Lyhyesti: Monimuotoinen ja monikulttuurinen seurakunta

1

Sisällys Lyhyesti: Monimuotoinen ja monikulttuurinen seurakunta... 3 1 Kirkkoherran katsaus vuoteen... 4 2 Seurakunnan vuosi 2013... 5 Kirkon 90-vuotisjuhla ja patriarkka Bartolomeoksen vierailu seurakunnassa... 5 Hautausmaalta löytyi katakombeja... 6 Kaunisniemi 50 vuotta ja muut merkkipäiväjuhlat... 6 3 Seurakuntatyö jumalanpalveluksia, sielunhoitoa ja yhteyttä... 7 Seurakuntatyöhön uusi hallinnollinen malli... 7 3.1. Helsingin toiminta-alue... 8 Pääkirkkona Uspenskin katedraali... 8 Itä-Helsingin seurakuntaelämä Mellunmäen vuokratiloissa... 9 3.2 Itäinen toiminta-alue... 10 Vantaan seurakuntaelämän keskus Tikkurilassa... 10 Itä- ja Keski-Uusimaa palvelua Järvenpään, Porvoon ja Klaukkalan ortodokseille... 10 3.3 Läntinen toiminta-alue... 11 Espoon alueen kirkko 15 vuotta... 11 Länsi-Uudenmaan laaja toiminta-alue... 12 3.4 Suomenkielinen ja monikulttuurinen seurakuntatyö... 12 Pyhän Kolminaisuuden kirkko venäjänkielisen työn keskus... 13 Kotikirkossa palveluksia ainakin ruotsiksi ja englanniksi... 13 3.5 Lähetystyö ja ekumenia... 13 4 Kasvatus... 14 5 Diakonia... 15 Auttava puhelin 20 vuotta... 15 6 Tukitoimintoja: Viestintä, kirjasto, hallinto, kiinteistötoimi ja talous... 16 6.1 Ortodoksiviesti koko seurakunnan lehti... 16 6.2. Viestintää ja tiedottamista... 16 6.3 Kirjasto... 17 6.4 Hallinto, talous ja kiinteistötoimi... 18 Talouden suunta... 18 Kiinteistöt... 19 Luottamuselimet: valtuusto, neuvosto ja toimikunnat... 19 7 Henkilöstö... 20 2

Kansikuvat: Pentti Potkonen, Katja Hagelstam ja Vlada Wahlstén Lyhyesti: Monimuotoinen ja monikulttuurinen seurakunta Helsingin ortodoksinen seurakunta on suurin Suomen ortodoksista seurakunnista. Kolmannes Suomen ortodokseista kuuluu Helsingin seurakuntaan. Vuoden 2013 lopussa seurakunnan jäsenmäärä pysyi 20 000 tienoilla. Seurakunta on osa Suomen ortodoksisen kirkon Helsingin hiippakuntaa. Kirkkomme kuuluu autonomisena arkkipiispakuntana Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin alaisuuteen. Helsingin ortodoksinen seurakunta on monimuotoinen niin toiminnallisesti, kielellisesti kuin alueellisestikin. Seurakunta ulottuu Hangosta Järvenpäähän ja Porvooseen. Seurakunnassa on 17 pyhäkköä eri puolilla Uuttamaata. Seurakunnan pääkirkkona toimii Uspenskin katedraali, joka on myös Helsingin ortodoksisen hiippakunnan pääkirkko. Vanhin kirkoista on Pyhän Kolminaisuuden kirkko Kruununhaassa, jossa toimii nykyisin venäjänkielinen yhteisö jumalanpalveluskielenään kirkkoslaavi. Seurakunnassa puhutaan yli 40 äidinkieltä. Suurin kielivähemmistö ovat venäjänkieliset, joita on noin 15 % kaikista seurakunnan jäsenistä. Hiippakunnan piispana toimii metropoliitta Ambrosius. Seurakuntaa johtaa kirkkoherra Markku Salminen. Vuoden 2013 joulukuussa seurakunnasta julkaistiin mainosrahoitteinen multimediaesite. Kansikuvan on ottanut Katariina Koskivaara-Immonen. 3

1 Kirkkoherran katsaus vuoteen Seurakunnan hengellisen toiminnan huolelliseen ja häiriöttömään hoitamiseen tarvitaan osaava henkilöstö ja hyvät edellytykset työn tekemiselle. Ennen kaikkea on muistettava, että olemme Kristuksen kirkon paikallinen yhteisö, jota seurakunnan työyhteisö, luottamuselimet ja vapaaehtoiset palvelevat. Seurakunnan hengellistä elämää ei siis voida tarkastella pelkästään työyhteisöä arvioimalla, vaan katse on kohdistettava seurakunnan kokonaisuuteen. Vuonna 2013 tehdyn työhyvinvointikyselyn mukaan on tapahtunut merkittävää myönteistä kehitystä työntekijöiden hyvinvoinnissa edelliseen kyselyyn verrattuna: edellytyksiä hyvälle työlle on siis määrätietoisesti pyritty tekemään, ja tämä työ alkaa tuottaa tulosta. Jumalanpalveluselämä on kuluneena vuonna rakentunut aiemmalle vankalle pohjalle: tavoitteena on tarjota eri puolella seurakuntaa säännöllistä toimintaa ja monipuolinen jumalanpalveluselämä, jonka keskiössä ovat kirkolliset toimitukset. Tämän lisäksi seurakuntalaisille on tarjolla erilaisia aktiviteetteja, joita osin organisoi kasvatus- ja diakoniatyö. Seurakuntalaisten mahdollisimman tasapuoliseksi palvelemiseksi on valtuuston hyväksymän johtosäännön mukaisesti luotu aiempaa suurempia toiminta-alueita, joissa hallinnollinen työskentely tapahtuu. Uuden organisointimallin arviointi toteutuu arkisessa työssä. Tarkastelu keskittyy erityisesti siihen, miten palvelutoiminta toteutuu. Hengellisen työn kannalta tärkeä päätös oli uuden papin toimen perustaminen. Näin vastataan aidosti monikulttuurisen seurakuntamme arjen haasteisiin. Seurakunnan osaava talouspäällikkö tuki työpanoksellaan merkittävästi hengellisen työn toiminnan järjestämistä. Yhteistyösopimuksen laatiminen hiippakunnan kuuden muun seurakunnan kanssa oli tärkeä päätös: Seurakunnan lehti Ortodoksiviesti on merkittävä julkaisu, jonka merkitys vain kasvaa. Kiinteistöpäällikön aloittaminen tehtävässään toi vahvaa osaamista ja mahdollisti prosessien etenemistä niin toimintaan tarvittavien kuin toiminnan rahoittamisen kannalta tärkeiden tilojen hoitamisessa. Periaatepäätös saattaa Kaunisniemen leirikeskuksen majoitustilat ajanmukaiselle tasolle oli merkittävä viesti koko hengellisen työn tulevaisuudesta. Aikuiskasvatuksen roolia selkeytettiin niin katekumeeniopetuksen järjestelyiden kuin kasvatuksen papin ja kanttorin työn kohdentamisenkin avulla. Loppuvuodesta hallinnon järjestelyihin liittyvät päätökset pyrkivät erityisesti parantamaan seurakuntalaisten palvelua sekä tukemaan luottamuselinten päätöksentekoa asianmukaisilla edellytyksillä. Erityisen maininnan ansaitsevat kaikki vapaaehtoiset, jotka monissa tehtävissä niin palveluksissa kuin käytännön palvelutehtävissäkin, ovat rakentaneet seurakunnan yhteisöllisyyttä. Aktiivinen osallistuminen jumalanpalveluksiin sekä kirkosta huolehtiminen ovat vahvistaneet koko yhteisöä, mikä näkyy hyvin esimerkiksi Uspenskin katedraalissa. Niin koko yhteisön, työntekijöiden kuin päätöksentekijöidenkin on kuitenkin pohdittava vakavasti keinoja kohdata lisääntyneen kirkosta eroamisten esiin nostama kysymyksenasettelu: Miten toimintamme voi puhutella epävarmassa yhteiskunnallisessa tilanteessa myös niitä, jotka eivät ole tällä hetkellä sitoutuneita aktiiviseen osallisuuteen? Tarvitsemme uskollisuutta sille perinnölle, joka meille on annettu, sekä valmiutta keskustella ja toimia proaktiivisesti. Olemme kaikki vastuussa siitä, minkälainen kuva kirkosta ja seurakunnastamme välittyy. Suokoon ihmisiärakastava Jumala meille siinä voimaa ja viisautta Jumalansynnyttäjän esirukouksien tähden. Markku Salminen kirkkoherra 4

