Pääluokka 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Opetusministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan vuonna myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti. S e l v i t y s o s a : Toimintaympäristö Suomen kansainvälinen menestyminen perustuu korkeatasoiseen koulutukseen ja tutkimukseen, luovuuteen ja elinvoimaiseen kansalliseen kulttuuriin sekä modernin tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen. Väestörakenteen muutos lisää nuorten vastuuta yhteiskuntakehityksestä. Peruskouluikäisten määrän väheneminen pienentää perusopetuksen oppilasmäärää. Väestön ikääntymisestä johtuvat poistumat työelämästä vaikuttavat myös koulutustarpeisiin. Työvoiman saatavuus vaikeutuu. Työtehtävät kehittyvät kaikilla aloilla yhä korkeampaa tietotaitoa ja osaamista vaativaksi. Työvoiman ja palvelujen keskittyessä uhkana on työvoimatarpeen ja koulutuksen alueellinen kohtaamattomuus. Tietoyhteiskuntakehitys luo haasteita verkkosisältöjen ja -palveluiden sekä tietoyhteiskuntavalmiuksien kehittämiselle ja lisäksi demokratian ja yhteiskunnallisen tasa-arvon toteutumiselle. Väestön ikääntymisen myötä työ- ja toimintakyvyn ylläpidon merkitys kasvaa. Talousarvioesityksen lähtökohdat Opetusministeriö toteuttaa hallituksen koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan virastojen ja laitosten sekä toimialan yhteisöjen kanssa. Hallinnonalan arvoja ovat sivistys, tasa-arvo, luovuus ja hyvinvointi. Tavoitteena on vahvistaa sivistystä, jonka varaan talouden kestävä kasvu ja Suomen henkinen ja aineellinen hyvinvointi rakentuvat. Opetusministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteissa on otettu huomioon hallitusohjelma, hallituksen strategia-asiakirja, koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma sekä muita valtioneuvoston periaatepäätöksiä. Opetusministeriön toimialan strategiset avainalueet Koulutuksellista ja kulttuurista tasa-arvoa edistetään pyrkimällä turvaamaan eri väestöryhmien ja alueiden mahdollisuudet koulutukseen ja kulttuuripalveluihin. Koulutuksen perusturvan toteutumista vahvistetaan. Kulttuuri-, taide-, liikunta- ja nuorisotyöpalvelujen saatavuutta, tarjontaa ja saavutettavuutta kehitetään. Yhteiskunnan sivistyksellistä ja taloudellista kilpailukykyä edistetään vahvistamalla osaamista ja luomalla edellytyksiä innovaatiotoiminnalle. Tavoitteena on osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen ja työurien pidentäminen. Vahvistetaan tietoyhteiskunnan toimivuutta. Tieteen ja kulttuurin keinoin vahvistetaan luovan hyvinvointiyhteiskunnan innovaatioperustaa. Väestön henkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä yhteiskunnallista osallisuutta ja osallistumista edistetään. Lisätään aikuisten mahdollisuuksia opiskeluun. Edistetään lasten kasvuympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, parannetaan nuorten elinoloja ja jatketaan syrjäytymisen ehkäisyä. Edistetään väestön terveyttä ja toimintakykyä. Maahanmuuttajien kotoutumista edistetään. Uskonnollisten yhdyskuntien toimintaedellytyksiä tuetaan. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Koulutus- ja tiedepolitiikka Koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteena on vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja hyvinvointia edistävää osaamista. Koulutuksen painopisteitä ovat koulutuksen laadun ja tehokkuuden parantaminen, lasten ja nuorten tukeminen ja ohjaus sekä aikuisten koulutusmahdollisuuksien parantaminen. Työurien pidentymistä edistetään sekä parantamalla nuorten sijoittumista koulutukseen ja työelämään että lisäämällä työikäisen aikuisväestön koulutusmahdollisuuksia. Tavoitteena on, että Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

vähintään 96 % peruskoulun päättävistä aloittaa samana vuonna lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa tai perusopetuksen lisäopetuksessa, koulutuksen keskeyttäminen vähenee ja läpäisy paranee, korkeakoulutuksen aloittamisikä alenee yhdellä vuodella vuoteen 28 mennessä ja tutkinnon suorittamisikä vähintään vuodella vuoteen 212 mennessä ja että vuosittain koulutukseen osallistuvien osuus työikäisestä aikuisväestöstä kasvaa vähintään 6 %:iin vuoteen 28 mennessä. Yrittäjyyttä, tietoyhteiskuntaosaamista ja kansalaisvaikuttamista edistetään koulutuspolitiikan keinoin. Opintotukea kehitetään koulutuspoliittisten tavoitteiden pohjalta. Tavoitteena on kannustava opintotuki, jolla edistetään suunnitelmallista ja päätoimista opiskelua ja opintoaikojen lyhenemistä. Koulutustakuu: perusopetuksen suorittaneiden välitön sijoittuminen koulutukseen 2 23 (tavoite) Ammatilliseen koulutukseen sijoittuneet (%) 36,3 37, 37,5 Lukiokoulutukseen sijoittuneet (%) 53,7 55,1 54,5 Peruskoulun lisäopetukseen sijoittuneet (%) 3, 2,4 3, Tutkintoon johtavaan koulutukseen tai peruskoulun lisäopetukseen siirtyneet yhteensä (%) 93, 94,5 95 Opiskelijamäärä 61 65 57 55 63 35 Tutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäminen (%) 1) 21 23 (tavoite) Lukiokoulutus 2,4 2, 2, Ammatillinen peruskoulutus 2) 11,7 1,2 9, Ammattikorkeakouluopinnot 7,2 6,2 6, Yliopistokoulutus 3) 3,8 4,5 4,2 Korkeakoulututkinnon suorittajien keski-ikä (mediaani) 2 23 (tavoite) Ammattikorkeakoulututkinto 4) 24,7 25, 24,5 Ylempi korkeakoulututkinto 27,1 27,3 27, Tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen (%) 5) 2 23 tavoite 1) Opetushallinnon alainen koulutus. Kokonaan opintonsa keskeyttävät, jotka eivät sijoitu muualle koulutusjärjestelmään. 2) Tilasto ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta, oppisopimuskoulutusta eikä erityisoppilaitoksissa järjestettävää koulutusta. 3) Sisältää alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot. 4) Nuorten koulutus Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

Ylioppilastutkinto 8,3 81,3 82, Ammatillinen perustutkinto 72, 72,3 74, Ammatillisen lisäkoulutuksen tutkinto 84,5 84,9 86, Ammattikorkeakoulututkinto 88,5 87,1 88, Yliopistotutkinto 6) 92,6 91,1 92, Tohtorintutkinto 91,9 91, 92, Tilastotietoja esi- ja perusopetuksesta sekä tutkintoon johtavasta/valmistavasta koulutuksesta 7) 21 23 (arvio) Esiopetus opiskelijamäärä 8) 6 55 59 85 58 Perusopetus uudet opiskelijat 65 31 61 3 58 1 päättötodistuksen saaneet 63 75 6 83 62 3 opiskelijamäärä 581 7 583 13 573 Lukiokoulutus uudet opiskelijat 42 79 42 61 43 6 suoritetut ylioppilastutkinnot 9) 35 27 35 17 35 2 opiskelijamäärä 127 72 12 87 125 Ammatillinen peruskoulutus uudet opiskelijat 61 44 6 9 62 suoritetut tutkinnot 33 9 36 4 42 opiskelijamäärä 1) 131 82 142 2 146 Ammatillinen lisäkoulutus 11) uudet opiskelijat 18 33 23 91 27 suoritetut tutkinnot 12 67 14 957 18 opiskelijamäärä 35 42 44 13 49 165 Ammattikorkeakoulututkinnot 12) aloittaneet 31 89 32 84 32 75 suoritetut tutkinnot 17 96 2 5 2 8 opiskelijamäärä 13) 112 96 115 79 117 3 josta ulkomaalaiset opiskelijat 2 78 3 48 4 5 Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot aloittaneet - 45 1 2 suoritetut tutkinnot - 22 5) Kuvaa työllistymisen ja jatko-opintoihin sijoittumisen tilannetta vuoden lopussa. Tarkastelussa ovat kyseisen vuoden heinäkuun loppuun mennessä ja kolmen edeltävän vuoden aikana suoritetut tutkinnot. 6) Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 7) Opetushallinnon alainen koulutus. 8) Valtionosuusjärjestelmän mukainen vuosiopiskelijamäärä. 9) Ei sisällä IB-lukioiden tai Reifeprüfung -tutkintoja. 1) Sisältää myös muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat. 11) Sisältää ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon johtavan oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen. 12) Aloittaneita ja tutkintoja koskevien tietojen osalta lähde ammattikorkeakoulujen AMKOTA-tietokanta. Ulkomaalaisten opiskelijoiden osalta tiedot Tilastokeskuksesta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

