Kuinka rakentaa yhdessä tekemistä ja osallisuutta? Anne Pyykkönen 5.4.2016
Strategia 2015-2020 Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry Ihmisen asialla Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry on vakaa ja kuuluva maakunnallinen vaikuttaja, kehittäjä ja yhdistäjä, jolla on syvät juuret ja rohkea katse. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus, kansalaisten äänen kuuluminen ja järjestötoiminnan elinvoimaisuus ovat meille tärkeitä
Painopisteemme ovat 1. Osallisuus ihmisten äänen kuunteleminen ja välittäminen eri tasoille osallistumisen ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen 2. Järjestöt toimintaedellytysten ja järjestöjen kansalaistoiminnan edistäminen työllistämisen, viestinnän, monikulttuurisuuden tukeminen järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyön edistäminen 3. Yhteiskuntapolitiikka alueelliseen sosiaali- ja terveyspolitiikkaan vaikuttaminen muihin yhteiskuntapolitiikan lohkoihin vaikuttaminen alueellisen ja valtakunnallisen vuoropuhelu
Minusta osallisuus merkitsee sitä, että Ei tarvitse olla yksin kotona voi mennä toisten seuraan. Haluaa osallistua yhteisiin toimintoihin ja kannustaa muitakin tuttujaan mukaan Osallisuus on hyvin monitasoinen ja syinen tuntemisen, Hanna Pieviläinen kuulumisen ja tekemisen kokonaisuus. (Särkelä-Kukko 2013)
osallisuushanke Salli 2014 Osallisuus Osallisuus on monitasoinen ja syinen tuntemisen, kuulumisen ja tekemisen kokonaisuus. Keskeistä osallisuudessa on luottamus, sitoutuminen ja kuulluksi tuleminen. Osallisuus on yksilöllinen tunne tai kokemus kuulumisesta yhteisöön ja yhteiskuntaan. Osallisuus yhteiskunnassa - Yhteiskunnan tasolla osallisuus liittyy edustukselliseen demokratiaan. Keskeistä osallisuudessa on se, miten ihmisellä on mahdollisuus osallistua päätöksentekoprosessiin. Osallisuus ympäröivissä yhteisöissä - Osallisuudessa on kyse kiinnittymisestä johonkin: yhteisöihin, ympäristöön ja yhteiskuntaan, yhteenkuuluvuuden tunteen syntymisestä, turvallisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. - Osallisuus on syrjäytymisen vastavoima. Osallisuus omassa elämässä - Osallisuus koostuu identiteetistä ja elämänhallintavalmiuksista ja voimaantumisesta (empowerment) - Olennaista on omakohtainen sitoutuminen, omaehtoinen toiminta ja vaikuttaminen omaa elämää koskevien asioiden kulkuun sekä vastuun ottaminen seurauksista - Osallisuus ja osallisuuden kokemukset ovat aina kytköksissä osallistujan ihmiskäsitykseen ja henkilökohtaiseen elämismaailmaan. Kuva: Ninka Reittu-Kuurila Lähekkäiset käsitteet Osallistuminen Osallistaminen Osallisuuden muotoja Tieto-osallisuus Toimintaosallisuus Suunnitteluosallisuus Päätöksenteko-osallisuus (Kohonen&Tiala 2002) Englanninkielisiä vastineita Participation citizen engament inclusion co-production involvement Määritelmät perustuvat Mona Särkelä-Kukon ja Päivi Rouvinen-Wileniuksen Sallin artikkelikokokelmassa (Jämsén&Pyykkönen (toim.) 2014) osallisuuden jäljillä julkaistuihin artikkeleihin.
Yhteisö, yhteisöllisyys Yhteisöllisyys yhteys toisiin ihmisiin, yhteisyyden kokemus, osallisuus ja siitä nouseva merkityksellisyyden kokemus, turvallisuuden tunne Yhteisöllisyys ei synny itsestään on muokattava maata, kylvettävä hyvää siementä, varjeltava tuholaisilta, otettava sato talteen ja käytettävä se yhteiseksi hyväksi Yhteisöön kuuluminen tulee kokemuksesta, että on hyväksytty ja hyödyllinen yhteisölleen, sankari vaikka kuinka pienessä asiassa, ihan vain omana itsenään (Lähteenoksa 2013, Me maalla Menetelmäopas yhteisötyöhön)
Yhteisö, yhteisöllisyys Yhteisöllisyyden rakentamisen voi aloittaa kuka tahansa, missä tahansa, milloin tahansa. Kaksi ihmistä on jo ryhmä. Esimerkiksi perhe, työpaikka, päiväkotiryhmä, hoivakoti, kyläyhdistys, koulu tai kunta voi olla aloitteellinen. Kolme tärkeää kansalaistaitoa: ymmärrys persoonallisten erojen hyödyntämisestä yhteistyössä ja yhteisöllisessä elämässä, kavericoachaus ja yksinkertaiset ongelmanratkaisutaidot. Vuorovaikutus on perusedellytys yhteisöjen syntymiselle. (Lähteenoksa 2013, Me maalla Menetelmäopas yhteisötyöhön)
Vapaaehtoistyöstä voimaa Vapaaehtoistyön tarkoitus yleensä lieventää yksinäisyyttä ja antaa yhdessä tekemisen mahdollisuuksia ikäihmiselle Vapaaehtoistyölle olisi hyvä olla koordinoija, joka saattaa yhteen toisilleen sopivat vapaaehtoisen ja ikäihmisen, tukee vapaaehtoista ja auttaa pulmatilanteissa Vapaaehtoistyöntekijän rooli ja tehtävä selvitetään tarkoin sekä vapaaehtoistyöntekijälle että ammattilaisille (ei korvaa ammatillista työtä, esim. hoiva- tai siivoustyötä) Vapaaehtoistyöntekijä tarvitsee tukea, opastusta ja koulutusta, hyvä olisi myös muistaa palkita vähintään kiitoksin
Mitä muualla? Äijäkerho, kässäkerho Atk-opastusta (vertaisneuvonta) Seurakunnan lukupiiri Elämänkertapiiri (vanhat esineet ja valokuvat muistelun apuna) Asiantuntijavierailuja (toiveiden mukaan) Jumppaa, istumajumppaa Siun päivä Musiikkiopiskelijoiden konsertit yhteislaulua Päiväkotiyhteistyö: kummipäiväkoti, virpomisvierailut, musiikkituokiot, loruhetket Pienviljely laatikoissa (sukupolvien välisenä tekemisenä?) Vanhemman väen koulupäivä (Koulu tänään ja ennen tutustumista ja tiedonvaihtoa sukupolvien välillä) Yläkoululaiset liikuntatunnilla vanhainkodilla, yhdessä ulkoilu Kirjastokaveri tuo kirjat kotiin Lähteet: Joensuun Senioripiha/Tarja Parviainen 24.3.2016 Alanen, Koponen, Nevala 2015: Aijjoos Osallistumisesta ja ikäpolvitoiminnasta hyvinvointia.
Ihmisen asialla