Selvitys vuonna 2003 valmistuneiden luonnontieteilijöiden ja ympäristötieteilijöiden työmarkkinoille sijoittumisesta ja palkkatasosta

Selvitys vuonna 2003 valmistuneiden luonnontieteilijöiden ja ympäristötieteilijöiden työmarkkinoille sijoittumisesta ja palkkatasosta 16.8.2004 Jukka Vänskä

Sisältö 1 JOHDANTO...3 2 VASTAVALMISTUNEIDEN OPINTOHISTORIA...3 2.1 Opinnot päätökseen keskimäärin 6 vuodessa...4 2.2 Gradusta rahallista korvausta...5 2.3 Biokemistit useimmin järjestäytymättömiä...6 3 TYÖN HAKU...6 3.1 Työnhaussa käytössä perinteiset menetelmät...6 3.2 Suora yhteydenotto työnantajaan tehokkain työnhakumenetelmä...7 4 VASTAVALMISTUNEET TYÖMARKKINOILLA...8 4.1 Biokemistit jatko-opiskelijoiksi, maantieteilijät palkkatyöhön...8 4.2 Yli kolmannes toimii tutkijan nimikkeellä...10 4.3 Yliopistot työllistävät yli puolet vastavalmistuneista...10 4.4 Työsuhteiden määräaikaisuus sudenkuoppana...12 5 VASTAVALMISTUNEIDEN KESKIANSIOT 2 017 /kk...13 5.1 Kuntien palveluksessa olevilla korkeimmat ansiot...15 5.2 Liiton palkkasuosituksesta harvoin apua palkkaneuvotteluissa...16 6 LOPUKSI...17 LIITETAULUKOT... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Kuviot Kuvio 1. Vuonna 2003 valmistuneet pääaineen mukaan...3 Kuvio 2. Vuonna 2003 valmistuneet yliopiston mukaan...4 Kuvio 3. Opintojen kesto pääaineen mukaan....4 Kuvio 4. Opintojen kesto yliopiston mukaan....5 Kuvio 5. Miten haki työtä?...7 Kuvio 6. Työpaikan saanti ennen valmistumista ja valmistumisen jälkeen....7 Kuvio 7. Miten sai työpaikan?...8 Kuvio 8. Vastavalmistuneiden tilanne työmarkinoilla....9 Kuvio 9. Vastavalmistuneiden tilanne työmarkkinoilla pääaineen mukaan...9 Kuvio 10. Vastavalmistuneet toimiaseman mukaan...10 Kuvio 11. Vastavalmistuneet työskentelysektorin mukaan...11 Kuvio 12. Vastavalmistuneiden työpaikan sijainti....11 Kuvio 13. Työsuhteiden pysyvyys sukupuolen, pääaineen, toimiaseman ja työnantajasektorin mukaan....12 Kuvio 14. Esimerkkejä vastavalmistuneiden luonnontieteilijöiden ja ympäristötieteilijöiden keskipalkoista eräissä nimikkeissä...14 Kuvio 15. Kun neuvottelit työsuhteesi palkasta, keskustelitko liittosi antamasta vastavalmistuneiden palkkasuosituksesta?...16 Kuvio 16. Vastavalmistuneiden keskipalkka palkkasuosituksen käytön mukaan...17 Taulukot Taulukko 1. Rahallinen korvaus pro gradusta....5 Taulukko 2. Ammattiliittoon kuuluminen pääaineen mukaan...6 Taulukko 3. Vastavalmistuneiden tilanne työmarkkinoilla yliopiston mukaan....9 Taulukko 4. Vastavalmistuneet pääaineen ja työnantajasektorin mukaan....11 Taulukko 5. Vastavalmistuneiden kuukausiansiot sukupuolen mukaan....13 Taulukko 6. Vastavalmistuneiden kuukausiansiot ammattiliittoon kuulumisen mukaan...14 Taulukko 7. Vastavalmistuneiden kuukausiansiot työsuhteen pysyvyyden ja sukupuolen mukaan...14 Taulukko 8. Vastavalmistuneiden kuukausiansiot työnantajasektorin ja sukupuolen mukaan...15 Taulukko 9. Vastavalmistuneiden kuukausiansiot pääaineen mukaan...15 Taulukko 10. Vastavalmistuneiden kuukausiansiot pääaineen ja sukupuolen mukaan...16 2

