Säätötekniikan alkeita



Samankaltaiset tiedostot
Dynaamisten systeemien teoriaa. Systeemianalyysilaboratorio II

Säätötekniikan matematiikan verkkokurssi, Matlab tehtäviä ja vastauksia

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

Harjoitus (15min) Prosessia P säädetään yksikkötakaisinkytkennässä säätimellä C (s+1)(s+0.02) 50s+1

Tilayhtälötekniikasta

Harjoitus 6: Simulink - Säätöteoria. Syksy Mat Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

Säätötekniikkaa. Säätöongelma: Hae (mahdollisesti ulostulon avulla) ohjaus, joka saa systeemin toimimaan halutulla tavalla

3. kierros. 2. Lähipäivä

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

H(s) + + _. Ymit(s) Laplace-tason esitykseksi on saatu (katso jälleen kalvot):

Osatentti

MATLAB harjoituksia RST-säädöstä (5h)

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

SaSun VK1-tenttikysymyksiä 2019 Enso Ikonen, Älykkäät koneet ja järjestelmät (IMS),

Tehtävä 1. Vaihtoehtotehtävät.

Aikatason vaste vs. siirtofunktio Tehtävä

Mat Systeemien identifiointi, aihepiirit 1/4

2. kierros. 2. Lähipäivä

Mat Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros Vaimennetun heilurin tilanyhtälöt on esitetty luennolla: θ = g sin θ r θ

Säätötekniikkaa. Säätöongelma: Hae (mahdollisesti ulostulon avulla) ohjaus, joka saa systeemin toimimaan halutulla tavalla

Y (s) = G(s)(W (s) W 0 (s)). Tarkastellaan nyt tilannetta v(t) = 0, kun t < 3 ja v(t) = 1, kun t > 3. u(t) = K p y(t) K I

3. kierros. 1. Lähipäivä

z muunnos ja sen soveltaminen LTI järjestelmien analysointiin

Tietokoneavusteinen säätösuunnittelu (TASSU)

Tilaesityksen hallinta ja tilasäätö. ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 6: Tilasäätö, tilaestimointi, saavutettavuus ja tarkkailtavuus

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

Dynaamisten systeemien identifiointi 1/2

Automaatiotekniikan laskentatyökalut (ALT)

Harjoitus Tarkastellaan luentojen Esimerkin mukaista työttömyysmallinnusta. Merkitään. p(t) = hintaindeksi, π(t) = odotettu inflaatio,

Systeemin käyttäytyminen. ELEC-C1230 Säätötekniikka. Systeemin navat ja nollat. Systeemin navat ja nollat

Matemaattinen Analyysi

(s 2 + 9)(s 2 + 2s + 5) ] + s + 1. s 2 + 2s + 5. Tästä saadaan tehtävälle ratkaisu käänteismuuntamalla takaisin aikatasoon:

Missä mennään. systeemi. identifiointi. mallikandidaatti. validointi. malli. (fysikaalinen) mallintaminen. mallin mallin käyttötarkoitus, reunaehdot

5. Z-muunnos ja lineaariset diskreetit systeemit. z n = z

Harjoitus 5: Simulink

5 Differentiaaliyhtälöryhmät

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Malliratkaisut 5 / vko 48

[xk r k ] T Q[x k r k ] + u T k Ru k. }.

Ominaisarvot ja ominaisvektorit 140 / 170

2. kierros. 1. Lähipäivä

12. Stabiilisuus. Olkoon takaisinkytketyn vahvistimen vahvistus A F (s) :

ACKERMANNIN ALGORITMI. Olkoon järjestelmä. x(k+1) = Ax(k) + Bu(k)

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemianalyysin laboratorio. Mat Systeemien Identifiointi. 4. harjoitus

Taajuustason tekniikat: Boden ja Nyquistin diagrammit, kompensaattorien suunnittelu. Vinkit 1 a