opiskelijamäärä - 35 9 Yliopiston perustutkinnot 14) uudet opiskelijat 2 65 2 93 2 5 suoritetut tutkinnot 14 4 15 29 17 1 opiskelijamäärä 138 26 147 9 151 josta ulkomaalaiset opiskelijat 2 56 2 89 3 3 Yliopiston tohtorintutkinnot 15) uudet opiskelijat - - suoritetut tutkinnot 1 21 1 26 1 45 opiskelijamäärä 21 1 22 96 22 5 josta ulkomaalaiset opiskelijat 1 43 1 49 1 7 Tiedepolitiikan painopisteenä ovat kansainvälisyyden vahvistaminen, tutkijankoulutuksen ja tutkijanuran kehittäminen sekä tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen lisääminen. Taide- ja kulttuuripolitiikka Luovuuden edellytysten parantaminen Tavoitteena on parantaa luovan toiminnan edellytyksiä, tunnistaa ja vahvistaa taiteellisen ja muun luovuuden vaikutusta yhteiskunnan kehitykseen aikaisempaa monipuolisemmin sekä aktivoida ja tukea näihin tavoitteisiin liittyviä toimintoja ja toimenpiteitä. Taiteen, kulttuurin ja tiedon saatavuuden parantaminen Tavoitteena on kulttuurisen monimuotoisuuden lisääminen ja sivistyksellisten ja kulttuuristen oikeuksien parantaminen, lasten ja nuorten sekä vammaisten ja vähemmistöryhmien kulttuuripalveluiden saavutettavuuden lisääminen ja kansallisesti tärkeiden kulttuuri- ja taidelaitosten toiminnan turvaaminen. Kansallisen kulttuuriperinnön säilyttäminen, suojelu ja aktiivisen käytön vahvistaminen Tavoitteena on kulttuuriympäristön ja -perinnön suojelu ja säilyttäminen sekä kulttuuriperinnön saavutettavuuden ja siihen liittyvän tiedon lisääminen. Kansalaisten ja muiden käyttäjien osallisuutta kulttuuriperintöön vahvistetaan monipuolistamalla saatavuutta sekä kehittämällä aineistoja ja palveluja. Kulttuurituotannon edellytysten ja kulttuurin aseman vahvistaminen tietoyhteiskunnassa Tavoitteena on luovan talouden vahvistaminen kulttuurin ja taiteen toimialoilla. Vahvistetaan kansallista kilpailukykyä ja työllisyyttä kulttuurin alojen tuotteiden ja palvelujen sekä sisältöjen tuotantoa ja vaihdantaa tukemalla. Eräitä valtionosuusjärjestelmän avulla tuettujen taide- ja kulttuurilaitosten tunnuslukuja (1 henkeä) 23 24 arvio Teatteri- ja orkesterilain piiriin kuuluvien teattereiden ja Kansallisteatterin katsojat 2 529 2 49 2 5 Museoiden kävijämäärät valtionosuuden piirissä ja muissa päätoimisesti hoidetuissa museoissa 4 523 4 723 4 7 Sinfoniaorkesterien 16) ja Kansallisoopperan kuulijat 945 952 952 Yleisten kirjastojen kokonaislainaus 18 45 19 753 111 13) Ei sisällä ylempää amk-tutkintoa ja erikoistumisopintoja suorittavia sekä ammatillisen opettajankoulutuksen opiskelijoita, lähde AMKOTA-tietokanta. 14) Sisältää alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat ja tutkinnot, lähde yliopistojen KOTA-tietokanta. 15) Sisältää kaikki jatkotutkinto-opiskelijat (myös lisensiaattitutkinnon), lähde KOTA-tietokanta. 16) Sisältää kaksi valtionosuusjärjestelmään kuulumatonta orkesteria. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

Liikuntapolitiikka Väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Tavoitteena on riittämättömästi liikkuvien aktivointi säännölliseen liikkumiseen kaikissa ikäryhmissä, väestön ylipainoisuuden kasvun hillitseminen liikunnan avulla sekä liikkumisympäristön ottaminen huomioon yhdyskuntasuunnittelussa. Tavoitetta toteutetaan terveysliikuntaa edistävillä ohjelmilla sekä tukemalla liikuntajärjestöjen toimintaa ja laajoja väestöryhmiä palvelevaa liikuntapaikkarakentamista. Yhteiskunnallisen osallisuuden ja osallistumisen vahvistaminen Tavoitteena on tukea valtakunnallisten liikuntajärjestöjen koulutustoiminnan laadun ja sisällön kehittämistä osana liikunnan koulutusjärjestelmää palvelemaan lasten ja nuorten, terveysliikunnan ja huippu-urheilun tarpeita. Kansainväliseen menestykseen tähtäävän sekä eettisesti ja yhteiskuntavastuullisesti toimivan huippu-urheilun tukeminen Tavoitteena on huippu-urheilun toimintaedellytysten parantaminen tukemalla valmennusjärjestelmien kehittämistä ja tehostamista, vammaishuippu-urheilun integrointia sekä antidopingtoimintaa. Tunnusluku 23 24 arvio Terveytensä kannalta riittävästi (2 krt/vko) liikkuvat 15 64 -vuotiaat ihmiset, % miehet 58 61 61 naiset 65 65 65 Lähde: 23 ja 24 Kansanterveyslaitos, OPM Tunnusluku 23 24 arvio Liikunnan vapaaehtois- ja kansalaistoimintaan osallistuminen vuosina 1997 98, 21 2 ja, henk. Kaikki 435 59 59 miehet 265 291 291 naiset 17 218 218 Lähde: 1997 98, 21 2 Kansallinen liikuntatutkimus, Suomen Gallup, OPM Nuorisotyö ja -politiikka Nuorten aktiivisen kansalaisuuden tukeminen Nuorten aktiivisen kansalaisuuden tavoitteena on kehittää nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa. Nuorten aktiivista kansalaisuutta edistetään tavoitteena luoda edellytykset jokaiselle nuorelle osallistumiseen ja omaan harrastukseen. Tavoitteena on, että nuoret äänestävät valtakunnallisissa vaaleissa yhtä aktiivisesti kuin muu väestö. Nuorten sosiaalinen vahvistaminen Nuorille suunnataan toimenpiteitä, joilla nuorten elämäntaidot paranevat. Sosiaalinen vahvistaminen on kohdennettua toimintaa, joka keskittyy syrjäytymisen riskiryhmässä oleviin nuoriin. Nuorten työpajatoiminnalla alennetaan nuorten työttömien määrää ja ehkäisevällä huumetyöllä vähennetään nuorten huumeiden käyttöä ja kokeilua. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

Nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen Nuorten kasvu- ja elinoloja parannetaan tehostamalla hallituksen nuoriin kohdistuvaa sukupolvipolitiikkaa tavoitteena nuorten elinolojen saattaminen samalle tasolle muiden väestöryhmien kanssa. Tavoitteen saavuttamista seurataan nuorten elinoloindikaattorien avulla. Seuranta: nuorten elinoloindikaattorit Nuorten työpajatoiminta 23 24 arvio Pajat, lkm 236 23 22 Nuoret pajoissa, lkm (6 kk:n jaksoissa) 7 1 7 8 Koulutukseen tai työhön sijoittuneet, % 5 5 55 Nuorisotyöttömät, lkm 35 34 8 29 5 Valtionosuusuudistus Valtionosuusjärjestelmän ja sen uudistuksen kokonaiskuvaus esitetään talousarvioesityksen yleisperusteluissa. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia (635/1998) muutetaan osana valtion ja kuntien välistä kustannustenjaon uudistusta. Koko valtionosuusjärjestelmää koskevana uudistuksena kustannustenjaon tarkistusta muutetaan siten, että tarkistus tehdään joka neljäs vuosi ja valtionosuusprosenteista säädetään erikseen joka neljäs vuosi. Kustannustenjaon ulkopuolella olevilla tehtävillä säilytetään kiinteä valtionosuusprosentti. Lisäksi kustannustason muutosta vastaavat indeksitarkistukset tehdään täysimääräisinä. Kunnan omarahoitusosuuden korottamisesta luovutaan, minkä johdosta kuntien omarahoitusosuuteen aikaisemmin tehdyt muutokset otetaan huomioon alentamalla opetus- ja kirjastotoimen käyttökustannusten valtionosuusprosenttia. Lait tulevat voimaan 1.1.. Kustannustenjaon tarkistusmenettelyä sovelletaan ensimmäisen kerran päätettäessä valtionosuuden perusteista vuodelle 28. Kustannustenjaon tarkistamista ja indeksien laskemista koskevat ehdotukset koskevat koko rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää. Perusopetuksen yksikköhintojen laskentatapaa yksinkertaistetaan ja yksikköhintojen eri määräytymisperusteiden painoarvoa muutetaan valtioneuvoston asetuksella säädettävillä kertoimilla. Uutena perusopetuksen valtionosuuden porrastusperusteena otetaan käyttöön vieraskielisten oppilaiden määrä. Tuloksellisuus ja vaikuttavuus otetaan yhdeksi ammatillisen koulutuksen rahoituksen määräytymisperusteeksi. Ammattikorkeakoulujen yksikköhinnoissa otetaan huomioon suoritetut tutkinnot. Ammatillista opettajankoulutusta varten myönnetään valtionosuutta. Yksikköhinnan laskentaa yksinkertaistetaan ja rahoituksen ennakoitavuutta lisätään. Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen rahoituksessa luovutaan perustamiskustannuksiin myönnettävistä erillisistä valtionosuuksista. Kirjastojen yksikköhinnan laskennassa käytettävästä asutusrakenneryhmityksestä luovutaan ja siirrytään yhteen yksikköhintaan. Yksikköhintaa korotetaan harvimmin asutuissa kunnissa ja kirjastolle määrätyn erityisen tehtävän takia. Teattereiden yksikköhintaan tehdään indeksitarkistus. Teattereiden, museoiden ja orkestereiden valtionosuuden perusteena olevat yksikköhinnat lasketaan erikseen kunkin kulttuurilaitosmuodon osalta joka neljäs vuosi vuodesta 28 alkaen. Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina 24 v. 24 tilinpäätös 1 v. 25 varsinainen talousarvio 1 v. esitys 1 Muutos 25 1 % 1. Opetusministeriö 22 23 229 61 24 571 1 961 5 5. Kirkollisasiat 2 417 2 542 2 564 22 1 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

v. 24 tilinpäätös 1 v. 25 varsinainen talousarvio 1 v. esitys 1 Muutos 25 1 % 7. Opetushallitus 18 43 18 49 18 725 316 2 8. Kansainvälinen yhteistyö 15 138 1 821 1 569-252 - 2 1. Yliopisto-opetus ja -tutkimus 1 298 612 1 322 92 1 36 37 37 135 3 2. Ammattikorkeakouluopetus 335 17 353 559 367 158 13 599 4 4. Yleissivistävä koulutus 1 8 327 1 9 28 1 958 315 58 17 3 6. Ammatillinen koulutus 544 29 575 786 639 172 63 386 11 69. Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö 33 614 319 523 33 626 11 13 3 7. Opintotuki 74 299 749 544 775 565 26 21 3 88. Tiede 238 91 239 883 258 361 18 478 8 9. Taide ja kulttuuri 331 648 348 774 359 69 1 916 3 98. Liikuntatoimi 9 43 91 291 96 385 5 94 6 99. Nuorisotyö 3 742 34 568 38 951 4 383 13 Yhteensä 5 969 7 6 197 42 6 456 689 259 269 4 Henkilöstön kokonaismäärä 3 36 3 79 3 97 Valtionosuudet opetusministeriön hallinnonalalla (1 euroa) 25 varsinainen talousarvio esitys 25/ muutos 29.2.3 Ammattikorkeakoulut 346 65 36 74 14 99 29.4.3 Yleissivistävä koulutus 1 783 738 1 844 942 61 24 29.6.3 Ammatillinen koulutus 431 55 5 397 68 892 29.6.31 Oppisopimuskoulutus 17 417 11 727-5 69 29.69.3 Kansalaisopistot 76 793 78 1 1 37 29.69.31 Ammatillinen lisäkoulutus 19 171 112 79 3 619 29.69.5 Kansanopistot 45 633 46 847 1 214 29.69.51 Ammatilliset erikoisoppilaitokset 17 425 18 169 744 29.69.55 Opintokeskukset 13 163 11 538-1 625 29.69.56 Kesäyliopistot 4 414 4 511 97 29.9.3 ja 52 Kirjastot 9 51 91 235 725 29.9.31 ja 52 Teatterit ja orkesterit 43 974 45 529 1 555 29.9.32 ja 52 Museot 18 169 18 987 818 29.9.33 Kuntien kulttuuritoiminta 6 65 5-1 65 29.98.5 ja 52 Liikunnan koulutuskeskukset 14 36 16 78 2 348 29.98.5 Kuntien liikuntatoimi 15 435 16 712 1 277 29.99.5 Kuntien nuorisotyö 6 1 7 73 973 Yhteensä 3 131 62 3 28 969 149 97 Arvio valtionosuuksien jakautumisesta Kunnat ja kuntayhtymät (77 %) 2 41 918 2 526 346 115 428 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

