1 Elina Meriluoto 24.9. Kirje no 692 HÄMEENLINNAN SEUDUN VESI OY Jätevesilaitos Paroistentie 7 136 HÄMEENLINNA ALAJÄRVEN - VIRALANJÄRVEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 1. JOHDANTO Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy käyttää Alajärven vettä Ahveniston tekopohjavesilaitoksen raakavetenä. Järven rannalla on vuodesta 1976 ollut pumppaamo, josta pumpataan vettä 7 9 m 3 vuorokaudessa. Vedenoton vaikutuksia Alajärven, Jokilanjoen ja Viralanjärven veden laatuun tarkkaillaan velvoitetarkkailuna. Tarkkailua hoitaa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys (Kvvy) Hämeenlinnan Seudun Veden toimeksiannosta. Tarkkailua valvoo Hämeen ympäristökeskus. Otettavan raakaveden määrää, vesistön vedenkorkeuksia ja Katiskosken virtaamaa seurataan Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n toimesta ja tulokset raportoidaan erikseen Hämeen ympäristökeskukselle. 2. NÄYTTEIDEN OTTO JA ANALYSOINTI Tarkkailuohjelma Velvoitetarkkailuohjelma on Helsingin vesi- ja ympäristöpiirin hyväksymä (kirjeet 99/5-76 ja 68/4-79). Ohjelmaa on muutettu perustuotantomääritysten, liukoisten ravinteiden määritysten ja havaintokertojen osalta (Hämeen ympäristökeskuksen kirje 395V62/311 17.8.). Kolmen vuoden välein tarkkailu on normaalia laajempi sisältäen rehevyystarkkailun. Samalla selostetaan veden laadun kehitys pitkällä aikavälillä. Laaja tarkkailu oli vuorossa vuonna ja seuraavan kerran se on vuonna 21. Vesinäytteiden otto Vesinäytteet otettiin tarkkailuohjelman mukaisesti Alajärven kahdesta syvänteestä, Jokilanjoesta Katiskosken alapuolelta sekä Viralanjärven syvänteestä talvella ja llä (taulukot 1 ja 2). Vesinäytteet ottivat Kvvy:n sertifioidut näytteenottajat. Näytteenoton yhteydessä mitattiin veden lämpötila, kokonaissyvyys ja näkösyvyys. Vesinäytteet otettiin Limnos-noutimella, paitsi bakteerimääritystä varten suoraan pulloon. Osoite Postiosoite Puhelin Sähköposti Hatanpäänkatu 3 B PL 265 (3) 2461 222 etunimi.sukunimi@kvvy.fi 339 Tampere 3311 Tampere Telekopio Internet-sivut (3) 2461 2 http://www.kvvy.fi
2 Taulukko 1. Alajärven Viralanjärven velvoitetarkkailun järvihavaintopaikat ja havaintoajankohdat. 5.3. 18.8. ALVI/AJ2 Alajärvi, Järviöistens. 2 x x ALVI/AJ1 Alajärvi, keskiosa 1 x x ALVI/VI1 Viralanjärvi, keskiosa 1 x x Taulukko 2. Alajärven Viralanjärven velvoitetarkkailun jokihavaintopaikat ja havaintoajankohdat. 5.3. 18.8. ALVI/KAP Suojärvi 2 (Katisk.ap) x x Taulukko 3. Alajärven Viralanjärven velvoitetarkkailun rehevyystarkkailuosion järvihavaintopaikat ja havaintoajankohdat. Kesäkuu Heinäkuu Elokuu ALVIPT/AJ2 Alajärvi, Järviöistens. 2 ei vuonna ALVIPT/AJ1 Alajärvi, keskiosa 1 ei vuonna ALVIPT/VI1 Viralanjärvi, keskiosa 1 ei vuonna Näytteiden analysointi Vesinäytteistä määritettiin tarkkailuohjelman mukaiset vedenlaatumuuttujat. Vesianalyysit tehtiin Kvvy:n laboratoriossa, joka on Mittatekniikan keskuksen FINAS-yksikön akkreditoima tutkimuslaboratorio T 64. 3. SÄÄ- JA VESIOLOT Järvet jäätyivät vuonna normaalia myöhemmin poikkeuksellisen lauhan sään takia. Pienempiin järviin jääpeite muodostui aivan marraskuun lopulla. Isot vesistöt eivät jäätyneet tässä vaiheessa tai sulivat uudelleen ennen vuoden loppua. Sade tuli joulukuussa vetenä ja osittain lumena, mutta lumet sulivat kokonaan ennen joulua. Valumat pysyivät sateiden ja sulamisen takia suurina. Sää jatkui lauhana myös tammikuussa. Sadanta oli varsin runsasta, ja virtaamat kohosivat voimakkaasti kuun puolivälissä. Joet olivat lähellä