2 Seurakunnan vuosi 2013 Patriarkka Bartolomeoksen vierailu seurakunnassa, Suomen ortodoksisen kirkon tomos-asiakirjan 90-vuotisjuhla, Kaunisniemen leirikeskuksen 50-vuotispraasniekka ja hautausmaan katakombit nämä tapahtumat kuvaavat erinomaisesti Helsingin ortodoksisen seurakunnan vuotta 2013. Vuosikymmeniä jatkunut seurakunnan jäsenmäärän tasainen kasvu pysähtyi, mutta jäsenmäärä pysyi kuitenkin vakaana. Seurakunnan hallinto ja koko organisaation rakenne uudistuivat vuonna 2013. Helmikuussa neuvosto hyväksyi seurakunnalle uuden organisaatiokaavion, jonka myötä seurakuntatyön sekä diakonian ja kasvatustoimen hallinnollinen jakautuminen muuttuivat seurakuntalaisia paremmin palveleviksi. Suuri joukko seurakuntalaisia ja papistoa toivotti patriarkka Bartolomeoksen tervetulleeksi seurakuntaan 11.9. Pyhän Kolminaisuuden kirkolla. Kuva: Pentti Potkonen. Pitkään vapaana olleet päällikkötason tehtävät saatiin täytettyä vuonna 2013: talouspäällikkö aloitti tehtävässään vuoden alusta ja syksyllä valittiin kiinteistöpäällikkö. Seurakunnan hallinnossa käytiin syksyllä yhteistoimintaneuvottelut, jotka saatiin onnistuneesti päätökseen tehtävien uudelleenjakamisella ja -organisoinnilla. Kirkon 90-vuotisjuhla ja patriarkka Bartolomeoksen vierailu seurakunnassa Vuoden 2013 tärkein tapahtuma seurakunnalle oli kiistatta Ekumeenisen patriarkka Bartolomeoksen vierailu seurakunnassa 11. 13.9. Vierailu liittyi Suomen ortodoksisen kirkon autonomian 90-vuotisjuhlaan. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun patriarkan vierailu suuntautui pääkaupunkiseudulle. 6.7.2013 tuli kuluneeksi 90 vuotta siitä, kun Konstantinopolin Ekumeenisen Patriarkaatin synodi myönsi Suomen ja Viron ortodoksisille kirkoille autonomisen aseman. Tämä merkitsi kirkkomme kanonisen ja juridisen aseman vakiintumista. Autonomian 90-vuotisjuhlaa vietettiin useiden tapahtumien yhteydessä Suomessa ja Virossa. Patriarkka saapui Helsinkiin Virosta, missä hän vieraili Viron valtion ja paikallisen ortodoksisen kirkon kutsusta 5.-11.9. Helsingissä patriarkka Bartolomeoksen vierailu huipentui juhlaliturgiaan ja monen kuoron juhlakonserttiin Uspenskin katedraalissa 12.9. Toiveensa mukaisesti patriarkka Bartolomeos sai tavata kirkkomme jäseniä ja vierailla seurakuntamme eri toiminta-alueilla, kuten Tapiolassa ja Tikkurilassa. Kaikki vierailukohteet olivat tupaten täynnä ortodokseja, jotka ottivat patriarkan sydämellisesti vastaan. Kyseessä oli varsinainen kansanjuhla. Patriarkka Bartolomeoksen vierailuohjelmaan kuului myös muun muassa ekumeeninen tapaaminen eri kirkkojen piispojen kanssa sekä tapaaminen Tasavallan presidentti Sauli Niinistön kanssa. 5

Hautausmaalta löytyi katakombeja Seurakunnan hautausmaa sai heinäkuussa poikkeuksellisen paljon huomiota niin valtakunnallisessa kuin paikallisessakin mediassa. 9.7. Helsingin ortodoksisella hautausmaalla toteutettiin katakombitutkimus maatutkan avulla. Tutkimuksessa hautausmaalta löytyi yllättävän paljon katakombeja eli maanalaisia hautakammioita. Katakombien sijaintia tutkittiin tarkemmin myöhemmin kesällä sekä syksyn aikana. Katakombitutkimus liittyi hautakarttajärjestelmän päivitykseen. Katakombit tulee ottaa huomioon hautakartassa, sillä niiden päälle ei voi kaivaa uusia hautoja. Vaikka maanalaisista haudoista on tiedetty jo pitkään, vasta nyt on päästy tutkimaan ja todentamaan katakombien sijainnit. Aikaisemmat tiedot perustuivat lähinnä perimätietoon tai sortumiin. Maatutkan avulla käytiin läpi Lapinlahden ortodoksisen hautausmaan neljä korttelia, joissa on todennäköisimmin maanalaisia hautoja. Katakombien iästä ei ole varmaa tietoa. Arvioiden mukaan vanhimmat katakombit ovat 1800-luvulta. Kaunisniemi 50 vuotta ja muut merkkipäiväjuhlat Ortodoksisen seurakunnan elämää kuvaa hyvin juhlien, praasniekkojen, merkkipäivien sekä paastonaikojen vuorottelu. Suuressa seurakunnassa juhlanaiheita ja merkkipäiviä on usein jopa enemmän kuin niitä ehtii viettää. Vuonna 2013 selvästi merkittävin praasniekka eli temppelijuhla oli 25.7. vietetty Kaunisniemen leirikeskuksen 50-vuotisjuhla. Kaunisniemen leirikeskus on jo viidenkymmenen vuoden ajan edustanut ja pitänyt sisällän kirkon tärkeimpiä työmuotoja: jumalanpalveluksia, kasvatusta, opetusta ja diakoniaa. Metropoliitta Ambrosius toimitti Kaunisniemen kirkon praasniekassa liturgian ulkona kirkon edustalla. Kuva: Vlada Wahlstén. Lähes pyöreitä vuosia vietettiin Lohjan kirkolla, joka täytti 45 vuotta sekä Uspenskin katedraalissa, jonka pyhittämisestä tuli 145 vuotta täyteen. Uspenskin katedraalin juhlavuoden kruunasi patriarkaalinen liturgia ja kirkon autonomian 90-vuotisjuhlakonsertti, pääsiäisyöpalveluksen televisiointi sekä kertomusvuonna julkaistu maksullinen katedraalista kertova esite. Marraskuun alussa Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkossa Tapiolassa vietettiin 15-vuotisjuhlaa, jonka yhteydessä Espoon ortodoksit ry julkaisi kirkosta kertovan kirjan. 6

