Lapsiperhevaiheessa ratkeaa uusiutuuko vai ikääntyykö työvoima ja väestö

Lapsiperhevaiheessa ratkeaa uusiutuuko vai ikääntyykö työvoima ja väestö Karsivatko toimeentulohaasteet työvoiman uusiutumisen kannalta ratkaisevat 3+ lapsimäärät? Matti Sillanpää 3+ tiimi: www.kolumbus.fi/kolmeplus/alku.htm Lapsiperheiden Etujärjestö ry: www.lape.fi 24.1.28 1

Väestörakenneuhka: tarvitaan aktiivista perhe- ja väestöpolitiikkaa Tarvitaan edellytyksiä myös syntyvyyden kasvuun lääkkeeksi jyrkkään ikääntymiseen Lapsiluvun kasvulle on kovia taloudellisia kynnyksiä, myös verotuksella aikaansaatuja ensimmäinen lapsi 3+ lapset Lapsiperheet ovat kannattavin investointikohde panostus lapsiperheisiin turvaa yhteiskunnan kilpailukyvyn, jatkuvuuden ja hyvinvoinnin rahoituspohjan jatkossa 2

Arvovalinta: yhteiskunnan väestöllinen ja kulttuurinen jatkuvuus vai häviäminen? 1 Syntyvyys on uusiutumistasolla eli naista kohti on 2,1 lasta > väestö ja kulttuuri uusiutuu väestö 2 Syntyvyys on alle uusiutumistason, maahanmuutto korvaa vajeen > väestö ja kulttuuri korvautuu väestö aika 3 Syntyvyys on alle uusiutumistason, maahanmuutto ei korvaa vajetta: > väestö ja kulttuuri häviää väestö aika aika 3

Syntyvyyden vertailu muihin huononevan vanhushuoltosuhteen maihin ei riitä 6 Väestö ja eläkeläiset sataa työikäistä kohti ennuste 23-21 syntyvyydellä 1,75 ennuste 23-24 syntyvyydellä 2,1 6 Väestö 5 5 4 4 2-21 syntyneet 2 v 3 3 199-2 syntyneet 2 v 2 2 Eläkeläisiä sataa työikäistä kohden 1 Koko väestö - 1,75 Koko väestö - 2,1 65- / sata 2-64 - 1,75 65- / sata 2-64 - 2,1 195 197 199 21 23 25 27 29 1 Lähde: Tilastokeskus 24 Lähde: Parkkinen, keskustelualoitteita 265, VATT 22 4

Suomen syntyvyys Pohjoismaiden pienin Kaupunkimaisten kuntien syntyvyys ohjaa koko maan lukuja 2,3 Syntyvyys Pohjoismaissa 1985-26 2,3 Suomessa syntyneiden lasten määrä ja syntyvyys seuraavat kaupunkimaisten kuntien syntyvyyttä 199-26 7 2,2 2,2 Elävänä syntyneiden lasten määrä 2,1 2,1 65 2, 2, Kokonaishedelmällisyysluku 1,9 1,8 1,7 1,6 1,5 Kokonaishedelmällisyysluku 1,9 1,8 1,7 1,6 1,5 Syntyvyys koko maassa 6 55 5 Syntyneiden määrä 1,4 1,3 Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi 1,2 1985 199 1995 2 25 1,4 1,3 Syntyvyys kaupunkimaisissa kunnissa 65 549 65 395 66 731 64 826 65 231 63 67 6 723 59 329 57 18 57 574 56 742 56 189 55 555 56 63 57 758 57 745 58 84 1,2 199 1995 2 25 45 4 Lähde: Stakes 27 Lähde: Tilastokeskus, vuodesta 1996 kuntaluokitus 2 5