Y (z) = z-muunnos on lineaarinen kuten Laplace-muunnoskin

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 12. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 12 () Numeeriset menetelmät / 33

LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi. Servokäyttö (0,9 op)

Laplace-muunnos: määritelmä

Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi

ELEC-C1230 Säätötekniikka

Järjestelmien kokoaminen osasysteemeistä. ELEC-C1230 Säätötekniikka. Lohkokaaviomuunnokset: Signaalit. Signaalin kulkeminen lohkon läpi

ELEC-C1230 Säätötekniikka

y + 4y = 0 (1) λ = 0

Luento 8. Suodattimien käyttötarkoitus

Hyvyyskriteerit. ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 8: Säädetyn järjestelmän hyvyys aika- ja taajuustasossa, suunnittelu taajuustasossa, kompensaattorit

y (0) = 0 y h (x) = C 1 e 2x +C 2 e x e10x e 3 e8x dx + e x 1 3 e9x dx = e 2x 1 3 e8x 1 8 = 1 24 e10x 1 27 e10x = e 10x e10x

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä

SIMULINK 5.0 Harjoitus. Matti Lähteenmäki

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

Differentiaaliyhtälön ratkaisu. ELEC-C1230 Säätötekniikka. Esimerkki: läpivirtaussäiliö. Esimerkki: läpivirtaussäiliö

Osatentti

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Agenda. Johdanto Säätäjiä. Mittaaminen. P-, I-,D-, PI-, PD-, ja PID-säätäjä Säätäjän valinta ja virittäminen

Differentiaaliyhtälöt II, kevät 2017 Harjoitus 5

2v 1 = v 2, 2v 1 + 3v 2 = 4v 2.. Vastaavasti ominaisarvoa λ 2 = 4 vastaavat ominaisvektorit toteuttavat. v 2 =

Matriisilaskenta Laskuharjoitus 5 - Ratkaisut / vko 41

Harjoitus 7: Dynaamisten systeemien säätö (Simulink)

Digitaalilaitteen signaalit

3.4 Rationaalifunktion kulku ja asymptootit

4. Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä

6. Differentiaaliyhtälösysteemien laadullista teoriaa.

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi

8. kierros. 2. Lähipäivä

Proportionaali- ja servoventtiilit toimivat

SIMULINK S-funktiot. SIMULINK S-funktiot

1 Di erentiaaliyhtälöt

x = ( θ θ ia y = ( ) x.

Y Yhtälöparista ratkaistiin vuorotellen siirtofunktiot laittamalla muut tulot nollaan. = K K K M. s 2 3s 2 KK P

Diskreetin LTI-systeemin stabiilisuus

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

Harjoitus 1. Tehtävä 1. Malliratkaisut. f(t) = e (t α) cos(ω 0 t + β) L[f(t)] = f(t)e st dt = e st t+α cos(ω 0 t + β)dt.

Kon Simuloinnin Rakentaminen Janne Ojala

Osa IX. Z muunnos. Johdanto Diskreetit funktiot

AS Automaation signaalinkäsittelymenetelmät. Laskuharjoitus 8. Ackermannin algoritmi Sumea säätö

Värähdysliikkeet. q + f (q, q, t) = 0. q + f (q, q) = F (t) missä nopeusriippuvuus kuvaa vaimenemista ja F (t) on ulkoinen pakkovoima.