tulvahuippua Etelä-Suomessa. Suurten järvien jäätyminen viivästyi tammikuun lopulle. Helmikuussa satoi varsin runsaasti. Talvi oli kuitenkin leuto ja jäät vahvistuivat hitaasti. Maaliskuussa keskilämpötila oli lähellä normaalia. Kunnon pakkas tuli vasta kuun lopulla pääsiäisen tienoilla. Huhtikuussa satoi normaalia enemmän. Kuun lopulla sää lämpeni voimakkaasti, ja jäät sulivat ennen vappua. Toukokuun alussa oli lyhyt lämmin jakso, jolloin monet järvet ehtivät kerrostua. Kesäkerrosteisuudesta tuli näin ollen pitkä ja alusvesi jäi varsin viileäksi. Alku oli muutoin yleisesti viileä ja sateinen. Sateet vähenivät heinäkuussa, mutta lämpötilat pysyivät alhaisina. Hellepäiviä ei juuri ollut, ja pintavesien lämpötila pysyi 2 asteen tuntumassa. Elokuussa satoi poikkeuksellisen runsaasti. Tämä merkitsi valumien ja virtaamien lisääntymistä. Monet ojissa vettä liikkui elokuun lopulla poikkeuksellisen runsaasti. Valumien runsastuminen alkoi lisätä humusleimaa ja hajakuormaa, joskin kasvipeite vielä esti suuremmat ravinnehuuhtoutumat. Sadanta väheni syyskuussa. Myös säätyyppi viileni selvästi. Ojissa virtasi edelleen varsin paljon vettä.
3 mm 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 1971- Jokioinen Tammi Helmi M aalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka M arras Joulu Kuva 1. Sadanta kuukausittain vuosina ja Jokioisissa verrattuna vuosien 1971- keskiarvoon. 4. TULOKSET Alajärven veden peruslaatu Alajärven veden yleislaatu on hyvä. Vesi on melko kirkasta, lievästi ruskeaa, lievästi rehevää ja hygieeniseltä laadultaan vähintään hyvää. Puskurikyky happamoitumista vastaan on hyvä. Vähähappisuutta esiintyy loppusin ja isin Järviöistenselän ja keskiosan syvänteissä. Järviöistenselkä on pääsääntöisesti hieman rehevämpi kuin keskiosa länsipäähän laskevan hajakuormitetun Alajoen vaikutuksen takia. Alusveden happiongelmat heikentävät viileätä ja happipitoista vettä vaativien kalalajien (siika, taimen, made) kasvuolosuhteita ja selviämistä llä. Vedenlaatu Alajärven Järviöistenselällä (AJ2) Järviöistenselän päällysvesi oli lopputalvella melko kirkasta, lievästi hapanta ja ruskeaa. Näkösyvyyttä oli 1,7 m. Päällysvedessä oli fosforia karuille vesille ominaisesti (Kok P: 9 µg). Hygieeninen vedenlaatu oli erinomainen (lämpökest. kolif. 3 kpl/1 ml). Lopputalven happitilanne oli hyvä. Ylemmissä vesikerroksissa happea oli runsaasti tai kohtalaisesti 8 metrin syvyyteen saakka (6,1-12, mg). Pohjanläheisvedessä 11 metrin syvyydellä vesi oli vähähappista (1,3 mg), mutta ei hapettomuusvaarassa (kuva 3). Vesistöjen kannalta kausi oli tavanomaista helpompi runsaidenvesisateiden ja sulamisvesien takia. Alusveden fosforipitoisuus oli alusvedelle normaalitasolla ja kokonaistyppipitoisuus koholla (Kok P: 39 µg ja Kok N: 27 µg). Loppullä Järviöistenselän syvänteellä vallitsi lämpötilakerrosteisuus. Päällysvesi oli hajakuormituksen takia rehevöitynyt talvesta ja oli nyt lievästi rehevää (Kok P: 16 µg). Typpipitoisuus oli laskenut talvesta, mikä on vesistöissä normaali ilmiö. Hygieeninen vedenlaatu oli loppulläkin erinomainen (lämpökest. kolif. 7 kpl/1 ml). Loppun happitilanne oli tyydyttävä (kuva 5). Päällysvedessä 1-5 metrin syvyydellä oli happea hyvin, mutta 8 metrin syvyydellä vesi oli lähes hapetonta ja 11 metrin syvyydellä hapetonta. Hapettomuudesta huolimatta alusveden kokonaistyppipitoisuus pysyi normaalina, fosforipitoisuus oli vähän koholla ylempiin vesikerroksiin nähden, muttei alusvedelle korkea (Kok P: 44 µg, Kok N: 15 µg).