Lapsiperhevaiheessa ratkeaa eläkevaiheen aktiiviväestön koko Väestöllinen rooli Ikäryhmä 195-1969 197-1989 199-29 21-229 23-249 25-269 Uusijat Lapset -19 1 65 1 37 1 26 1 17 1 11 1 5 Aktiivit Lapsiperheet 2-39 1 22 1 52 1 38 1 29 1 21 1 14 Rahoittajat 4-59 1 1 1 11 1 47 1 36 1 29 1 21 Eläkeläiset Kulttuurin siirtäjät 6-79 47 7 87 1 26 1 2 1 16 Hoitajia tarvitsevat 8+ 4 9 18 32 53 52 Yht 4 39 4 79 5 16 5 4 5 34 5 8 Lapsia lapsiperheikäistä kohti 1,4,9,9,9,9,9 Aktiiveja eläkeikäistä kohti 4,4 3,3 2,7 1,7 1,4 1,4 2 vuoden keskiväkilukujen lähteet: Vuodet 195-24 Tilastokeskus, vuodet 25-269 KELAn väestöennuste 24-275 (syntyvyys 1,8, nettomaahanmuutto 5); 3+ Ennustettu syntyvyys ja maahanmuutto eivät riitä uusimaan aktiiviväestöä Ikäluokasta toiseen vanhuusajan sosiaali- ja eläketurvan maksulle luodaan tulevan aktiiviväestön koosta riippuva pohja rahoittaja- ja lapsiperhevaiheissa Rajusti kasvavan 8+ ikäluokan hoitajista merkittävä osa syntyy tulevaisuudessa: lasten saantiedellytyksiin kannattaa vaikuttaa nyt, parempaa aikaa ei ole tulossa 6

11 1 Aktiiviväestön väheneminen pysähtyy 1-2% kasvulla lapsia saavien osuudessa 9 Tarvitaan lisää lapsia korvaamaan eläkeikään tulevat 65 ja 2 vuotta* täyttävät Suomessa 196-27 2 vuotta täyttävien* ennuste, jos vuodesta 28 alkaen syntyy vuosittain 1 lasta enemmän 1 vuoden ajan. Mitä nopeammin erotus on taas plussalla, sitä parempi 8 7 6 5 Aktiiviväestö kasvaa/vähenee v 1987 + - 65 v 227 v 27 4 65 v 27 3 2 1 65 vuotta täyttävät (*) vuotiaat 2v aikaisemmin vuotiaat + kasvu 27 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 26 27 227 Suomessa oli 589 lapsiperhettä ja syntyi 59 lasta v 26: osuus oli 1%. 11-12% osuudella lapsia olisi syntynyt 6-12 enemmän. Lähteet: Vuodet 196-24 Tilastokeskus, vuodet 25-27 KELAn väestöennuste 24-275 (syntyvyys 1,8, nettomaahanmuutto 5), 3+ tiimi 7

Vanhushuoltosuhde paranee lasten määrän kasvusta jo 15 vuoden kuluttua Tarvitaan lisää lapsia parantamaan vanhushuoltosuhdetta 65 ja 8 vuotta täyttäneiden suhde sataa 15-64 vuotiasta kohti 194-24 5 15 vuotta 45 4 35 3 25 Lapsimäärän kasvu alkaa parantaa suhdetta 2 65+ 15 1 5 8+ 27 222 194 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 8 Lähteet: Tilastokeskus, väestöennuste 27; 3+ tiimi 27

Lapsiluku ja syntyvyyden lasku uusiutumistason alle mentiin 1969 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 Perheiden määrät 195-25 1 2 3 4+ lasta lapseton 195 196 197 198 199 2 25 Alle 18 v lasten määrät 195-25 1 2 3 4+ lasta 195 196 197 198 199 2 25 Lapsiperheiden määrä pysynyt suunnilleen vakiona, osuus on laskenut väestön ikääntyessä Lapsiluvultaan 3+ (4+) perheiden osuus ja määrä on laskenut ennen 35% uusiutumistasoa vallinneesta Eniten on laskenut lasten määrä lapsiluvultaan 3+ (4+) perheissä uusiutumistasolta putoamisen jälkeen 3+ Lähde:Tilastokeskus (KELA/Rojo) 9

7 6 Jatkuvuuden kannalta ratkaiseva kasvupotentiaali on 3+ lapsissa -17v lapset perheen lapsiluvun mukaan197 ja 25 Syntyvyys laski alle uusiutumistason vuonna 1969 612 888 197 25 5 444 552 451 758 46% 4 377 558 3 287 649 255 549 35% 46 % 35 % 2 1 1 2 3+ Lähde: Tilastokeskus, 3+ tiimi 1