Matemaattinen Analyysi

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

Luento 13: Periodinen liike. Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä F t F r

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

Harjoitustyö 3. Heiluri-vaunusysteemin parametrien estimointi

Harjoitus Etsi seuraavien autonomisten yhtälöiden kriittiset pisteet ja tutki niiden stabiliteettia:

Matematiikka B3 - Avoin yliopisto

Normaaliryhmä. Toisen kertaluvun normaaliryhmä on yleistä muotoa

SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA 1

Säätötekniikan perusteet. Merja Mäkelä KyAMK

6. Toisen ja korkeamman kertaluvun lineaariset

Identifiointiprosessi

Tehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C

Transkriptio:

Säätötekniikan alkeita Säätötekniikan avulla pyritään ohjaamaan erilaisia i i järjestelmiäj älyä sisältävällä menetelmällä. Tavoitteena on saada systeemi käyttäytymään halutulla tavalla luotettavasti, taloudellisesti ja tarkasti ympäristön häiriöistä riippumatta. Säätötekniikan sovelluksia löytyy kaikkialta; sähkötekniikasta, elektroniikasta, koneautomaatiosta, prosessiteollisuudesta, talous-järjestelmistä, liikenteen ohjaamisesta. Usein säädettävät järjestelmät sisältävät monen insinöörialan piiriin kuuluvia komponentteja. Esimerkkinä voidaan mainita kemiallinen prosessi, jonka hallinta edellyttää sähköisiä ja hydraulisia toimilaitteita sekä elektronisen ohjauksen. BL40A0000 SSKMO KH 1 Säätöjärjestelmän yleiset ominaisuudet Systeemi voidaan esittää lohkona, jolla on tulosignaaleja (input) ja lähtösignaaleja (output). Lisäksi systeemin käyttäytymiseen vaikuttavat häiriösignaalit. Signaalit käsitetään yleisesti systeemissä eteneväksi informaatioksi. Fysikaalinen systeemin ohjaus edellyttää lisäksi energiaa. Ympäristö Häiriöt Energia Tulo Fysikaalinen Lähtö Systeemi BL40A0000 SSKMO KH 2 1

Avoimen ja suljetun piirin säätö Säädön tarkoituksena on saada lähdöt käyttäytymään halutulla tavalla. Säätöjärjestelmät voidaan jakaa karkeasti kahteen luokkaa, avoimen piirin säätö (open loop control) eli ohjaus ja takaisin-kytketty säätö (feedback control) eli lyhyesti säätö. Avoimen piirin säädössä tiedetään, kuinka systeemi reagoi tulo- signaaliin. Häiriöiden vaikutuksia ei voida kompensoida. Takaisinkytketty säätö mittaa systeemin lähdön, ja vertaa sitä annettuun ohjearvoon. Häiriöt pystytään kompensoimaan. Käsky suure Käsky suure Toimilaite Säätäjä Ulkoiset häiriöt Ulkoiset häiriöt Toimilaite Mittalaite Prosessi Prosessi Ohjattu suure Säädetty suure BL40A0000 SSKMO KH 3 Esim. Auton kuljettaminen Ohjearvona suunnalle on tien suunta ja nopeudelle nopeusrajoitus. Säätäjänä toimii ajaja, joka muodostaa aivojen, käsien ja jalkojen avulla ohjaussignaalin auton ohjauslaitteille. Ohjauslaitteiden välityksellä vaikutetaan itse prosessiin, eli autoon ja sen kulkusuuntaan. Oloarvot, eli auton suunta ja nopeus, mitataan kuljettajan silmien avulla. Liikenne Tuuli (Silmät) (Kädet) Tien suunta + Toimilaite Säätö Nopeusrajoitus laki + Toimilaite (Jalat) Ratin asento Jarru Kaasu Auton dynamiikka Suunta Nopeus BL40A0000 SSKMO KH 4 2

