELLISET TUET Vammainen ihminen voi hakea erilaisia tukia, jotka auttavat vamman tai sairauden aiheuttamien kustannusten maksamisessa. 6.1 Vammaistuki aikuiselle Vammaistuki on tarkoitettu lähinnä työikäisille vammaisille, jotka eivät saa eläkettä. Vammaistuen myöntämiseen vaikuttavat hakijan ikä, Suomessa asumisaika sekä vammautumisen ajankohta. Vammaistukea voi saada pysyvästi tai määräaikaisesti. Myös tuen määrä vaihtelee vamman vakavuuden mukaan. Vammaistukea haetaan Kelalta ja liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto C tai B. Vammaistuesta ei makseta veroa. 6.2 Alle 16-vuotiaan vammaistuki Pitkäaikaisesti sairaan tai vammaisen lapsen vanhemmat voivat hakea Kelalta alle 16-vuotiaan vammaistukea. Tuki on tarkoitettu lapsen hoidon ja kuntoutuksen aiheuttamien kustannusten maksamiseen. Alle 16-vuotiaan vammaistuki on verotonta. Sen määrä vaihtelee vamman vakavuuden mukaan. 6.3 Asumistuet Yleistä asumistukea voivat saada pientuloiset ihmiset, jotka asuvat vuokra-asunnossa tai omistusasunnossa. Asumistuki korvaa yleensä osan asumisen kustannuksista eli vuokrasta, lämmityksestä ja vesimaksusta. Tuen määrä riippuu asukkaan tuloista. Eläkkeensaajien asumistukea voivat saada Suomessa asuvat pienituloiset eläkeläiset. Molempia asumistukia haetaan Kelalta. 6.4 Kuntoutusraha Kuntoutusrahan tarkoitus on auttaa vammaista henkilöä selviämään arkielämässään ja parantaa hänen toimintakykyään. Jos tarvitset kuntoutusta vamman tai sairauden vuoksi, voit hakea kuntoutusrahaa. Kuntoutusrahaa voivat saada Suomessa asuvat 16 67-vuotiaat henkilöt, jos kuntoutuksesta aiheutuu työtulojen menetyksiä. Kuntoutusrahaa haetaan Kelalta. Siitä maksetaan veroa. Liitteeksi tarvitaan kuntoutuksen järjestäjän kuntoutuspäätös. Tukea haetaan Kelalta, liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto 12

6.5 erityiset ravinto- ja vaatekustannukset Vammainen henkilö voi hakea korvausta, jos hän joutuu vammansa tai sairautensa vuoksi noudattamaan erityistä ruokavaliota. Myös vaatekustannuksista voi hakea korvausta, jos tavalliset vaatteet tai kengät eivät vamman tai sairauden vuoksi sovi. Korvauksia haetaan kunnan sosiaalitoimistosta 6.6 toimeentulotuki ja sosiaaliset lainat Sosiaalitoimisto myöntää toimeentulotukea, jos henkilö tai perhe ei muuten tule toimeen. Toimeentulotukea voi saada vain siinä tapauksessa, että muut tulot tai tuet ovat vähäiset. Toimeentulotuki on siten viimesijainen toimeentulo. Muut tulot vaikuttavat toimeentulotuen määrään. Vammaistuki ei kuitenkaan vaikuta tuen määrään. Kunnat voivat järjestää asukkailleen myös sosiaalisia lainoja. Niitä myönnetään vähävaraisille asukkaille, joiden olisi muuten vaikea saada luottoa. Lainan saaja maksaa lainan kunnalle takaisin. Sosiaalista lainaa haetaan kunnan sosiaalitoimistosta. 6.7 Kotoutumistuki Kotoutumissuunnitelman aikana maahanmuuttaja on oikeutettu kotoutumistukeen. Kotoutumistuki vastaa työmarkkinatukea tai toimeentulotukea. Kotoutumistukea haetaan Kelalta tai kunnan sosiaalitoimistosta. 