1 JOHDANTO Agronomiliitto, Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto (YKL), Luonnontieteiden akateemisten liitto (LAL) sekä Metsänhoitajaliitto ovat keränneet tahoillaan tietoja edustamiensa alojen vastavalmistuneiden työhönsijoittumisesta ja palkkatasosta. Kyselytutkimuksia on liitosta riippuen toteutettu vuosittain tai joka toinen vuosi. Vertailtavuuden parantamiseksi Agronomiliitto, YKL ja LAL päättivät toteuttaa kyselytutkimuksen ensi kertaa yhdenmukaisella kyselylomakkeella huhtikuussa 2004. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat vuoden 2003 aikana maisterin tutkinnon suorittaneet, joiden yhteystiedot saatiin yliopistojen opiskelijarekisteristä. Tämä raportti sisältää tietoja vuonna 2003 luonnontieteellisiltä aloilta valmistuneiden maisterien opintohistoriasta, työmarkkinoille sijoittumisesta ja palkkatasosta. Heille postitettiin yhteensä 746 kyselylomaketta, joista 326 palautettiin ko. liittoihin määräaikaan mennessä. Näin ollen vastausprosentiksi saatiin 43,7. Naiset vastasivat kyselyyn hieman miehiä aktiivisemmin. Kaikista kyselyyn vastanneista 73 prosenttia oli naisia, kun tutkimuksen perusjoukossa oli naisia 70 prosenttia. Vastanneiden keski-ikä oli 28,3 vuotta. Lomakkeet tallennettiin LAL:issa annettujen ohjeiden perusteella. 2 VASTAVALMISTUNEIDEN OPINTOHISTORIA Lähes kaikki aineistossa mukana olleet olivat suorittaneet filosofian maisterin tutkinnon. Joka kolmas oli opiskellut pääaineenaan biologiaa ja joka neljäs kemiaa (kuvio 1). Lähes joka kolmas oli valmistunut Helsingistä ja noin joka viides Turun yliopistosta. Seuraavaksi yleisimmät valmistumispaikat olivat Jyväskylän ja Oulun yliopistot (kuvio 2). Kuvio 1. Vuonna 2003 valmistuneet pääaineen mukaan. Meteorologia 1 % Maantiede 14 % Ympäristötiede 6 % Biokemia 13 % Kemia 26 % Biologia 33 % Geologia 5 % Elintarvikekemia 2 % 3

Kuvio 2. Vuonna 2003 valmistuneet yliopiston mukaan. OY 17 % ÅA 3 % HY 30 % TY 19 % KY 6 % JY 17 % JoY 8 % 2.1 Opinnot päätökseen keskimäärin 6 vuodessa Keskimääräinen tutkinnon laajuus oli 188 opintoviikkoa, mutta ahkerimmat opiskelijat olivat opiskelleet tutkintoonsa yli 300 opintoviikkoa. Opinnot oli saatettu päätökseen keskimäärin 6,3 vuodessa. Noin kuudella prosentilla opinnot olivat venyneet yli 10 vuoden. Vastaavasti 12 prosenttia vastanneista oli suorittanut tutkinnon neljässä vuodessa tai sitä lyhyemmässä ajassa. Naiset opiskelivat hieman miehiä nopeammin: miehet valmistuivat keskimäärin 6,6 naiset 6,2 vuodessa. Alle kuudessa vuodessa opiskeluistaan suoriutuivat pääaineenaan ympäristötiedettä ja biokemiaa opiskelleet. Vastaavasti pisimpään, yli kahdeksan vuotta, valmistuminen kesti meteorologian pääaineopiskelijoilta (kuvio 3). Kuvio 3. Opintojen kesto pääaineen mukaan. Kaikki 6,3 Ympäristötiede Biokemia 5,3 5,5 Kemia Biologia Maantiede Geologia 6,4 6,4 6,7 6,9 Elintarvikekemia 8,2 Meteorologia 8,7 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0 10,0 Opintojen keskimääräinen kesto, vuosia 4

Koulutusyksikön mukaan tarkasteltuna pisimpään opiskelivat Helsingin yliopistosta valmistuneet, lähes seitsemän vuotta. Nopeimmin valmistuttiin Kuopion yliopistosta, noin viidessä vuodessa. Alle kuusi vuotta opinnot kestivät keskimäärin myös Jyväskylän ja Åbo Akademissa opiskelleilla (kuvio 4). Kuvio 4. Opintojen kesto yliopiston mukaan. Kaikki 6,3 KY 5,1 JY 5,4 ÅA 5,7 TY OY JoY 6,4 6,4 6,6 HY 6,9 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 Opintojen keskmääräinen kesto, vuosia Noin joka viides (21%) ilmoitti opiskelleensa ulkomailla. Keskimäärin ulkomailla opiskeltiin kahdeksan kuukautta. Jonkin muun lisätutkinnon (pl. ylioppilas) oli suorittanut 14 % vastanneista. Tutkimuksessa selvitettiin myös sitä, olivatko vastavalmistuneet rahoittaneet opintojaan opintolainalla. Vastaajista 44 prosenttia ilmoitti nostaneensa valtion takaamaa opintolainaa. Niillä, joilla oli opintolainaa vielä huhtikuussa 2004 maksamatta, oli keskimäärin 5 503 euroa lainaa jäljellä. Lähes kaikki (96%) kyselyyn vastanneista olivat työskennelleet opintojensa aikana joko omaa koulutusalaa vastaavissa tai koulutusta vastaamattomissa tehtävissä. Oman olan työkokemusta kartutti 88 prosenttia (keskimäärin 15 kk) ja muun kuin oman alan töitä 66 (noin 16 kk) prosenttia vastanneista. 2.2 Gradusta rahallista korvausta Kyselylomakkeella tiedusteltiin myös pro gradu-työstä maksettuja rahallisia korvauksia. Yli puolet vastavalmistuneista oli saanut jotakin rahallista korvausta gradun tekemisestä. Kuukausipalkkaa oli maksettu lähes joka kolmannelle, ja keskimääräinen bruttopalkka oli 1 318 euroa kuukaudessa. Joka kymmenes parhaiten palkatuista ylsi lähes 1 700 kuukausipalkkaan. Keskimääräinen stipendinä tai apurahana saatu korvaus oli 1 188 euroa. Lisäksi gradun tekoa rahoitettiin maksamalla matkakustannuksia (keskimäärin 692 euroa). Viisi prosenttia vastanneista sai jotain muuta rahallista korvausta, jonka suuruus oli keskimäärin 3 545 euroa. Taulukko 1. Rahallinen korvaus pro gradusta. Fraktiilit Saajien osuus, % Keskiarvo 10 25 50 75 90 Palkkana, /kk 30,7 1 318 902 1 000 1 243 1 500 1 694 Stipendi/apuraha 16,9 1 188 468 700 1 000 1 200 1 680 Matkakustannukset 3,7 692 78 225 500 1 000 1 895 Muu rahallinen korvaus 5,2 3 545 700 920 1 200 5 750 11 000 5