Säätöjärjestelmän peruskomponentit Säätäjä eli säätölaki (controller, control law) Toimilaite (actuator) Säädettävä systeemi (proces Mittalaite (sensor). Perussignaalit ovat ohjearvo (command input, reference value), oloarvo (actual value, controlled output) sekä näiden erotuksesta muodostettu erosuure (error). Häiriö v(t) Disturbance Ohjearvo r(t) Virhe e(t) u(t) + Säätölaki Toimilaite Command input - Error Control law Actuator Säädettävä Systeemi Oloarvo y(t) Contolled output Takaisinkytkentä Feedback signal Mittalaite Sensor BL40A0000 SSKMO KH 5 Säätösysteemin suunnitteluprosessi 1. Säätötehtävän määritys: Mitä, miten ja miksi säädetään? Onko säätömuoto esim. vakioarvo-, ohjelma- vai seurantasäätö? 2. Matemaattisen mallin määritys, differentiaaliyhtälö 3. Ympäristön vaikutukset, häiriöt 4. Säätämättömän systeemin ominaisuuksien analysointi, Matlab 5. Säätösysteemin suunnittelu, säätömenetelmän valinta, Matlab 6. Säätösysteemin analysointi: Stabiilius, tarkkuus, herkkyys häiriöille, taloudellisuus. Matlab. Ellei haluttuihin kriteereihin päästä, voidaan tarvittaessa palata kohtaan 5 ja muuttaa säätöperiaatetta. 7. Säätöjärjestelmän tekninen toteutus BL40A0000 SSKMO KH 6 3

Systeemin matemaattinen esitys Säätöjärjestelmän suunnittelu ja analysointi edellyttää systeemin matemaattista mallia, joka kuvaa systeemin staattisen ja dynaamisen käyttäytymisen. Tarvitaan siis systeemin differentiaaliyhtälöt. Mikäli differentiaaliyhtälöt ovat lineaarisia tai linearisoitavissa, voidaan systeemin analyysissä käyttää lineaarista säätöteoriaa. Esim. mekaanisen jousi-massa-vaimennin systeemin differentiaaliyhtälö b M && x + b x& + k x = F k M x-paikka F-voima BL40A0000 SSKMO KH 7 Siirtofunktiot Differentiaaliyhtälöt esittävät systeemin dynaamista käyttäytymistä ajan suhteen. Lähes kaikki lineaarisen säätötekniikan menetelmät perustuvat kuitenkin differentiaaliyhtälöiden kompleksitason esitykseen, jolloin differentiaaliyhtälö tulee muuntaa kompleksitasoon Laplace-muunnoksen avulla. Laplace-muunnos F( funktiolle f(t) määritellään st F ( s ) = L{ f ( t )} = e f ( t ) dt 0 missä s on kompleksiluku. Vastaavasti funktion F( Laplace-käänteismuunnos f(t) määritellään σ + j 1 = F s e st f ( t) ( ) ds 2πj σ j BL40A0000 SSKMO KH 8 4

Siirtofunktio Määritelmä: Systeemin siirto- funktiolla tarkoitetaan systeemin lähtö- ja tulosuureen Laplacemuunnosten suhdetta, kun kaikki alkuarvot ovat nollia. Muutama tärkein Laplace-muunnos nähdään oheisessa taulukossa. Mutkikkaiden systeemien käsittely helpottuu huomattavasti, kun analyysissä käytetään siirtofunk- tioita differentiaaliyhtälöjen sijaan. Siirtofunktioilla voidaan mallittaa kaikki lineaariset aikainvariantit (differentiaaliyhtälön kertoimet vakioita ajan suhteen) systeemit. f(t) F( =L{ f(t)} 1 1/s af(t) af( a 1 f 1 (t)+... +a n f n (t) a 1 F 1 (+... +a n F n ( f (t) sf(- f(0) (1.derivaatta) f n (t) (n.derivaatta) t 0 f ( t) dt s n F(-s n-1 f(0)- s n- 2 f (0)-...- f (n-1) (0) F ( s BL40A0000 SSKMO KH 9 Esim. Mekaanisen systeemin siirtofunktio Aiemmin esitetty jousi-massa-vaimennin-systeemin systeemin differentiaaliyhtälö M && x + b x& + k x = F Laplace-muunnetaan 2 ( s X ( sx(0) x& (0)) + b( sx ( x(0) ) + kx ( F( m = Siirtofunktion määritelmän mukaan kaikki alkuarvot ovat nollia 2 ( s + bs + k) X ( F( m = Siirtofunktio saadaan ratkaisemalla lähtö jaettuna tulolla X ( 1 G( = = F( 2 ms + bs + k BL40A0000 SSKMO KH 10 5