Lapset, myös 3+ lapset, asuvat pääosin kaupunkimaisissa olosuhteissa Lasten määrä kuntaryhmän ja perheen lapsiluvun mukaan vuonna 25 2 4 6 8 1 1 2 Yhteensä 255 549 451 758 377 558 Kaupunkimaiset kunnat 167 38 283 86 22 2 Taajaan asutut kunnat 8 24 Maaseutumaiset kunnat 95 514 lapsia 1 lapsia 2 lapsia 3+ Lähde: Tilastokeskus 27, 3+ tiimi lasten määrä 11

Eniten lapsia ja myös 3+ lapsia asuu Uudellamaalla Lasten määrä eri kokoisissa perheissä maakunnittain 25 maakunnat lapsimääräjärjestyksessä 5 1 15 2 25 3 Uusimaa 71 23 125 26 86 725 Pirkanmaa 22 562 4 51 3 522 Pohjois-Pohjanmaa 17 939 31 384 44 127 Varsinais-Suomi 21 716 39 248 28 671 Keski-Suomi Pohjois-Savo 22 116 2 818 2 479 17 14 Satakunta 19 32 14 81 Etelä-Pohjanmaa 17 471 Päijät-Häme - Päijänne 13 594 Lappi Pohjanmaa 9 pienintä yhteensä 13 942 14 475 51 588 91 18 75 737 lapsia 1 lapsia 2 lapsia 3+ Lähde: Tilastokeskus 27, 3+ tiimi 12

Lasten saantiin ja lapsiluvun kasvuun tarvitaan luottamusta ARVOT yksilön yhteiskunnan arvot LUOTTAMUS TAVOITTEISIIN PÄÄSYYN / SELVIÄMISEEN, KUN PERHEESEEN TULEE LISÄÄ LAPSIA LUOTTAMUS TOIMEENTULOON LUOTTAMUS PUOLISOON JA ITSEEN 13

Tarvitaan luottamusta toimeentuloon kun perheeseen tulee lisää lapsia Lapset halutaan hoitaa hyvin TULOT Tulot ja tuloverot TOIMEEN- TULO Lapsia 3+ 3+ kasvukynnys MENOT Juoksevat menot Lasten kulutus Lasten hoito- ja huoltotyö Lasten tilantarve Tulonsiirrot Lapsia 1-2 Perustamiskynnys Isot hankinnat asuminen ja liikenne hankinta ja käyttömenot Kaikkien kolmen on oltava kunnossa, jotta "pyörä kulkisi. Kipupisteet: - ensimmäinen lapsi, - 3+ lapset, - lasten aikuistuminen 14

Lasten kulutus Lapsiperhevaiheessa lapset lisäävät ja nettotulot rajoittavat kulututusta Lapsiperhevoittoisuudella työllistävä vaikutus Kotitalouksien keskimääräiset kulutusmenot 21, eur/v 1 2 3 4 Kulutusmenojen rakenne lapsiperheissä 1994-96, mk/v 5 1 15 2 Kahden huoltajan lapsiperhe Lapseton pari Lapseton pari 2 vanhempaa 1 lapsi Muu talous Yksinhuoltajatalous 2 vanhempaa 2 lasta Yhden hengen talous 2 vanhempaa 3 lasta Vanhustalous Asuminen ja energia Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat Kulttuuri ja vapaa-aika Vaatteet ja jalkineet Tietoliikenne Alkoholijuomat ja tupakka Lähde: Suomen tilastollinen vuosikirja 23 Liikenne Muut tavarat ja palvelut Kodin kalusteet, koneet ja tarvikkeet Hotellit, kahvilat ja ravintolat Terveys Koulutus 2 vanhempaa 4 lasta Ruoka Asunto Vaatteet Muut yhteiset Aina kohdennetut Harkinnanvaraiset Lähde: Hyvinvoitikatsaus - Spesiaali, H Sauli, Tilastokeskus 1998 15