2.3 Biokemistit useimmin järjestäytymättömiä 63 prosenttia vastanneista kuului johonkin ammattiliittoon ja 37 prosenttia ei ollut jäsenenä missään ammattiliitossa. LALin jäseniä oli 27 prosenttia ja YKL:n jäseniä noin 16 prosenttia vastanneista. Joka viides ilmoitti kuuluvansa johonkin muuhun liittoon. Pääaineittain tarkasteltuna suurin liittoon kuulumattomien osuus oli biokemisteillä ja biologiaa pääaineenaan lukeneilla (taulukko 2). Taulukko 2. Ammattiliittoon kuuluminen pääaineen mukaan. Ammattiliiton jäsenyys Ei kuulu Pääaine liittoon Kuuluu johonkin liittoon Kaikki Biokemia n 23 18 41 rivi-% 56,1 43,9 100,0 sarake-% 19,5 9,0 12,9 Biologia n 43 63 106 rivi-% 40,6 59,4 100,0 sarake-% 36,4 31,5 33,3 Elintarvikekemia n 2 3 5 rivi-% 40,0 60,0 100,0 sarake-% 1,7 1,5 1,6 Geologia n 6 11 17 rivi-% 35,3 64,7 100,0 sarake-% 5,1 5,5 5,3 Kemia n 22 61 83 rivi-% 26,5 73,5 100,0 sarake-% 18,6 30,5 26,1 Maantiede n 17 28 45 rivi-% 37,8 62,2 100,0 sarake-% 14,4 14,0 14,2 Meteorologia n 1 2 3 rivi-% 33,3 66,7 100,0 sarake-% 0,8 1,0 0,9 Ympäristötiede n 4 14 18 rivi-% 22,2 77,8 100,0 sarake-% 3,4 7,0 5,7 Kaikki n 118 200 318 rivi-% 37,1 62,9 100,0 sarake-% 100,0 100,0 100,0 3 TYÖN HAKU Useampi kuin joka kolmas (36,2%) ei ollut hakenut lainkaan töitä ennen valmistumista tai kuusi kuukautta sen jälkeen. Pääsyynä tähän oli se, että työpaikka oli löytynyt jo ennen valmistumista ja työsuhde jatkui myös valmistumisen jälkeen. Monet myös jatkoivat perustutkinnon suorittamisen jälkeen opintojaan. 3.1 Työnhaussa käytössä perinteiset menetelmät Niistä, jotka töitä olivat hakeneet, yli 60 prosenttia keskitti työnhakunsa oman kotipaikkakunnan alueelle. Yli puolet työtä hakeneista ilmoitti etsineensä töitä koko Suomesta ja joka kymmenes töitä ulkomailta. Työnhaussa käytettiin useita eri kanavia. Ylivoimaisesti eniten työpaikkaa haettiin joko ottamalla itse suoraan yhteyttä työnantajaan tai vastaamalla työnantajan lehdessä tai internetissä julkaistuun ilmoitukseen. Työvoimatoimistojen palveluita ilmoitti käyttäneensä joka kolmas vastaaja. Joka neljänteen vastaajaan yhteydenotto oli tullut työnantajan puolelta. Yliopiston rekrytointipalvelua käytti vain noin 13 prosenttia vastaajista (kuvio 5). 6