* Kunnat 1 326 5 1 389 49 63 485 * Kuntayhtymät 1 84 913 1 136 856 51 943 Yksityiset (23 %) 72 144 754 623 34 479 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat Veikkaus Oy:n tulouttamistavoitteeksi on asetettu vuoden osalta 387,2 milj. euroa. Veikkausvoittovaramomenttien 29.9.52, 29.98.5 ja 29.99.5 mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 4 euroa Veikkaus Oy:n käyttörahastosta tuloutettuja varoja, jotka ovat kertyneet aikaisemmilta vuosilta. Lisäksi voittovaroista aikaisemmin myönnettyjen lainojen kuoletuksia ja korkoja arvioidaan kertyvän,2 milj. euroa. Veikkausvoittovaroja on edunsaajien käytettävissä yhteensä 391,4 milj. euroa. Voittovaroista ehdotetaan myönnettäväksi momentilta 29.88.53 tieteen tukemiseen 75,7 milj. euroa, momentilta 29.9.52 taiteen tukemiseen 186,4 milj. euroa, momentilta 29.98.5 liikunnan tukemiseen 95,1 milj. euroa ja momentilta 29.99.5 nuorisonkasvatustyön tukemiseen 34,2 milj. euroa. Arpajaislain (147/21) mukaisesti raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuotto käytetään urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen. Arpajaislain mukaan em. pelejä toimeenpanevan rahapeliyhteisön asianomaisen tilikauden voittoa sekä voittovaroista myönnetyistä lainoista kertyviä kuoletuksia ja korkoja vastaavaksi arvioitu määräraha otetaan vuosittain valtion talousarvioon. Raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuoton käyttämisestä annetun lain (154/21) 2 :ssä tarkoitettujen veikkausvoittovarojen tuotosta rahoitettavien kirjaston valtionosuuksien määräksi ehdotetaan 4 milj. euroa, mikä on 44 % näiden valtionosuuksien kokonaismäärästä. Muihin tarkoituksiin käytettävä veikkausvoittovarojen tuotto on siten 351,5 milj. euroa. Viimeksi mainitusta euromäärästä ehdotetaan mainitun lain 1 :ssä säädetyissä rajoissa käytettäväksi 27,1 % urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen, 9,7 % nuorisotyön edistämiseen, 21,5 % tieteen edistämiseen ja 41,7 % taiteen edistämiseen. Voittovarat muodostavat keskeisen rahoituslähteen tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön sektoreilla. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuoton käyttämisestä annetun lain 2 :n muuttamisesta. Veikkausvoittovaroilla on katettu edunsaajien kokonaisrahoituskehyksistä seuraavat osuudet vuosina 21 (milj. euroa) 21 22 23 24 25 TP TP TP TP TA TAE Tiede 179,8 188,9 21,5 238,9 239,9 258,3 veikk.varat 75,9 76,2 75,8 75,7 75,7 75,7 budj.varat 13,8 112,7 134,7 163,2 164,1 182,6 Kirjastojen valtionosuus 82,7 8,1 87, 88, 9,5 9,9 veikk.varat 67,2 35,5 58,6 59,3 48,9 4, budj.varat 15,5 44,5 28,4 28,7 41,6 5,9 Taide 29,9 222,2 227, 242,4 258,3 268,8 veikk.varat 137,3 144,2 13,1 128,2 136,2 146,4 budj.varat 72,6 78, 96,9 114,3 122,1 122,4 Liikunta 81,6 84,4 85,7 9, 91,3 96,4 veikk.varat 8,7 83,3 83,9 88,1 89,4 95,1 budj.varat,9 1, 1,9 1,9 1,9 1,3 Nuoriso 21,1 22, 22,4 3,7 34,6 38,9 veikk.varat 2,3 2,3 2,7 28,5 31,7 34,2 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

budj.varat,8 1,6 1,6 2,2 2,8 4,7 Veikkausvoittovarat yhteensä 381,4 359,5 369, 379,9 381,9 391,4 Eräisiin käyttötarkoituksiin varatut määrärahat veikkausvoittovaroista ja muilta talousarvion momenteilta (euroa) Veikkausvoittovarat Yleiset budjettivarat Yhteensä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintamenot 2 175 2 788 4 963 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat 59 2 12 132 179 332 Valtionosuus ja -avustus teattereille ja orkestereille 31 862 13 667 45 529 Valtionosuus ja -avustus museoille 14 516 4 471 18 987 Valtionosuus ja -avustus kirjastoille 43 426 51 274 94 7 Entistämis- ja korjausavustukset 1 75 1 367 2 442 Taidetoimikuntien toimintamenoihin sekä alueellisille taidetoimikunnille käytettäväksi taiteen edistämiseen 4 32 3 357 7 677 Liikunnan koulutuskeskukset 15 4 1 38 16 78 Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen ja syrjäytymisen ehkäisy 1 4 4 723 6 123 Opetustusministeriön hallinnonalan valtuusyhteenveto (milj. euroa) 27 28 29 21 Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 261,6 153,9 39,4 49,9 64,9 569,7 Vuoden sitoumukset 59,8 18,1 83,5 36,9 46,5 334,8 Valtuudet yhteensä 321,4 262, 122,9 86,8 111,4 94,5 1. Opetusministeriö S e l v i t y s o s a : Opetusministeriö vastaa osana valtioneuvostoa koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan kehittämisestä ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Ministeriö edistää sivistystä, luo edellytyksiä osaamiselle, elinikäiselle oppimiselle ja luovuudelle sekä kansalaisten osallistumiselle ja hyvinvoinnille. Opetusministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat tulostavoitteet: Tuotokset ja laadunhallinta Opetusministeriön toimialan strategioiden suunnittelu ja seuranta toteutetaan laadukkaasti täyttäen hallitusohjelmassa asetetut tavoitteet. Ministeriön toimialan lainsäädännön valmistelu ja seuranta täyttää valtioneuvoston asettamat laatuvaatimukset. Ministeriön toimialan toiminnan ja talouden suunnittelu ja seuranta tuottaa päätöksenteon pohjaksi oikeat ja riittävät tiedot sekä edistää tehokkaasti ja laadukkaasti toimialalle asetettujen yhteiskunnallisten vaikuttavuus- ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteiden toteuttamista. Ministeriön toimialan ohjausta kehitetään laatua, tuottavuutta ja toiminnan tehokkuutta edistäväksi. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

Kansainvälisen yhteistyön prosesseja yksinkertaistetaan ja selkeytetään tukemaan toimialan kehittämisen ja ohjauksen tavoitteita. EU-asioiden valmistelulla, seurannalla ja kantojen määrittelyllä tuotetaan päätöksenteon ja rahoituksen pohjaksi ajantasaiset ja riittävät tiedot. Suomen EU-puheenjohtajuuskauden valmistelussa ja toteutuksessa huolehditaan hallinnonalan toimintatavoitteiden edistämisestä. Toiminnallinen tehokkuus Toiminnallisen tuloksellisuuden mittareiden käyttöönotto valmistellaan niin, että mittarit voidaan sisällyttää vuoden 27 talousarvioon. Hallinnonalan tuottavuusohjelman toimeenpanoa jatketaan aloittamalla hankintatoimen ja toimitilojen käytön tehostamista koskevien suunnitelmien toteuttaminen. Verkko- ja verkkotoimintastrategian toteuttamista jatketaan tavoitteena siirtyä pääsääntöisesti sähköisiin prosesseihin vuonna 21. Hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushankkeen suunnittelua jatketaan. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Strategisella henkilöstösuunnittelulla valmistaudutaan opetus- ja kulttuurihallinnon henkilöstön ikärakenteen muutokseen. Työsuojelun toimintaohjelman päivittämisen yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota henkiseen työhyvinvointiin ja työn kuormittavuuteen. Työtyytyväisyysindeksin tavoitteeksi asetetaan vähintään 3,4 asteikolla 1 5. 19. Opetusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 135 euroa. Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten hallinnonalan virastojen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtion kulutus- ja investointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen verovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnetään määrärahat verottomin hinnoin. Toiminnan menot ja tulot (1 euroa) talousarvio 135 25 talousarvio 125 24 tilinpäätös 129 374 236 21. Opetusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22 275 euroa. S e l v i t y s o s a : 24 25 varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 2 411 21 828 22 455 Bruttotulot 229 18 18 Nettomenot 2 182 21 648 22 275 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 396 siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 13 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 76 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta, 56 euroa yhden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentilta 29.1.22, 53 euroa yhden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentilta 29.8.25, 66 euroa yhden henkilötyövuo- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