4 Vertailu aiempaan Aiempaan verrattuna päällysveden fosforipitoisuudet olivat entisessä vaihteluvälissä (kuva 2). Lopputalven happitilanne on heikentynyt pohjanläheisvedessä ja se oli vuosina - lähestulkoon hapetonta, na ja tilanne oli kuitenkin parempi (kuva 3). Pohjanläheisveden fosforipitoisuus ei ole pitkällä aikavälillä kohonnut happitilanteen heikentymisestä huolimatta (kuva 4). Myös loppun happitilanne on heikentynyt pohjanläheisvedessä pitkällä aikavälillä (kuva 5). Vuonna tilanne oli viime vuosiin verrattuna tavallinen (kuva 5). Pohjanläheisveden fosforipitoisuus ei ole pitkällä aikavälillä kohonnut happitilanteen heikentymisestä huolimatta (kuva 6). µg P 5 AJ2 4 3 2 1 Talvi Kesä Kuva 2. Alajärven Järviöistenselän (ALVI/AJ2) päällysveden (1 m) fosforipitoisuus lopputalvella ja -llä vuosina -. 14, AJ2 12, 1, 8, 6, 1 m 5 m 8 m 1-11 m 4, 2,, Kuva 3. Alajärven Järviöistenselän (ALVI/AJ2) happipitoisuus eri syvyyksillä lopputalvella vuosina -.
5 6, 5, 4, 3, 2, 1, Happipitoisuus Fosforipitoisuus µg P A J2 1 8 6 4 2, Kuva 4. Alajärven Järviöistenselän syvänteen (ALVI/AJ2) pohjanläheisenveden (1,5-11 m) happi- ja fosforipitoisuudet lopputalvella vuosina -. 1, AJ2 9, 8, 7, 6, 5, 4, 1 m 5 m 8 m 1,5-11 m 3, 2, 1,, Kuva 5. Alajärven Järviöistenselän syvänteen (ALVI/AJ2) happipitoisuus eri syvyyksillä loppullä vuosina -. 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5 Happipitoisuus Fosforipitoisuus µg P AJ2 12 1 8 6 4 2, Kuva 6. Alajärven Järviöistenselän syvänteen (ALVI/AJ2) pohjanläheisveden (1,5-11 m) happi- ja fosforipitoisuus loppullä vuosina -.
6 Vedenlaatu Alajärven keskiosassa (AJ1) Alajärven keskiosan päällysvesi oli lopputalvella kirkasta, lievästi hapanta ja ruskeaa. Humusta oli kohtalaisesti, ja näkösyvyyttä oli 2,5 m. Päällysveden fosforipitoisuus (kok P: 9 µg) oli karuille vesille ominainen. Hygieeninen vedenlaatu oli erinomainen. Lopputalven happitilanne oli syvänteessä hyvä. Ylemmissä vesikerroksissa happea oli melko hyvin ja pohjan lähelläkin 17 metrin syvyydellä kohtalaisesti (kuva 8). Pohjanläheisveden mangaanipitoisuus oli kuitenkin vähän korkeampi kuin ylemmissä vesikerroksissa. Pohjanläheisveden typpi- ja fosforipitoisuudet olivat normaaleja (kok N: 88 µg, Kok P: 12 µg). Loppullä keskiosan syvänteellä vallitsi lämpötilakerrosteisuus. Päällysvesi oli lievästi rehevää (Kok P: 11 µg, klorofyllipitoisuus 7,4 mg/m 3 ). Typpipitoisuus oli laskenut talvesta. Hygieeninen vedenlaatu oli hyvä (lämpökest. kolif. 18 kpl/1 ml). Loppun happitilanne oli kokonaisuutena hyvä, vaikka alusvesi olikin 1-17 metrin syvyydellä vähähappinen (kuva 1). Hapen vähäisyys näkyi pohjanläheisveden rauta- ja mangaanipitoisuuksissa, jotka olivat selvästi korkeampia kuin ylemmissä vesikerroksissa. Pohjanläheisveden ravinnepitoisuudet olivat normaalit. Vertailu aiempaan Aiempaan verrattuna päällysveden fosforipitoisuudet olivat entisessä vaihteluvälissä (kuva 7). Happitilanne oli talvella huomattavasti tavanomaista parempi (kuva 8), mikä liittyi runsaisiin valumiin. Lopputalven happitilanteessa ei ole nähtävissä heikkenemistä, toisin kuin Järviöistenselällä (kuva 8). Loppun happitilanne on pitkän ajan kuluessa selkeästi heikentynyt (kuva 1). Kesällä tilanne oli samankaltainen kuin viime vuosina on totuttu näkemään, tosin parempi kuin llä, jolloin happitilanne oli tarkastelujakson heikoin pitkän kerrosteisuuden takia (kuva 1). µg P 5 AJ1 4 3 2 1 Talvi Kesä 1974 1975 1976 Kuva 7. Alajärven keskiosan syvänteen (ALVI/AJ1) päällysveden (1 m) fosforipitoisuus lopputalvella vuosina 1974- ja loppullä vuosina -.