Kuvio 5. Miten haki työtä? Otti itse yhteyttä työnantajaan 61 Työnantajan ilmoituksen perusteella 57 Käytti työvoimatoimiston palveluita 33 Työnantaja tarjosi työpaikkaa 24 Yliopiston rekrytointi- tai urapalvelut Muuta kautta 12 13 0 10 20 30 40 50 60 70 % Yli puolella (54%) vastanneista oli koulutusta vastaava työpaikka jo ennen valmistumista. Joka viides löysi koulutusta vastaavaa työtä keskimäärin noin neljän kuukauden työnhaun jälkeen. Koulutusta vastaamattomiin tehtäviin pääsy edellytti keskimäärin noin kolmen kuukauden työnhakua. Kaiken kaikkiaan lähes joka neljäs vastavalmistuneista teki koulutusta vastaamatonta työtä tai oli kokonaan poissa työmarkkinoilta. Työmarkkinoilta poissaolleista suurin osa oli huhtikuussa työttömänä. Jotkut heistä hoitivat päätoimisesti lapsia kotona, suoritti toista perustutkintoa tai teki väitöskirjaa. Kuvio 6. Työpaikan saanti ennen valmistumista ja valmistumisen jälkeen. 13 % 6 % 4 % 54 % 23 % Koulutusta vastaava työ ennen valmistumista Koulutusta vastaamaton työ ennen valmistumista Ei ole saanut töitä valmistumisen jälkeen Koulutusta vastaava työ valmistumisen jälkeen Koulutusta vastaamaton työ valmistumisen jälkeen 3.2 Suora yhteydenotto työnantajaan tehokkain työnhakumenetelmä Parhaiten työhaku tuotti tulosta, kun hakija oli ollut suoraan yhteydessä työnantajaan. Näin työpaikan oli saanut 40 prosenttia vastanneista. Työnantajan esittämän työtarjouksen kautta työpaikan sai joka neljäs vastavalmistunut. Lähes yhtä moni (19 %) sai työtä vastaamalla työnantajan ilmoitukseen (kuvio 7). Läheskään kaikki eivät ottaneet kantaa työnhaun onnistumista koskeviin kysymyksiin. Tämä johtui siitä, että suurella osalla työpaikka oli jo löytynyt valmiiksi ennen valmistumista. Valmistumisen jälkeen työpaikkaa oli jo ehtinyt vaihtamaan noin 17 prosenttia kaikista vastanneista. Heistä 80 prosenttia oli vaihtanut työpaikkaa vain yhden kerran. 7

Kuvio 7. Miten sai työpaikan? Muu 11 % Työnantaja otti yhteyttä 26 % Otti itse yhteyttä työnantajaan 40 % Yliopiston rekrytointi 1 % Työnantajan ilmoitus 19 % Työvoimatoimiston palvelut 3 % 4 VASTAVALMISTUNEET TYÖMARKKINOILLA Vastavalmistuneiden tilannetta tutkimusajankohtana tiedusteltiin viisiluokkaisella muuttujalla (k20). Vastausvaihtoehtoina olivat työssä; työsuhteessa, mutta tilapäisesti poissa työstä; jatkoopiskelija; työtön; muu. Ryhmään muu kuuluivat muun muassa päätoimisesti kotiaan hoitavat sekä toista perustutkintoa tekevät opiskelijat. Tietoa työmarkkinoilta poissaolosta tarkennettiin vielä lisäkysymyksillä (k34-k37). Vain hieman yli puolet ilmoitti olevana työssä haastatteluhetkellä. Lähes 30 prosenttia suoritti jatko-opintoja. Heistä 18 prosenttia tekee väitöskirjaansa verottoman apurahan tai stipendin turvin. Koko vastaajajoukkoon suhteutettuna apuraha-/stipendirahoituksella työskenteleviä oli kahdeksan prosenttia. Noin joka kymmenes vastavalmistuneista oli tutkimusajankohtana työttömänä (kuvio 8). Kaiken kaikkiaan lähes joka viides (19 %) kyselyyn vastanneista oli oman ilmoituksensa mukaan poissa työmarkkinoilta huhtikuussa 2004. Heistä yli puolet oli työttömänä. Muut työmarkkinoiden ulkopuolella olevat olivat vanhempain- tai hoitovapaalla (4 %) tai suorittivat toiseen perustutkintoon kuuluvia opintoja (3 %). Työttömät olivat olleet työttöminä keskimäärin 5,6 kuukauden ajan. Työttömistä noin 37 prosenttia oli ansiosidonnaisella päivärahalla, ja he saivat päivärahaa keskimäärin 916 euroa kuukaudessa. Kelan peruspäivärahaa maksettiin keskimäärin 472 euroa kuukaudessa. 4.1 Biokemistit jatko-opiskelijoiksi, maantieteilijät palkkatyöhön Eri pääaineita lukeneiden luonnon-/ ympäristötieteilijöiden välillä oli huomattavia eroja työmarkkinoille sijoittumisessa. Valtaosa biokemisteistä päätyy valmistumisensa jälkeen jatkoopiskelijaksi. Myös biologeista yli kolmannes suoritti jatkotutkintoa. Maantieteilijöiden ja ympäristötiedettä pääaineena lukeneiden ryhmästä lähes 80 prosenttia oli työssä. Työttömien osuus oli korkein geologiaa opiskelleilla (kuvio 9). Jyväskylän, Turun ja Oulun yliopistoista valmistuneiden työttömyys oli keskimääräistä korkeampi. Kuopiosta ja Åbo Akademista valmistuneet päätyvät selvästi muita useammin suorittamaan jatkoopintoja (taulukko 3). 8

Kuvio 8. Vastavalmistuneiden tilanne työmarkinoilla. Työtön 11 % Muu 6 % Työssä 52 % Jatko-opiskelija 29 % Työsuhteessa, tilapäisesti poissa 2 % Taulukko 3. Vastavalmistuneiden tilanne työmarkkinoilla yliopiston mukaan. Helsinki Joensuu Jyväskylä Kuopio Turku Oulu Åbo Akademi Kaikki Työssä 54 68 56 50 42 46 20 52 Jatko-opiskelija 29 16 21 39 32 31 70 29 Työtön 8 8 14 6 16 13-11 Muu 9 8 9 6 10 9 10 8 % 100 100 100 100 100 100 100 100 n 100 25 57 18 62 54 10 326 Kuvio 9. Vastavalmistuneiden tilanne työmarkkinoilla pääaineen mukaan. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 12 13 6 7 7 11 24 12 13 4 12 27 62 35 6 17 40 % 76 78 30 % 20 % 10 % 26 41 59 54 0 % Biokemia Biologia Geologia Kemia Maantiede Ympäristötiede Työssä Jatko-opiskelija Työtön Muu 9