den palkkausmenojen siirtona momentilta 29.1.22 ja 11 euroa valtion tiede- ja teknologianeuvostoon perustettavan uuden pääsihteerin ja kokopäiväistettävän osastosihteerin viran palkkausmenojen johdosta sekä vähennyksenä 67 euroa yhden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentille 32.1.21. talousarvio 22 275 25 lisätalousarvio 326 25 talousarvio 21 648 24 tilinpäätös 21 799 22. Kehittämistoiminta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 3 644 euroa. Määrärahaa saa käyttää opetusministeriön hallinnonalan kehittämis-, kokeilu-, suunnittelu-, tuottavuus-, tutkimus- ja tiedotustoiminnasta, koulutuksen arviointitoiminnasta, niihin liittyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä sekä eri hallinnonalojen yhteishankkeista aiheutuvien toimintamenojen ja avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös sisältötuotannon edistämiseen, kulttuuriperinnön digitointiin, kirjastojen sisältöpalveluiden ja tekijänoikeusjärjestelmän kehittämiseen sekä opettajien täydennyskoulutukseen ja digitaalisen opetusmateriaalin tuotannon tukemiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus-, koulutus- ja kulttuurihankkeiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös enintään 1 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa ja kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 56 euroa yhden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentille 29.1.21. Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen toimialan hankkeet 159 Nuorten osallisuushanke 5 Koulutuksen arviointi 6 Koulutuksen ja tieteen toimialan hankkeet 85 Tietoyhteiskuntaohjelma 1 4 Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma 8 Hallinnonalan tuottavuushankkeet 1 Yhteensä 3 644 talousarvio 3 644 25 talousarvio 3 785 24 tilinpäätös 3 8 26. Eräät kopiointi- ja käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 1 563 euroa. Määrärahaa saa käyttää tekijänoikeuslakiin (44/1961) perustuvien kopiointi- ja muiden käyttökorvausten sekä kopiointia, tallennusta ja käyttöoikeuksia koskevan tiedotus- ja selvitystoiminnan menojen maksamiseen. talousarvio 1 563 25 talousarvio 1 63 24 tilinpäätös 7 63 5. Eräät avustukset (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 485 euroa. Määrärahasta saa käyttää 475 euroa Svenska Finlands folkting -nimisestä järjestöstä annetun lain (1331/23) mukaisen valtionavustuksen ja 1 euroa Paasikivi-Seuralle myönnettävän valtionavustuksen maksamiseen. talousarvio 485 25 talousarvio 485 24 tilinpäätös 519 678 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus opetusministeriön osalta (arviomääräraha) Momentille myönnetään 68 554 euroa. Vuonna saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 59 791 eurolla. Mikäli vuoden 25 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna. Määrärahaa saa käyttää neuvoston asetuksen (EY) N:o 126/1999 3 artiklasta (tukikelpoisuus) ja 39 artiklasta (varainhoitoa koskevat oikaisut) johtuvien velvoitteiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää Euroopan aluekehitys- ja sosiaalirahastosta rahoitettavien tavoite 1-, 2- ja 3 -ohjelman sekä Equal-, Interreg- ja Urban-yhteisöaloitteiden ja innovatiivisten toimien hankkeiden valtion rahoitusosuuden maksamiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen yhdessä momenteilla 26.98.61 ja 34.5.61 olevien EU-osuuksien kanssa. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määräraha on alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa. Huolehditaan ohjelmakauden 2 EU:n rakennerahasto-ohjelmien tehokkaasta toimeenpanosta ja koordinoinnista. Tavoitteena on tukea kansallista koulutus- ja kulttuuripolitiikkaa hyödyntämällä täysimääräisesti hallinnonalalle kohdistetut EU:n rakennerahastoresurssit. Määrärahasta arvioidaan käytettävän 18 28 euroa Euroopan aluekehitysrahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena ja 5 274 euroa Euroopan sosiaalirahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena. Myöntämisvaltuuksien käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa) Myöntämisvaltuusvuosi 27 28 Yhteensä Vuosien 22 25 sitoumukset 5,822 21,75,3 72,197 Vuoden sitoumukset 17,732 25,231 16,828 59,791 Yhteensä 68,554 46,36 17,128 131,988 Momentin myöntämisvaltuuden arvioitu jakautuminen rahastoittain ja ohjelmittain (milj. euroa) Tavoite 1 Tavoite 2 Tavoite 3 Equal Interreg Urban Yhteensä Euroopan aluekehitysrahasto 4,757 6,453 - - 2,815,16 14,185 Euroopan sosiaalirahasto 12,57 6,915 24,419 1,72 - - 45,66 Yhteensä 17,327 13,368 24,419 1,72 2,815,16 59,791 Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin (milj. euroa) Budjetoitu Budjetoitu valtuutta määrärahaa v. 2 25 Myöntämis- v. 2 25 talousarvio+ valtuus talousarvio+ Määräraha Ohjelma lisätalousarviot v. lisätalousarviot v. Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Tavoite 1 42,859 4,757 39,541 7,25 Tavoite 2 48,434 6,453 44,299 8,37 Interreg 14,385 2,815 11,512 2,892 Urban,736,16,531,146 Yhteensä 16,414 14,185 95,884 18,28 Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Tavoite 1 81,274 12,57 72,546 14,25 Tavoite 2 46,258 6,915 38,214 8,15 Tavoite 3 154,784 24,419 128,344 25,199 Equal 11,37 1,72 8,816 2,9 Yhteensä 293,687 45,66 247,92 5,274 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

EAKR + ESR YHTEENSÄ 4,11 59,791 343,84 68,554 talousarvio 68 554 25 lisätalousarvio 25 talousarvio 67 129 24 tilinpäätös 56 966 424 7. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 5 euroa. Määrärahaa saa käyttää opetusministeriön tilajärjestelyjen aiheuttamien kalusto- ja varustehankintojen sekä niiden suunnittelumenojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. Vuoden aikana saa tehdä sellaisia opetusministeriön kalustoa ja varustamista sekä suunnittelua koskevia sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuonna 27 enintään 95 euroa. talousarvio 5 25 talousarvio 1 5 24 tilinpäätös 1 5 S e l v i t y s o s a : Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 5. Kirkollisasiat Opetusministeriön tavoitteena on turvata suotuisat toimintaedellytykset evankelis-luterilaiselle kirkolle, ortodoksiselle kirkkokunnalle ja muille uskonnollisille yhdyskunnille, edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista. Tavoitteena on kansankirkkojen itsehallinnon vahvistaminen niiden sisäistä toimintaa ja hallintoa koskevissa asioissa. Lisäksi toimialaan kuuluvassa hautaustoimen yleisessä järjestämisessä lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioituksen toteutuminen. Toiminnallinen tuloksellisuus Vuoden aikana saatetaan loppuun ortodoksista kirkkoa koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus, joka on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 27 alusta. Kirkon sisäistä toimintaa ja hallintoa koskevaa säädösvaltaa siirretään uudistuksessa valtion lainsäädäntöelimiltä kirkolliskokoukselle. Kirkon keskus- ja hiippakuntahallinto siirtyy valtiolta kirkon itsensä ylläpidettäväksi, ja ylläpidosta aiheutuvat kustannukset korvataan valtionavustuksella vuodesta 27 lukien. 21. Ortodoksisen kirkollishallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 1 89 euroa. talousarvio 1 89 25 lisätalousarvio 3 25 talousarvio 1 787 24 tilinpäätös 1 78 5. Eräät avustukset (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 755 euroa. Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmassa yksilöityjen avustusten maksamiseen. Suomen Merimieskirkolle myönnettävästä avustuksesta saa käyttää enintään 152 euroa Hampurin merimieskirkon ja enintään 25 euroa Lontoon merimieskirkon rakennusavustuksiin ja rakennuslainojen hoitoon edellyttäen, että evankelisluterilaisen kirkon keskusrahasto suorittaa vähintään vastaavat osuudet. Käyttösuunnitelma Eräät avustukset ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnille ja laitoksille 152 Avustus Suomen Merimieskirkolle 485 mistä Lontoon merimieskirkon rakentamisavustuksiin (enintään) 25 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