Lasten kulutus Lapsilisien osuus bkt:sta on romahtanut 9-luvulla 25, Lapsilisien osuus bruttokansantuotteesta ja syntyvyys Suomessa 195-24 3,5 Lapsilisät ja perhepoliittiset verovähennykset suhteessa bruttokansantuotteeseen 1985-24 Kokonaishedelmällisyys 2 Verovähennykset / BKT 3 18 Lapsilisät / BKT 2, 16 2,5 14 LL/BKT, promillea 15, 1, 2 1,5 Kokonaishedelmällisyys promillea bkt:sta 12 1 8 5, Lapsilisien osuus BKT:sta, promillea Lapsilisiä korotettiin 1994 kompensaationa verovähennysten poistolle 1,5 6 4 2 Lapsilisäleikkaus 1995 Perhetukileikkaus 1994 - verovähennykset poistettiin - lapsilisiä korotettiin Viimeisin indeksitarkistus 1991, 195 196 197 198 199 2 1985 199 1995 2 Lähteet: lapsilisät KELA, BKT ja kokonaishedelmällisyys Tilastokeskus Lähteet: lapsilisät KELA 25, BKT Tilastokeskus 25, verovähennykset VATT 24 16

Lasten kulutus Nettomenot kasvavat lapsiluvun kasvaessa, samoin leikkaukset Perheen nettokulutusmenot -16v lapsista minimikulutustasolla v 28 perheen lapsiluvun mukaan, euroa / kk nettokulutusmenot = lapsilisät - toimeentulotuen perusosat Lapsilisäsummien leikkaukset vuosien 1994 ja 1995 lopusta vuoteen 27 perheen lapsiluvun mukaan, euroa / kk -14-7 -48-28 -52-1 -1-1 -81-113 -2-151 -179-2 -155-146 -227 euroa/kk -3-4 -5-272 -328-353 -437-413 Kohonnut tarve toimeentulotukeen -525-452 -492 euroa / kk -3-4 -5 leikkaus vuodesta 1994-3 -6-7 Lapset alle 1v Lapset 1-16v -592-66 -6 leikkaus vuodesta 1995 1 2 3 4 5 6-7 perheen lapsiluku 1 2 3 4 5 6 Lukulähteet: STM, KELA, 28 perheen lapsiluku 17

Lasten kulutus Nettomenot minimikulutustasolla eri lapsiperhevaiheissa Nettokulut 1-6 lapsesta ja nuoresta 25 vuotta kestävän lapsiperhevaiheen eri vaiheissa minimikulutustasolla v 28 Lapset asuvat kotona 2 vuotiaiksi, eur/kk. Nettokulut 1-6 lapsesta ja nuoresta 25 vuotta kestävän lapsiperhevaiheen eri vaiheissa minimikulutustasolla v 28 Lapset asuvat kotona 2 vuotiaiksi, korotetut ja jatketut tuet, eur/kk 1 1 5 Lapsilisät 17 vuotiaaksi, ei opintorahaa sen jälkeen 5 Lapsilisät 18 vuotiaaksi 19%:lla korotettuna, sen jälkeen opintorahaa 213,6 /kk Toimeentulotuen perusosan minimikulutustason kulut Toimeentulotuen perusosan minimikulutustason kulut eur/kk -5 eur/kk -5-587 -1-1 -1 5-2 Numerolähde: www.stm.fi, 25 Nettomenot, kun minimikulutuksesta on vähennetty lapsilisät -1 259 Lapsilisät Kulut Nettokulut 5v 1v 15v 2v 25v -1 5-2 Numerolähde: www.stm.fi, 25 Nettomenot, kun minimikulutuksesta on vähennetty tuet Tuet Kulut Nettokulut 5v 1v 15v 2v 25v 18