Seuraavassa tarkastellaan yksityiskohtaisemmin vastavalmistuneiden työn sisältöä, työsuhdetta sekä työpaikkaa koskevia tietoja. Tarkastelu on rajattu koskemaan vain oman ilmoituksensa mukaan työssä olevia (myös tilapäisesti työstä poissaolevat) ja jatko-opiskelijoita (n=269). Työttömät tai muusta syystä työmarkkinoiden ulkopuolella olevat eivät siis ole seuraavissa tarkasteluissa mukana. 4.2 Yli kolmannes toimii tutkijan nimikkeellä Yli 90 prosenttia työssä olleista oli kyselyhetkellä omaa koulutusalaansa vastaavissa työtehtävissä. Lähes yhtä suuri osuus (87 %) ilmoitti työtehtävien vastaavan omaa koulutustasoa 1. Työtä tehtiin lähes aina kokopäiväisesti, sillä osa-aikatyöläisiä oli vain kuusi prosenttia. Kyselylomakkeella pyydettiin vastaajia myös ilmoittamaan, millä nimikkeellä työskenteli. Erilaisten tehtävänimikkeiden kirjo oli laaja, ja vastaukset on listattu raportin liitteeksi. Ylivoimaisesti eniten työskenteli tutkijan nimikkeellä, yli kolmannes vastaajista. Myös tutkimusta tukevaan toimintaan liittyvät nimikkeet (tutkimusassistentti, -avustaja) olivat yleisiä. Henkilön asemaa työpaikan organisaatiossa kysyttiin kuusiluokkaisella muuttujalla (toimihenkilö, asiantuntijatehtävä, johto, opettaja, yrittäjä/ammatinharjoittaja, muu). Vastaamista oli helpotettu kuvaamalla kunkin toimiasemaluokan kohdalla tehtävien sisältöä ja antamalla esimerkkejä tehtävänimikkeistä. Tuloksia arvioitaessa on huomioitava, että toimiaseman määrittäminen perustuu henkilön subjektiiviseen käsitykseen asemastaan työpaikan organisaatiossa. Yli puolet työssä työmarkkinoilla toimivista vastavalmistuneista työskentelee erilaisissa asiantuntijatehtävissä (erilaiset suunnittelu-, tutkimus ja kehitystehtävät). Toimihenkilönä työskentelee 22 ja opetustehtävissä 12 prosenttia työssä olevista (kuvio 10). Kuvio 10. Vastavalmistuneet toimiaseman mukaan. Muu 11 % Toimihenkilö 22 % Opettaja 12 % Johto 2 % Asiantuntijatehtävät 53 % 4.3 Yliopistot työllistävät yli puolet vastavalmistuneista Työnantajasektoria kuvaava muuttuja muodostettiin yhdistämällä kyselylomakkeen kysymyksen 29 luokkia seuraavasti: yksityinen sektori (luokat 1-16), valtio (17-19), kunta (20-21), yliopisto (22) ja muu opetusala (23-26). Kaikista työssä olevista yli puolet toimii yliopistojen palveluksessa. 1 Koulutusta vastaavalla työllä tarkoitettiin virkaa/tointa, johon vaaditaan joko ylempi (maisteri) tai alempi korkeakoulututkinto (kandidaatti). 10

Yksityisellä sektorilla toimii 16 prosenttia, valtiolla 12 ja kuntasektorilla 9 prosenttia vastavalmistuneista. Kaiken kaikkiaan julkiselle sektorille sijoittui 84 prosenttia vastavalmistuneiden työpaikoista. Kuvio 11. Vastavalmistuneet työskentelysektorin mukaan. Muu opetusala 12 % Yksityinen 16 % Valtio 12 % Yliopisto 51 % Kunta 9 % Taulukossa neljä on tarkasteltu vastavalmistuneiden sijoittumista eri sektoreille suurimmilla pääainealoilla. Biokemistit, biologit sekä ja kemistit päätyvät valmistumisen jälkeen yliopistolle muita todennäköisemmin. Sen sijaan maantieteilijöistä vain joka viides työskentelee yliopistossa. Taulukko 4. Vastavalmistuneet pääaineen ja työnantajasektorin mukaan. Biokemia Biologia Geologia Kemia Maantiede Ympäristötiede Yksityinen 6 5 60 25 21 25 Valtio 9 13 10 6 12 19 Kunta 9 3 24 19 Yliopisto 82 58 30 55 21 25 Muu opetusala 3 15 11 21 13 % 100 100 100 100 100 100 n 33 79 10 64 33 16 Yli kolmannes vastavalmistuneiden työpaikoista löytyy pääkaupunkiseudulta. Länsi-Suomen läänissä sijaitsee yli neljännes työpaikoista. Kuvio 12. Vastavalmistuneiden työpaikan sijainti. 11 % 3 %2 % 34 % 27 % 10 % Pääkaupunkiseutu Itä-Suomen lääni Oulun lääni Ulkomailla 13 % Muu Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Lapin lääni 11