mistä Hampurin merimieskirkon rakentamisavustuksiin (enintään) 152 mistä yleisavustus toimintaan 83 Eräiden siirtoväen sankarihautojen hoito 18 Kaatuneiden muiston vaaliminen sekä luovutetun alueen hautausmaiden kunnostaminen 1 Yhteensä 755 7. Opetushallitus S e l v i t y s o s a : Ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnille ja laitoksille myönnettävät avustukset on tarkoitus käyttää muun ohella Suomen ortodoksisen kirkkomuseon, Lapin ortodoksisen seurakunnan ja Valamon konservointilaitoksen toiminnan tukemiseen. talousarvio 755 25 talousarvio 755 24 tilinpäätös 637 S e l v i t y s o s a : Opetushallituksen tehtävänä on vastata toimialaansa kuuluvan koulutuksen kehittämisestä, edistää koulutuksen tuloksellisuutta, seurata koulutuksen järjestämistä sekä huolehtia muista erikseen säädetyistä tehtävistä. Opetusministeriö asettaa alustavasti virastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle. Tarkemmin tavoitteista sovitaan tulossopimuksessa. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Opetushallitus edistää työurien pidentymistä ja koulutustakuun toteutumista toteuttamalla oppilaanohjauksen kehittämishankkeen ja osallistumalla opiskelijavalintajärjestelmien kehittämiseen, valmistelemalla esityksen keskeyttämisen vähentämisen edellyttämistä lisätoimenpiteistä sekä kehittämällä työikäiselle aikuisväestölle soveltuvaa koulutustarjontaa, kehittää yrittäjyyteen liittyviä opintoja, tukee pk-yritysten osaamistarpeisiin vastaavaa kehittämis- ja palvelutoimintaa sekä organisoi yrittäjyyteen liittyvää opetushenkilöstön täydennyskoulutusta, edistää laajakaistayhteyksien tasavertaista saavutettavuutta, kehittää verkko-opetusta ja tuottaa oppilaitoksille valtakunnallisia tukipalveluja ja edistää opetussuunnitelmien aktiivinen kansalaisuus -aihekokonaisuuden toteuttamista ja aktiiviseen kansalaisuuteen liittyvien opintojen lisäämistä sekä koordinoi nuorten osallisuushanketta. Toiminnallinen tuloksellisuus Opetushallitus tuottaa ennakointitietoa koulutustarpeista ja ikäluokkien muutosten vaikutuksesta oppilaitosverkkoon sekä edistää koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten välistä yhteistyötä, tukee uusien opetussuunnitelmien perusteiden ja aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden toteutumista, kehittää kieltenopetusta sekä osallistuu ylioppilastutkinnon kehittämiseen. selvittää ammatillisten perustutkintojen ja opetussuunnitelmien perusteiden uudistamistarpeet, tekee näyttöjen käyttöönoton edellyttämät opetussuunnitelmien perusteita koskevat päätökset ja valmistelee näyttöaineistoja, kehittää ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailuja sekä osallistuu työssäoppimisen tukiohjelman toteuttamiseen, uudistaa näyttötutkintojen perusteita ja kehittää ammatillisen lisäkoulutuksen laatua koskevaa palautejärjestelmää, tukee vapaan sivistystyön suuntaviivaohjauksen kehittämistä, valmistelee yleisten kielitutkintojen ja valtionhallinnon kielitutkintojen kehittämissuunnitelmat ja Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

kehittää menetelmiä arvioida opetustoimen taloudellisten panostusten vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Henkilöstöstrategian tulokset arvioidaan. Opetushallituksen organisaatiota kehitetään. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 euroa) 24 25 TP TA TAE Maksullisen toiminnan tuotot 6 891 7 2 7 2 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 5 825 5 944 5 97 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 1 66 1 76 1 5 Kustannusvastaavuus, % 118 118 118 Opetushallituksen maksullisen palvelutoiminnan suoritteita, kpl 24 25 arvio arvio Koulutus- ja konsultointi Koulutettavapäiviä 15 23 16 2 16 2 Ulkomaisen tutkinnon vastaavuus 32 23 25 Näyttötutkintojen järjestämisedellytysten arviointi 11 175 175 Julkisoikeudellisia suoritteita Opetushallinnon tutkinto 511 47 47 Korkeakouluopintojen rinnastaminen 228 29 29 Valtion kielitutkinnot 3 559 3 4 3 4 Oppimateriaali Myydyt oppimateriaalituotteet 52 72 5 6 5 6 Opetushallituksen viranomaissuoritteita, kpl 24 25 arvio arvio Opetussuunnitelman perusteet 5 5 5 Ammattitutkinnon perusteet 5 5 5 Oppimistulosten arvioinnit 7 3 3 Koulutustiedon haut oppilaitostietojärjestelmästä 1 82 1 5 2 2 21. Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 725 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös oppimateriaalin kehittämiseen sekä ruotsinkielisen ja muun vähälevikkisen oppimateriaalin tuottamiseen. Määrärahasta käytetään 258 euroa avustuksena saamelaiskäräjille jaettavaksi saamenkielisen oppimateriaalin tuottamista varten. Opetushallitus saa vuoden aikana tehdä uusia toimitiloja koskevia sopimuksia siten, että niistä aiheutuva menojen lisäys vuodesta 27 alkaen on vuositasolla enintään 16 euroa. Lisäksi Opetushallitus saa vuoden aikana tehdä sitoumuksia EU:n rakennerahastotoiminnan hallinnointiin tarvittavan henkilöstön palkkaus- ja muista menoista siten, että niistä aiheutuu menoja vuosina 27 28 enintään 4 euroa. Valtuutta saa kuitenkin käyttää vain siltä osin kuin rakennerahasto-ohjel- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

mien teknisen avun tarkoitukseen varattuja myöntämisvaltuuksia ei ole käytettävissä. Toiminnan menot ja tulot (1 euroa) S e l v i t y s o s a : 24 25 varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 26 33 25 619 25 935 Bruttotulot 7 369 7 21 7 21 Nettomenot 18 961 18 49 18 725 Siirtyneet erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 111 siirtynyt seuraavalle vuodelle 3 553 talousarvio 18 725 25 lisätalousarvio 33 25 talousarvio 18 49 24 tilinpäätös 18 43 8. Kansainvälinen yhteistyö S e l v i t y s o s a : Opetusministeriön merkittäviä kansainvälisiä toimintafoorumeita ovat mm. YK, erityisesti Unesco, WIPO, WTO, Euroopan unioni, Euroopan neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto sekä muut alueneuvostot. Näiden piirissä tehdyt strategiat, toimintaohjelmat ja linjaukset samoin kuin kansainväliset sopimukset ohjaavat osaltaan myös opetusministeriön toimintaa. Opetusministeriö huolehtii hallinnonalan järjestöjen hallitustenvälisten kokousten ja kestävää kehitystä ja tietoyhteiskuntaa käsittelevien huippukokousten koordinaatiosta ja seurannasta. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Kansainvälisen yhteistyön tavoitteena on edistää korkeatasoisen suomalaisen koulutuksen, kulttuurin ja sivistyksen kansainvälistä näkyvyyttä sekä muiden kulttuurien esittäytymistä Suomessa ja lisätä tietoutta muiden maiden ja alueiden yhteiskunta- ja kulttuurielämästä. Toiminnallinen tuloksellisuus Huolehditaan hallinnonalan toimintatavoitteiden edistämisestä Suomen EU-puheenjohtajuuskauden valmistelussa ja toteutuksessa. Toteutetaan hallinnonalan Aasia-yhteistyön ohjelmakokonaisuutta osana globaalisaatiokehityksen hallintaa. S e l v i t y s o s a : Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti harjoittaa Venäjää ja Itä-Eurooppaa koskevaa sivistyksellistä yhteistyötä sekä tukee siihen liittyvää tutkimusta ja Venäjältä ja Itä-Euroopasta Suomeen muuttaneiden kieltä ja kulttuuria. Instituutti tukee toiminnallaan suomalaisen si- Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toiminta arvioidaan. 22. Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin vistyksen moniarvoisuutta ja vahvistaa monikulttuurisuutta omassa toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) maassamme. Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 euroa. Yhteistoimintaa kansalaisjärjestöjen, oppilaitosten, viranomaisten ja alan muiden toimijoiden kanssa kehitetään ja yhteisrahoitteisia hankkeita lisätään Venäjältä ja Itä- Euroopasta Suomeen muuttaneiden kielen ja kulttuurin tukemiseksi. Lisäksi kehitetään kirjasto-, tietopalvelu- ja julkaisutoimintaa tietotekniikkaa tehokkaasti hyödyntäen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