6.8 Invalidivähennys verotuksessa Vammaisuuden perusteella voi saada verotuksessa invalidivähennyksen. Vähennyksen suuruus riippuu vamman tai sairauden haitta-asteesta. Jos haitta-aste on pieni, vähennyskin on pienempi. Jos hakee invalidivähennystä, veroilmoitukseen täytyy liittää lääkärintodistus, josta ilmenee pysyvä haitta-aste. Jatkossa verottaja tekee vähennyksen automaattisesti. Jos haitta-aste muuttuu, täytyy siitä ilmoittaa verottajalle. Lisätietoa saa verotoimistosta. 13

7 ELÄKKEET Eläkettä saavat ihmiset, jotka eivät vanhuuden tai työkyvyttömyyden vuoksi voi käydä työssä. Eläkkeitä on useita. Suomessa asuvat iäkkäät ihmiset voivat saada vanhuuseläkettä. Siihen voi kuulua ansioeläke, jos on ollut riittävän kauan mukana työelämässä. Ansioeläke kertyy ansiotyön tulojen mukaan. Jos ansiotuloja ei ole ollut, voi iäkäs ihminen saada kansaneläkettä. Eläkkeiden saamisessa on rajoituksia. Joidenkin eläkkeiden saamiseen vaikuttaa se, kuinka kauan eläkettä hakeva ihminen on asunut Suomessa. 7.1 Takuueläke Takuueläke on vähimmäiseläke, jota maksetaan pienituloisille eläkeläisille. Takuueläkettä voi saada, kun on asunut Suomessa vähintään 3 vuotta sen jälkeen, kun on täyttänyt 16 vuotta. Takuueläkettä haetaan Kelasta. Eläkkeen määrä riippuu hakijan muista eläkkeistä. 7.3 Työkyvyttömyyseläke Jos työnteko on vamman tai sairauden vuoksi pysyvästi mahdotonta, voidaan henkilölle myöntää työkyvyttömyyseläke. Alle 20-vuotias ei kuitenkaan voi saada sitä ennen kuin hänen kuntoutusmahdollisuutensa on selvitetty. Työkyvyttömyyseläkettä haetaan Kelalta tai Työeläkelaitokselta. 7.4 Eläkkeensaajan hoitotuki Eläkkeensaaja voi saada hoitotukea hoidon tai eri palvelujen kustannuksiin. Hoitotuella myös autetaan vammaista tai sairasta henkilöä selviytymään kotonaan paremmin. Hoitotukea haetaan Kelalta, ja se on verotonta. 7.5 Eläkkeensaajan lapsikorotus Eläkkeensaaja, jolla on alle 16-vuotiaita lapsia, voi saada lapsikorotuksen. Lapsikorotusta haetaan Kelalta, ja se on verotonta. 7.2 Kuntoutustuki Kuntoutustukea voi hakea määräajaksi, jos työkyky on tilapäisesti heikentynyt. Tukea myönnetään hoidon ja kuntoutuksen ajaksi, kunnes tuen saaja voi palata työhön. Tukea haetaan Kelalta tai Työeläkelaitokselta. 14

8 ASUMINEN Suomessa tavoitteena on, että vammaiset ihmiset voisivat elää mahdollisimman itsenäistä elämää. Vammaiset ihmiset voivat asua omissa asunnoissaan tai palvelutaloissa. Toisinaan asuntoa pitää muuttaa tai sinne pitää hankkia erilaisia välineitä, jotta itsenäinen elämä olisi mahdollista. Asunnon muuttamiseen ja asumista helpottavien välineiden hankkimiseen voi saada rahallista tukea. 