4.4 Työsuhteiden määräaikaisuus sudenkuoppana Määräaikaisia työsuhteita on usein pidetty työuran alkuun liittyvänä ilmiönä. Tämä käy vahvasti ilmi myös tämän selvityksen tuloksista: vakituista työtä oli riittänyt vain joka kuudennelle vastavalmistuneelle. Määräaikaisessa työsuhteessa ollaan myös usein vastentahtoisesti, sillä vain 14 prosenttia ilmoitti määräaikaisuuden olevan oma valinta. Määräaikaisuuden syitä tiedusteltiin avoimella kysymyksellä. Noin 90 prosentissa tapauksista työnantaja oli kertonut syyn määräaikaisen työsuhteen solmimiselle. Yleisimmin syyt liittyivät työn projektiluontoisuuteen tai tutkimusrahoituksen järjestämiseen. Myös sijaisuus ilmoitettiin yhtenä yleisimmistä syistä (ks. liitetaulukot). Kuviossa 13 on tarkasteltu määräaikaisten työsuhteiden yleisyyttä sukupuolen, toimiaseman, pääaineen sekä työnantajasektorin mukaan. Työsuhteen määräaikaisuus on naisilla yleisempää kuin miehillä. Lähes kaikki yliopistolla toimivat työskentelevät määräaikaisessa työsuhteessa. Yksityisellä sektorilla noin 40 prosenttia oli löytänyt itselleen vakituisen työpaikan. Kuvio 13. Työsuhteiden pysyvyys sukupuolen, pääaineen, toimiaseman ja työnantajasektorin mukaan. Määräaikainen Vakituinen Ympäristötiede Maantiede 77 76 23 24 Kemia 87 13 Geologia 73 27 Biologia Biokemia 84 89 16 11 Opettajat 78 22 Johto 60 40 Asiantuntijat Toimihenkilöt 83 84 17 16 Muu opetusala 80 20 Yliopisto 97 3 Kunta Valtio 82 86 18 14 Yksityinen 59 41 Naiset Miehet 80 85 20 15 Kaikki 83 17 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % % 12

5 VASTAVALMISTUNEIDEN KESKIANSIOT 2 017 /kk Palkkatarkasteluita varten poimittiin aineistosta vain huhtikuussa kokoaikaisesti kuukausipalkalla työskennelleet henkilöt. Myös kuukausipalkkaa saaneet jatko-opiskelijat ovat siis palkkatarkasteluissa mukana. Stipendirahoitteisesti tai apurahan turvin väitöskirjaansa tekevät jatko-opiskelijat rajattiin asetelman ulkopuolelle 2. Fraktiilit on tulostettu taulukoihin ainoastaan niistä ryhmistä, joissa havaintomäärä on yli kymmenen. Edellä mainituin rajauksin vuonna 2003 valmistuneiden luonnontieteilijöiden ja ympäristötieteilijöiden keskimääräinen kuukausipalkka oli 2 017 euroa kuukaudessa. Miehet ansaitsivat keskimäärin 2 102 euroa ja naiset 1 982 euroa kuukaudessa. Jatko-opiskelijan statuksella toimivat ansaitsivat keskimäärin 1 769 ja muut työssä olevat 2 141 euroa kuukaudessa. Miesten ja naisten välinen palkkaero työllisten ryhmässä oli noin 200 euroa miesten eduksi. Jatkoopiskelijoista naiset ansaitsivat keskimäärin 20 euroa miehiä enemmän (taulukko 5). Taulukko 5. Vastavalmistuneiden kuukausiansiot sukupuolen mukaan. Fraktiilit n Keskipalkka F10 F25 F50 F75 F90 Työssä Nainen 98 2 083 1 653 1 859 2 018 2 340 2 532 Mies 40 2 284 1 627 1 958 2 255 2 500 3 054 Yhteensä 138 2 141 1 653 1 860 2 097 2 355 2 596 Jatko-opiskelija Nainen 48 1 775 1 600 1 678 1 790 1 869 2 000 Mies 21 1 755 1 608 1 646 1 722 1 874 1 982 Yhteensä 69 1 769 1 600 1 650 1 780 1 869 2 000 Kaikki 207 2 017 1 638 1 750 1 950 2 260 2 500 Taulukossa kuusi on tarkasteltu eri ammattiliittoihin kuuluneiden yhteyttä palkkatasoon. Varsinaisessa palkkatyössä olevista korkeimmat kuukausiansiot olivat YKL:n jäsenillä, lähes 2 300 euroa kuukaudessa. LAL:in jäsenet tienasivat keskimäärin 2 063 ja muiden liittojen jäsenet 2 201 euroa kuukaudessa. Tässä vertailussa heikoiten sijoittui liittoon kuulumattomat. Jatko-opiskelijat ansaitsivat palkkatuloa keskimäärin hieman alle 1 800 euroa kuukaudessa, ja eri liittojen väliset erot olivat marginaalisia (taulukko 6). Vakituisessa työsuhteessa työskentelevät ansaitsivat määräaikaisia työntekijöitä enemmän. Tilanne oli miehillä ja naisilla samansuuntainen. Sukupuolten välinen palkkaero oli suurempi vakituisten työntekijöiden ryhmässä (taulukko 7). Kuviossa 14 esitetään vastavalmistuneiden luonnontieteilijöiden ja ympäristötieteilijöiden keskiansioita eräissä keskeisissä nimikkeissä. 2 Keskimääräinen veroton stipendi/apuraha oli 1 323 euroa kuukaudessa. 13