7 14, AJ1 12, 1, 8, 6, 1 m 1 m 15 m 16,5-17 m 4, 2,, Kuva 8. Alajärven keskiosan syvänteen (ALVI/AJ1) happipitoisuus eri syvyyksillä lopputalvella vuosina 1973-. 7, Happipitoisuus Fosforipitoisuus AJ1 µg P 1 6, 5, 8 4, 6 3, 4 2, 1, 2, 1973 1975 Kuva 9. Alajärven keskiosan syvänteen (ALVI/AJ1) pohjanläheisveden (17 m) happi- ja fosforipitoisuudet lopputalvella vuosina 1973-. 1, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, 1973 1974 1975 1976 AJ1 1 m 1 m 15 m 17 m Kuva 1. Alajärven keskiosan syvänteen (ALVI/AJ1) happipitoisuus eri syvyyksillä loppullä vuosina 1973-.
8 6, Happipitoisuus Fosforipitoisuus AJ1 µg P 4 5, 4, 3 3, 2 2, 1, 1, 1973 1975 Kuva 11. Alajärven keskiosan syvänteen (ALVI/AJ1) pohjanläheisveden (17 m) happi- ja fosforipitoisuus loppullä vuosina 1973-. Jokilanjoen vedenlaatu (KAP) Pikku-Munakkaan ja Suojärven välisen Jokilanjoen alajuoksulla veden laatu oli lopputalvella samankaltainen kuin Alajärvessä. Fosforia oli saman verran (kok P: 9 µg), karuille vesille ominaisesti. Loppullä veden laatu oli muuten pitkälle samanlainen kuin Alajärven keskiosassa, paitsi että se oli hygieeniseltä laadultaan heikompaa ja happea oli vähän vähemmän. Fosforipitoisuuden perusteella Jokilanjoki oli lievästi rehevä (kok P: 14 µg) ja hygieeniseltä laadultaan tyydyttävä (lämpökest. kolif. 9 kpl/1 ml). Happea oli tyydyttävästi. Planktonleviä oli vähemmän kuin Alajärvessä, mikä oli normaali joen ja järven välinen ero. Alajärven ja Suojärven välille tuli siten jonkin verran rehevöittävää ja hygieenistä kuormitusta joko haja-asutuksesta tai karjataloudesta. Viralanjärven vedenlaatu (VI1) Talvella Viralanjärven päällysveden ravinnepitoisuudet (Kok P: 11 µg, Kok N: 78 µg) olivat samaa tasoa kuin Alajärven keskiosassa. Muutoinkin päällysveden laatu oli melko samanlainen. Viralanjärven happitilanne oli hyvä. Loppullä päällysvesi oli rehevöitynyt talvesta ja oli nyt huomattavasti rehevämpi kuin yläpuolinen reitti. Päällysveden fosforipitoisuus (Kok P: 47 µg) oli reheville vesille ominainen, samoin planktonlevien määrä (chl: 22 mg/m 3 ). Vesi oli myös sameampaa, vähän ruskeampaa ja humuspitoisempaa kuin yläpuolisella reitillä. Typpipitoisuus (Kok N: 62 µg) oli vain vähän korkeampi. Lämpötilakerrosteisuutta ei ollut, vaan vesi oli tasalaatuista pinnasta pohjaan. Happea oli hyvin. Hygieeninen laatu oli erinomainen. Vertailu aiempaan Aiempiin in verrattuna Viralanjärven aikainen rehevyys oli keskimääräisellä tasolla (kuva 12). Kesällä rehevyys oli viime vuosien tasolla. Typpi- ja humuspitoisuudet olivat entisessä vaihteluvälissä (kuvat 13 ja 14).