Toiminnan menot ja tulot (1 euroa) 24 25 varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 754 8 81 Bruttotulot 7 1 1 Nettomenot 747 79 8 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 42 siirtynyt seuraavalle vuodelle 18 talousarvio 8 25 lisätalousarvio 12 25 talousarvio 79 24 tilinpäätös 885 25. Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 5 966 euroa. Määrärahaa saa käyttää menoihin, jotka aiheutuvat osallistumisesta kansainvälisten järjestöjen toimintaan ja pohjoismaiseen kulttuuriyhteistyöhön sekä kulttuurisopimusten ja vaihto-ohjelmien toimeenpanosta. Määrärahasta saadaan myöntää ulkomaille suuntautuvan kulttuuri- ja sivistystoiminnan edellyttämiin palkkaus- ja ohjelmamenoihin tarkoitettuja avustuksia ja apurahoja henkilöille ja yhteisöille, jotka edistävät opetus-, tiede- ja kulttuurivaihtoa sekä Suomen kulttuurin tunnetuksi tekemistä ulkomailla. S e l v i t y s o s a : Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Koulutuksen ja tieteen toimialan kansainväliset hankkeet 1 36 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen toimialan kansainväliset hankkeet 2 653 Muut kansainväliset hankkeet 1 953 Yhteensä 5 966 Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 53 euroa yhden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentille 29.1.21. talousarvio 5 966 25 talousarvio 6 19 24 tilinpäätös 6 984 5. Eräät avustukset (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 1 86 euroa. Määrärahaa saa käyttää eräiden kulttuuri- ja koulutusyhteistyötä tekevien ulkomaanyhdistysten toimintaan myönnettävien avustusten maksamiseen. talousarvio 1 86 25 talousarvio 1 86 24 tilinpäätös 5 361 499 66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) Momentille myönnetään 1 943 euroa. Määrärahaa saa käyttää Unescon ja muiden hallitustenvälisten monenkeskisen sivistyksellisen yhteistyön järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Unescon jäsenmaksu 1 35 Suomen maksuosuus Euroopan nuorisosäätiöön 33 Suomen maksuosuus Euroopan neuvoston nuorisokortin osittaissopimuksesta 6 Suomen maksuosuus WIPOlle/Bernin unionille 8 Suomen maksuosuus ICCROMille 19 Maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelua koskevasta sopimuksesta aiheutuva meno 15 OECD/CERI jäsenmaksu 19 Suomen maksuosuus Euroopan neuvoston EURIMA- GES-rahastoon 29 Suomen maksuosuus Euroopan audiovisuaaliselle observatoriolle 25 Suomen maksuosuus Euroopan nykykielten keskukselle 33 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17

Suomen maksuosuus WADAlle 6 OECD/INES jäsenmaksu 13 Yhteensä 1 943 1. Yliopisto-opetus ja -tutkimus talousarvio 1 943 25 talousarvio 2 152 24 tilinpäätös 1 97 53 S e l v i t y s o s a : Korkeakoululaitoksen kehittämisestä annetun lain mukaan yliopistojen toimintamenomomentille osoitettua määrärahaa korotetaan vuosittain vähintään määrällä, mikä vastaa valtion keskustason palkkauksia koskevista sopimusratkaisuista aiheutuvaa palkkausmenojen kasvua. Lisäksi vuosina 25 27 määrärahaa korotetaan vähintään 2 miljoonalla eurolla kunakin vuonna. Säännös koskee vuosia 25 27. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Yliopistojen merkitys korostuu kansallisessa ja alueellisessa innovaatiojärjestelmässä sekä kulttuurin, kilpailukykymme ja hyvinvointimme kehittämisessä. Tämä edellyttää yliopistojen kansainvälistymisen sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan edellytysten kehittämistä. Tavoitteena on toiminnan korkea kansainvälinen taso ja laatu. Tavoitteena on turvata korkeasti koulutetun työvoiman ja tutkijakunnan saatavuus. Yliopistokoulutuksen ja -tutkintojen sisältöä kehitetään paremmin yhteiskunnan muuttuvia tarpeita vastaaviksi määrällisesti ja laadullisesti. Toiminnallinen tuloksellisuus Yliopistot lisäävät kansainvälistä yhteistyötä ja verkostoitumista erityisesti tutkimuksen alueella. Yliopistot lisäävät vieraskielistä opetusta ja ulkomaisten opiskelijoiden sekä opetus- ja tutkimushenkilöstön rekrytointia. Perustutkintoa suorittavista 5 4 käy vuoden aikana ulkomailla opiskelemassa yli kolmen kuukauden jakson. Yliopistot kehittävät opintoprosessien laatua tehostamalla opintojen suunnittelua, ohjausta ja opintojen etenemisen seurantaa. Työelämässä toimiville kehitetään täydennyskoulutusta, soveltuvaa tutkintoon johtavaa koulutusta ja avoimen yliopisto-opetuksen tarjontaa. Yliopistot kehittävät yhteyksiään muuhun yhteiskuntaan ja elinkeinoelämään tehostamalla liiketoimintaosaamistaan, innovaatiopalvelujaan sekä tutkimustulosten kaupallista hyödyntämistä mm. yliopistoyhtiöiden tarjoamien mahdollisuuksien avulla. Yliopistojen alueellista vaikuttavuutta vahvistetaan verkostoitumalla ja lisäämällä vuorovaikutusta alueiden keskeisten toimijoiden kanssa. Yliopistot jatkavat sisäisten rakenteidensa ja toimintatapojensa kehittämistä profiloitumalla painoalojensa vahvistamiseksi ja laajentavat toimintansa rahoituspohjaa suoran budjettirahoituksen lisäksi hankkimallaan täydentävällä rahoituksella. Yliopistojen täydentävän rahoituksen osuus on vähintään 36 prosenttia kokonaisrahoituksesta. Täydentävän rahoituksen tulee tukea yliopistojen perustehtäviä ja niihin liittyviä tavoitteita. Yliopistojen toimintoja kehittämillä yliopistokoulutuksen aloittamisikä ja tutkinnon suorittamisikä laskee, koulutuksen läpäisy nousee ja keskeyttäminen vähenee. Kaikilla koulutusaloilla vähintään 75 prosenttia aloittaneista opiskelijoista suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon tavoiteajassa. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Yliopistot kehittävät työyhteisöään siten, että niiden kilpailukyky työnantajina paranee ja henkilöstön työkyky ja - tyytyväisyys lisääntyvät. Yliopistot edistävät tasa-arvoisen työ- ja tiedeyhteisön kehittymistä. Yliopistojen kustannusten kohdentuminen eri tulosalueille 22 22 23 24 arvio Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18