3 Seurakuntatyö jumalanpalveluksia, sielunhoitoa ja yhteyttä Yhteinen jumalanpalvelus muodostaa seurakunnan. Seurakuntatyöllä tarkoitetaan juuri jumalanpalveluksia, seurakuntalaisten hengellistä palvelemista ja kirkon ykseyden toteutumista. Kaikilla seurakunnan toiminta-alueilla huolehditaan seurakuntalaisten hengellisistä tarpeista toimittamalla kirkon perinteen mukaiset jumalanpalvelukset ja sakramentit. Lisäksi alueilla huolehditaan seurakuntalaisten sielunhoidosta, osallistutaan lasten ja nuorten kirkolliseen kasvatustyöhön ja tehdään yhteistyötä diakonian kanssa. Kaikilla alueilla huolehditaan myös maahanmuuttajataustaisten ortodoksien kotoutumisesta seurakuntaan ja heidän palvelemisestaan. Seurakuntatyöhön kuuluvat myös lähetystyö ja ekumenia. Helsingin ortodoksisen seurakunnan kaikilla toiminta-alueilla toimitettiin säännöllisesti jumalanpalveluksia ja niihin osallistui runsaasti seurakuntalaisia. Useassa kirkossa toimitettiin jumalanpalvelukset joka lauantaiilta ja sunnuntaiaamu sekä arkipäiviksi sattuvien juhlien aikana. Lisäksi Kotikirkossa Helsingissä ja Tapiolan kirkossa Espoossa toimitettiin aamu- ja ehtoopalveluksia. Maallikkopalveluksien määrä on lisääntynyt kiitettävästi seurakunnassa. Seurakuntatyöhön uusi hallinnollinen malli Helsingin seurakunnassa on aiemmin ollut seitsemän toiminta-aluetta: Helsingin suomenkielinen työ, venäjänkielinen työ sekä Itä-Helsingin, Vantaan, Espoon, Itä- ja Keski- Uudenmaan sekä Länsi-Uudenmaan toimintaalueet. Vuoden 2013 toukokuussa toimintaalueiden hallinnolliseen jakautumiseen tuli muutoksia ja alueiden määrä väheni merkittävästi. Seitsemän alueen tilalle tuli neljä pääaluetta: Helsingin toiminta-alue, Itäinen toiminta-alue, Läntinen toiminta-alue sekä monikulttuurinen seurakuntatyö. Seurakunnan esimiesjärjestelyt myös muuttuivat organisaatiokaavion mukaisesti. Tärkein muutos oli diakonian ja kasvatustoimen muuttaminen palvelulinjaksi, joka palvelee kaikilla toiminta-alueilla. Muutoksien tavoitteena on helpottaa ja lisätä yhteistyötä ja ennen kaikkea palvella entistä paremmin ja tasapuolisemmin seurakuntalaisia. 7

3.1. Helsingin toiminta-alue Helsinki muodostaa niin toiminnan kuin pyhäkköjenkin osalta monipuolisen toiminta-alueen. Lähes puolet seurakunnan jäsenistä asuu Helsingissä. Alue onkin toimintansa osalta seurakunnan vilkkain. Helsingin toiminta-alueen keskus on Uspenskin katedraalissa. Lisäksi Helsingissä on monikulttuurisen työn ja arkipalvelusten vakiintuneena paikkana pidetty Pappilatalon Kotikirkko sekä venäjänkielisen työn keskuksena tunnettu Pyhän Kolminaisuuden kirkko. Näiden toimintaa esitellään tarkemmin monikulttuurisen seurakuntatyön osiossa. Aiemmin erillisenä Itä-Helsingin toiminta-alueena toiminut Mellunmäen toimintakeskus kuuluu vuodesta 2013 lähtien myös maantieteellisten rajojensa mukaisesti Helsingin toiminta-alueeseen. Pääkirkkona Uspenskin katedraali Uspenskin katedraalilla on erityinen asema suurimpana ja näkyvimpänä ortodoksisena kirkkona Suomessa. Seurakunnan ja Helsingin hiippakunnan pääkirkko, Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen kirkko eli Uspenskin katedraali on säilyttänyt asemansa, paitsi jumalanpalvelusten keskuksena, myös Helsingin yhtenä tärkeimmistä nähtävyyksistä. Uspenskin katedraalissa vierailee vuosittain arviolta puoli miljoonaa turistia ja pyhiinvaeltajaa. Uspenskin katedraalin aukioloaikoja laajennettiin kesän ajaksi. Kirkollisten ja valtiollisten vieraiden vastaanottaminen on tärkeä Kuva: Katja Hagelstam osa katedraalin toimintaa. Vuoden 2013 merkittävin tapahtuma oli patriarkka Bartolomeoksen vierailu Uspenskin katedraalissa syyskuussa. Patriarkaalinen liturgia toimitettiin katedraalissa 12.9., samoin saman päivän iltana katedraalissa pidettiin kirkon autonomian 90-vuotisjuhlakonsertti. Uspenskin katedraali on myös ollut suosittu konsertointipaikka. Konserttien määrä on lisääntynyt vuosittain. Katedraalin papistossa tapahtui muutoksia vuonna 2013. Seurakuntamme pappina 13 vuotta palvellut rovasti Raimo Huttu jäi pääsiäisyönä eläkkeelle Uspenskin katedraalin papin tehtävästä. Hänen jatkajakseen valittiin pastori Mikko Leistola, joka aloitti tehtävässään elokuussa. Vuoteen 2013 kuului monia merkkipäiviä. Elokuussa Uspenskin katedraalin vihkimisestä tuli kuluneeksi 145 vuotta. Marraskuussa katedraalissa toimitettiin Helsingin metropoliitta Ambrosiuksen piispaksi vihkimisen 25-vuotisjuhlaliturgia. Seurakunnan kirkkoherra Markku Salmisen pappisvihkimyksestä tuli kuluneeksi 25 vuotta, mitä muistettiin katedraalin temppelijuhlan yhteydessä 15.8. Lisäksi Uspenskin katedraalin pappi pastori Teo Merras sai kultaristin kanto-oikeuden 5.5. Uspenskin katedraalin esteettömyyttä parannettiin tilapäisillä ja pysyvimmilläkin ratkaisuilla. Katedraalin pääovelle rakennettiin huhtikuun lopussa tilapäinen luiska, joka mahdollistaa kirkkoon pääsyn pyörätuolilla. Syksyllä Uspenskin katedraalin saatiin toimiva induktiosilmukka kuulokojeen käyttäjiä varten. Induktiosilmukka poistaa kirkkosalin hälyäänet ja parantaa kuuluvuutta. 8