Lasten kulutus Suomen kotihoitoperheiden perhetuet ovat häntäpäässä ja veroaste korkea Verotuki ja lapsilisät 24 puolisot, 2 lasta, yksi tulonsaaja 5 1 15 2 Tuloveroasteet 27 Yksi tulonsaaja, kaksi lasta prosenttia 1 2 3 4 Tanska Norja Saksa Belgia Itävalta Iso-Brit. Ruotsi Suomi Alankomaat Ranska Espanja Lähde: Verotietoa 37 Lapsilisät Verotuki Vuositulot 28 46 euroa Suomi Itävalta Belgia Tanska Italia Ruotsi Alankomaat Saksa Iso-Britannia Norja Espanja Ranska Kanada Australia Viro Japani Yhdysvallat Sveitsi Lähde: Veronmaksajat 27 8 11,1 3,4 36,8 3,4 36,7 27 36,3 3,4 35,3 27,2 35,1 27,5 34,9 27,6 34,8 27,6 33,8 24 27,1 21,4 26,6 21,8 26,5 24,2 25,3 2,7 25 17,7 23,4 2,5 21,2 16,6 Vuositulot: 2,7 14,4 32 9 eur 18,8 5 1 eur 19

Lasten kulutus Ruotsi panostaa perhetuilla syntyvyyden kasvuun Ruotsin lapsilisien muutokset perheen lapsiluvun mukaan 1991-25, kr/kk Syntyvyys Ruotsissa 199-26 8 7 1991-95 1996-97* 1998-99 2 21-25 25 lokakuu - 2,2 2,1 2, 6 * uusiin ei myönnetty sisaruskorotusta (flerbarntillägg) 1,9 1,8 kruunua kuukaudessa 5 4 3 kokonaishedelmällisyys 1,7 1,6 1,5 1,4 1996 Lapsilisäleikkaus 1998, 2, 21 ja 25 Lapsilisäkorotukset 2 1,3 1,2 1 1,1 75 64 75 85 95 15 15 128 15 17 19 22 245 192 245 2777 314 364 38 256 38 437 4814 5514 53 32 53 67 6714 7614 Lähde: RFV/Försäkringskassan 1 2 3 4 5 Perheen lapsiluku 1, 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 Lähteet: SCB, Försäkringskassan (RFV) 2

Lasten kulutus Isojen perheiden lapsilisien kansainvälinen taso on saavutettavissa Suomen lapsilisien vertailu Ruotsiin ja Irlantiin vuonna 28 Lapsilisät yhteensä perheen lapsimäärän mukaan 23-24 6 14 12 Minimikulutustaso Suomessa Suomi Ruotsi Irlanti 1117 1329 5 23 24 1 96 4 8 eur / kk 6 694 eur 3 483 4 2 Kohonnut 251 toimeentulotuen tarve 2 1 1 111 15 211 232 3 342 38 485 493 581 67 665 83 855 837 124 14 1 2 3 4 5 6 Lasten lukumäärä perheessä Lähteet: KELA 28, www.regeringen.se 28, MISSOC 1.1.27 Lähde: KELA 25 1 2 3 4 5 6 7+ lasten lukumäärä perheessä 21

Lasten hoito Perhekoon kasvaessa kotityömäärä kasvaa ja lasten kotihoito yleistyy 8 7 Kotityöaika eri tehtävissä talouden koon mukaan tuntia/viikko/talous Vaatehuolto Siivous Ostokset ja asiointi 1 9 8 Lasten kotihoito lapsiluvun mukaan 1998, % perheistä Lapset alle 7v ja 7-17v Kaikki lapset alle 7v 77 9 6 Lastenhoito, lapsiperheissä Ruokatalouden hoito 7 7 5 6 59 tuntia/viikko 4 3 prosenttia 5 4 3 53 29 48 2 2 1 1 1 2 3 4 5 6+ talouden koko, henkeä Lähde: Kuluttajatutkimuskeskus 24 (Tilastokeskus 1999-2) 1 2 3 4+ lasten lukumäärä Lähde: Suomalainen lapsi, Tilastokeskus 2 22