8.1 Asumista helpottavat välineet ja asunnon muutostyöt 8.2 Palveluasuminen Jos vammainen ihminen tarvitsee runsaasti apua selvitäkseen jokapäiväisistä askareistaan, palveluasuminen voi olla hyvä ratkaisu. Vammainen ihminen voi esimerkiksi asua omassa asunnossaan, johon hän saa riittävät palvelut ja tukitoimet. Asunto voi olla myös palvelutalossa, jossa asuu muitakin asumisen tukea tarvitsevia. Asukas voi saada palvelutalosta apua esimerkiksi ruokailuun, peseytymiseen ja terveyden hoitamiseen. Palvelutalossa asukkaalla on kaikki tavalliset asukkaan oikeudet ja velvollisuudet. Vaikeavammaiset ihmiset voivat saada kunnalta tukea asumista helpottaviin apuvälineisiin. Tällaisia ovat esimerkiksi kuulovammaisten hälytinjärjestelmä ja liikuntavammaisten porrasnosturit. Tuen tarkoitus on auttaa vammaista ihmistä asumaan mahdollisimman itsenäisesti omassa asunnossaan. Usein asunnossa täytyy tehdä erilaisia muutostöitä ja remonttia, jotta se soveltuu vaikeasti vammaisen henkilön asunnoksi. Muutostöiden aiheuttamia kustannuksia korvataan, jos muutokset täytyy tehdä, jotta vammainen tai sairas henkilö kykenee asumaan kotonaan. Korvausta voi saada esimerkiksi ovien levennykseen, valaistuksen muuttamiseen tai pyörätuoliluiskien rakentamiseen. Asumiseen liittyviä korvauksia ja tukia haetaan kunnan vammaispalvelusta. 15

9 LIIKKUMINEN 9.1 Kuljetuspalvelut Kunta järjestää vaikeasti vammaisille asukkailleen kuljetuspalveluita, jos liikkuminen julkisilla kulkuvälineillä on vamman vuoksi hyvin vaikeaa. Vaikeasti vammainen ihminen voi käyttää kuljetuspalveluita työ- ja opiskelumatkoihin sekä vapaa-ajan matkoihin. Laissa on määritelty, kuinka monta matkaa henkilö voi saada. Kuljetuspalvelut maksavat yleensä saman verran kuin julkinen liikenne. Kuljetuspalveluita haetaan kotikunnan vammaispalvelun sosiaalityöntekijältä. 9.2 Liikkumisen apuvälineet Voit saada kunnasta lainaan tai omaksi erilaisia liikkumisen apuvälineitä, jos tarvitset niitä vamman tai sairauden vuoksi. Liikkumisen apuvälineitä ovat esimerkiksi pyörätuoli, kävelykeppi ja rollaattori. 9.3 Alennuksia eri liikennevälineissä Julkinen liikenne myöntää alennuksia eri ihmisryhmille. Esimerkiksi opiskelijat ja eläkeläiset voivat saada alennuksia junissa, busseissa ja lentoliikenteessä. Oman kunnan liikennelaitoksilta saa lisätietoa alennuksista. Junat. VR eli Valtionrautatiet myöntää eläkeläisille ja opiskelijoille 50 prosentin alennuksen junalipuista. Kysy lisää alennuksista VR:n lipputoimistosta. Jos olet oikeutettu käyttämään saattajaa, hän voi saada maksuttoman matkalipun. Linja-autot. Matkahuolto myöntää eläkeläisille 30 prosentin alennuksen bussilipusta. Matkan on oltava yhdensuuntainen ja vähintään 80 kilometriä. Opiskelija saa 50 prosenttia alennusta matkalipusta. Kysy lisää alennuksista Matkahuollosta. Lentokoneet. Jotkin lentoyhtiöt, kuten Finnair, myöntävät lentolipuista alennusta eläkeläisille ja invalideille. Myös saattaja voi saada alennusta matkalipusta. Alennukset koskevat kotimaan lentoja. Joistakin lentoyhtiöistä voi saada henkilökunnan edustajan auttamaan lentoasemalla. Palvelu on ilmainen. Lisätietoa alennuksista ja palveluista saa lentoyhtiöistä. 9.4 Oma auto Auton hankintaan, autokoulun ajo-opetukseen ja auton muutostöihin nämä kunnan tarjoamat tuet ovat harkinnanvaraisia eli niihin vammaisella henkilöllä ei ole subjektiivista oikeutta. Autokoulu. Vammainen ihminen voi saada kunnalta rahallista tukea ajokortin suorittamiseen. Tukea haetaan kotikunnan sosiaalitoimistosta. Auton hankinta. Vammainen ihminen voi saada korvausta, jos auton hankkiminen on vamman tai sairauden vuoksi välttämätöntä. Korvaus on noin puolet auton hankintahinnasta. Korvausta voi hakea kotikunnan sosiaalitoimistosta. 16