Itä-Helsingin seurakuntaelämä Mellunmäen vuokratiloissa Itä-Helsingin toiminta-alue liittyi hallinnollisesti vuonna 2013 Helsingin suomenkieliseen seurakuntatyöhön. Itä-Helsingin alueen vuotta 2013 kuvaavat monet epävarmuustekijät, jotka ovat vaikuttaneet yhteisön elämään. Moniin niistä löytyi kuitenkin ratkaisut jo kertomusvuoden aikana. Itä-Helsingin Ortodoksit ry on toiminut edelleen erittäin aktiivisesti. Yhdistys osti kesäkuussa Niilo Helanderin Säätiön apurahan turvin Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläisen kappeliin jo aiemmin sijoitetut kuusi kirkonkelloa, ja syyskuussa yhdistys järjesti pyhiinvaelluksen Syvärin luostariin. Patriarkka Bartolomeos vieraili toimintakeskuksessa 12. syyskuuta. Kappelissa televisioitiin Ristin ylentämisen liturgia 14.9. ja radioitiin itsenäisyyspäivän liturgia 6.12. Kappelin kirkkokuoro lauloi kanttori Satu Hätisen johdolla. Seurakunnan Itä-Helsingin toiminta-alueen keskus, pyhittäjä Aleksanteri Syväriläisen kappeli on toiminut vuodesta 2005 lähtien Mellunmäen ostoskeskuksen tiloissa, jotka ovat jo vuodesta 2012 lähtien olleet purkamisuhan alla. Nykyisen ostoskeskuksen tilalle suunnitellaan uutta ostoskeskusta. Alustavien suunnitelmien mukaan purkutyöt aloitettaisiin jo vuonna 2015 tai 2016. Seurakunnanneuvosto perusti kertomusvuonna tilatyöryhmän selvittämään ja etsimään Itä-Helsingin toiminta-alueelle uusia korvaavia tiloja. Tilatyöryhmä teki yhdessä kiinteistötoimen kanssa ansiokkaasti työtä sopivien tilojen etsimisessä. Mellunmäen toimintakeskuksessa tapahtui vuonna 2013 muutoksia henkilöstössä. Alueen pappi Jyrki Penttonen jäi vuoden vuorotteluvapaalle lokakuun alusta lähtien ja hänen sijaisekseen nimitettiin pastori Lars Ahlbäck. Kirkkoleivänpaistaja, vahtimestari Anja Akkus jäi vuoden 2013 lopussa eläkkeelle. Alueen vakituinen kanttori Varvara Merras-Häyrynen siirtyi Uspenskin katedraalin kanttoriksi, minkä vuoksi pyhäkön kuorotoiminta tukeutui kertomusvuonna pitkälti sijaisuuksiin. Loppuvuodesta nuorisokanttori Satu Hätinen toimi kuitenkin jo melko säännöllisesti alueen kanttorina. Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläisen kappelin praasniekka eli temppelijuhla 30.8. keräsi paljon väkeä Mellunmäen toimintakeskukseen. 9

3.2 Itäinen toiminta-alue Helmikuussa hyväksytyn uuden organisaatiomallin mukaisesti, 2.5. lähtien, Itäinen toiminta-alue koostuu Vantaan ja Itä- ja Keski- Uudenmaan toimintakeskuksista. Alue kattaa siten kattavasti koko seurakunnan itäisen osan aina Järvenpäästä ja Porvoosta, Klaukkalaan ja Vantaalle saakka. Hallinnollisesti muutos on lisännyt yhteistyötä alueella diakonian ja kasvatustoimen työntekijöiden kanssa. Yhtenäisen toiminta-alueen muodostaminen on helpottanut myös jumalanpalveluksien koordinointia. Vuonna 2013 papit ja kanttorit pitivät vuorotellen kesälomansa siten, että säännöllisen jumalanpalveluselämän ylläpito onnistui myös kesällä. Kaiken kaikkiaan jumalanpalveluselämän ylläpito parani uuden organisaatiomallin myötä. Vantaan seurakuntaelämän keskus Tikkurilassa Patriarkka Bartolomeos istutti vierailunsa yhteydessä puun Tikkurilan kirkon pihalle. Kuva: Pentti Potkonen. Vantaan seurakuntaelämän keskus on Tikkurilassa Kristuksen taivaaseenastumisen kirkossa. Pyhäkkö palvelee alueen ortodokseja tarjoten säännöllisiä jumalanpalveluksia, opetusta, kerhotoimintaa ja yhdessäoloa. Tikkurilan kirkon lisäksi kerran kuukaudessa toimitetaan liturgia Myyrmäessä evankelisluterilaisessa Pyhän Martinin kappelissa. Vuoden tärkeimpiä yksittäisiä kohokohtia oli patriarkka Bartolomeoksen vierailu 12.9. ja liturgian radiointi palmusunnuntaina Tikkurilan kirkosta. Vuonna 2013 järjestettiin aktiivisesti pyhiinvaellusmatkoja, muun muassa Essexin Johannes Kastajan luostariin ja Pyhtitsan luostariin. Itä- ja Keski-Uusimaa palvelua Järvenpään, Porvoon ja Klaukkalan ortodokseille Itä- ja Keski-Uudenmaan toiminta-alue on varsin laaja. Se koostuu yhdeksästä kunnasta, joita ovat muun muassa Askola, Järvenpää, Kerava, Porvoo, Nurmijärvi ja Tuusula. Alueen kolme toimintakeskusta ovat syntyneet ortodoksisten kirkkojen ympärille Järvenpäässä, Porvoossa ja Klaukkalassa. Itä- ja Keski-Uudenmaan alueella laitos- ja kotikäynnit lisääntyivät vanhustyössä. Toiminta-alueiden välillä tehtiin uudenlaista yhteistyötä vuonna 2013. Porvoon kirkosta televisioitiin joulunajan televisioliturgia. Palvelus toimitettiin suomeksi ja kirkkoslaaviksi, ja liturgiassa lauloikin Porvoon kuoron lisäksi kirkkoslaavinkielinen kuoro Pyhän Kolminaisuuden kirkosta Helsingistä. 10

3.3 Läntinen toiminta-alue Vuoden 2013 toukokuussa uuden johtosäännön myötä Länsi-Uudenmaan ja Espoon toiminta-alueet yhdistyivät hallinnollisesti yhdeksi Läntiseksi toiminta-alueeksi. Muutos ei ole merkittävästi näkynyt seurakuntalaisille käytännön tasolla: Espoon ja Länsi-Uudenmaan toimintakeskukset ovat säilyttäneet itsenäisyytensä ja asemansa. Sen sijaan yhdistymisen tavoitteena on helpottaa seurakuntalaisten tasapuolista palvelemista ja hallinnollisten tehtävien hoitoa. Espoon alueen kirkko 15 vuotta Espoon toiminta-alueeseen kuuluu Espoon kaupungin lisäksi Kauniainen. Alueen keskus on Tapiolassa Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkossa. Tapiolan kirkon lisäksi jumalanpalveluksia toimitetaan säännöllisesti Toimintakeskus Trapesan kappelissa. Syksyllä 3.11. vietettiin Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkon 15-vuotisjuhlaa, jonka yhteydessä julkistettiin kirkosta kertova kirja. Kirkon kanttori Petri Hakonen sai liturgian yhteydessä kultaristin ja kanttori, kasvatustyöntekijä Stiina Hakonen piispallisen siunauskirjan. 15 vuoden aikana Tapiolan kirkosta on tullut näkyvä osa Tapiolalaista maisemaa. Säännöllinen jumalanpalveluselämä juhlineen ja ristisaattoineen ovat tehneet kirkon tunnetuksi ympäröivälle yhteiskunnalle. Espoossa järjestetään monenlaisia tapahtumia, joista yksi jo perinteeksi muodostunut on lasten ja nuorten kirkkolaulupäivät. Tapiolan kirkosta kertovan kirjan kansi. Ekumeeninen yhteistyö eri kirkkokuntien ja yhteisöjen kesken on Espoon alueella vireää. Erilaisia ekumeenisia tilaisuuksia järjestettiin vuoden mittaan useita, niistä mainittakoon ekumeenisen rukousviikon ristisaatot tammikuussa. Alueelle on tunnusomaista myös aktiivinen vapaaehtoistoiminta, jonka taustayhdistyksenä toimii Espoon Ortodoksit ry. Yhdistys on ansioitunut tiedottamisessa. Paikallisen yhteisön pääasiallinen tiedotuskanava on järjestön vapaaehtoisvoimin ylläpitämä internetsivu. Vuonna 2013 Espoon Ortodoksit ry:n internetsivut siirtyivät uudistuneiden seurakunnan verkkosivujen yhteyteen, jolloin yhteistyö seurakunnan tiedotuksen kanssa parani entisestään. 11

