Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry
Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset, yrityslainat ja valtioiden joukkolainat. Korkosijoitukset ovat yleensä osakkeita riskittömämpiä, mutta tarjoavat myös alhaisemman tuoton. Valtioiden pitkät joukkolainat ovat tuottaneet historiallisesti (1900-2011) 4,7 %. Luonteensa vuoksi korkosijoitukset sopivat jokaiselle säästäjälle osana hyvin hajautettua sijoitussalkkua. Korkosijoitukset tuovat sijoitussalkkuun vakautta, sillä niiden riski eli volatiliteetti on osakesijoituksia alhaisempi.
Korkotason määräytyminen Korot voidaan jakaa hallinnollisesti määräytyviin tai markkinoilla määräytyviin. Euroopan keskuspankki (EKP) pyrkii vaikuttamaan ohjauskorollaan markkinakorkoihin. EKP:n keskeisenä tehtävänä on hintavakaus, joka tarkoittaa inflaation (kuluttajahintojen nousun) pitämistä tietyllä tasolla, alle kahdessa prosentissa. EKP:n keskeinen työkalu inflaation torjumisessa on siis ohjauskorko, joka on se korko, jolla se tarjoaa pankeille lainaa. Normaalitilanteessa EKP nostaa ohjauskorkoa, mikäli se odottaa inflaation nousevan yli inflaatiotavoitteen (alle 2 %).
Korkotason määräytyminen Markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan määräytyviä korkoja euroalueella ovat erityisesti euribor-korot. Euribor Euro Interbank Offered Rate Euriborit ovat euroalueella käytettäviä viitekorkoja, jotka määräytyvät keskiarvona niistä koroista, joilla suurimmat eurooppalaispankit ovat valmiita lainaamaan toisille vastaaville pankeille. Euribor-korkoja lasketaan useille eri ajanjaksoille, alkaen yhdestä viikosta aina 12 kuukauteen
Korkotason määräytyminen
Korkotason määräytyminen Mitkä tekijät vaikuttavat korkotasoon? Lyhyet korot määräytyvät pitkälle ohjauskoron perustella, kuitenkin kysynnän ja tarjonnan huomioiden. Muutamaa kuukautta pidempiin korkoihin alkaa vaikuttaa odotukset ohjauskoron muutoksista, sekä yleinen halukkuus säästää ja ottaa lainaa. Siirryttäessä pidempiin korkoihin, inflaatio-odotuksilla on yhä suurempi merkitys. Jos inflaation odotetaan kiihtyvän, sijoittajat edellyttävät korkeampaa korkoa inflaatio syö rahan arvoa/sijoittajan ostovoimaa. Velallinen taas hyötyy tilanteesta, koska velan reaaliarvo pienenee inflaation noustessa. Inflaatio-odotuksiin vaikuttaa arvio tulevasta talouskehityksestä.
Korkosijoitukset Suorat korkosijoitukset Suorista korkosijoituksista piensijoittajalle sopivimpia ovat talletukset ja joukkovelkakirjalainat. Korkosijoituksen valinnassa kannattaa miettiä sijoituskohteen riskiä, tuottoa, kustannuksia ja likviditeettiä. Talletukset ovat usein määräaikaisia, pankin tarjoama korko yleensä nousee sijoitusajan pidentyessä. Talletuksen koko on yleensä toinen korkoon vaikuttava tekijä pankki antaa keskimäärin suuremman määräaikaistalletuskoron suuremmalla talletukselle.
Talletukset Talletukset korkosijoituksina Pieni riski/riskitön vakavaraisessa pankissa Euroalueen ulkopuolisissa pankeissa valuuttariski Pitkäaikaisessa säästämisessä inflaatioriski Tuotto korkokohteista matalin Talletusten korkotuloa verotetaan lähdeveron (30 %) mukaan
Talletukset Talletukset korkosijoituksina Talletussuojarahastosta korvataan enintään 100.000 euroa yhtä asiakasta ja pankkia kohden. Talletussuojarahaston tehtävänä on turvata tallettajien saatavien takaisinmaksu asiakkaille, jos talletuspankki ei pysty maksamaan talletuksia takaisin asiakkailleen. Talletussuoja on 100.000 kaikissa EU/ETA-maissa. Suojan kattavuudessa voi kuitenkin olla eroja.
Rahamarkkinasijoitukset Rahamarkkinasijoitukset Rahamarkkinainstrumentteihin luetaan mm. valtionvelkasitoumukset, sijoitustodistukset, yritystodistukset, kuntatodistukset ja ECP:t (Euro Commercial Paper). Lyhyet rahamarkkinasijoitukset ovat yleensä ns. nollakorkoisia todistuksia (diskonttopapereita), joihin sijoittavalle liikkeeseenlaskija maksaa todistukseen merkittynä eräpäivänä nimellisarvon. Rahamarkkinainstrumenttien juoksuaika on tyypillisesti 1-12 kuukautta. Nollakorkoisen diskonttopaperin tuotto muodostuu hankintahinnan ja nimellisarvon (tai myyntihinnan) erotuksena. Instrumentin voi tarvittaessa myydä jälkimarkkinoilla.
Rahamarkkinasijoitukset Rahamarkkinasijoitusten riskit Rahamarkkinasijoitusten riski koostuu korkoriskistä ja luottoriskistä. Luottoriski korostuu mikäli liikkeeseenlaskijan luottoluokitus on alhainen. Yleisesti rahamarkkinainstrumenttien riski on suurempi kuin talletuksissa, mutta pienempi kuin joukkolainoissa ja muissa juoksuajaltaan pidemmissä korkosijoituksissa.
Lähdeluettelo Materiaalissa käytetty mm. seuraavia lähteitä Elroy Dimson, Paul Marsh and Mike Staunton, Credit Suisse Global Investment Returns Sourcebook 2011 Suomen Pankki Lähitapiola Sijoittajan korko-opas, Pörssisäätiö