Auton verotus. Suomessa auton ostaja maksaa autoveroa. Vammainen henkilö voi kuitenkin saada autoveronpalautusta, jos vammaisuuden haitta-aste on riittävän suuri ja auto on välttämätön liikkumista varten. Palautusta haetaan Eteläiseltä Tullipiiriltä Hangon tullista. Auton muutostyöt. Vamman tai sairauden vuoksi autoon täytyy toisinaan tehdä muutoksia. Tällainen muutos on esimerkiksi pyörätuolin nostolaite.muutostöiden kuluihin voi hakea korvausta kunnan sosiaalitoimistosta. Vammaisen pysäköintilupa. Vaikeasti vammainen voi saada poliisilta pysäköintiluvan. Pysäköintilupa oikeuttaa pysäköimään esimerkiksi invalidipaikoille. Lupa on maksullinen. 9.5 Liikkumistaidon ohjaus Näkövammaiset voivat saada liikkumistaidon ohjausta. Sen tarkoitus on, että näkövammainen ihminen oppii liikkumaan turvallisesti ja itsenäisesti hänelle tärkeissä ympäristöissä. Liikkumistaidon ohjausta antavat keskussairaalat, näkövammaisten oppilaitokset sekä kunnan sosiaalitoimi. Lisätietoa saa esimerkiksi Näkövammaisten Keskusliitosta. Lisätietoa saa poliisilta. 17

10 AVUSTAJAT 10.1 Henkilökohtainen apu Vaikeavammaisilla henkilöillä on oikeus henkilökohtaiseen apuun kotona ja kodin ulkopuolella. Henkilökohtainen apu on subjektiivinen oikeus. Subjektiivinen oikeus tarkoittaa sitä, että kunnalla on velvollisuus järjestää hakijalle henkilökohtaista apua, jos hakija täyttää avun saamisen ehdot. Kunta ei voi kieltäytyä järjestämästä palvelua esimerkiksi vetoamalla kunnan rahatilanteeseen. Henkilökohtaista apua voi saada esimerkiksi seuraaviin asioihin: ruoanvalmistus siivous vaatehuolto kodin ulkopuolella asiointi opiskelu tai työ harrastukset muu yhteiskunnallinen osallistuminen. 10.2 Opaskoira Näkövammaiset ihmiset voivat saada avukseen koulutetun opaskoiran, joka auttaa näkövammaista liikkumaan vieraassa ympäristössä. Opaskoiraa haetaan oman keskussairaalan kautta. Lisätietoja saa Näkövammaisten Keskusliiton opaskoirakoululta. 10.3 Avustajakoira Liikuntavammainen ihminen voi saada koulutetun avustajakoiran, joka auttaa häntä päivittäisissä toimissa. Koira voi esimerkiksi painaa valokatkaisijaa, vetää pyörätuolia ulkona lumessa sekä noutaa, nostaa ja kuljettaa tavaroita. Lisätietoa avustajakoirasta saa Invalidiliitosta. Avustajan tehtävänä ei ole tehdä asioita vammaisen ihmisen puolesta, vaan avustaa häntä niissä asioissa, joissa vamma tai sairaus on haittana. Henkilökohtaista apua haetaan oman kunnan sosiaalitoimiston vammaispalveluista. Henkilökohtainen apu on maksutonta palvelua. 18