Länsi-Uudenmaan laaja toiminta-alue Seurakunnan maantieteellisesti suurin toiminta-alue on kiistatta Länsi-Uusimaa. Alueen keskus sijaitsee Lohjalla Karjalan valistajien muistolle pyhitetyllä kirkolla ja toimintakeskuksessa. Lohjalla Metsolassa sijaitsee myös Kaikkien pyhien tsasouna. Seurakunnan eteläisin pyhäkkö on Hangossa pyhien apostolienvertaisten Vladimir Kiovalaisen ja Magdalan Marian kirkossa. Uusia tiloja ja merkkipäiväjuhlia Länsi-Uudenmaan alueen merkittävin tapahtuma oli Vihdin-Nummelan ortodoksit ry:n vapaaehtoisvoimin rakennuttaman rukoushuoneen valmistuminen. Rukoushuone on tarkoitus pyhittää Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymälle. Seurakunta myönsi yhdistykselle toiminta-avustusta. Yhdistys esitti seurakunnalle uusien tilojen vuokraamista, mistä käytiin neuvotteluja kertomusvuonna. Lohjan toimintakeskuksessa, vietettiin Karjalan valistajien päivänä 2.11. kirkon 45- vuotisjuhlaa. Alueen laajuus aiheuttaa haasteita, mutta tuo myös mahdollisuuksia ja monipuolisuutta toimintaan. Länsi-Uudenmaan alueen jumalanpalveluselämä ja seurakuntatyö oli kertomusvuonna turvattua. Maaliskuussa papiksi vihitty Markus Kinkki nimettiin toimimaan erityisesti Pokrovan kirkossa ja veljesyhteisössä Jorvaksessa Kirkkonummella. Tämän myötä yhteistyö Pokrovan veljesyhteisön kanssa parani ja tiivistyi entisestään. Alueella toimii kaksi aktiivista yhdistystä: Länsi-Uudenmaan ortodoksit ry ja Vihdin- Nummelan ortodoksit ry. Kumpikin yhdistys ylläpitää omia internetsivujaan, jotka siirrettiin vuonna 2013 seurakunnan internetsivujen yhteyteen. 3.4 Suomenkielinen ja monikulttuurinen seurakuntatyö Helsingin ortodoksinen seurakunta on monikulttuurinen ja monikielinen seurakunta. Lähes 15 % seurakunnan jäsenistä puhuu äidinkielenään venäjää ja kaikkiaan seurakunnassa puhutaan yli 40 eri äidinkieltä. Toiseksi suurin vähemmistökieliryhmä ovat ruotsinkieliset, joita on noin 3 % seurakunnan jäsenistä. Seurakunnan monikulttuurista työtä tehdään kaikilla toiminta-alueilla. Venäjänkielinen työ ei rajoitu pelkästään Pyhän Kolminaisuuden kirkkoon, eikä ruotsin- ja englanninkielinen työ Kotikirkkoon, vaikka nämä pyhäköt ovatkin kyseisten kieliryhmien palvelemisen keskuksia. Vuonna 2013 hyväksyttiin uusi johtosääntö, jonka seurakuntatyön jaon tarkoituksena on vastata paremmin seurakuntaelämän todellisuutta. Näin syntyi suomenkielisen seurakuntatyön rinnalle monikulttuurinen seurakuntatyö. Aikaisemmin seurakunnassa toiminut venäjänkielinen toimintakeskus siirtyi monikulttuurisen työn alle. Näin seurakunta pyrkii entistä paremmin palvelemaan ja huomioimaan eri kieliryhmiä. Monikulttuuriseen työhön on myös määrä palkata monikielinen pappi. 12

Pyhän Kolminaisuuden kirkko venäjänkielisen työn keskus Seurakunnan venäjänkielisen työn keskus on edelleen Pyhän Kolminaisuuden kirkossa Helsingissä, jossa toimitetaan jumalanpalveluksia kirkkoslaaviksi. Venäjänkielisen työn siirtyminen monikulttuurisen seurakuntatyön alle ei näkynyt seurakuntalaisille käytännön tasolla. Jumalanpalvelukset ja toiminta jatkuvat hyväksi todetun mallin mukaisesti Pyhän Kolminaisuuden kirkossa ja muilla seurakuntamme alueilla, etupäässä Toimintakeskus Trapesassa Espoossa sekä Helenan Vanhainkodissa Helsingissä. Vuoden 2013 merkittävimpiä kehityssuuntia venäjänkielisessä työssä oli useiden uusien kerhomuotojen syntyminen ja uudenlaiset seurakuntalaisille suunnatut seminaarit. Lisäksi Pyhän Kolminaisuuden kirkon pihapiirissä järjestettiin ensimmäistä kertaa kesäkahvila. Seurakunnan vanhin kirkko oli kahvilan aukioloaikojen puitteissa avoinna vierailijoille. Lisäksi perinteinen vuotuinen tapahtuma oli jälleen kerran taiteiden yö elokuun lopussa. Pyhän Kolminaisuuden kirkossa merkittävin yksittäinen tapahtuma oli patriarkka Bartolomeoksen vastaanottaminen ja alkajaisrukoushetki 11.9. Kotikirkossa palveluksia ainakin ruotsiksi ja englanniksi Pappilatalon Kotikirkossa Helsingissä toimitettiin vuonna 2013 säännöllisesti, noin kerran kuukaudessa, ruotsinkieliset jumalanpalvelukset. Lisäksi kirkossa on toimitettu palveluksia ainakin englannin, romanian ja kreikan kielillä. Syksyllä ruotsinkielinen yhdistys Heliga Lucias gemenskap käynnisti uudelleen toimintansa. Yhdistys aloitti aktiivisesti ruotsinkielisen toiminnan suunnittelun. 3.5 Lähetystyö ja ekumenia Lähetystyö ja ekumenia ovat olennainen ja erottamaton osa seurakuntaelämää. Helsingin seurakunnan kaikilla toiminta-alueilla tehdään tiivistä yhteistyötä Filantropian, Lähetyspiirin ja Suomen Ekumeenisen Neuvoston kanssa. Kirkon lähetystyöstä ja kriisiavusta huolehtii Filantropia. Seurakunta osallistuu ja tiedottaa aktiivisesti Filantropian järjestämistä keräyksistä ja tapahtumista. Vuonna 2013 ekumenian kannalta merkittävimpiä yksittäisiä tapahtumia oli The Tall Ship Racestapahtuman yhteydessä järjestetty ekumeeninen iltahartaus Helsingissä 19.7. Kansainvälisessä hartaushetkessä oli mukana edustajia ortodoksisesta, luterilaisesta ja katolisesta kirkosta. Perinteinen ekumeeninen pääsiäisnäytelmä Via Crucis Ristin tie esitettiin Suurena Perjantaina. Seurakunta tarjosi jälleen näyttelijöille seurakuntasalin näytelmään valmistautumista varten. Helsingin ortodoksinen seurakunta on yksi Via Crucis - Ristin Tien Tuki ry:n perustajista. 13