Lasten hoito Perheen koon kasvaessa tulot kulutusyksikköä kohti pienenevät Lapsiperheen käytettävissä olevat tulot suhteessa lapsettomaan kulutusyksikköä kohti 1988, 1994 ja 2 % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % Manageriaalis-professionaalinen perhe, ei huollettavia lapsia Manageriaalis-professionaalinen perhe, 1-2 huollettavaa lasta Manageriaalis-professionaalinen perhe, 3 tai useampia huollettavia lapsia 1 % 1 % 1 % 68 % 71 % 72 % 57 % 51 % 5 % 1988 1994 2 Työväenluokan perhe, ei huollettavia lapsia Työväenluokan perhe, 1-2 huollettavaa lasta Työväenluokan perhe, 3 tai useampia huollettavia lapsia 1 % 1 % 1 % 67 % 75 % 68 % 51 % 59 % 49 % Tulotaso n. 3 % alempi Numerolähde: Eriarvoinen lapsuus, Blom, WSOY 21 23

Lasten hoito Lapsiluvun kasvu köyhdyttää, myös lapsia 11 15 1 Kotitalouksien suhteellinen tulotaso lapsiluvun mukaan vuosina 1989-24 1 lapsi 2 lasta ei lapsia Kahden vanhemman perheiden lasten kuuluminen tuloviidenneksiin lasten lukumäärän mukaan 1997, % Alin Ylin I II III IV V % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % kotitaloudet yhteensä=1 95 9 85 3 lasta Yksi lapsi Kaksi lasta 16 19,9 13,1 22,5 19,4 24,3 29 21,1 22,5 12,2 8 75 4+ lasta Kolme+ lasta 4,6 28,3 18,1 7,1 5,9 7 1989 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 Lähde: Hyvinvointikatsaus 3/26, Tilastokeskus; kotitaloudet yhteensä=1 Lähde: Suomalainen lapsi, Tilastokeskus 2 (OECD -kulutusyksikköskaala 1-,7-,5) 24

Lasten hoito Päivähoitoperheiden talous saatu kuntoon, kotona hoitajien ei Lasten hoitomuoto tuloluokan mukaan 1997, % perheistä 1 % 9 % 8 % 7 % 65 52 4 39 prosenttia 6 % 5 % 4 % 82 Kotona Muussa hoidossa 3 % 2 % 1 % 16 31 45 55 52 Kunnallisessa päivähoidossa % 1. pienitul. 2. 3. 4. 5. suuritul. Lähde: Suomalainen lapsi, Tilastokeskus 2 25

Lasten tilat Tulo- ja verovaatimukset lasten lisätiloista karsivat lapsilukutoiveita Hankinta, euroa Vero% 2 lasta, eur 6 lasta, eur hintaero, eur "lapsivero", mk Asunto 4 % 15 3 15 892 Auto, 5 paikkaa 34 % 1 Auto, 8 paikkaa 43 % 3 2 119 Yhteensä 16 33 17 1 11 Palkkatarve 3 % 229 471 hankintoihin 242 1 439 Hankinnan sisältämä vero 2 lasta, eur 6 lasta, eur "lapsivero", eur "lapsivero", mk Asunnossa veroa (1) 6 12 6 357 Autossa veroa (2) 3 4 12 9 9 5 56 Yhteensä 63 4 132 9 69 5 413 Palkassa veroa 69 141 72 428 Veroa yhteensä, euroa 132 274 142 844 Veroprosenttien lähteet: (1) Rakennusteollisuus: 39-44% (2) Ekoake, Autoalan tiedotuskeskus 3+ tiimi 28 Kuukausimaksuiksi muutettuina tulotarpeen kasvut ovat hankintatavasta riippumatta merkittäviä ja vaikeuttavat perheen ja työn yhteensovittamista Lapsilukutoiveita karsiessaan etenkään 3+ menokynnykset eivät tuota kaavamaisesti vaadittua veroa, eikä niiden vaikutus myöskään näy tilastoissa Tulo- ja välillisen verokuorman kasvua on suuruusluokan takia käytännössä mahdotonta kompensoida ja kohdistaa riittävästi lisäämällä sosiaalitukia 26

Lasten tilat Tulo- ja verovaatimukset lasten lisätiloista karsivat lapsilukutoiveita Perustamis- ja 3+ kasvukynnyksissä on paljon veroa 5 45 Auto ilman veroja Asunto ilman veroja Auton verot Bruttopalkan tarve 471 eur 4 35 Asunnon verot Bruttopalkan vero 3+ kasvukynnys euroa 3 25 2 15 Bruttopalkan tarve 229 eur 274 eur veroa 3+ verolisä 142 euroa (844 mk) 1 5 132 eur veroa Perheen perustamiskynnys 3+ tiimi 28 2 lasta 6 lasta 27