9 µg P 1 VI1 8 6 4 2 Kuva 12. Viralanjärven päällysveden (1 m) fosforipitoisuus lopputalvella ja -llä vuosina -. µg N 1 VI1 9 8 7 6 5 4 Kuva 13. Viralanjärven päällysveden (1 m) typpipitoisuus lopputalvella ja -llä vuosina -. 31 VI1 26 21 16 11 6 Kuva 14. Viralanjärven pintaveden kemiallinen hapenkulutus lopputalvella ja -llä vuosina -.
1 5. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy käyttää yleislaadultaan hyvän Alajärven vettä Ahveniston tekopohjavesilaitoksen raakavetenä. Alajärven Järviöistenselän vedenlaatu Alajärven länsipäässä, Alajoen suiston lähellä, sijaitsevan Järviöistenselän veden yleislaatu oli hyvä. Talvella se oli karu (kok P: 9 µg), mutta llä lievästi rehevä (kok P: 16 µg). Hygieeninen vedenlaatu oli talvella ja llä erinomainen. Vesi oli ruskeaa ja humusta oli kohtalaisesti. Järviöistenselän happitilanne oli talvella hyvä ja llä tyydyttävä. Päällysvedessä oli happea hyvin, mutta talvella pohjanläheisvesi oli vähähappinen ja llä hapeton. Huomionarvoista on, että pitkällä aikavälillä lopputalven ja n happitilanne on heikentynyt pohjanläheisvedessä. Pohjanläheisveden fosforipitoisuus ei happiongelmista huolimatta ole nousussa, mutta ajoittain hapettomissa oloissa se on noussut selvästi ylempiin vesikerroksiin nähden. Alajärven keskiosan vedenlaatu Alajärven keskiosan veden yleislaatu oli hyvä. Päällysveden laatu oli pitkälle sama kuin Järviöistenselällä, paitsi talvella typpeä oli vähemmän ja llä taas fosforia. Vesi oli karua (kok P talvella: 9 µg ja llä: 11 µg) ja hygieeniseltä laadultaan talvella erinomaista ja llä hyvää. Happitilanne oli sekä talvella että llä kokonaisuutena hyvä. Talvella pohjanläheisvedessäkin oli happea kohtalaisesti, llä koko alusvesi oli vähähappinen, muttei happikatovaarassa. Hapen vähäisyys näkyi pohjanläheisveden rauta- ja mangaanipitoisuudessa, jotka olivat selvästi korkeampia kuin ylemmissä vesikerroksissa. Loppun happitilanne on pitkän ajan kuluessa selkeästi heikentynyt. Viralanjärven vedenlaatu Viralanjärven veden yleislaatu oli tyydyttävä. Talvella päällysveden laatu oli jokseenkin sama kuin Alajärven keskiosassa. Kesällä Viralanjärvi oli rehevä (kok P: 47 µg) ja huomattavasti rehevämpi kuin yläpuolinen reitti. Aiempaan verrattuna aikainen rehevyys oli kuitenkin keskimääräistä tasoa. Happiongelmia ei esiintynyt. Vedenoton vaikutukset Alajärven ja Viralanjärven vedenlaatuun Vedenotolla ei ole havaittu olleen vaikutusta Alajärven vedenlaatuun. Viralanjärven vedenlaatuun sillä voi olla epäsuorasti vaikutusta virtaaman pienentymisen kautta niukkavetisinä vuosina. Tampereella 27.1. KOKEMÄENJOEN VESISTÖN
11 Toiminnanjohtaja Limnologi Reijo Oravainen Limnologi Elina Meriluoto Liitteet: tarkkailutulokset kartta Tiedoksi: Hämeen ympäristökeskus Hämeenlinnan kaupunki/seudullinen ympäristötoimi/terveystarkastajat Janakkalan kunnan ympäristölautakunta Viralanjärven suojeluyhdistys/erkki Virtanen, Neidonkuja 4, 1112 Riihimäki