4 Kasvatus Seurakunnan kasvatustoimi toteuttaa kirkon tärkeää perustehtävää; antaa jäsenilleen ja kirkkoon liittyville ortodoksista kasvatusta ja opetusta, tukee koulun uskonnonopetusta sekä perheiden kristillistä kasvatustyötä. Ortodoksinen kasvatusnäkemys on kokonaisvaltaista, koko ihmisen ja koko seurakunnan huomioon ottamista. Kasvatustoimi palveleekin kaikkia seurakuntalaisia vauvasta vaariin, koko seurakunnan alueella. Tärkeimpiä toimintamuotoja ovat kerhot, leirit ja tapahtumat. Nuorten talvikristinoppileirillä Kaunisniemen leirikeskuksessa lasketeltiin, leikittiin ja käytiin tietysti ahkerasti jumalanpalveluksissa. Kasvatustoimen tärkeimpinä työmuotoina ovat vuosittain järjestettävät kristinoppileirit ja kirkkoon liittyville tarkoitetut katekumeenikurssit. Kristinoppileirit olivat kertomusvuonna edellisvuotta hieman suurempia. Vuonna 2013 kasvatus teki entistä enemmän yhteistyötä seurakunnan diakoniatoimen kanssa ja toteutti erilaisia kerhoja. Yksi käytännön esimerkki niistä on diakonian kanssa yhteistyössä toteutettu matalan kynnyksen kohtauspaikka Horse. Yhteistyön lisäksi kasvatustoimessa panostettiin lisäkoulutukseen ja järjestettiin koulutuksia kerho- ja leiriohjaajille. Kaunisniemen 50-vuotispraasniekassa viihtyi paljon lapsiperheitä. Sosiaalisen median käyttö lisääntyi kertomusvuonna merkittävästi entisestään. Facebook -palvelussa toimii muun muassa nuorisotyön ja perhetyön sivut sekä nuorten aikuisten, nuorisokuoron, varhaisnuorten, Nuorten piirin ja nuorten aikuisten ryhmät. Sosiaalista mediaa hyödynnettiin erityisesti tapahtumien mainostamisessa. Sähköisen viestinnän merkitys kasvoi, kun ilmoittautuminen leireille ja tapahtumiin siirtyi vuonna 2013 vaiheittain kokonaan sähköiseen muotoon. 14

5 Diakonia Diakoniatyö on käytännön työtä vanhusten, sairaiden, syrjäytyneiden ja muilla tavoin avun tarpeessa olevien ihmisten parissa. Se on kuuntelemista, sielunhoitoa ja arkista auttamista. Perustehtävänsä toteuttamiseksi diakonia järjestää toimintaa eri ikäryhmille. Diakoniatoimi myös koordinoi seurakunnan aineellista auttamista pyrkien toiminnallaan ja olemassaolollaan tukemaan seurakunnan perustehtävää toiminta-alueiden toiminnan kautta. Vuonna 2013 diakoniatyön toiminta pysyi vakaana. Helmikuun alussa aloitti uusi diakoniatyöntekijä Sarianne Karulinna. Vapaaehtoistyöntekijöiden määrä kasvoi kertomusvuonna. Vapaaehtoisille järjestettiin aktiivisesti koulutusta ja heidän hyvinvoinnistaan huolehdittiin erilaisin virkistystapahtumin. Diakonia järjesti vuonna 2013 suunnitelmien mukaisesti monimuotoista toimintaa, kerhoja, retriittejä, työttömien ruokailua ja pyhiinvaellusmatkoja. Auttava puhelin 20 vuotta Pyhän Maria Pariisilaisen ikoni. Maalannut Ulla Vaajakallio. Seurakunnan ja Suomen ortodoksisen kirkon ainut Auttava puhelin täytti kertomusvuonna 20 vuotta, minkä kunniaksi järjestettiin seminaari ja juhlatilaisuus. Auttava puhelin on anonyymia puhelinauttamista, joka toimii seurakunnan diakonian alaisuudessa. Auttava puhelin on kaikille avoin puhelinauttamisen foorumi. Seurakunta haluaa Auttavan puhelimen toiminnalla olla mukana jakamassa yhteiskunnan vastuuta vähäosaisista ja niistä, jotka jäävät yhteiskunnassa marginaaliin. 15

6 Tukitoimintoja: Viestintä, kirjasto, hallinto, kiinteistötoimi ja talous Tukitoimintojen tehtävänä on tukea seurakunnan ja kirkon perustehtävän toteutumista. Tukitoiminnot edustavat seurakunnan organisaatiomallissa yhtä palvelulinjoista, jonka tulisi läpäistä kaikki seurakunnan toiminta-alueet. Tukitoiminnot ovat kuitenkin kaikkea muuta kuin yksi yhtenäinen palvelulinja. Seurakunnan tukitoimintoihin sisältyy nimittäin kaikki lehdenteosta, asiakaspalveluun ja kirjastosta kirjanpitoon. 6.1 Ortodoksiviesti koko seurakunnan lehti Ortodoksiviesti on perinteikäs Helsingin ortodoksisen seurakunnan jäsenlehti. Ortodoksiviesti palvelee seurakuntalaisia ja tarjoaa heille tietoa seurakunnan toiminnasta ja tapahtumista sekä tuo esille ortodoksisen maailman asioita ja ilmiöitä myös laajemmin. Ortodoksiviestiä tehtiin edellisvuoden tapaan kahdeksan numeroa. Myös sivumäärät pysyivät entisellään. Lehtien julkaiseminen sujui suunnitelmien mukaisesti. Painosmäärää nostettiin vuoden lopussa hieman. Avustajakunta säilyi pääosin samana. Venäjänkielisen työntekijän toimen lakkauttamisen vuoksi venäjänkielisen aineiston tuottamiseen ja kääntämiseen tarvittiin lisäapua. Siihen sitoutui ensin harjoittelijana, sittemmin vapaaehtoistyöntekijänä Aleksi Savelieff. Ortodoksiviestin vastaava toimittaja työsti lehteä edelleen ainoana palkattuna työntekijänä. Hän myös pääosin taittoi lehden itse. Vastaava toimittaja teki keväästä syksyyn selvitystyötä, joka koski Helsingin hiippakunnan seurakuntien lehtiyhteistyötä. Syksystä 2014 alkaen Ortodoksiviesti kasvaa Helsingin hiippakunnan seitsemän seurakunnan lehdeksi. 6.2. Viestintää ja tiedottamista Vuosi 2013 oli tiedotuksen osalta näkyvien muutosten aika. Helmikuussa neuvosto hyväksyi seurakunnan viestintästrategian ja sen pohjalta toteutettiin viestintäsuunnitelma. Keväällä seurakunta sai pyhäköissä ja toimipisteissä jaettavaksi tarkoitetun esitteen. Uspenskin katedraalin kauan suunniteltu myytäväksi tarkoitettu esite saatiin myyntiin kesällä. Joulukuun lopussa seurakunnalle tehtiin myös yhteistyössä JS Suomi-yrityksen kanssa mainosrahoitteinen seurakunnan toiminnasta kertova esite. Seurakunnan tiedotuksessa vuoden tärkeimpänä projektina oli seurakunnan internetsivujen (hos.fi) uudistaminen. Seurakunnan uudet internetsivut avautuivat toukokuun lopussa. Sivujen ylläpitäjä ja 16