Taulukko 6. Vastavalmistuneiden kuukausiansiot ammattiliittoon kuulumisen mukaan. Fraktiilit n Keskipalkka F10 F25 F50 F75 F90 Työssä LAL 33 2 063 1 670 1 855 1 956 2 250 2 654 YKL 31 2 290 1 910 1 995 2 300 2 400 2 524 Muu liitto 38 2 201 1 673 1 859 2 200 2 500 2 670 Ei jäsen 34 2 041 1 565 1 773 2 000 2 300 2 535 Yhteensä 136 2 148 1 673 1 867 2 099 2 366 2 597 Jatko-opiskelija LAL 28 1 782 1 636 1 644 1 786 1 895 1 967 YKL 4 1 785 Muu liitto 10 1 816 1 604 1 675 1 779 1 868 2 282 Ei jäsen 27 1 735 1 506 1 650 1 780 1 850 2 000 Yhteensä 69 1 769 1 600 1 650 1 780 1 869 2 000 Kaikki 207 2 017 1 638 1 750 1 950 2 260 2 500 Taulukko 7. Vastavalmistuneiden kuukausiansiot työsuhteen pysyvyyden ja sukupuolen mukaan. Fraktiilit n Keskipalkka F10 F25 F50 F75 F90 Vakituinen Nainen 18 2 331 1 745 2 178 2 319 2 500 2 706 Mies 14 2 475 1 700 2 000 2 416 2 838 3 533 Yhteensä 32 2 394 1 765 2 103 2 345 2 538 3 031 Määräaikainen Nainen 128 1 933 1 612 1 743 1 898 2 078 2 400 Mies 47 1 990 1 616 1 686 1 888 2 250 2 500 Yhteensä 175 1 948 1 617 1 700 1 897 2 100 2 400 Kaikki 207 2 017 1 638 1 750 1 950 2 260 2 500 Kuvio 14. Esimerkkejä vastavalmistuneiden luonnontieteilijöiden ja ympäristötieteilijöiden keskipalkoista eräissä nimikkeissä. Geologi 2 658 Opettaja, lehtori Suunnittelija, suunnitteluinsinööri Tutkija Tutkimusassistentti 2 209 2 114 1 893 1 775 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 /kk 14

5.1 Kuntien palveluksessa olevilla korkeimmat ansiot Työuraansa aloittelevista luonnontieteilijöistä ja ympäristötieteilijöistä parhaisiin ansioihin ylsivät kuntien palveluksessa toimivat. Kuntasektorin keskiansio oli lähes 100 euroa korkeampi kuin yksityisellä sektorilla. Toisaalta yksityisellä sektorilla parhaiten ansaitseva kymmenys sai 3 200 euroa kuukaudessa, kun taas kuntasektorilla yli desiili jäi alle 3 000 euron. Matalimmat palkat olivat odotetusti yliopistolla. Miehet ansaitsevat naisia enemmän kaikilla muilla sektoreilla paitsi yliopistoissa (taulukko 8). Taulukko 8. Vastavalmistuneiden kuukausiansiot työnantajasektorin ja sukupuolen mukaan. Fraktiilit n Keskipalkka F10 F25 F50 F75 F90 Yksityinen Nainen 21 2 153 1 531 1 780 2 250 2 400 2 546 Mies 8 2 477 Yhteensä 29 2 242 1 500 1 815 2 250 2 450 3 200 Valtio Nainen 15 2 024 1 635 1 950 2 036 2 111 2 441 Mies 8 2 115 Yhteensä 23 2 056 1 575 1 949 2 059 2 300 2 500 Kunta Nainen 13 2 284 1 938 2 000 2 200 2 496 2 828 Mies 3 2 550 Yhteensä 16 2 333 1 966 2 025 2 275 2 552 2 965 Yliopisto Nainen 71 1 801 1 600 1 680 1 800 1 900 1 993 Mies 29 1 784 1 600 1 646 1 750 1 906 2 000 Yhteensä 100 1 796 1 600 1 678 1 800 1 900 2 000 Muu opetus Nainen 18 2 143 1 625 1 953 2 099 2 379 2 610 Mies 7 2 357 Yhteensä 25 2 203 1 659 2 049 2 200 2 425 2 622 Kaikki 207 2 017 1 638 1 750 1 950 2 260 2 500 Pääaineen mukaan tarkasteluna parhaiten palkattuja olivat meteorologit ja geologit. Heikoiten ansaitsivat biokemistit ja biologiaa pääaineena opiskelleet (taulukko 9). Tämä johtuu lähinnä siitä, että ko. aineiden pääaineopiskelijat päätyvät muita todennäköisemmin jatko-opiskelijoiksi. Ainoastaan biokemistinaiset ansaitsivat miespuolisia kollegoitaan enemmän. Muilla aloilla naisten palkat jäivät miesten palkoista (taulukko 10). Taulukko 9. Vastavalmistuneiden kuukausiansiot pääaineen mukaan. Fraktiilit n Keskipalkka F10 F25 F50 F75 F90 Biokemia 30 1 880 1 646 1 689 1 850 2 000 2 282 Biologia 61 1 981 1 604 1 704 1 868 2 195 2 574 Elintarvikekemia 2 2 106 Geologia 10 2 204 1 510 1 750 2 280 2 508 3 133 Kemia 54 2 014 1 641 1 766 1 953 2 175 2 525 Maantiede 29 2 039 1 613 1 835 2 000 2 200 2 500 Meteorologia 3 2 933 Ympäristötiede 14 2 183 1 725 1 881 2 200 2 363 2 749 15