Differentiaaliyhtälöstä siirtofunktioksi Lineaarisen aikainvariantin systeemin yleinen esitys voidaan kirjoittaa muotoon n () i ( ) = m j ai y b ju i= 0 j= 0 missä kertoimet a i ja b j ovat vakioita. Differentiaalisysteemille voidaan kirjoittaa siirtofunktioesitys n m i j ais Y ( b js U ( = i= 0 j= 0 Kun käytetään merkintöjä n m A( s ja i ) = a i s i= 0 j B( = a j s j= 0 saadaan systeemille siirtofunktio B( G ( = A( BL40A0000 SSKMO KH 11 Siirtofunktion navat ja nollat Siirtofunktion nimittäjäpolynomia A( kutsutaan karakteristiseksi polynomiksi ja sen asteluku (s:n korkein potenssi) määrää siirtofunktion kertaluvun. Karakteristisen polynomin juuria kutsutaan siirtofunktion navoiksi Siirtofunktion osoittajapolynomin B( juuria kutsutaan siirtofunktion nollakohdiksi. Navoilla ja nollakohdilla on keskeinenk merkitys säätöteknisen analyysin kannalta, sillä ne määrittelevät systeemin dynaamisen käyttäytymisen. Säätötekniikan graafisten menetelmien yhteydessä systeemi esitetään usein napa-nollakohta-diagrammilla, jossa navat ja nollakohdat on esitetty kompleksitasossa. BL40A0000 SSKMO KH 12 6

Lohkokaavioesitys Säätötekniikassa käytetään yleisesti lohkokaavioesitystä, jossa kukin osasysteemi kuvataan lohkona, joka sisältää osasysteemin siirtofunktion. Tarkastellaan aluksi systeemiä, joka koostuu kahdesta sarjaan kytketystä osasysteemistä. Kuvan sarjaan kytketyille systeemeille voidaan kirjoittaa Z ( s ) = G 1 ( s ) U ( s ) Y ( = G2( Z( = G2( G1 ( U ( Kokonaissysteemin siirtofunktio on siis sarjaankytkettyjen siirtofunktioiden tulo. U( Z( Y( G 1 ( G 2 ( BL40A0000 SSKMO KH 13 Lohkokaavioesitys Kuvassa nähdään takaisinkytketty systeemi, joka koostuu myötähaarasta ja vastahaarasta Takaisinkytketylle systeemille määritellään sekä avoimen piirin siirtofunktio että suljetun piirin siirtofunktio. Avoimen piirin siirtofunktio on myötä- ja vastahaaran siirtofunktioiden tulo G( H ( Suljetun systeemin siirto-funktio saadaan ratkaisemalla systeemin lähdön Y( ja tulon U( suhde, josta saadaan edelleen suljetun piirin siirtofunktio Y() s = G() s ( U () s H ( Y( ) => 1+ G s H s Y s = G s U s ( () ())() () () U( Y U E( Z( ( () s G( H( G = 1+ G ( () s H () s Y( BL40A0000 SSKMO KH 14 7