julkaisujärjestelmä vaihtuivat, sivut saivat uuden ilmeen ja monia uusia toiminnallisuuksia, kuten toivotun kuvapankin ja seurakunnan oman blogisivuston. Uudistuksen jälkeen monet seurakunnan piirissä toimivat yhteisöt ovat siirtäneet sivunsa seurakunnan internetsivujen yhteyteen. Myös seurakunnan työntekijät ovat aktivoituneet työalansa internetsivujen päivittämisessä. Internetsivujen kehittäminen jatkui uusien sivujen avautumisen jälkeen läpi koko vuoden. Kertomusvuonna yhteistyötä tehtiin myös kirkon keskushallinnon kanssa. Vuonna 2013 kokeiltiin tiedotuksen resurssien jakamista ja yhdistämistä kirkon viestintäresurssien kanssa. Vuoden alusta tiedottaja oli kokopäiväisesti seurakunnalla töissä siten, että hän teki määräaikaisella työsopimuksella 50 % työajastaan kirkon tiedottajan työtä ja 50 % työajalla hän jatkoi seurakunnan tiedottajana. Resurssien yhdistäminen osoittautui toimivaksi kokeiluksi ja sitä aiotaan jatkaa ainakin vuoden 2014 alkupuoliskolla. Tiedotusta työllistivät vuonna 2013 perinteisten kirkkovuosijuhlien lisäksi kaksi tärkeää tiedotuksellista tapahtumaa: Kesällä seurakunnan hautausmaalla Hietaniemessä aloitettiin hautakarttauudistukseen liittyvä katakombitutkimus ja syyskuussa (11. 13.9.) seurakunnassa vieraili ja kirkon autonomian 90-vuotisjuhlaan osallistui Konstantinopolin ja ekumeeninen patriarkka Bartolomeos. Tapahtumat olivat keskenään hyvin erilaiset. Hautaholveja koskeva tutkimus tuli tiedotuksen tietoon vain päiviä ennen varsinaista tapahtumaa. Tutkimuksesta tiedotettiin ja se päätyi uutiseksi lähes kaikkiin Suomen suurimpiin medioihin. Patriarkan vierailu sen sijaan oli tiedotukselle vuoden tärkein tapahtuma ja siihen valmistauduttiin huolella. Seurakunnan tiedottaja huolehti tapahtumasta tiedottamisesta ennakkoon ja vierailun aikana. Aktiivisesta tiedottamisesta huolimatta patriarkan vierailusta kerrottiin vain muutamassa mediassa. Seurakunnan ja kirkon sisäinen tiedotus onnistui suunnitelmien mukaisesti: kaikkiin juhlavierailuun tapahtumiin osallistui hyvin paljon seurakuntalaisia patriarkka Bartolomeoksen toiveena olikin tavata Suomen-vierailullaan juuri paikallisia ortodokseja. 6.3 Kirjasto Vuonna 2013 kirjasto ja arkisto palvelivat asiakkaita entiseen tapaan, tarvittaessa aukioloaikojen ulkopuolellakin. Kirjaston kokoelmia täydennettiin vuonna 2013 parillasadalla monikielisellä kirjahankinnalla, joista osa on saatu lahjoituksina. Vuonna 2013 kirjasto aktivoi useita yhteyksiä sidosryhmien kanssa, minkä seurauksena lukuisat tutkijat löysivät tarvitsemiaan aineistoja kirjaston ja arkiston kokoelmista. Kirjastolle haettiin jäsenyyttä Erikoiskirjastojen ja tietopalvelujen verkostoon, joka koordinoi ja kehittää toimialan yhteistyötä ja toimii yhteyskumppanina erikoiskirjastojen tarpeita koskevissa asioissa. Myös vapaaehtoisvoimin sovellettua tietojärjestelmää kehitettiin siihen suuntaan, että integrointi kattavampaan järjestelmään olisi mahdollista. Vuonna 2013 kirjallisuuspiirissä panostettiin uusien kirjojen ja tuoreiden tutkimusten esittelyyn, historiaa ja kirkkotaidetta unohtamatta. Kirjaston tilat olivat kertomusvuonna ennätysvilkkaassa käytössä, sillä monet kerhot ja piirit sekä näyttelyt järjestettiin kirjastossa. 17

6.4 Hallinto, talous ja kiinteistötoimi Seurakunnan hallinnon ja talouden pyrkimyksenä on seurakunnan perustehtävän turvaaminen. Seurakunnan hallinnosta säädetään muun muassa Laissa ortodoksisesta kirkosta ja Ortodoksisen kirkon kirkkojärjestyksessä. Se määrittelee luottamuselimiä ja seurakunnan virkamieshallintoa. Vuosi 2013 oli hallinnolle ja kiinteistötoimelle muutoksien vuosi. Vuoden alussa seurakunnassa aloitti talouspäällikkö ja lokakuussa kiinteistöpäällikkö. Syksyllä 19.9. lähtien seurakunnassa käytiin hallintohenkilökunnan osalta yhteistoimintaneuvottelut. Hallintotoimeen luettiin tässä yhteydessä talous- ja henkilöstöhallinto mukaan lukien sihteeritehtävät sekä asiakaspalvelu. Yhteistoimintaneuvottelut liittyivät keväällä hyväksyttyyn uuteen johtosääntöön. Johtamisjärjestelmän kehittämisen myötä on kiinnitetty huomiota esimiestyöhön. Johtosäännöllä pyritään hallintorakenteen uudistamiseen. Yhteistoimintaneuvotteluille asetetut säästötavoitteet saavutettiin työnimikkeitä ja työnkuvia tehostamalla ja järkeistämällä. Tiettyjä toimintoja palautetaan seurakunnan hallintoon hoidettaviksi. Vuoden 2014 keväästä laskuliikenne hoidetaan kokonaan seurakunnan hallinnossa. Neuvotteluiden päätökset astuvat voimaan vuoden 2014 alkupuolella. Hallinnon työntekijöiden työnkuva muuttuu entistä monialaisemmaksi, mikä parantaa erityisesti keskinäisten sijaisuuksien tekemistä. Sijaisuuksilla pystytään tehostamaan hallinnon toimintaa. Neuvotteluiden yhtenä tavoitteena oli hallinnon toiminnan muuttaminen seurakuntalaisia entistä paremmin palvelevaksi. Talouden suunta Tilikauden 2013 taloustilanne eteni aikaisempia vuosia suotuisampaan suuntaan, vaikkakin haasteita vielä oli. Erityisesti seurakunnan kassatilanne parani huomattavasti, johtuen aikaansaaduista säästötoimista usealla rintamalla sekä verotulojen kasvusta. Myös vuokratuotot kasvoivat liiketoimitilavuokrien osalta suotuisasti. Näin ollen seurakunnan vuosikate kehittyi paremmin kuin aiemmin oli budjetoitu. Näistä syistä seurakunnan maksuvalmius oli vuodenvaihteessa hyvä. Talouden kokonaiskuvaa ajatellen seurakunnalla on vielä suuria haasteita lähivuosina. Näihin haasteisiin vastaaminen aloitettiin jo tilivuonna 2013. Erityisesti usean miljoonan investoinnit Uspenskin katedraaliin, leirikeskukseen ja Liisankadun - Unioninkadun toimitilarakennukseen tuovat paineita seurakunnan rahoitustilanteeseen. Myös maamme yleisen taloustilanteen kehitys voi tuoda paineita verotulojen kertymän osalta. Vuokratilojen täyttöasteen ja vuokratasojen pitäminen korkealla luovat omat haasteensa. Seurakunta joutuu myös panostamaan tietojärjestelmien ja IT-laitteiston kehittämiseen sekä tietoturvaratkaisuihin, mikä kuluttaa taloudellisia voimavaroja. Nykyajan yhteiskunnan vaatimuksien mukaisesti henkilöstön kehittämiseen ja kouluttautumiseen pyrittiin panostamaan kertomusvuotena aiottua enemmän, ja kehitys jatkuu tulevaisuudessakin. Kirkollisveroprosentti on useana vuotena säilynyt 1,6 prosentissa, mikä on maamme ortodoksiseurakuntiin verrattuna hyvin alhainen luku. Tulevat investoinnit ja hankkeet saattavat luoda tarpeen nostaa veroprosenttia tulevaisuudessa. Seurakunnalla ei kuluneena tilikautena ollut merkittäviä määriä lainoja rahoituslaitoksilta. Seurakunnan rahoitusrakenne on siis tältä osin suotuisa. Ortodoksiselle kirkolle maksettavat keskusrahastomaksut säilyivät tilivuonna entisellä tasolla, mutta tuleviin vuosiin kohdistunee paineita nostaa maksuosuutta. Kaiken kaikkiaan tilivuonna 2013 talouden kehityksen suunta oli haasteista huolimatta suotuisa. 18