Kokonaiskustannukset, milj. euroa 1 772 1 85 1 93 Koulutus (%) 38,9 38,8 37,7 37, Tutkimus ja jatkotutkintokoulutus (%) 5,6 5,3 51,2 51,8 Yhteiskunnalliset palvelut ja taiteellinen toiminta (%) 1,5 1,9 11,1 11,2 Budjettirahoitteisen toiminnan kustannukset, milj. euroa 1 127 1 28 1 25 Koulutus (%) 49,5 49, 48,1 47,8 Tutkimus ja jatkotutkintokoulutus (%) 39,6 4,2 4,6 4,9 Yhteiskunnalliset palvelut ja taiteellinen toiminta (%) 1,9 1,8 11,3 11,3 Yliopistoilla arvioidaan olevan käytössä EU:n maataloustuotannon tukia noin 336 euroa. Yliopistoilla säilytetään oikeus luovuttaa tiloja opiskelijaruokaloille sekä opinala- ja harrastejärjestöille vastikkeetta siitä huolimatta, että Senaatti-kiinteistöt perii yliopistoilta vuokraa näistä tiloista. 21. Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 258 53 euroa. Määrärahasta saa käyttää täydennyskoulutuksen hintojen alentamiseen enintään 41 euroa yliopistojen omien päätösten mukaisesti. Määrärahasta saa käyttää myös muun liiketaloudellisen maksullisen toiminnan tukemiseen enintään 37 euroa. Määrärahasta saa käyttää myös enintään 58 euroa opetusministeriön päätöksellä tarkemmin määrättävissä yliopistoissa ja päätöksessä tarkemmin osoitetuissa rajoissa yliopistolaissa yliopistojen tehtäväksi säädetyssä yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa sekä tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämisessä ja erityisesti yliopistojen tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan kaupallisessa hyödyntämisessä samoin kuin yliopistojen koulutus- ja tutkimuspalveluiden kansainvälisen kaupallisen hyödyntämisen lisäämisessä tarvittavien, yliopiston yksin tai yhdessä muiden kanssa perustamien osakeyhtiöiden perustamisesta ja valtiolle kuuluvien osakkeiden merkitsemisestä, käynnistämisestä ja muista omistusjärjestelyistä aiheutuviin menoihin. Edellytyksenä määrärahan käytölle tähän tarkoitukseen on, että perustettava osakeyhtiö toteuttaa välittömästi yliopistolaissa yliopiston tehtäväksi säädettyä yhteiskunnallista vuorovaikutusta sekä tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämistä tai vahvistamalla mahdollisuuksia hyödyntää yliopistojen koulutus- ja tutkimuspalveluita kaupallisesti myös kansainvälisesti ja että tämä on määrätty asianmukaisella tavalla yhtiön toimialaksi. Yliopistot oikeutetaan luovuttamaan hallinnassaan olevia valtiolle kuuluvia immateriaalioikeuksia apporttina perustettaville yhtiöille enintään 25 euron arvosta. Tässä tarkoitetuissa osakeyhtiöissä valtiolle kuuluvien osakkeiden hallinnointi on asianomaisen yliopiston tehtävänä. Yliopistot oikeutetaan hyväksymään tässä tarkoitettujen yhtiöiden valtiolle kuuluvien osakkeiden luovutus, merkitsemättä jättäminen tai muu vastaava osakejärjestely, joka aiheuttaa valtion määräysvallan tai määräenemmistövallan menetyksen taikka, muussa kuin valtionyhtiössä, määrävähemmistön hallinnan menetyksen. Toimialaltaan ja toiminnaltaan yliopistolaissa säädettyä yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen sekä tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämistä välittömästi toteuttavien osakeyhtiöiden osakkeiden hallinnoinnista ja myynnistä saatavat tulot otetaan 5 euroon saakka nettobudjetoinnissa huomioon asianomaisen yliopiston tuloina. Määrärahaa saa käyttää myös yliopistojen opettajille, tutkijoille ja opiskelijoille myönnettävien tutkimusta ja koulutusta edistävien apurahojen maksamiseen, opiskelijoille opintoihin liittyvän harjoittelun järjestämiseen sekä yliopistojen toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuista ja rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Vuoden aikana saa tehdä sellaisia yliopistojen tiloja lisääviä vuokrasopimuksia, joista aiheutuu menoja vasta vuoden jälkeen siten, että nettomenojen lisäys on vuositasolla enintään 4 5 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa. Teknologian siirtotoiminnan tehostamiseksi sekä tutkimuksesta ja koulutuspalvelujen kehittämisestä syntyvien tulosten kaupalliseksi hyödyntämiseksi opetusministeriön päätöksellä määrätyt yliopistot voivat perustaa osakeyhtiöitä sekä hallinnoida, hankkia ja myydä tai muutoin luovuttaa osakkeita näitä tarkoituksia varten perustetuista osakeyhtiöistä. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon osakeyhtiöistä saatavat osinko- ja muut tulot sekä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 19

osakkeiden myynnistä saatavat tulot. Yliopistoille annettavassa osakeyhtiöiden valtiolle kuuluvien osakkeiden hallinnoinnissa noudatetaan muutoin mitä laissa valtion osakasvallan käytöstä eräissä taloudellista toimintaa harjoittavissa osakeyhtiöissä (74/1991) säädetään. Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetusministeriön asetukseen yliopistojen eräistä suoritteista Yliopistokohtaiset tutkintotavoitteet keskimäärin vuosiksi 25 perittävistä maksuista (1317/21) sekä opetusministeriön päätöksiin kirjasto- ja tietopalveluista perittävistä maksuista (82/1993) ja avoimesta korkeakouluopetuksesta korkeakouluissa perittävistä maksuista (83/1993). Ylemmät korkeakoulututkinnot Tohtorintutkinnot tavoite tavoite 24 25 24 25 Helsingin yliopisto 2 33 2 5 395 396 Jyväskylän yliopisto 1 367 1 285 113 119 Oulun yliopisto 1 247 1 51 13 158 Joensuun yliopisto 617 76 57 68 Kuopion yliopisto 427 445 76 77 Turun yliopisto 1 84 1 285 144 137 Tampereen yliopisto 1 45 1 41 15 15 Åbo Akademi 489 563 66 63 Vaasan yliopisto 316 4 1 18 Lapin yliopisto 367 395 19 17 Teknillinen korkeakoulu 961 1 15 13 131 Tampereen teknillinen yliopisto 71 88 61 65 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 47 57 29 3 Helsingin kauppakorkeakoulu 351 38 18 19 Svenska handelshögskolan 226 25 18 12 Turun kauppakorkeakoulu 211 27 15 13 Sibelius-Akatemia 125 14 5 9 Teatterikorkeakoulu 43 45-3 Taideteollinen korkeakoulu 192 165 8 8 Kuvataideakatemia 19 3-2 Yhteensä 12 588 14 64 1 399 1 45 Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Helsingin yliopisto, mistä 2 657 euroa Svenska social- och kommunalhögskolanille ja 11 9 euroa kansalliskirjaston valtakunnallisena osuutena 297 836 Jyväskylän yliopisto 98 874 Oulun yliopisto 124 92 Joensuun yliopisto 58 217 Kuopion yliopisto 53 518 Turun yliopisto 11 826 Tampereen yliopisto 85 197 Åbo Akademi 48 133 Vaasan yliopisto 21 272 Lapin yliopisto 3 992 Teknillinen korkeakoulu 112 649 Tampereen teknillinen yliopisto 62 139 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 34 11 Helsingin kauppakorkeakoulu 24 174 Svenska handelshögskolan 12 9 Turun kauppakorkeakoulu 14 592 Sibelius-Akatemia 23 879 Teatterikorkeakoulu 1 546 Taideteollinen korkeakoulu, mistä 2 8 euroa elokuva- ja lavastustaiteen osaston toimintamäärärahaa 27 128 Kuvataideakatemia 4 324 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2