Lasten tilat Lapsiluvun kasvaessa tarvitaan asumiseen lisää kallista tilaa Talotyyppien osuudet lapsiluvun mukaan 31.12.2 Erillinen pientalo Asuinkerrostalo Rivi-ketjutalo Muu/tuntematon Käytettävissä olevat rahavarat kulutusyksikköä kohden asumismenojen maksamisen jälkeen euroa/vuodessa vuoden 23 rahassa 4 ei alle18-v. lapsia 594 255 217 427 824 565 5 287 35 1995 23 3 25 1-2 alle18-v. lapsia 256 28 81 562 147 467 8 652 euroa vuodessa 2 15 3+ alle18-v. lapsia 79 645 13 23 19 813 2 23 1 5 Lähde: Tilastokeskus 21 % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % Lähde: Stakes 25 1 2 3 4+ lasten lukumäärä perheessä 28

Lasten tilat Henkilöauto on lapsiperheelle korvaamaton, samoin julkinen liikenne Henkilöautot tuhatta asukasta kohti sekä henkilöautojen osuus henkilökuljetuskilometreistä Suomessa 196-26 Henkilöautojen osuus henkilökuljetuskilometreistä 1 % 75 % 5 % 25 % % 45 % 41 Muut autot / 1 asukasta Henkilöautot / 1 asukasta Henkilöautot / henk.kulj.km, % 67 % 1 7 % 73 % 72 % 155 211 256 76 % 78 % 79 % 8 % 315 388 371 412 82 % 82 % 462 475 196 1965 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 26 Lähde: Tilastollinen vuosikirja 8 6 4 2 Autojen määrä / 1 asukasta 29

Lasten tilat Monilapsisten perheiden autoilla on vähäinen vaikutus CO2 -päästöihin Henkilöautojen lukumäärä istumapaikkaluvun mukaan Manner- Suomessa* 31.12.26 2 5 2 2 32 69 2QNRPXLWDUDVNDDPPDQ OLLNHQQHYHURWXNVHQ NRKGHU\KPlRLNHD" 1 5 1 ODSVLPllUlW 5 81 19 956 1 35 63 219 23 72 57 941 7 187 14 7 1 2 3 4 5 6 7 8 9 * Poislukien Ahvenanmaa Lähde: Tilastokeskus; "Moottoriajoneuvot 26" Istumapaikkaluku 3

Lasten tilat 4 35 3 Lasten tilantarve lisää autoveroa kohtuuttomasti maksukykyyn nähden Paikkalukunsa edullisimpien autojen hinnat ja verot euroissa vuoden 28 autoverouudistuksen jälkeen Verokynnys lapsimäärän kasvulle: Viisipaikkaisen auton hinnalla ei saa maksettua ison perheen auton veroja 36 99 25 2 2 99 15 1 5 9 39 3 224 AUTOVERO + ALV 8 361 AUTOVERO + ALV 15 474 5 7 9 Auton istumapaikkaluku Lähde: Ekoake 23.1.28, Autoalan tiedotuskeskus, 3+ tiimi 31

Lasten tilat Lasten tilantarve lisää ajoneuvoveroa tuntuvasti maksukykyyn nähden Ajoneuvovero eri kokoisilla dieselhenkilö- ja -pakettiautoilla pakettiauto, 255 kg pakettiauto, 194 kg perusvero käyttövoimavero Arvioitu muutossuunta henkilöautojen osalta verouudistuksessa h-auto, 9 paikkaa, 255 kg h-auto, 7 paikkaa, 194 kg h-auto, 5 paikkaa, 145 kg Lähde: AKE/www.ake.fi, 3+ tiimi, 27 1 2 3 4 5 6 7 8 9 eur/v 32