Taajuusvaste eli Bode-diagrammi (frequency response, Bode diagram) Klassisessa säätöteoriassa yleisesti käytetty analysointimenetelmä. Kuvaa systeemin tulo- ja lähtösignaalin välistä riippuvuutta, kun systeemin herätteenä on tietyn taajuinen sinimuotoinen signaali. Jos järjestelmän siirtofunktio on G(, saadaan taajuusvaste sijoituksella s jω eli jφ( ω) G (jω) = G(jω) e Taajuusvasteessa ollaan kiinnostuneita systeemin signaaliin tuottamasta vahvistuksesta G(jω) ja vaihesiirrosta ϕ(ω). Matlabissa taajuusvasteen piirtäminen onnistuu bode-funktiolla. BL40A0000 SSKMO KH 15 Juuriura (root locu Toinen yleisesti käytetty analysointimenetelmä. Graafinen menetelmä, jossa tutkitaan takaisinkytketyn systeemin napojen eli karakteristisen yhtälön juurien käyttäytymistä jonkin systeemiparametrin (yleensä säätäjän vahvistuksen) funktiona, ratkaisematta karakteristista yhtälöä. Koska karakteristisen yhtälön juurien sijainti määrää systeemin dynaamiset ominaisuudet, kertoo juuriura suoraan varioitavan parametrin muutoksen vaikutuksen systeemin dynamiikkaan. Matlabissa juuriuran voi piirtää komennolla rlocus. Tiettyä juuriuran pistettä vastaavan varioitavan parametrin arvon voi interaktiivisesti selvittää komennolla rlocfind. BL40A0000 SSKMO KH 16 8

Control System Toolbox eli säätötekniikan laajennusosa YLEISTÄ Matlabin Control System Toolbox tarjoaa tavallisimmat työkalut lineaarisen (klassisen) säätöteorian analyyseihin. Analysoitavat mallit voivat olla joko siirtofunktio- tai tilayhtälömuodoissa. Simulink tarjoaa myös funktiot linmod, linmod2 ja dlinmod, jotka osaavat muodostaa (linearisoida) lineaarisen tilamallin myös epälineaarisista Simulink-malleista. Matlabin versiosta 5 lähtien Control System Toolbox:ssa dynaamisten järjestelmien malleja on käsitelty eräänlaisina objekteina (LTI Object), joilla on tiettyjä määriteltäviä ominaisuuksia. Objektit ovat jotain Matlabin mallityypeistä: tf siirtofunktio, ss tilayhtälö, zpk zero-pole-gain malli, frd taajuusvastemalli. BL40A0000 SSKMO KH 17 Control System Toolbox eli säätötekniikan laajennusosa YLEISTÄ Objektimuotoisia malleja voi helposti laskea yhteen (+-) (rinnankytkentä), kertoa keskenään (*) (sarjaankytkentä) jakaa toisen mallin inverssillä joko oikealta tai vasemmalta (/ \) muuttaa tyypistä toiseen (esim. siirtofunktiosta tilamalliin) diskretoida Objektimuotoisilla malleilla on helppoa laskea impulssi-, askel- ja taajuusvasteita, Nyquistdiagrammeja, juuriuria laskea napoja, nollakohtia, ominaisarvoja suunnitella tilatakaisinkytkettyjä säätöjä BL40A0000 SSKMO KH 18 9

Control System Toolbox eli säätötekniikan laajennusosa ESIMERKKEJÄ Siirtofunktion voi määritellä Matlabissa esim. s=tf( s ); tai H1=tf([1 2],[1 3 1]) H=(s+2)/(s^2+3*s+1); Siirtofunktiosta päästään tilamalliin yksinkertaisesti komennolla Hss=ss(H) Tilamalliobjektin matriisit voi tallettaa muuttujiin komenolla ssdata eli [A,B,C,D]=ssdata(Hs Siirtofunktion polynomien kertoimet saa muuttujiin seuraavasti [Bp,Ap]=tfdata(H, v ) BL40A0000 SSKMO KH 19 Control System Toolbox eli säätötekniikan laajennusosa ESIMERKKEJÄ Mallin ominaisuuksia voi tarkastella ja muuttaa komennoilla get(sy ja set(sys, PropertyName,PropertyValue) set(h, InputDelay,0.5) Lisää järjestelmän tuloon 0.5 s viiveen Transfer function: s + 2 exp(-0.5* * ------------- s^2 + 3 s + 1 BL40A0000 SSKMO KH 20 10