11 TULKIT 11.1 Maahanmuuttajat Henkilö, jolla on muu äidinkieli kuin suomi/ ruotsi on oikeus käyttää tulkkia asioidessaan viranomaisten luona. Tulkkipalvelun tarkoitus on, että pysyvästi maassa asuvat henkilöt pystyvät käyttämään julkisia palveluita ja asioimaan viranomaisten kanssa. Viranomainen huolehtii tarvittaessa tulkin järjestämisestä, jos viranomainen on itse tehnyt aloitteen asiassa. Jos asiaa käsitellään asiakkaan aloitteesta, täytyy hänen maksaa tulkki itse. 11.2 Kuulovammaiset, kuulonäkövammaiset sekä puhevammaiset Vaikeasti kuulovammaisilla, kuulonäkövammaisilla ja puhevammaisilla on oikeus tulkkipalveluun. Tulkin apua voi saada opiskeluun, työssä käymiseen, asioimiseen ja vapaa-ajan toimintaan. Tulkkauspalvelua haetaan Kelan Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksesta. 19

12 TERVEYDENHOITO Terveydenhoidon kustannuksiin voi saada tukea ja korvauksia Kelalta ja kotikunnalta. 12.1 Lääkkeet Lääkekustannuksiin voi saada korvausta Kelalta. Korvausta voi saada lääkkeistä, jotka lääkäri on määrännyt. Korvauksen saa yleensä jo apteekissa, kun esittää Kela-kortin. Lääkekorvauksen suuruus vaihtelee. Lisätietoa saa Kelasta. 12.2 Terveydenhuollon maksukatto Monet kunnan terveyspalvelut ovat maksullisia. Maksuille on kuitenkin määrätty maksukatto eli enimmäismäärä, jonka yksittäinen ihminen joutuu korkeintaan vuodessa maksamaan. Vuonna 2011 maksukatto oli 633 euroa. Maksukatto koskee esimerkiksi terveyskeskuksen lääkärimaksua, sairaalan poliklinikkamaksua ja lyhytaikaista laitoshoitoa. Sen sijaan esimerkiksi hammashoitoa, sairaankuljetusta ja lääkärintodistuksia ei lasketa mukaan maksukattoon. Kun maksukatto on täyttynyt, asiakas saa avohoidon palvelut ilman maksua. Asiakkaan on itse seurattava, milloin maksukatto tulee täyteen. Säilytä alkuperäiset maksukuitit. 20

13 KUNTOUTUS JA APUVÄLINEET Vaikeasti vammainen ihminen voi hakea kuntoutusta Kelasta, kotikunnastaan tai vakuutusyhtiöstä. Kela järjestää lääkinnällistä ja harkinnanvaraista kuntoutusta. Kuntoutuksen tarkoitus on auttaa vammaista henkilöä selviämään arkielämässä ja parantaa hänen toimintakykyään. Kotikunnan terveydenhuolto järjestää vaikeasti vammautuneelle ihmiselle kuntoutusta, joka liittyy sairaanhoitoon heti vammautumisen jälkeen. Vakuutusyhtiö voi korvata kuntoutuksen, jos vammautuminen on tapahtunut tapaturmaisesti. Vakuutusyhtiön korvauksen saa vain sellainen ihminen, jolla on tapaturman tapahtuessa ollut vakuutus jossakin vakuutusyhtiössä. 13.1 Sopeutumisvalmennus Sopeutumisvalmennuskursseja järjestetään eri sairaus- ja ikäryhmille. Sopeutumisvalmennukseen voi osallistua esimerkiksi perhe, jossa on vammainen lapsi. Kuntoutuksen matkakustannuksiin voi saada Kelalta korvausta. Toisinaan myös kuntoutuksen järjestäjä voi korvata matkakustannukset. Lisätietoa saa Kelasta ja vammaisjärjestöistä. 