Lapsiluvun kasvulla on suuri työvoimavaikutus Lapsiluvun vaikutus perheen kokonaistyöpanokseen työssöoloaika 35 vuotta, kotihoito 2v lasta kohti henkilötyövuotta 5 1 15 2 25 3 lapseton pari 7 pari + 1 lapsi 68 2 35 vanhemmat lasten kotihoito lapset pari + 3 lasta 64 6 15 pari + 6 lasta 58 12 21 33

Mitä panostuksella saadaan? Puuttuvat bkt:n tekijät euroa 35 vuoden elämäntöiden bkt -tuotot, verot ja lasten kasvatuskustannukset keskimäärin eri lapsimäärillä, euroa 2 15 1 bkt tuotto verotuotto kasvatuskust. Yhden lapsen 35 vuoden työn bkt-tuotto on keskimäärin 3,5 milj. euroa (21 mmk), verotuotto 1,7 milj. euroa (1 mmk) lapsen kasvatus- ja koulutuskulujen vastapainoksi, joiksi arvioidaan,25 milj. euroa (1-2 mmk) Kasvatustyö on yhteiskunnalle tuottavaa taloudellisestikin, varsinkin monen lapsen Eläkkeistä rahastoidaan vain neljäsosa, loput kerätään työikäisiltä - kunkin ikäluokan lapsilta ja lastenlapsilta 5 Yhden lapsen Kahden lapsen Kuuden lapsen Panostus lapsiperheisiin turvaa yhteiskunnan kilpailukyvyn, jatkuvuuden ja hyvinvoinnin rahoituspohjan jatkossa 34

Keinoja väestörakenteen paranemiseen Lasten kulutus: Kulujen riittävä korvaus lapsilisä kulukorvauksena ostovoimansa säilyttävästi 18 vuoteen saakka verovapaina ja kaikille kuuluvina lapsilisät eivät aiheuta tuloloukkuja opintotuki lapsilisän jälkeen koko vanhempien elatusvastuuajaksi kotitalouden omavastuu lasten kuluista neutraaliksi lapsiluvun kasvulle Lasten hoito: Palvelut ja toimeentulo riittäviksi myös lapsiluvun kasvaessa palvelut kattamaan kaikki hoitomuodot, myös kotihoito (mm. kotipalvelut), joka yleistyy lapsiluvun ja hoitotyömäärän kasvaessa toimeentulo ja eläketurva alle kouluikäisten lasten hoitotyöstä tasaarvoisesti hoitomuodosta riippumattomasti Lasten tilantarve: Verohelpotuksia vähintään lapsiluvultaan 3+ perheille lapsivähennykset verosta tasaamaan mm. asumis- ja liikennemenojen kasvusta johtuvia verolisiä lapsiluvun kasvaessa korkovähennys ja asumistuki edelleen 35

Tavoitteita julkishallinnolle Syntyvyys selvemmin mukaan väestörakennetavoitteisiin maahanmuuttajat eivät yksin riitä uusimaan väestöä ja työvoimaa jatkuvasti kieli- ja kulttuurierot vähentävät koulutettujenkin siirtolaisten osaamisen käyttöä riittävä syntyvyys uusii väestöä ja ikärakennetta jatkuvasti ja ennakoitavasti kulttuuri välittyy luonnollisimmin lasten omaksuessa sen kasvaessaan eri elämänvaiheissa olevien kotitalouksien välinen lapsikustannusten tasaus tulisi hoitaa valtion budjettivaroista Lapsiperhevaiheen parempi toimeentulo huomion kohteeksi lapsiperheiden talouden tasapainon ja verokertymän seurantaa tulee parantaa lapsiluvun kasvun vaikutusten osalta, julkistalouden näkökulma ei yksin riitä tarvitaan menojen ja verojen menokoripohjaiset laskentamallit: tilastoissa ei näy tulojen riittämättömyyden takia karsiutunut kulutus ja lapsilukukehitys Julkishallintoon tarvitaan rakenteellisia uudistuksia lisää hallintorajoja ylittävää pysyvää yhteistyötä ja perhepolitiikkaohjelmia lapsi- ja perheministeriö: omat budjettikehykset perhe- ja lapsimenoille varmistavat väestörakennekehityksen kannalta välttämättömän käsittelyn 36