Taulukko 10. Vastavalmistuneiden kuukausiansiot pääaineen ja sukupuolen mukaan. Fraktiilit n Keskipalkka F10 F25 F50 F75 F90 Biokemia Nainen 25 1 886 1 668 1 717 1 850 2 000 2 264 Mies 5 1 848 Yhteensä 30 1 880 1 646 1 689 1 850 2 000 2 282 Biologia Nainen 50 1 958 1 600 1 691 1 860 2 103 2 483 Mies 11 2 088 1 626 1 715 2 000 2 450 2 645 Yhteensä 61 1 981 1 604 1 704 1 868 2 195 2 574 Geologia Nainen 5 2 156 Mies 5 2 252 Yhteensä 10 2 204 1 510 1 750 2 280 2 508 3 133 Kemia Nainen 32 2 001 1 640 1 773 1 954 2 288 2 535 Mies 22 2 034 1 612 1 738 1 928 2 120 2 710 Yhteensä 54 2 014 1 641 1 766 1 953 2 175 2 525 Maantiede Nainen 20 2 017 1 620 1 822 2 049 2 195 2 490 Mies 9 2 088 Yhteensä 29 2 039 1 613 1 835 2 000 2 200 2 500 Ympäristötiede Nainen 11 2 106 1 679 1 813 2 059 2 350 2 390 Mies 3 2 467 Yhteensä 14 2 183 1 725 1 881 2 200 2 363 2 749 5.2 Liiton palkkasuosituksesta harvoin apua palkkaneuvotteluissa Kolme neljästä vastanneesta sanoi, ettei ollut keskustellut liiton palkkasuosituksesta palkkaneuvotteluissa, koska tehtävän palkkataso oli valmiiksi määritelty. Ainoastaan neljä prosenttia ilmoitti palkkasuosituksen vaikuttaneen palkkatasoon (kuvio 15). Kuviosta 16 on nähtävissä, että palkkasuosituksen käytöstä vaikuttaisi olevan hyötyä palkkaa määritettäessä. Suositusta palkkaneuvotteluissa käyttäneet ansaitsivat selvästi enemmän kuin ne, jotka eivät olleet siitä keskustelleet. Kuvio 15. Kun neuvottelit työsuhteesi palkasta, keskustelitko liittosi antamasta vastavalmistuneiden palkkasuosituksesta? En, vaikka tiesin niistä 10 % En, enkä tiennyt niistä 8 % Kyllä, vaikuttivat palkkaan Kyllä, eivät 4 % vaikuttaneet palkkaan 5 % En, palkka valmiiksi määritelty 73 % 16

Kuvio 16. Vastavalmistuneiden keskipalkka palkkasuosituksen käytön mukaan. En, enkä tiennyt niistä 2 081 En, vaikka tiesin niistä 2 195 En, palkka valmiiksi määritelty 1 939 Kyllä, eivät vaikuttaneet palkkaan 2 307 Kyllä, vaikuttivat palkkaan 2 333 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 /kk 6 LOPUKSI Raportissa on analysoitu vuonna 2003 valmistuneiden luonnontieteilijöiden ja ympäristötieteilijöiden sijoittumista työmarkkinoille ja palkkatasoa. Tulokset perustuvat huhtikuussa 2004 tehtyyn postikyselyyn. Kyselyn vastausaktiivisuus jäi melko alhaiseksi: vain 43,7 prosenttia vastavalmistuneista palautti kyselylomakkeen määräaikaan mennessä. Tietyin varauksin aineiston perusteella voidaan tehdä koko perusjoukkoa koskevia johtopäätöksiä. Erityisesti havaintomääriltään pienimpien osaryhmien kohdalla johtopäätösten kanssa tulee kuitenkin noudattaa varovaisuutta. Tämänvuotinen kyselylomake oli käytössä nyt ensimmäistä kertaa. Lomake toimi pääsääntöisesti hyvin ja kysymykset mittasivat niitä asioita, joiden niiden oli tarkoituskin mitata. Tulevia vuosia ajatellen pientä hienosäätöä ja kehitystyötä on kuitenkin tarpeen tehdä. Erityisesti henkilön sijoittumista työpaikan organisaatiorakenteessa (toimiasemamuuttuja) kartoittavaa muuttujaa on hyvä tarkentaa paremmin luonnontieteilijöiden ja ympäristötieteilijöiden tilannetta vastaavaksi. 17