13.2 Apuvälineet Vammainen ihminen voi saada tarvitsemansa apuvälineet kotikunnan terveydenhuollosta. Perusapuvälineet, kuten pyörätuolin tai valkoisen kepin, järjestää yleensä terveyskeskus. Kalliit apuvälineet, kuten sähköpyörätuolin, lukutelevision tai tietotekniset laitteet, myöntää keskussairaala. Apuvälineet ovat vammaiselle ihmiselle ilmaisia. Myös niiden korjaus, uusiminen ja käytön opetus ovat ilmaisia palveluita. Lisätietoa saa kotikunnan terveydenhuollosta. Myös vammaisjärjestöistä voi kysyä lisätietoa apuvälineistä. Kurssien tarkoituksena on auttaa vammaisia ja heidän omaisiaan sopeutumaan vamman aiheuttamaan elämänmuutokseen. Kursseilla saa esimerkiksi tietoa vammasta tai sairaudesta. Sopeutumisvalmennuskursseja järjestävät vammaisjärjestöt, Kela sekä muut kuntoutuksen palveluntuottajat. Kurssien kustannukset korvaa joko Kela, kotikunta tai vakuutusyhtiö. 21

14 OPISKELU Suomessa kaikilla, myös vaikeasti vammaisilla, on oikeus opiskella. Vammaiset opiskelijat voivat opiskella tavallisessa koulussa tai oppilaitoksessa muiden opiskelijoiden kanssa. He voivat myös opiskella erityiskouluissa tai erityisoppilaitoksissa. Kouluissa ja oppilaitoksissa vammaiselle opiskelijalle voidaan järjestää tukea ja apua, jotta opiskelu onnistuisi. 14.1 Suomen kielen opiskelu Suomen kielen opiskelu auttaa Suomeen kotoutumisessa. Suomen kielen kursseja järjestävät erilaiset oppilaitokset ja järjestöt. Suomen kansalaisuuden hakeminen edellyttää, että hakijalla on tyydyttävä suullinen ja kirjallinen suomen tai ruotsin kielen taito. Myös suomalaisen viittomakielen taito riittää. Lisätietoa suomen kielen opiskelusta saa esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimistosta ja oppilaitoksista. 14.2 Ammatinvalinta Ammatinvalintapsykologit auttavat tarvittaessa sopivan ammatin ja koulutusalan löytämisessä. Heidän kanssaan voit tehdä koulutussuunnitelman, jossa otetaan huomioon myös vamman tai sairauden vaikutukset opiskeluun. Ammatinvalintapsykologit työskentelevät työ- ja elinkeinotoimistossa. Ammatinvalintapsykologin kanssa voit tehdä soveltuvuuskokeen. Kokeen tulokset kertovat, sovellutko johonkin tiettyyn ammattiin. Psykologit järjestävät myös vierailuja työpaikoille ja oppilaitoksiin. Lisätietoja saa työ- ja elinkeinotoimistosta, Kelasta ja vammaisjärjestöistä. 14.3 Ammatilliset erityisoppilaitokset Vammaiset, pitkäaikaissairaat ja muuten erityistä tukea tarvitsevat nuoret ja aikuiset voivat opiskella ammatillisissa erityisoppilaitoksissa. Näissä oppilaitoksissa annetaan opetusta ja kuntoutusta myös vaikeasti vammaisille henkilöille. Oppilaitoksia on eri puolilla Suomea. Lisätietoa saa Opetushallituksesta ja vammaisjärjestöistä. 14.4 Avustajat Vaikeasti vammaisella opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtainen avustaja, joka auttaa esimerkiksi liikkumisessa, ruokailussa tai muistiinpanojen tekemisessä. Avustajaa haetaan kotikunnan sosiaalitoimistosta. Lisätietoa saa sosiaalitoimistosta. 14.5 Koulumatkatuki Kela voi maksaa koulumatkatukea vammaiselle opiskelijalle. Edellytyksenä on kuitenkin, että opiskelija ei saa opiskelumatkoihin vammaispalvelun kuljetuksia. Lisätietoa koulumatkatuesta saa Kelasta ja oppilaitoksista. 22