Kiinteistöt Kiinteistöjen ylläpidosta, huolloista ja muutostöistä huolehtii kiinteistötoimi. Kiinteistötoimen apuna on ulkopuolisia sopimushuoltoyrityksiä. Kiinteistötoimea tukee ja ohjaa seurakunnan kiinteistölautakunta. Vuonna 2013 kiinteistötoimea työllisti muun muassa Itä-Helsingin toimintakeskuksen uusien toimitilojen etsiminen. Itä-Helsingin toimintakeskus toimii Mellunmäessä vuokratiloissa. Kiinteistö puretaan lähivuosien aikana. Tilalle on suunniteltu useampi asuinkerrostalo. Seurakunnanneuvosto asetti vuonna 2013 työryhmän etsimään korvaavia tiloja Itä-Helsingin alueelta. Työryhmä on käynyt katsomassa jo useampaa tarjottua kohdetta, mutta sopivaa tilaa ei löytynyt vielä vuoden 2013 aikana. Keväällä käynnistettiin hautakarttajärjestelmän hankinta seurakunnan asiakaspalvelun parantamiseksi. Toimittajaksi valittiin Ramboll Finland Oy. Projekti valmistui hautakarttajärjestelmän osalta ja järjestelmä on otettu käyttöön. Hautakartoitus sen sijaan on vielä kesken. Hankkeeseen otettiin mukaan myös Aalto - yliopisto kartoittamaan maatutkalla hautausmaan alueella sijaitsevia katakombeja. Useimmissa kiinteistökohteissa suoritettiin normaaleja korjaus- ja huoltotoimenpiteitä sekä kartoitettiin kiinteistöjen, kirkkojen, alueiden ja muiden rakennuksien kuntoa. Vuoden 2013 loppupuolella kävi ilmeiseksi, että Helsingin kaupungin rakennusvirasto vaatii Liisankadun ja Unioninkadun toimitilojen julkisivun pikaista kuntokartoitusta ja toimenpiteisiin ryhtymistä. Kiinteistötoimi ryhtyi välittömästi asianmukaisiin toimiin, mikä nosti kustannuksia huomattavasti ja aiheutti lisäbudjetinteon tarpeen. Luottamuselimet: valtuusto, neuvosto ja toimikunnat Seurakunnassa ylintä päätäntävaltaa käyttää seurakunnanvaltuusto, joka valitsee toimeenpanovallan käyttäjäksi seurakunnanneuvoston. Valtuusto valitsee avukseen lakisääteiset lautakunnat ja seurakunnanneuvosto valitsee muut toimikunnat. Seurakunnanvaltuusto kokoontui vuonna 2013 säännöllisesti asetettujen tavoitteiden ja suunnitelman mukaisesti. Seurakunnanvaltuuston tärkeimpiä päätöksiä vuonna 2013 olivat kirkolliskokouksen maallikkojen edustajien ehdokkaiden sekä edustajien valitsijoiden valinta, seurakunnan uuden johtosäännön hyväksyminen, monikulttuurisen papin toimen perustaminen, 5 %:n korotukset hautojen hintoihin, hoitomaksuihin ja hautakustannuksiin sekä veroprosentin säilyttäminen 1,6 %:ssa myös vuonna 2014. Näiden lisäksi seurakunnanvaltuusto päätti lukuisista luottamustehtäviin ja työntekijöiden valintaan liittyvistä asioista. Maaliskuussa valtuusto myönsi Timo Mertaselle eron valtuuston jäsenyydestä. Jatkajaksi kutsuttiin seuraavaksi eniten ääniä saanut Helsingin edustaja Timo Lehtonen. Marraskuussa valtuusto myönsi eron toiselle Helsingin edustajalle, Tito Gronowille, ja kutsui seuraavana eniten ääniä saaneen Ritva Blyn valtuuston jäseneksi. Seurakunnanneuvosto kokoontui vuonna 2013 aikaisempia vuosia useammin. Vuoden alussa Joonas Lyytinen erosi neuvoston jäsenyydestään ja hänen tilalleen valtuusto valitsi Sergei Podschivalowin. 19

Seurakunnanneuvosto käytti toimeenpanovaltaa edellisvuosien tapaan suunnitellun mukaisesti. Seurakunnan lakisääteisiä lautakuntia ovat kiinteistölautakunta ja vaalilautakunta. Seurakunnanneuvoston nimeämiä toimikuntia ovat TTS eli Toiminnan ja talouden toimikunta, diakoniatoimikunta, kasvatustoimikunta, viestintätoimikunta ja kirjastotoimikunta. 7 Henkilöstö Helsingin ortodoksisessa seurakunnassa työskenteli vuonna 2013 yli 60 työntekijää. Seurakunnalla on yhteensä kymmenen päätoimista pappia, diakonin toimi sekä yhdeksän kanttoria. Papiston ja kanttoreiden apuna toimii suuri joukko tuntityöläisiä. Seurakunnan suurimman henkilöstöryhmän muodostavat vahtimestarit, joita on seurakunnan pyhäköissä yhteensä parisenkymmentä. Tukitoiminnoissa työskenteli viitisentoista työntekijää. Seurakunnalla oli kertomusvuonna kuusi diakoniatyöntekijää ja kaiken kaikkiaan yhdeksän kasvatustyöntekijää. Suuri henkilöstömäärä edellyttää keskeisessä esimiesasemassa olevilta erityistä osaamista. Vuonna 2013 seurakunnassa lähiesimiesten määrä väheni uuden johtosäännön myötä ja esimiehille järjestettiin erityistä koulutusta. Vuonna 2013 seurakunnan henkilöstössä tapahtui muutoksia, joista tärkeimpinä olivat talouspäällikkö Peter Kurosen aloittaminen tehtävässään tammikuussa, diakoniatyöntekijä Sarianne Karulinnan aloittaminen keväällä, Uspenskin katedraalin papin rovasti Raimo Hutun jääminen eläkkeelle pääsiäisenä ja hänen tilallaan pastori Mikko Leistolan aloittaminen elokuussa sekä kiinteistöpäällikkö Leena Mätäsniemen valinta lokakuussa. Näiden lisäksi kertomusvuonna tapahtui paljon sijaisuuksia ja väliaikaisia muutoksia henkilöstössä. Seurakunnan 20 000 jäsenmäärään suhteutettuna henkilöstön määrä on kohtuullinen, eikä kaiken työn hoitaminen olisi mahdollista ilman suurta vapaaehtoisten ja tuntityöläisten joukkoa. 20